VINCIT HYÖKKÄÄ YHDESSÄ ELLUN KANOJEN KANSSA VOIMALLA VASTAAMON JA SEN ASIAKKAIDEN KIRISTÄJIÄ VASTAAN

VINCIT HYÖKKÄÄ YHDESSÄ ELLUN KANOJEN KANSSA VOIMALLA VASTAAMON JA SEN ASIAKKAIDEN KIRISTÄJIÄ VASTAAN – #vastaisku käynnistyy heti, #terapiassatavataan

“Kiristyksen kohteeksi joutuneet ihmiset ansaitsevat kaiken tukemme – samalla myös tietoturvakysymyksiin liittyvä keskustelua pitää nyt käydä perusteellisesti”, sanoo Mikko Kuitunen, Vincit Oyj:n toimitusjohtaja.

“Kyseessä on paitsi yksityisyyden suojaan liittyvä luottamuksen ilmapiirin asia, myös kollektiivisen ymmärryksen lisääminen liittyen ihmisen mieleen”, sanoo Taru Tujunen, Ellun Kanat Oy:n toimitusjohtaja.

Teknologiayritys Vincit Oyj ja muutostoimisto Ellun Kanat ovat päättäneet hyökätä psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden ja työntekijöiden kokemaa kiristystä vastaan. Hyökkäys on tarkoitus käynnistää heti ja siihen liittyy kolme aaltoa, joita nyt ollaan rakentamassa. Ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä. Mukana ovat mm. Kirsi Piha, Katleena Kortesuo, Michele Murphy-Kaulanen ja Sampo Kaulanen ja Mikko Kuitunen.

Vincit Oyj:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen: “Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan. Tähän tarvitaan ulkopuolista apua – aivan kuten vaikkapa oman fysiikan kehittämiseen henkilökohtaisen valmentajan avulla. Asioiden sanoittaminen toiselle edesauttaa oikeiden narunpäiden löytymistä. Tämä on erittäin luonnollinen asia ja osa ihmismielen toimintamekanismia. Tästä syystä onkin turvallista huikata vaikka somessa, että #terapiassatavataan.”

Alkuvaiheen vertaistuen jälkeen hyökkäys jatkuu Ellun Kanojen taisteluvuorolla ensin organisoimalla tutkimus siitä, kuinka yleistä terapiapalveluiden käyttäminen on ja sen jälkeen siirrytään varsinaiseen asemasotaan, ja suurelle yleisölle luodaan mahdollisuus tehdä verkossa omalla nimellään oma potilaskertomus #terapiassatavataan. Kun verkko täyttyy itse julkaistuista potilaskertomuksista, ovat ne sitten tosia tai eivät, kiristäjien syömähammas on tylpäksi hiottu ja ihmisten yksityisyys paremmin turvattu. Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa.

“On tärkeää, että huomaamme kanssaihmisinä kamppailevamme samanlaisten haasteiden kanssa ja että mielen huoltaminen nähdään normaalina ja hyväksyttävänä eikä siihen liity stigmaa, terapiassa käynnin kynnys ei saa nousta tämän tapauksen takia”, sanoo Tujunen.

“Haluamme kiristyksen uhrien pystyvän saamaan paitsi vertaistukea myös huokaisemaan edes hieman helpotuksesta sen johdosta, että kukaan ei enää osaa sanoa onko tietty potilaskertomus totta tai ei, tätä pidämme hyvin tärkeänä”, Kuitunen jatkaa.

Tarkoitus on edetä ihminen ensin ja sitten vasta käydä kiinni teknologisiin kysymyksiin. Viimeisessä vaiheessa avataan keskustelu tietoturvaan liittyvistä yksityiskohdista.

“Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin” sanoo Tujunen.

“On selvää, että jokaisen asian, jonka ihminen on rakentanut, ihminen voi myös rikkoa. Nyt viimeistään on kaikkien yritysten selvitettävä myös oman tietoturvansa aukottomuus, sillä maailma ei ole muuttumassa yhtään turvallisemmaksi. Siksi lupaammekin nyt ilmaisen tietoturvakonsultoinnin niille yrityksille, joita pelottaa oman järjestelmän haavoittuvaisuus”, Kuitunen lopettaa.

