95-vuotias Kotiliesi juhlii upealla taidekannella

a7e0169374ac5973_400x400ar b9798a1b1533af47_400x400ar

Suomen vanhin naistenlehti Kotiliesi juhlii 95-vuotista taivaltaan upealla juhlanumerolla.

16.11. ilmestyvässä numerossa on poikkeuksellisesti kaksi kantta. Tilaajaversiossa päällimmäisenä on taitelija Karoliina Hellbergin Kotiliedelle maalaama taideteos. Sen innoittajana ovat taiteilija Martta Wendelinin rakastetut Kotiliesi-kannet. Irtonumeroversiossa päällimmäiseen kanteen on kuvattu näyttelijä Krista Kosonen, joka on yksi 22-sivuisen lifestylekokonaisuuden kahdeksasta tunnetusta mallista.

”Kotiliesi tunnetaan maalauskansistaan. Päätimme kunnioittaa Martta Wendelinin työtä tuomalla maalauskannet tähän päivään hänen hengessään. Kutsuimme tekijäksi taiteilija Karoliina Hellbergin”, Kotilieden vastaava päätoimittaja Saija Hakoniemi kertoo.

Kotiliesi on kahden viime vuoden aikana uusiutunut voimakkaasti.  Lehden haluttavuuden lisääntyminen näkyy erityisesti irtonumeromyynnin kasvuna. Kappaleilla mitaten lehden irtonumeromyynti kasvoi 22 prosenttia ja euroilla mitaten 13 prosenttia. Samaan aikaan kotimaisten naistenlehtien myynti koko markkinassa on laskenut kappaleissa 6,7 ja euroissa 9,7 prosenttia (Lehtipisteen laskutusmyynti 1-9/2017).

Kotiliesi on vahvistanut asemiaan myös verkossa. Sivulatausten määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana sadalla tuhannella. Verkossa luetuinta sisältöä ovat ruokaohjeet. Kotiliesi lanseerasi elokuussa ruokablogiyhteisön, jonka kärkinimenä on Vappu Pimiä. Mukana on myös Suomen suositumpiin leivontablogeihin kuuluva suklaapossu.

Kotiliesi.fi:n suurin kävijäjoukko on 18-25-vuotiaat.

”Iloitsemme siitä, että tavoitamme printissä ja verkossa suomalaisnaiset nuorista aikuisista isoäiteihin ainutlaatuisella tavalla. Tavoitteemme on uudistua ja kasvaa voimakkaasti verkossa myös ensi vuoden aikana”, Hakoniemi sanoo.

Kotiliesi on osa Otavamedian Kodin lehtiä, joihin kuuluvat lisäksi Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Kotilieden lukijamäärä on 250 000 ja kokonaistavoittavuus 357 000 (KMT syksy 2016, kevät 2017).

Vappu Aura Zeeland Familyn viestintäpalvelujen johtajaksi

710544d1-10c3-4af1-8f4e-719974305214-w_960

Vappu Aura on nimitetty Zeeland Familyn viestintäpalveluista vastaavaksi johtajaksi 20.11.2017 alkaen. Hän siirtyy Zeeland Familyyn Ilmarisen markkinointi- ja viestintäjohtajan paikalta.

– Tämän päivän mediaympäristössä asiakaskokemus ja ihminen ovat kaiken keskiössä. Ihmisen huomion tavoittaminen taas edellyttää oivaltavia viestintätekoja. On hienoa päästä tekemään töitä asiakkaiden brändin ja maineen eteen viestinnän ja markkinoinnin rajoja rikkoen, Vappu Aura sanoo.

– Olen tehnyt vuosia yhteistyötä Zeeland Familyn kanssa asiakkaana ja tunnen siksi yhtiön, sen toimintatavat ja palvelut hyvin. Kyseessä on innostava työyhteisö, joka tarjoaa  aidosti kokonaisvaltaiset markkinointiviestinnän palvelut asiakasymmärryksestä mainontaan ja aina kriisiviestintään asti, hän jatkaa.

– Viestintä on tärkeä painopiste jatkaessamme voimakkasta kasvuamme, joka on näkynyt sekä kannattavuuden parantumisena, että pörssikurssin kaksinkertaistumisena kuluvan vuoden aikana. Vappu täydentää jo ennestään rikasta viestintäosaamistamme ja tuo joukkoomme näkemystä, jolla viestinnän ja markkinoinnin yhteispeliä syvennetään entisestään, toteaa toimitusjohtaja Tuomas Airisto.

