:NENÄPÄIVÄ: Suomalaiset auttoivat maailman lapsia yhteensä yli kahden miljoonan euron edestä – Ylen suosikkiohjelmat YleX:n Naurumaraton ja Puoli seitsemän keräsivät upeat lahjoituspotit

Kuva: Tomi Palsta

Nenäpäivään osallistuttiin suurella sydämellä myös monissa Ylen suosikkiohjelmissa. YleX Aamun Ville “Viki” Eerikkilä ja Juuso “Köpi” Kallio keräsivät 41-tunnin Naurumaraton-lähetyksen aikana kaikkien aikojen ennätyspotin, uskomattoman 176 548 euron lahjoitussumman maailman lapsille. Suorassa lähetyksessä nähtiin lukuisia artistivieraita, rakennettiin linnunpönttöjä, otettiin tatuointeja ja vedettiin livekeikkaa Helsingin keskustassa.

Puoli seitsemän Mikko Kekäläinen selätti Nenäpäivän painihaasteensa ja ohjelma keräsi Nenäpäivä-iltana huiman yli 187 000 euron potin. Suorassa lähetyksessä nähtiin huikea painiottelu, jossa Kekäläisen vastustajana nähtiin olympiamitalisti Marko Asell.

Suorassa Nenäpäivä-lähetyksessä keräystulosta kerryttivät upeat artistit, hersyvä huumori sekä tietenkin koskettavat tositarinat maailmalta Nenäpäivän avustuskohteista, tällä kertaa Keniasta, Myanmarista ja Burkina Fasosta. Suomalaisissa kodeissa Nenäpäivään osallistuttiin perustamalla omia Nenäkatsomoita.

– On hienoa nähdä, että suomalaiset haluavat auttaa maailman lapsia. Lämmin kiitos lahjoituksen tehneille – jokaisella lahjoituksella on suuri merkitys maailman lapsille. Tämän illan ansiosta monen lapsen elämä tulee muuttamaan paremmaksi, toteaa Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio.

Tämän vuoden Nenäpäivässä kerätyillä varoilla saadaan maailmalla paljon hyvää aikaan – sen takaavat yhdeksän ammattitaitoista järjestöä, jotka vievät Nenäpäivän avun sinne, missä sitä tarvitaan. Nenäpäivän keräysvaroilla muun muassa tuetaan lasten koulunkäyntiä, torjutaan tappavia tauteja ja suojellaan tyttöjä sukuelinten silpomiselta.

Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka ja lahjoittaa voi edelleen. Esimerkiksi viime vuonna keräystulos nousi vielä Nenäpäivän jälkeen reilulla 400 000 eurolla, kun koululuokat, harrastus- ja työporukat tallettivat tempauksissa kerätyt varat Nenäpäivälle.

Yli tuhat ihmistä jonotti MUJIn ovilla – ensimmäiset asiakkaat saivat “kannellisen ämpärin”

Yli 1000 ihmistä jonotti MUJIin Kampin edustalla perjantaiaamuna. Kuva: Justus Hirvi / Bonzu

Japanilainen lifestyle-ketju MUJI avasi kauan odotetun Euroopan suurimman lippulaivamyymälänsä Helsinkiin kauppakeskus Kamppiin perjantaiaamuna klo 9.00. Paikalla oli yli 1 000 innokasta MUJI-fania odottelemassa ovien aukeamista.

MUJIn uusi 3 500 neliömetrin jättimyymälä avasi ovensa asiakkaille. Avajaiset houkuttelivat paikalle ennätysmäärän ihmisiä ja ensimmäiset jonottivat Kampin kauppakeskuksen edustalla jo kello viisi aamulla. MUJI lupasi 500 ensimmäiselle asiakkaalle MUJI-tuotteita sisältävän yllätyskassin.

Koska japanilaiset ymmärtävät suomalaisten rakkauden jonottamiseen ja ilmaisiin ämpäreihin, oli yllätyskassin kylkeen painettu japaniksi teksti: “kannellinen ämpäri”.

Koska Suomi on meille erityisen rakas maa, halusimme huomioida nämä kansalliset erityispiirteet myymälämme avajaisissa”, kertoo MUJI Europen Managing Director Takuo Nagahara idean taustasta.