Yle aloittaa laajan yhteistyön Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa

Yle, Tampereen kaupunki ja Tampereen korkeakouluyhteisö ovat solmineet sopimukset laajasta strategisesta kumppanuudesta. Yhteistyöllä Tampereesta rakennetaan osallistavan tarinankerronnan, mediakasvatuksen ja uudenlaisen median edelläkävijää.

Yhdessä kumppanien kanssa Yle tekee Tampereella tutkimus- ja kehitystyötä, jossa luodaan uudenlaista mediaa ja yhteistyötapoja. Monimuotoisissa ja -tieteisissä hankkeissa keskitytään esimerkiksi tulevaisuuden journalismin muotoihin ja tarinankerrontaan, mediakasvatukseen ja kokemuksellisiin oppimisympäristöihin, digitaaliseen läsnäoloon ja kohtaamiseen sekä tapahtumallisuuteen.

“Tampere on tunnettu tarinankerronnastaan aina Pikku Kakkosesta Kummeliin ja Mummosta Perjantaihin. Tuon vahvuuden varaan Yle haluaa kumppaniensa kanssa lähteä rakentamaan median tulevaisuutta. Haluamme varmistaa, että Tampere on osallistavan tarinankerronnan edelläkävijä, kansainvälinen guru myös tulevaisuudessa. Uudessa strategiassaan Yle on kirjannut yhdeksi tavoitteekseen tämäntyyliset kumppanuudet, jotka hyödyttävät koko mediatoimialaa ja luovaa alaa laajemminkin”, sanoo Ylen Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen.

Kumppanuuden tarkoituksena  on yhdessä kehittää, tutkia, edistää ja kokeilla erilaisia hankkeita matalalla kynnyksellä. Toimintatapa on verkostomainen ja projektimainen.

Kokeiluja on jo käynnissä. Esimerkiksi Yle ja Tampereen korkeakouluyhteisö kehittävät paraikaa mediakasvatuksellista pakohuone-konseptia, jossa koetellaan medialukutaitoa. Pakohuone perustuu pelillisyyteen, ja on koettavissa niin fyysisesti kuin virtuaalisesti. Tampereen yliopistossa alkaa syksyllä 2021 myös uusi Sustainable Digital Life -maisteriohjelma, joka toteutetaan yhdessä Ylen kanssa.

Tampereen kaupungin kanssa ensimmäinen pilottihanke toteutettiin lokakuun alussa, kun Yle ja kaupunki järjestivät yhteisen yllätyksen Tampereen päivän kunniaksi. Tampereen keskustassa kiersi lokakuisena aamuna rekka, jonkat lavalta suomalaiset huippuartistit ilahduttivat musiikkiyllätyksellä kaupunkilaisia.

“Ylelle alkanut yhteistyö on ainutlaatuinen.Tavoitteena kuitenkin on, että Tampere on ensimmäinen kumppani, mutta ei viimeinen. Toiveenamme on tehdä tästä malli, jota voisimme hyödyntää laajemminkin”, Pokkinen sanoo.

Tiina Elovaara Kreabin yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijaksi: ”Kreabin työyhteisö on vakuuttanut minut positiivisella otteellaan”

Tiina Elovaara siirtyy viestintätoimisto Kreabiin 1.11.2020. Elovaara vahvistaa Kreabin vaikuttajaviestinnän osaamista vahvalla yhteiskunnallisten asioiden ja politiikan tuntemuksellaan.  

Tiina Elovaaralla on vahva kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja politiikasta. Entinen kansanedustaja Tiina Elovaara aloittaa Kreabilla yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijana. Elovaara on toiminut aiemmin muun muassa kansanedustajana, Sinisen tulevaisuuden 2. varapuheenjohtajana sekä Tampereen kaupunginvaltuutettuna. Elovaara vahvistaa vaikuttajaviestinnän tiimiä vankalla yhteiskunnallisella tietämyksellään.  

“Tiina tuo osaamisellaan ja kokemuksellaan näkemyksellistä asiantuntijuutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän saralle. Kokemus paikallis- ja valtakunnan politiikasta sekä syvä ymmärrys päätöksenteosta ovat Tiinan osaamisen ydintä”, Tuomas Tierala, vaikuttajaviestinnän johtaja, linjaa. 