Auralla on kokemusta erityisesti finanssialan, rakentamis- ja kiinteistötoimialan sekä julkishallinnon viestinnästä ja hän vahvistaa näin mm. Zeeland Familyn muutos- ja kriisiviestinnän valmiuksia.

Medialiitto: Valeuutisten uskotaan vaikuttavan suomalaisten käsityksiin faktoista

images (1)

Valtaosa suomalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista.

Kaksi kolmasosaa (67 %) Medialiiton tilaaman mielipidetutkimuksen vastaajista arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin melko paljon tai erittäin paljon. Neljäsosa arvioi vaikutuksen melko vähäiseksi.

Tietoykkönen Oy:n tekemä valeuutisia käsittelevä tutkimus julkistettiin tiistaina Mediapäivä 2017 -tapahtumassa Helsingissä. Tutkimusta varten haastateltiin lokakuussa tuhat 18 vuotta täyttänyttä mannersuomalaista.

Vastaajista 43 prosenttia kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Suoranaisesti valheellisiin uutisiin törmää viikoittain 29 prosenttia vastaajista. Nuoremmat ikäluokat havaitsevat ei-tosia uutisia selvästi useammin kuin vanhemmat.

Suomalaisista 9 prosenttia on jakanut verkossa uutisen, jonka on myöhemmin huomannut valheelliseksi. Vastaajista 4 prosenttia on jakanut uutisen, jonka on tiennyt olevan valheellinen. 18–24-vuotiaista näin on tehnyt kuitenkin 12 prosenttia.

Puoluekanta vaikuttaa medialuottamukseen
Valheellisia uutisia tuottavat vastaajien mukaan eniten poliittiset, aatteelliset tai ideologiset ryhmittymät sekä MV-lehden kaltaiset verkkojulkaisut, jotka eivät ole sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin. Uutisia keksivät myös yksittäiset ihmiset ja vieraan vallan edustajat tai avustajat.

Vähiten valheellisia uutisia tuottavat kotimaiset mediat, kuten sanomalehdet, aikakauslehdet, tv ja radio. Silti lähes puolet vastaajista arvioi, että nekin tuottavat valheellisia uutisia ainakin jonkin verran. Luottamus kotimaiseen mediaan on heikompi perussuomalaisia kannattavien joukossa.

Demokratia tarvitsee yhteisen faktapohjan
Kolme neljästä vastaajasta luottaa omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen. Nuoremmat ikäluokat luottavat tässä itseensä enemmän kuin vanhemmat.

”Kaikissa ikäryhmissä enemmistö luottaa kykyynsä tunnistaa valeuutinen, mutta mielenkiintoista on, kuinka usko omaan medialukutaitoon heikkenee iän myötä. Epävarmoja omasta kyvystään tunnistaa valeuutinen on lähes neljäsosa yli 65-vuotiaista vastaajista”, sanoo Tietoykkösen kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.

Vastaavassa, Ruotsissa helmikuussa 2017 tehdyssä tutkimuksessa valeuutisten merkitys oli suurempi kuin Suomessa. Ruotsalaisista 44 prosenttia törmäsi valeuutisiin viikoittain ja 76 prosenttia arvioi, että keksityt uutiset vaikuttivat kansalaisten todellisuuskäsitykseen.

”Tulokset osoittavat, että valeuutiset on suomalaistenkin mielestä merkittävä ilmiö. Jos kansalaisten käsitykset eivät perustu todellisuuteen, murenee pohja faktapohjaiselta keskustelulta ja toimivalta demokratialta”, varoittaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Holmbergin mukaan oikean, totuuteen pyrkivän ja sisällöstään vastuun kantavan median ja vailla totuusvelvoitetta toimivien julkaisujen erottaminen on entistäkin tärkeämpää.

”Mediakasvatukselle ja medialukutaidon opettamiselle on suuri tarve, myös aikuisten parissa. Journalismin ja sen eettisten pelisääntöjen tunteminen on tärkeää myös median kuluttajille, jotta he voivat erottaa oikean uutisen väärästä.”

 

Sponsorointibarometri 2017: Talouskasvu ja juhlavuosi siivittivät sponsoroinnin uuteen ennätykseen

Yritysten sponsorointi-investoinnit ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 sponsorointiin investoitiin kaiken kaikkiaan 257 miljoonaa euroa, joka on peräti 16,3 % enemmän kuin vuonna 2016 (221 milj. euroa).