MUJIn oma sovellus ensimmäisenä Suomeen

Myymälän avajaisten yhteydessä MUJI lanseerasi myös oman applikaationsa ensimmäistä kertaa Euroopassa. MUJI passport on ilmainen älypuhelinsovellus, jonka avulla voi kerätä MUJI-maileja, käyttää etukuponkeja ja saada informaatiota MUJIsta. Sovellus tarjoaa uutisia ja lisätietoa myymälöistä ja tuotteista.

MUJI lanseeraa useita uusia avauksia Helsingissä 

Uudessa lippulaivamyymälässä ovat edustettuina kaikki MUJIn tuotesegmentit vaatteista kodintavaroihin ja ruokatuotteista kosmetiikkaan. Erityisesti ruoka on keskeisessä osassa. Euroopan ensimmäinen MUJI-ravintola kattaa ruokaosastoineen neljäsosan koko myymälän pinta-alasta. Ravintolassa ja ruokaosastolla on tarjolla yhteensä liki sadan suomalaisen pientuottajan tarkoin valikoituja ruokatuotteita.

Helsingissä on saatavilla myös ensimmäistä kertaa Euroopassa MUJI Labo -unisex-vaatemallisto, eri kulttuureista vaikutteita ottava Found MUJI -mallisto sekä harvinaisempia ja kokeilevia sisustusesineitä yhdistelevä mallisto MUJI IDÉE.

Stockmann virittäytyy jouluun – Helsingin satuikkuna avautuu lauantaina 9.11.

Stockmann tuo jouluun jälleen rakastettuja perinteitä ja tarjoaa inspiraatiota upean joulun rakentamiseen. Lauantaina avautuva Helsingin satuikkuna rakentuu tänä jouluna kotimaisesta käsityöstä ja kierrätysmateriaaleista.

Joulu on taas askeleen verran lähempänä, kun Stockmannin odotetun satuikkunan avajaisia vietetään lauantaina 9.11. klo 12 Keskuskadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. Ikkunan avauksen yhteydessä esiintyy puhallinorkesteri Töölö Brassin seitsikko.

Satuikkunassa ihastuttavat jälleen taiteilija Ulla Mertalehdon hyppysissä syntyneet hellyttävät huopaeläimet ja -tontut. Kotimaisen käsityön lisäksi ikkunassa näkyy vahvasti myös kierrätysteema. Lähes kaikki ikkunassa oleva rekvisiitta on peräisin joko antiikkiliikkeistä, kierrätyskeskuksista tai kirpputoreilta.

”Tänä jouluna satuikkunamme on erityisen runsas ja kerroksellinen ja sen ilmapiiri on lämmin ja jouluisa. Hauskoja yksityiskohtia on luonnollisesti jälleen paljon, mutta kehottaisin kiinnittämään huomiota ikkunan asukeista erityisesti hiiriin ja niiden puuhiin”, Stockmannin satuikkunan suunnittelija Eila Ristimäki vinkkaa.

Satuikkunasta käynnistyy viime vuoden tapaan myös seikkailu liito-orava Mantelin seurassa. Tavarataloon sijoittuvassa seikkailussa etsitään pähkinöitä veikeiden hahmojen ja AR-teknologian avulla. Pähkinäjahtiin pääsee hyppäämään kaikissa Suomen Stockmann-tavarataloissa lauantaista 9.11. lähtien. Satuikkunat avautuvat Turussa 30.11. ja Tampereella 1.12.

Helsingin-tavaratalossa on lauantaina 9.11. satuikkunan avautumisen lisäksi paljon muutakin jouluista ohjelmaa. Lastenosastolla voi tavata joulupukin, maalauttaa kasvoilleen jouluiset glitterit tai osallistua joulukorttikuvaukseen, josta saa digikuvan heti itselleen.

Inspiraatiota upean joulun rakentamiseen

Maanantaina 4.11. ilmestyi joulun Stockmann Magazine, joka tarjoaa lähes 900 lahjaideallaan ideoita pukinkonttiin ja inspiraatiota upean joulun luomiseen. Stockmann Magazine on saatavilla kaikissa Stockmann-tavaraloissa ja luettavissa myös stockmann.comissa.