Elovaara näkee, että hänen kokemuksensa politiikasta on vahvuus tulevassa toimenkuvassa. Tämän lisäksi Elovaara odottaa pääsevänsä Kreabilla työskentelemään omien kiinnostuksen kohteidensa parissa sekä kehittymään edelleen yhteiskuntasuhteiden ammattilaisena. 

 ”Yhteiskuntasuhteet ja viestintä ovat kiinnostuksen kohteitani. Aiempi työni kansanedustajana opetti valtavasti lainsäädännöstä ja yhteiskunnallisista toimijoista sekä lisäsi kunnioitustani näitä erilaisia toimijoita kohtaan. Jatkan mielelläni työtä näiden asioiden parissa, laajentaen sitä yritysviestintään ja yrityselämän parempaan tuntemiseen”, Elovaara sanoo. 

Kiitä veteraania ja sotiemme naista kortilla – Posti ja veteraaniliitot järjestävät suositun korttikampanjan jo kuudetta kertaa

Kuva: SA-kuva. – MTV3, Public Domain

Koronapandemia on vaikeuttanut sotiemme veteraanien ja sotiemme naisten tilannetta. He, kuten monet muutkin iäkkäämmät ihmiset, ovat joutuneet osittain eristyksiin läheisistään ja yhteisöistään. Postin ja veteraaniliittojen yhteinen korttikampanja muistuttaa yhteydenpidon tärkeydestä.

Veteraanien keski-ikä on jo 95 vuotta. Korttikampanjan tavoite on välittää jokaiselle veteraanille ja sotiemme naiselle tervehdys, jonka postinjakajat vievät heille itsenäisyyspäiväksi.

– Korttikampanja järjestetään nyt jo kuudetta kertaa, se on jo tärkeä perinne. Monet kunniakansalaisemme saattavat kokea yksinäisyyttä, eivätkä ehkä käytä digitaalisia yhteydenpidon välineitä. Tiedämme että perinteinen kortti ilahduttaa niin vastaanottajaa kuin lähettäjääkin. Veteraanien ikäpolvelle kirjeet ja kortit ovat kaikkein tutuimpia viestintäkeinoja, ja haluamme näin osoittaa kunnioitusta heille tutulla ja ilahduttavalla tavalla, sanoo Tuija Åkerman Postista.

Suomessa on tällä hetkellä 6 500 tunnuksen omaavaa veteraania. Sotiemme naisia on noin 15 000. Korttikampanjalla halutaan tuoda iloa ja valoa heidän arkeensa.

– Meille nuoremmille on erittäin hieno asia, että saamme muistaa ja kiittää näitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta meillä on tänään vapaa ja itsenäinen Suomi. Tehdään se yhdessä ja kiitollisuudella, kannustaa Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit ja Sotiemme Naiset -keräyksestä.

Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, työporukat ja harrasteryhmät. Kortin kirjoittaminen yhdessä nuorempien kanssa on myös tilaisuus välittää heille tietoa Suomen historiasta ja itsenäisyydestä. Voit lähettää useamman kortin yhdessä kirjekuoressa. Sinun ei tarvitse lisätä postimerkkejä tai osoitetietoja kuoren sisällä oleviin kortteihin.

Kortin lähettäminen on kunnioittava ele sotiemme miehiä ja naisia kohtaan. Omat kiitokset ja terveiset voi lähettää kortissa osoitteeseen:

Posti Oy
Kortti veteraanille
PL 7230
00002 HELSINKI

Postinjakajat vievät kortit veteraaneille ja sotiemme naisille itsenäisyyspäiväksi Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Rintamaveteraaniliiton ja sotaleskille Kaatuneitten Omaisten Liiton antamien osoitetietojen mukaan.

Kampanja alkaa 19.10. ja kortteja voi lähettää 12.11. asti.