Kasvun moottoreina toimivat talouden suhdanteiden parantuminen, Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet sekä lukuisat kansainväliset tapahtumat. Ilman juhlavuoden ja kansainvälisten tapahtumien tuomaa aktiivisuuttakin kasvu on noin 6 %.

Kulttuurisponsorointi kasvoi eniten

Kulttuurisponsorointi kasvoi peräti 38,9 % ja sen koko on nyt 50 milj. euroa. Urheilun sponsorointi kasvoi 8,8 % (149 milj. euroa) ja muiden 20.9 % (58 milj. euroa).

Sponsorointi yrityksissä

Merkille pantavaa oli, että sponsoroinnin merkitys on kasvanut yrityksissä. Yrityksistä 47 % pitää sitä strategisesti tärkeänä. 

Tärkeimpiä syitä yritykselle sponsoroida ovat brändin/tuotemerkin vahvistaminen, näkyvyys ja kohteen profiili/imago. Markkinointisisällöt ja oikeuksien hyödyntäminen ovat trendinä voimakkaassa kasvussa. Yritykset hakevat tarinoita.

Urheilukohteilla lukuisia sponsoreita

Osalla urheilukohteista sponsoreiden määrä on todella suuri. Sponsoreita urheilussa on keskimäärin 110 per kohde, kun kulttuurin ja muiden puolella sponsoreita on keskimäärin 10 per kohde. 

Tutkimuksesta

Vuosittainen Sponsorointibarometri toteutettiin yritys- ja oikeudenomistajakyselynä. Sponsorointibarometri on Suomen virallinen sponsoroinnin määrää mittaava tutkimus.

Tutkimuksen ja analyysin toteuttaa Sponsor Insight Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimeksiannosta. Tutkimustulokset julkaistiin tiistaina 14.11.

Kuolleiden artistien puhelut toivat huomautuksen radiokanavalle

logo-og

Mainonnan eettinen neuvosto on antanut huomautuksen Radio Suomipopille sen mainoksista. Radiokanava hyödynsi mainoksissaan kuolleita artisteja ilman oikeudenomistajien lupaa.

Mainoksissa soitettiin kuolleille artisteille. Puheluihin ”vastasivat” artistit Juice, Kirka, Topi Sorsakoski ja Gösta Sundqvist. Mainoksissa soittajat kertoivat muun muassa taloyhtiöön liittyvistä asioista, tarjosivat uutta puhelinliittymää tai kyselivät kuulumisia. Lopuksi todettiin, että artisti on ehdolla Suomipopin 100 suomalaista ikonia -listalla. Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että kysymyksessä on radiokanavan ohjelman mainos.

Kansainvälisen kauppakamarin markkinointisääntöjen mukaan henkilön kuvaa, nimeä tai mainetta voi hyödyntää markkinoinnissa vain silloin, jos markkinoija on hankkinut siihen asianomaisen henkilön suostumuksen. Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko kysymyksessä yksityinen henkilö vai julkisuuden henkilö. Siksi myös esimerkiksi poliitikon, kuuluisan urheilijan, taiteilijan, kuninkaallisen tai muun julkisuuden henkilön kuvan, nimen tai maineen hyödyntäminen markkinoinnissa edellyttää suostumusta.

“Kun kysymyksessä on kuollut henkilö, asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevien artistien kuolemasta on kulunut verraten lyhyt aika. Lisäksi tapauksen arvioinnissa otettiin huomioon mainosten tyylilaji ja käsittelytapa, joita ei voida luonnehtia hienovaraisiksi”, mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista kertoo.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan neuvoston verkkosivuillla:

https://kauppakamari.fi/lautakunnat/men/lausunnot/lausunnot-2017/

100-vuotiaan Suomen presidentit koristavat R-kioskin uusia mukeja

suomi100-kuppi

R-kioskin Suomi 100 -mukisuunnittelukilpailun voiton nappasi Nelli Ahosola. Muotoilijaopiskelijan suunnittelemaan iloisenväriseen kahvikuppiin voi napata Suomen suosituinta take away -kahvia * R-kioskilta 3.11. alkaen.