Stockmann-tavaratalot ja stockmann.com ovat virittäytyneet joulusesonkiin tarjoamalla muun muassa laajan valikoiman tyylikästä juhlamuotia koko perheelle, vinkkejä ja etuja säihkyviin meikki- ja hiustyyleihin sekä inspiraatiota joulusisustuksen luomiseen. Jouluiseen tunnelmaan pääsee sukeltamaan myös tavaratalojen joulupuodeissa, jotka ovat avautuneet kaikissa Stockmann-tavarataloissa lokakuun puolella.

Rukka solmii mittavan sponsorisopimuksen Jääkiekkoliiton kanssa

Leijonien kapteenisto kuvassa Rukka-paidoissa, vasemmalta lähtien varakapteeni Juuso Hietanen, varakapteeni Atte Ohtamaa, kapteeni Marko Anttila ja varakapteeni Mikko Lehtonen. Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto / Pasi Mennander

Luhta Sportswear Companyn tuotemerkkeihin kuuluva Rukka on sopinut laajasta sponsoriyhteistyöstä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Sopimus koskee miesten ja naisten maajoukkueita sekä nuorisomaajoukkueita, ja se ulottuu vuoteen 2022 asti, jolloin miesten jääkiekon MM-kisat järjestetään Tampereella ja Helsingissä.

”Sponsorisopimus Rukka-vaatebrändin kanssa on niin Jääkiekkoliitolle kuin joukkueille merkittävä ja olemme luonnollisesti erittäin iloisia alkavasta yhteistyöstä. Rukka on tunnettu tinkimättömästä laadusta ja käyttömukavuudesta, joka istuu täydellisesti Suomen jääkiekkoilijoille, sanoo Jääkiekkoliiton myynti- ja markkinointijohtaja Lassi Rönkkönen.

Rukan omistavan Luhta Sportswear Companyn Sport-divisioonan myyntipäällikkö Pasi Luumi kertoo, että urheilusponsorointi on yritykselle tärkeää sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta että markkinoinnin ja tuotekehityksen kannalta.

”Suomalaisena urheilubrändinä haluamme kulkea Leijona-maajoukkueiden rinnalla sekä liiton tukena suomalaisten suuresti rakastaman lajin parissa”, sanoo Luumi ja jatkaa, että yhteistyö eri lajien huippu-urheilijoiden kanssa on myös tärkeä osa yrityksen tuotekehitysprosessia. ”Haluamme tarjota parhaat mahdolliset urheiluvaatteet myös kuluttajille, ja urheilijoilta saamamme palautteen pohjalta pystymme kehittämään tuotteita.”

Rukka tunnetaan kansainvälisesti parhaiten urheilulajikohtaisista, muun muassa juoksu- treeni- ja hiihtomallistoista sekä Rukka Motorsport -varusteista. Rukka kuuluu Luhta-konserniin, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista vaatetusalan yrityksistä, ja tunnettu tuotemerkeistään laajasti Euroopassa. Yrityksen mallistoja myydään yli viidessäkymmenessä maassa.

Milla Meretniemi Suojelupoliisin viestintäpäälliköksi

Suojelupoliisin viestintäpäälliköksi on nimitetty Milla Meretniemi. Hän toimii tällä hetkellä viestintäpäällikkönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Aiemmin Meretniemi on toiminut viestintäpäällikön tehtävissä myös sisäministeriössä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Meretniemi aloittaa Suojelupoliisissa joulukuun alussa.

Meretniemen mukaan Suojelupoliisi tekee tärkeää työtä kansallisen turvallisuuden ytimessä ja se asettaa myös viestinnälle poikkeukselliset reunaehdot.

“Viestinnällä on suuri rooli siinä, että suomalaiset ymmärtävät Suojelupoliisin työn merkityksen. Toimimme suomalaisten luottamuksen varassa ja tätä luottamusta haluan jatkossakin viestinnällä ylläpitää”, Meretniemi sanoo.

“On innostavaa aloittaa Suojelupoliisissa juuri nyt, kun virasto on tiedusteluvaltuuksien myötä uuden edessä”, hän lisää

Medialiitto ja Journalistiliitto kantelivat Verohallinnon tietosuojamenettelystä oikeuskanslerille

Medialiitto on tänään jättänyt yhdessä Suomen Journalistiliiton kanssa Verohallintoa koskevan kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu koskee menettelyä, jossa Verohallinto on tarjonnut verovelvollisille mahdollisuuden vastustaa henkilötietojensa käsittelyä medialle toimitettavien verotietolistojen osalta.