Lue lisää ja osallistu: www.posti.fi/kiitos

Keskisuomalainen Oyj toimittaa HSL:n runkolinjojen näyttöratkaisut

Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Neonmedia Oy on allekirjoittanut 5-vuotisen sopimuksen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa informaatio- ja mainosnäyttöjen asentamisesta HSL:n bussien runkolinjoihin sekä Suomenlinnan lauttoihin. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2021 keväällä asennetaan näytöt 122 bussiin sekä Suomenlinnan lauttoihin. Sopimuskauden aikana toimitukset tulevat koskemaan myös muita HSL:n runkolinjoja. Sopimuskokonaisuuteen kuuluu HSL:n runkolinjojen näyttöjen asennustyöt, huolto, ylläpito ja infra. Keskisuomalainen-konserni vastaa myös näyttöjen mainosmyynnistä.

Neonmedia on valtakunnallisesti merkittävä linja-autojen digitaalisten näyttöratkaisujen toimittaja. Kaikkiaan Neonmedialla on Suomessa jo 926 digitaalista bussinäyttöä sekä kaupunkien paikallisliikenteessä että kaukoliikenteessä. Keskisuomalainen-konsernin digitaalisten ulkonäyttöjen DOOH-kokonaisuuteen kuuluu bussimainonnan lisäksi myös 1 320 digitaalista liikenneasemamediaa huoltoasemilla ja 70 digitaalista Big One -ulkonäyttötaulua ympäri Suomea.

”Neonmedian toimittamat ja ylläpitämät digitaaliset bussinäytöt ovat osa konsernin monipuolistuvaa tuoteportfoliota. Viime vuosien vahvan kasvun avulla Keskisuomalainen-konserni on kyennyt rakentamaan Suomessa aivan ainutlaatuisen kattavan tuotevalikoiman media-asiakkailleen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat älykkäät bussinäytöt. HSL:n ja Keskisuomalainen-konsernin kumppanuus pääkaupunkiseudulla vahvistaa molempien osapuolten jo kattavaa palvelukokonaisuutta sekä entisestään vahvistaa molempien asiakasmielikuvaa”, sanoo Neonmedia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalainen-konsernin konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Julkisen sanan neuvoston päätökset 30.09.2020: JSN antoi Facebook-siteerauksesta langettavan

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki kokouksessaan 30.9.2020 kolme langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä. Puoluelehti Verkkouutiset sai langettavan päätöksen kuntapoliitikon rikosepäilyä käsitelleestä uutisesta. Kyseisen poliitikon Facebook-julkaisussaan kertomien tietojen perusteella tehty uutinen antoi lukijoille harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syyttäjä oli jättänyt asiassa syytteen nostamatta. Lehti ei korjannut virhettä Journalistin ohjeiden mukaisesti.

JSN muistutti päätöksessään, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen.

JSN antoi langettavan päätöksen myös Radio Cityn aamuohjelmalle, jossa juontajat arvioivat julkisuuden henkilöitä sijoittamalla heidät sosiaalisesta mediasta lainatun pakkovalintapelin rooleihin ”tapettavaksi, pantavaksi tai naitavaksi”. JSN totesi, että peli oli radiossa lähetettynä mediasisältönä ihmisarvoa loukkaava ja väkivaltaisia ilmaisuja arkipäiväistävä. Ohjelmaan kohdistunut kantelu ei ollut siinä mainittujen henkilöiden vaan kuuntelijan tekemä.

JSN antoi kokouksessaan langettavan päätöksen myös Ylen MOT-ohjelmalle haastattelunauhan harhaanjohtavasta leikkaamisesta. Kolme neuvoston jäsentä äänesti tapauksessa vapauttavan ratkaisun puolesta.

Kolme vapauttavaa

Keskisuomalainen sai vapauttavan päätöksen pääkirjoituksesta, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. JSN katsoi, että konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi, mutta huomautti, että sen kertominen yksiselitteisesti olisi ollut selkeyden ja avoimuuden vuoksi suotavaa.

Helsingin Sanomat ja Yle sai vapauttavat päätökset muun muassa asiavirheen korjaamista käsitelleistä kanteluista.

Kokous järjestettiin etäyhteydellä. 