R-kioski juhlistaa 100-vuotiasta Suomea teeman mukaisella kahvikupilla, joka valittiin suunnittelukilpailun tuloksena. R-kioskin raati valitsi 150 kilpailuehdotuksen joukosta voittajaksi Nelli Ahosolan Konfetti-nimisen työn.

– Kupissa yhdistyivät hienosti Suomen satavuotinen historia, tulevat presidentinvaalit ja tietysti Ärrän kahvi. Kupissa koreilevat kaikki Suomen tähänastiset presidentit. Lisäksi kuppi on tyylikäs ja idea omaperäinen. Tästä kupista kelpaa nauttia kahvit 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, kiittelee R-kioskin markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin.

Pian muotoilijaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuva Ahosola on iloisesti yllättynyt voitostaan.

– Lähdin mukaan kilpailuun työkaverini yllytyksestä. Kukapa ei haluaisi suunnitella kahvikuppia, mainostoimistossa työskennellyt Ahosola kertoo.

Tuleva graafikko on aiemmin valmistunut yhteiskuntatieteen maisteriksi, ja yhteiskunnallinen näkökulma tuli esiin myös suunnittelutyössä.

– Joku toinen voisi ajatella Suomen kohdalla esimerkiksi luontoa, mutta minä halusin tehdä kunnianosoituksen suomalaiselle yhteiskunnalle ja presidenteillemme. Mielestäni saamme elää todella hienossa yhteiskunnassa. Täällä ihmiset ovat vapaita ja jokainen saa opiskella ja tehdä työkseen sitä, mitä haluaa, Ahosola pohtii.

Mukin väritykseen Ahosola halusi tuoda mukaan iloisuutta.

– Valitsin mukiin positiivisuutta luovat värit. Mukana on myös sinistä, joka henkii presidenteille sopivaa arvokkuutta.

Tulevaisuudessa Ahosola toivoo elättävänsä itsensä graafisena suunnittelijana.

– Kuvittaminen kiinnostaa kovasti.

Ärrän kahvia voi nauttia Suomi 100 -teemaisista kupeista tammikuun loppuun saakka. Juhlan kunniaksi marraskuun ajan joka sadas kahvinostaja saa yllätyksen kioskilta ja joka sadastuhannes kahvinostaja voittaa sata riviä Lottoa.

Ellun Kanat ja Petra Olli sparraavat yhdessä vuoteen 2020

aa01debac9e33a4a_800x800ar

”Ei v***u tällä tasolla”. Nämä sanat siivittävät viestintätoimisto Ellun Kanat painija Petra Ollin taustajoukkoihin, matkalle kohti Tokion olympialaisia.

Petra Ollin asenne Rion olympialaisten pettymykseen päättyneen puolivälierän jälkeen teki Ellun Kanoihin niin suuren vaikutuksen, että viestintätoimisto päätti ryhtyä pidemmäksikin aikaa Ollin sponsoriksi.

Yhteistyö jatkuu Tokion olympialaisiin asti. Siellä Ollin tavoitteena on olla maailman paras painija.

”Petra ei anna periksi, vaan arvioi omaa suoritustaan armottomasti ja parantaa sitä tinkimättömästi. Siinä hän on meille inspiraation lähde. Petra lähtee rohkeasti haastamaan vastustaan ja pyrkii aina parhaimpaansa – oli kyseessä sitten olympiamolski tai harjoitusmatto”, sanoo Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha .

Yhteistyön myötä Petra Olli tullaan näkemään muun muassa Ellun Kanojen asiakastilaisuuksissa.

“Mä lähden otteluihin aina haastajan asemasta, että yritän kaataa niitä kovia akkoja siellä molskilla ja saada ne selätettyä. Mulla on semmoinen tunne, että nämä kanat ovat vähän samanlaisia”, Olli kuvaa ja myöntää, että aikaisemmin sanasta viestintätoimisto tuli mieleen “sellasia pikkumekoissa ja jakuissa sipsuttelevia naisia jotka kynä kädessä sauhuten pyörii ympäri toimistoa”.

Hän iloitsee yhteistyöstä Ellun Kanojen kanssa, sillä yhteistyö on samalla tunnustus perinteiselle suomalaiselle urheilulajille.

”Tähän kanalaumaan on mahtavaa kuulua”, sanoo Olli.

Yhteistyön myötä Olli kirittää rytmihäiriön maailmassa Ellun Kanoja pysymään nälkäisinä haastajina ja jatkuvasti nostamaan omaa tasoaan asiakkaiden hyväksi.