Liittojen näkemyksen mukaan Verohallinto toimii vastoin lakia jättäessään vastustamisoikeuden poissulkevan tietosuojalain 27 §:n soveltamatta. Lainkohta on media-alalle tärkeä, sillä siinä tasapainotetaan henkilötietojen suojaa suhteessa sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen. Liitot ovat osallistuneet aktiivisesti lainkohdan valmisteluun ja pyrkivät kantelulla varmistamaan, että sitä tulkitaan hallintotoiminnassakin tarkoitustaan vastaavasti.

Yleinen tietosuoja-asetus ja verotietoja koskeva julkisuusperiaate eivät liittojen käsityksen mukaan ole ristiriidassa keskenään, vaan kantelun kohteena olevassa menettelyssä on kyse lain väärästä soveltamisesta.

Oikeuskanslerilla on jo aikaisemmin vireillä ainakin yksi samaa menettelyä koskeva kantelu.

Liisa Kontunen ja Heikki Isotalo Vihreiden viestintäsuunnittelijoiksi

Vihreiden viestintätiimissä on aloittanut kaksi uuttaa viestintäsuunnittelijaa: VTM Heikki Isotalo ja HuK Liisa Kontunen. Isotalon tehtävä keskittyy poliittis-viestinnälliseen valmisteluun, Kontusen puolestaan verkko- ja someviestintään. Molemmat tekevät myös mediayhteistyötä.

Molemmat tehtävät tulivat avoimeen hakuun kahden viestinnän työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin Vihreässä liikkeessä.

Heikki Isotalo on toiminut aiemmin mm. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan vaikuttamisen ja viestinnän päällikkönä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena asiantuntijana.

Liisa Kontunen on toiminut aiemmin mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton viestintäasiantuntijana, Korjaamon Stage-festivaalin tiedottajana ja Loikka Kontakti ry:n päätoimittajana.

Viestintätiimin tehtäviin kuuluu Vihreiden ja Vihreän eduskuntaryhmän ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä viestinnän strateginen suunnittelu ja kehittäminen.

Vihreiden viestintätiimissä jatkavat viestintäpäällikkö Henna Hakkarainen, digitiimiä vetävä viestintäsuunnittelija Ville-Veikko Mastomäki ja viestintäsuunnittelija Erika Nieminen.

Koko Yle Areenaa voi nyt käyttää EU-alueella

Sisältöjä voi seurata kirjautumalla Yle Tunnuksen kautta ja vahvistamalla kotipaikkansa Suomeen.

Yle Areenan ohjelmia voi katsoa ja kuunnella kaikilla laitteilla matkustettaessa EU-alueella. Aiemmin rajoituksia oli vielä Areenan selainpalvelussa.

“Suomalaiset saavat lisäarvoa Yle-verolleen: he saavat suosikkipalvelun – Yle Areenan – mukaan Eurooppa-matkalleen. Tätä mahdollisuutta ovat monet matkailijat odottaneet”, julkaisujohtaja Ismo Silvo iloitsee.

Palvelua voivat EU:n siirrettävyysasetuksen vuoksi käyttää vain Suomessa vakituisesti asuvat.

Yle aloitti viime vuonna asetuksen toteuttamisen, ja olimme ensimmäinen siirrettävyyden toteuttanut pohjoismainen yleisradioyhtiö. Eurooppalaisista yleisradioyhtiöistä vain belgialainen RTBF ehti toteuttaa siirrettävyyden ennen Yleä.

Kotipaikkansa on vahvistanut jo noin 170 000 Yle Tunnuksen käyttäjää. Palvelua voi yhä käyttää ilman kirjautumista, mutta silloin siirrettävyys ei ole käytössä. Areenan audio- ja videosisällöistä noin 80 % on vapaasti käytettävissä kaikkialla maailmassa.

Miten Areenaa käytetään ulkomailla?

Areenan käyttö vaatii Yle Tunnus -kirjautumisen lisäksi kotipaikan vahvistamisen Suomeen. Tieto kotikunnasta haetaan Väestörekisterikeskukselta Suomi.fi-palvelun kautta joko pankkitunnusten, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin avulla. Kotipaikan tarkastaminen on tehtävä vain kerran.