Alma Talent suunnittelee Metallitekniikan, Tekniikan Historian ja Markkinointi&Mainonta -julkaisujen mahdollista lakkauttamista ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut

Alma Talentin käynnistettävissä YT-neuvotteluissa käydään läpi Metallitekniikan, Tekniikan historian ja Markkinointi&Mainonta –julkaisujen tuotannon ja mediamyynnin suunniteltua tehostamista sekä uudelleenjärjestämistä ja näiden seurauksena henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia toimenpiteitä ja näiden toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Toiminnan uudelleenjärjestelyiden tarve aiheutuu kolmen mediatuotteen heikosta kannattavuuskehityksestä, jota koronaepidemia on osaltaan vauhdittanut. Neuvotteluiden taustalla on Alma Talentin strateginen muutos keskittyä entistä vahvemmin maksulliseen, digitaaliseen medialiiketoimintaan.

– Markkinointi ja mainonta ovat meille erittäin tärkeitä toimialoja, joiden seuraamista ja analysointia vahvistamme jatkossa Kauppalehdessä. Samoin, jos Metallitekniikka- ja Tekniikan Historia -lehdet päädytään lopettamaan, jatkamme uutisointia näistä aiheista Tekniikka&Talous -julkaisussa painettuna ja digitaalisena”, sanoo Alma Talentin toimituksista vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Toimenkuvien muutosten lisäksi myös henkilökunnan mahdolliset irtisanomiset sekä näihin liittyvät uudelleenkoulutuskysymykset kuuluvat neuvoteltaviin asioihin. Alustavan suunnitelman mukaan henkilökunnan määrä saattaa vähentyä suunniteltujen toimien johdosta enintään kymmenellä henkilötyövuodella. Neuvottelut koskevat yhteensä 15 henkilöä.

YT-neuvottelut koskevat Alma Talentin toimitusten henkilöstöä, joka vastaa Metallitekniikan, Tekniikan Historian ja Markkinointi&Mainonnan tuotannosta sekä Alma Talentin mediamyynnin henkilöstöä, joka vastaa Metallitekniikan mediamyynnistä.

Metallitekniikan ja Tekniikan historian jakelu on ollut kummallakin noin 6 000. Markkinointi & Mainonnan painosmäärä on ollut 3 500 ja digiyleisö kuukaudessa noin 190 000.

Yle Areena jatkaa Suomen arvostetuimpana verkkobrändinä

Yle on jälleen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi.

Suomalaiset arvostavat verkkobrändeistä eniten Yle Areenaa, kertoo Taloustutkimuksen toteuttama tuore tutkimus. Suomalaisten brändien listauksessa Yle Areena on kärkisijalla jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Suomalaisten ja ulkomaisten verkkobrändien joukossa Yle Areena on ykkösenä kolmatta kertaa.

“Tämä on upea tulos. Meille on tärkeää olla juuri suomalaisten mielestä arvostetuin. Arvostus ei silti tule itsestään, ja teemme sen eteen töitä joka päivä. Meillä on erittäin osaava porukka, jonka kanssa pyrimme koko ajan kehittämään Yle Areenaa helppokäyttöisemmäksi ja kiinnostavammaksi vapaa-ajan seuralaiseksi”, iloitsee Yle Areenan päällikkö Tanja Iikkanen.

Yle Areena tunnetaan Suomessa erittäin hyvin. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta verkon viikoittaisesta käyttäjästä tuntee brändin ja 78 % heistä käyttää Yle Areenaa ainakin silloin tällöin. Yle Areenan korkeasta arvostuksesta kertoo se, että hieman yli puolet vastaajista antaa sille erittäin hyvän arvosanan.

Tutkimuksessa oli arvioitavana 150 spontaanisti tunnetuinta suomalaista ja ulkomaista verkkobrändiä. Kymmenen arvostetuimman joukossa oli lisäksi Ylen brändi.

Tutkimuksessa toiseksi arvostetuin brändi oli Kanta.fi ja kolmanneksi WhatsApp.

Taloustutkimus Oy:n toteuttaman Verkkobrändien arvostus ja suosittelu Suomessa 2020 -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa helmi-syyskuun 2020 aikana.

Koronavirus ja media: Perinteisen uutismedian paluu?