”Paini on kiehtova laji. Siinä mitellään voimassa, nopeudessa ja mahdollisuuksien aavistamisessa. Vaikka vastustajan liikkeitä täytyy osata lukea, on oleellisinta koko ajan nostaa omaa tasoaan. Samat lait pätevät viestintäänkin. Peruuttelemalla tulee kummassakin lajissa selätetyksi”, toteaa Piha.

Ellun Kanat on vuonna 2008 perustettu kasvava strateginen viestintätoimisto, joka etsii jatkuvasti uusia bisnesmahdollisuuksia ja kiikaroi perinteisen markkinointiviestinnän hiekkalaatikon ulkopuolelle. Ellun Kanojen vuoden 2016 liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 682 000 euroa.

Petra Olli edustaa Lappajärven Veikkoja ja on painin Euroopan mestari 60-kiloisten sarjasta ja MM-hopeamitalisti 58-kiloisista.  

Suomen Aller vauhdittaa digitalisoitumistaan ja myy kaikki kuukausilehtensä

12241777_961373480575480_6611677772915814594_n

Aller Media Oy:n julkaisemat kuukausilehdet Koti ja keittiö, Oma Aika ja Elle siirtyvät Fokus Medialle ensi vuoden alusta alkaen. 

Liikkeen luovutuksen myötä Fokus Median palvelukseen siirtyy yhteensä 25 työntekijää.

Kaupan jälkeen Aller keskittyy kuluttajaliiketoiminnassaan digisisältöihin ja -palveluihin sekä viikkolehtiin. Yhtiön lehtiportfolioon jäävät erittäin menestyvät viikkolehdet Seiska ja Katso. Digisisältöihin ja -palveluihin kuuluvat Idealista, Baana ja Suomen suurin verkkoyhteisö Suomi24, Seiska.fi sekä Yksille-deittipalvelu.

Aller on viimeisen viiden vuoden aikana digitalisoitunut voimakkaasti ja kasvattanut sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Yhtiö hakee kansainvälistä kasvua digitaalisista markkinointipalveluista ja dataliiketoiminnasta. Allerin markkinointipalveluihin kuuluu neljä yksikköä: journalistinen sisältömarkkinointiyksikkö Aller Ideas, markkinointiviestintätoimisto Dingle Oy, dataa kaupallistava Data Refinery Oy ja strateginen markkinointipalveluyritys CEO Helsinki Oy.

Aller oli ensimmäinen suomalainen mediayhtiö, joka kaupallisti asiakasdatansa ja teki siitä uutta liiketoimintaa. Dataliiketoiminta yhtiöitettiin aiemmin tänä syksynä, ja tuore tytäryhtiö Data Refinery Oy auttaa nyt yrityksiä Suomessa ja pohjoismaissa datansa kaupallistamisessa ja sen hyödyntämisessä eri markkinointikanavissa.

Lokakuussa Aller vahvisti markkinointipalvelutarjoamaansa edelleen ostamalla strategiatoimisto CEO Helsingin. CEO Helsingin myötä Allerin markkinointipalvelut kattavat nyt koko markkinoinnin arvoketjun: markkinointistrategian määrittämisen, datan ja analyysit, luovan suunnittelun, sisältömarkkinoinnin ja nykyaikaiset mediatoimistopalvelut. Vahvistetulla markkinointikokoonpanolla Aller haluaa siivittää yritysasiakkaansa kohti älykkäämpää markkinointia.

“Suoraan sanottuna ostan mieluummin kannattavaa liiketoimintaa kuin myyn. Ymmärrän hyvin omistajan päätöstä myydä printtilehtiämme, samalla uudistumiskykyymme ja näyttöihimme siinä uskotaan. Yhtiömme on liiketoiminnoiltaan ja osaamiseltaan hyvin erilainen kuin 10 vuotta sitten. Samalla olen iloinen, että Fokus Media ottaa brändien lisäksi kuukausilehtiin keskittyneet työntekijämme jatkamaan hyvää työtään yhtiöön, joka keskittyy nimenomaan printtimediaan ja sen kehittämiseen,” sanoo Allerin Suomen konsernin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä .

Aikakausmedioilla yli kolme miljoonaa someseuraajaa

Social-Media-Apps-PixaBay-CC0-Public-Domain

Kolmen miljoonan someseuraajan raja ylittyi aikakausmedioilla ensimmäistä kertaa syyskuussa, ja lokakuussa seuraajia kaikissa kanavissa oli yhteensä 3 054 396. Seuratuimmat aikakausmedioiden somekanavat olivat Facebook, Twitter ja Instagram.

Eniten yleisömäärä kasvaa Facebookissa, jossa aikakausmediat saavat keskimäärin 29 000 uutta seuraajaa kuukaudessa. Facebook-seuraajien osuus aikakausmedioiden someyleisöstä oli syyskuussa yli puolet eli 59 prosenttia. Osuus on kuitenkin pienentynyt viimeisen vuoden aikana 1,9 prosenttiyksikköä Instagramin osuuden kasvettua saman verran.

Vielä toistaiseksi toista sijaa seuratuimmista somekanavista pitää Twitter, jossa aikakausmedioilla oli lokakuun lopussa 630 000 seuraajaa. Instagramin 558 000 seuraajamäärä on tiukasti perässä, sillä kasvuvauhti on Twitteriä nopeampi; uusia seuraajia tulee noin 16 000 kuukaudessa.

Seuratuimmat aikakausmediat somessa

Somen seuratuin aikakausmedia oli lokakuussa Aku Ankka, jolla oli lähes 200 000 seuraajaa kun huomioidaan kaikki kanavat. Valtaosa yleisöstä, noin 150 000, seuraa sitä Facebookissa. Aku Ankka on kanavatilausten perusteella suosituin aikakausmedia myös YouTubessa, jossa sillä on noin 29 000 tilaajaa. Printtiin verrattuna yleisömäärä on kuitenkin vielä pieni, sillä viimeisimmän KMT-mittauksen mukaan ankkalinnalaisten parissa viihtyy viikoittain jopa 610 000 suomalaista.

Facebookin seuratuimmat lehdet olivat lokakuussa Aku Ankan lisäksi Suomen Luonto, Seiska, Demi ja Kodin Kuvalehti.

Twitterissä menestyvät erityisesti talous-, tekniikka-, uutis- ja ajankohtaismediat, ja seuraajamäärien perusteella kanava on erityisen tärkeä ammatti- ja järjestölehdille. Ylivoimaisesti suurin aikakausmedia Twitterissä on Talouselämä, joka on viimeisen vuoden aikana saanut lähes 37 000 uutta seuraajaa pelkästään tässä kanavassa.

  • -Olemme tehneet Talouselämässä jo pitkään määrätietoista työtä sosiaalisen median suhteen. Meillä on selvä strategia uusien, printin ulkopuolelle jäävien lukijoiden kiinnostuksen herättämiseksi. Erityisen aktiivisia olemme nuorempien kohderyhmien osalta. Lehti on meille tuote, joka on yhtä laadukas niin printissä kuin diginä, kertoo Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas.

Instagramista yleisö on löytänyt erityisesti lifestylelehdet. Lokakuussa seuratuimmat olivat Suomen Luonto, Maku, Demi, Avotakka ja Soppa365.

Top 10 seuraajamäärät kaikissa
somekanavissa, lokakuu 2017

1. Aku Ankka 199 293
2. Talouselämä 189 544
3. Seiska 142 807
4. Suomen Luonto 137 047
5. Suomen Kuvalehti 129 561
6. Demi 102 341
7. Soppa365 74 122
8. Kodin Kuvalehti 72 692
9. Markkinointi & Mainonta 71 975
10. Kotivinkki 59 744

Kuukausittaisen seurannan tulokset päivitetään joka kuukauden alussa Aikakausmedian nettisivuille, joissa on julkaistu kaikki viimeisimmät top-listat.

Aikakausmedia on seurannut suomalaisten aikakausmedioiden sometavoittavuutta tammikuusta 2016 alkaen. Seurannassa ovat Aikakausmedian jäsenkustantajien ja -julkaisijoiden lehdet, joilla on käytössään yksi tai useampi seuraavista sosiaalisen median kanavista: Facebook, Twitter, Instagram, Pinterest tai YouTube. Lokakuussa mukana oli 209 aikakausmediaa.

Briiffi sai uuden omistajan ja hallituksen jäseniä

briiffi_hallitus

Kuvassa vasemmalta: Jonne Saivosalmi, Kari Korkiakoski, Hanne Itärinne, Virpi Antikainen ja Kimmo Herranen.