Areenan sisällöt toimivat mobiililaitteilla Areenan iOS– ja Android-sovellusten uusimmissa versioissa. Ne ovat maksuttomasti ladattavissa valmistajien sovelluskaupoista. Selaimessa Areenan sisällöt löytyvät osoitteesta areena.yle.fi.

Yle Tunnus on Ylen oma ilmainen ja turvallinen tapa kirjautua Ylen palveluihin. Yle ei tallenna käyttäjän kotikuntaa, henkilöturvatunnusta tai muita tietoa.

Liina Aulin Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi

Liina Aulin. Kuva: Mikko Käkelä

Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty VTM Liina Aulin.

Aulin on työskennellyt Ilmarisessa viestintäpäällikkönä vuodesta 2016 vastaten mm. yhtiö- ja talousviestinnästä sekä mediasuhteista. Tätä ennen hän toimi pitkään viestinnän tehtävissä tasavallan presidentin kansliassa. Aulin on työskennellyt myös toimittajana mm. STT:llä, MTV:llä ja Aamulehdessä.

Aulinin vastuulle kuuluu Ilmarisen brändi, viestintä ja markkinointi sekä yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus. Hän raportoi toimitusjohtaja Jouko Pölöselle.

– Rakennamme Ilmarisesta vetovoimaisinta työelämän kumppania, ja tässä työssä korostuvat sisäinen ja ulkoinen viestintä, vastuullisuus sekä laaja vuorovaikutus sidosryhmiemme kanssa. Olen iloinen, että tehtävään löytyi vahva osaaja talon sisältä. Liinalla on monipuolinen kokemus vaativista viestinnän tehtävistä ja laaja yhteiskunnallisten asioiden ymmärrys, Jouko Pölönen sanoo.

– Eläkeyhtiössä ollaan isojen yhteiskunnallisten kysymysten äärellä. Syntyvyys on laskussa ja työkyvyttömyys on kääntynyt nousuun. Työkyky nousee yhä tärkeämpään rooliin. Globaalilla tasolla esillä ovat kestävän kehityksen haasteet ja ilmastonmuutos, missä Ilmarisella vastuullisena sijoittajana on mahdollisuus olla edelläkävijänä. Näissä keskusteluissa haluamme olla entistäkin vahvemmin mukana. On hienoa jatkaa matkaa vetovoimaisimman työelämän kumppanin rakentamiseksi yhdessä osaavan tiimin, koko henkilöstön ja sidosryhmiemme kanssa, Liina Aulin sanoo.

JSN: Iltalehti teki sisäministeri Ohisalon haastattelusta virheellisen tulkinnan

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi lokakuun kokouksessaan 30.10.2019 langettavan päätöksen Iltalehdelle jutusta Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

JSN:lle tehtiin jutun julkaisemisen jälkeen syyskuussa useita kanteluita, joiden mukaan jutun otsikossa oli asiavirhe eikä otsikolle löytynyt katetta haastattelun sisällöstä.

Juttuun haastateltu sisäministeri Maria Ohisalo ei sanonut haastattelusitaateissaan, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Iltalehti vetosi vastauksessaan siihen, että otsikkoon oli nostettu lehden tekemä tulkinta ministerin haastattelulausumista.

JSN totesi päätöksessään, että jutun otsikko oli selvästi virheellinen, koska haastattelussa ministeri ei ottanut kantaa eri perusoikeuksien tai muiden jutussa mainittujen seikkojen tärkeysjärjestykseen. JSN päätyi langettavaan päätökseen äänin 7–2.

Ohisalo ei itse kannellut asiasta JSN:lle, mutta hänen avustajansa olivat lähettäneet lehdelle jutun otsikkoa koskevan oikaisupyynnön.

Kaksi langettavaa, kolme vapauttavaa

Iltalehti sai kokouksessa myös toisen langettavan, kun se oli julkaissut jutun, jossa käytettiin laajasti toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä lähdettä mainitsematta.

Suomen Kuvalehti sai vapauttavan, kun JSN totesi, ettei lehti rikkonut yksityisyyden suojaa viitatessaan jutussaan siihen, että lehden haastattelema ylilääkäri oli puhunut uskonnollisesta vakaumuksestaan aiemmin toisen median haastattelussa.

Aamulehti ja Kotiseudun Sanomat saivat vapauttavat päätökset muun muassa asiavirheiden korjaamista käsitelleistä kanteluista.