Uutismedia on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Valtiot eri puolilla maailmaa ovat tukeneet koronakriisin aikana mediaa pelastuspaketeilla, mutta alan rakenteelliset ongelmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kriisi on lisännyt uutismedian arvostusta ja luottamusta, mutta samalla mediamainontaan perustuva liiketoimintamalli on murentunut.

Tarkasteltaessa media-alan kehitystä 17 maassa eri puolilla maailmaa maaliskuussa 2020 alkaneiden poikkeusolojen jälkeen Media for Democracy 2020 -hankkeessa nousee esiin kaksi selkeää trendiä.

Ensinnäkin perinteisen uutismedian tavoittavuus on merkittävästi kasvanut kriisin aikana. Sekä julkisen palvelun median että kaupallisten uutisvälineiden seuraaminen on lisääntynyt. Uutisten kysynnän kasvu näkyy niin perinteisissä välineissä (televisio, sanomalehdet, radio) kuin verkossa. Myös luottamus perinteiseen mediaan on monissa maissa lisääntynyt kriisin aikana.

Toisaalta mainonnan tyrehtyminen on romahduttanut monien uutismedioiden liiketoimintamallin. Karkeasti arvioiden kriisin alkuvaiheessa mainostuloista katosi noin 30–50 prosenttia. Seurauksena sadat lehdet eri maissa ovat joutuneet joko kokonaan lopettamaan ilmestymisen tai siirtymään verkkoon. Tämä kehitys näkyy osaltaan myös Suomessa.

Kriisin aikana koronavirukseen liittyvä raportointi on enimmillään muodostanut jopa 70 % kaikista uutisista. Samaan aikaan digitaalisten alustojen kautta leviää myös harhaanjohtavaa tietoa enemmän kuin koskaan.

Nämä tulokset ovat peräisin eri maissa ympäri maailmaa vuoden 2020 alkupuolella toteutetusta Media for Democracy Monitor 2020 tutkimushankkeesta. Tukimusta koordinoi Euromedia Research Group.

Mediatukea eri tavoin eri maissa
Valtiot ovat reagoineet kriisiin tukemalla mediayhtiötä myös maissa, joissa suoriin mediatukiin on aiemmin suhtauduttu kielteisesti. Esimerkiksi Saksassa median tukemiseksi on perustettu jopa 200 miljoonan euron tukirahasto. Myös Suomessa on palattu mediatukiin, josta aiemmin on useimmista muista maista poiketen lähes kokonaan luovuttu. Suomessa journalististen sisältöjen tueksi on luvassa erillinen 5 miljoonan euron apupaketti ja lisäksi valtion yleistä kustannustukea on jo myönnetty muutamille hakuehdot täyttäville lehti- ja kustannusalan yrityksille.

Monissa maissa olemassa olevia mediatukia on merkittävästi lisätty. Itävallassa median tukemiseen käytetty summa on kasvanut puolella. Ruotsi on laajentanut mediatukiaan 70 miljoonalla eurolla, ja Alankomaissa perustettiin 10 miljoonan euron tukirahasto, joka voi kasvaa 24 miljoonaan joulukuuhun 2020 mennessä.

Useimmissa tapauksissa tukipakettien tarkoitus on ollut mediayritysten toiminnan ylläpitäminen ja journalistien työpaikkojen turvaaminen. Tuen avulla onkin onnistuttu säilyttämään työpaikkoja. Freelance-toimittajien tilanne on kuitenkin jäänyt huomioimatta, kuten esimerkiksi Saksan ja Belgian raportit kertovat.

Median tukemisen tavoissa on myös kiinnostavia maiden välisiä eroja. Portugalissa (15 milj. €) ja Iso-Britanniassa (39 milj. €) medialle kanavoitiin tukea valtion maksamilla ilmoituskampanjoilla, kun useimmissa muissa maissa suosittiin vastikkeettomia tukia.

Vain harvoissa tutkimukseen osallistuneista maista on onnistuttu kehittämään pysyvämpiä keinoja vastata median kriisiin pelastuspakettien jälkeen. Italiassa median sääntelystä vastaava viranomainen AGCOM on asettanut neljä työryhmää pohtimaan keinoja pandemian aiheuttamiin rakenteellisiin ongelmiin. Yhden ryhmistä tehtävänä on erityisesti tarkastella disinformaation leviämistä verkossa.