Mainostoimisto Briiffi sai uuden osakkaan, kun pian kolme vuotta yritystä luotsannut toimitusjohtaja Jonne Saivosalmi osti 15 prosenttia Briiffin osakekannasta.

Lisäksi on sovittu optiosta toiseen 15 prosentin osuuteen, jonka myötä Saivosalmen omistusosuus nousee 30 prosenttiin. Yrityksen perustaja Pentti Antikainen perheineen jatkaa edelleen Briiffin pääomistajina.

– Näiden kolmen vauhdikkaan vuoden aikana olemme vahvistaneet Briiffiä strategisemman työskentelyn ja brändien rakentamisen asiantuntijana. Yhteistyömme asiakkaiden kanssa on syventynyt, tiivistynyt ja saanut aimo annoksen lisää digitaalisuutta. Liiketoiminnan kehitys on alkanut tuottaa hedelmää myös taloudellisessa mielessä, sanoo Saivosalmi.

Briiffin asiakkaat arvostavat yhden luukun periaatetta: strategiatyön ja brändien kirkastamisen lisäksi Briiffi tarjoaa myös laadukkaat operatiivisen markkinoinnin palvelut. Projektit hoidetaan Bright attitude -hengessä, välillä kokonaan omin voimin ja välillä vakiintuneen, luotettavan kumppaniverkoston kanssa.

– Briiffiin omistajaksi tulo tuntuu luontevalta ja innostavalta. Minulla on vahva usko sekä tapaamme toimia että tiimiemme osaamiseen, Saivosalmi jatkaa.

Samalla Briiffin hallitusta vahvistettiin kutsumalla jäseniksi kaksi kokenutta myynnin ja markkinoinnin ammattilaista.

Kimmo Herranen on työskennellyt parikymmentä vuotta palveluyritysten parissa, erityisesti kasvuyrityksissä ja murrosvaiheessa olevilla toimialoilla. Viime vuosina hän on ollut kasvattamassa tilitoimisto Administer Oy:n kymmenen hengen työpaikasta yli kolmensadan ihmisen työllistäjäksi. Nykyisin Herranen on toimitusjohtaja ja konsultti perustamassaan Gaselliyritys Herranen Oy:ssa, jonka kautta hän on ollut mm. kehittämässä OP-ryhmän palveluita ja myyntiä.

– Uskon tuovani Briiffin hallitustyöhön ennen kaikkea isoa asennetta, tahtoa ja osaamista liiketoiminnan kasvattamiseen. Tapani on ajatella asiat eri tavalla ja tehdä rohkeita kokeiluja – jos näyttää, että uusi tapa toimii, lisätään paukkuja, ja jos se ei toimi, vaihdetaan nopeasti suuntaa ja testataan muita ideoita. Vastavirtaan menemällä löytyvät usein ne parhaat ideat, kertoo Herranen.

Kari Korkiakoski on toiminut koko työuransa ajan markkinoinnin, myynnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Korkiakoski on Futurelab Finlandin perustaja ja toimitusjohtaja. Futurelab on asiakaskokemuksen johtamisen konsulttitoimisto. Myyntikokemusta Korkiakoskella on monipuolisesti eri asiantuntijapalveluiden parista, sekä B2B- että B2C-yrityksistä, koti- ja ulkomailta.

– Minua kiinnostaa asiakaskokemus, sen strateginen kehittäminen ja mittaaminen. Autan yrityksiä ymmärtämään asiakaskokemuksen strategista potentiaalia ja kulkemaan kohti asiakaskeskeisempää liiketoimintaa. Olen auttanut yrityksiä myös uudistumaan digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien ja haasteiden edessä. Kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu, Korkiakoski toteaa.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hanne Itärinne, joka on ollut mukana isänsä perustaman yrityksen hallinnossa jo toistakymmentä vuotta.

– Olen todella tyytyväinen suuntaan, johon Briiffi kulkee. Perheyrityksemme on nyt 33-vuotias. Markkinointiviestinnän maailma on vuosikymmenten aikana muuttunut hurjan paljon, eikä muutokselle näy loppua. Into ja rohkeus, halu oppia uutta, luovuus ja ammattitaito sekä vilpitön tahto olla asiakkaalle luotettava ja palveleva kumppani – nämä ominaisuudet ovat aina olleet Briiffin vahvuuksia ja niitä asiakkaat tulevaisuudessakin arvostavat, uskoo Itärinne.