Yhteenvetona eri maiden havainnot osoittavat, että vastuullisen journalismiin perinteitä vaalivat mediayhtiöt ovat yhä korvaamattomia kriisin aikana. Perinteiset mediat ovat onnistuneet kasvattamaan yleisön luottamusta ja erottautumaan muista verkkosisällöistä. Kansalaiset myös näyttävät tunnistavan ja arvostavan luotettavia tietolähteitä kriisin aikana. Valtioiden kyky vastata digitaalisen mediaympäristön haasteisiin sen sijaan on heikompi. Toistaiseksi toimet ovat keskittyneet lyhyen aikavälin pelastustoimiin rakenteellisten viestintäpoliittisten ratkaisujen sijasta.

……………………………..

Media for Democracy Monitor 2020 (MDM) on median suoriutumista demokratian kannalta tarkasteleva tutkimusprojekti. Eri maissa toimivat viestinnän ja politiikan tutkijat kehittivät vuonna 2011 mittariston, jota sovellettiin ensin kymmeneen maahan. Vuoden 2011 tutkimuksen tulokset on julkaistu vapaasti saatavilla olevana kirjana (https://www.nordicom.gu.se/en/publikationer/media-democracy-monitor ) sekä Euromedia Research Groupin verkkosivuilla. Vuonna 2020 tutkimus toistettiin 17 maassa, tarkoituksena tutkia median ja demokratian kehitystä kuluneen vuosikymmen aikana. Uusimman tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa tutkimusryhmä, johon kuuluu Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sekä Kari Karppinen, Hannu Nieminen ja John Grönvall Helsingin yliopistosta.

JSN: Hymy-lehden mainosliite ei erottunut riittävän selvästi Hymyn journalismista

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 26.8.2020 langettavan päätöksen aikakauslehti Hymylle, joka julkaisee sekä painetun lehtensä välissä että nettisivuillaan Terveys-Hymy-nimistä liitettä. Päätoimittajan mukaan kyseessä on mainosliite, jonka sisältö on kokonaisuudessaan mainosmateriaalia.

Neuvosto totesi, ettei Hymy ollut erotellut mainosliitteensä sisältöä riittävän selvästi toimituksellisesta aineistostaan. Painetussa Terveys-Hymyssä liitteen mainosluonteesta kerrottiin ainoastaan yhden kerran 24-sivuisen liitteen kannessa, vaikka liitteen sisältö muistuttaa muun muassa ulkoasultaan journalismia. Nettiversiossa mainosmerkinnät puuttuivat kanteluun poimituista mainoksista kokonaan – päätoimittajan mukaan teknisestä ongelmasta johtuen.

Neuvoston mukaan merkintöjen pitäisi olla sellaisia, ettei lukija luule lukevansa terveysjournalismia lukiessaan mainosmateriaalia.

Päätoimittajan mukaan Terveys-Hymy muutettiin toimituksellisesta aineistosta mainosliitteeksi vuonna 2017. Taustalla oli JSN:n antama vakava huomautus, jossa todettiin, että liite on peruskonseptiltaan mainontaa.

JSN:n uusimman päätöksen viesti on, että mikäli liite on kokonaan mainosmateriaalia, se tulee myös merkitä sellaiseksi kauttaaltaan.

Neljä langettavaa, kaksi vapauttavaa

JSN käsitteli elokuun kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua, joista neljä johti langettavaan päätökseen.

Aamulehti sai langettavan päätöksen kolumnissa olleiden olennaisten asiavirheiden korjaamatta jättämisestä. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat saivat langettavat päätökset kanteluista, jotka käsittelivät muun muassa otsikon harhaanjohtavuutta.

Etelä-Suomen Sanomat sai vapauttavan päätöksen uutisesta, jonka kantelija katsoi olevan piilomainontaa. JSN totesi, että lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus oli myynnissä.

Ammattilehti Journalisti sai vapauttavan päätöksen, koska JSN katsoi, ettei lehden jutussa mainittu toimittaja joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.