Fazerin Sininen jälleen Suomen arvostetuin brändi

889b625768ed88df_800x800ar

Fazerin Sininen sijoittui jälleen ensimmäiseksi Suomen arvostetuimmat brändit –tutkimuksessa. Fazer sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi. Markkinointi & Mainonta -lehti ja Taloustutkimus toteuttavat tutkimuksen vuosittain. Tutkimuksessa selvitettiin 958 brändin arvostus suomalaisten keskuudessa. Valinnan tekivät 15-79 -vuotiaat suomalaiset.

”Fazerin Sininen -brändiä on rakennettu rakkaudella yhdessä suomalaisten kanssa jo vuodesta 1922 ja siitä on tullut lähes ikoninen pala Suomea. Karl Fazer valitsi kuuluisalle maitosuklaalleen sinisen värin, koska se kuvasti hänelle itsenäistä isänmaata ja luontoa. Onkin erityisen suuri kunnia tulla valituksi Suomen arvostetuimmaksi brändiksi juuri tänä vuonna, kun vietämme Suomi 100 -juhlavuotta”, toteaa Fazer Makeisten toimitusjohtaja Rolf Ladau.

Suomen arvostetuimpien brändien kärkikymmenikkö 2017 on:

1. Fazerin Sininen
2. Fiskars
3. Fazer
4. Lego
5. Joutsenmerkki
6. Abloy
7. Hyvää Suomesta -merkki (Joutsenlippu)
8. Avainlippu
9. Valio voi
10. Iittala

JSN:n päätöstiedote 20.9.2017 kokouksesta: Salakuvausoikeudenkäynnin uutisoiminen johti kolmeen langettavaan

pexels-photo-518543

Julkisen sanan neuvosto antoi 20.9.2017 pitämässään kokouksessa kolme langettavaa ratkaisua Axl Smith -oikeudenkäynnin tuomion uutisoinnista. Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV saivat langettavan päätöksen tavasta, jolla ne kertoivat musiikkituottaja Hank Solon toiminnasta ”Haippiringiksi” kutsutussa Whatsapp-ryhmässä.

Jutuissa annettiin ryhmästä harhaanjohtava käsitys, jonka mukaan sen pääasiallisena luonteena oli seksikokemusten todentaminen ja kommentoiminen. Alun perin ryhmä oli perustettu työasioita varten, ja käräjäoikeuden tuomion mukaan ryhmään oli lähetetty yksi epäasiallinen kuva ja video.

Kaikki uutiset käsittelivät ryhmässä käytyä erittäin epäasiallista ja naisia halventavaa keskustelua ja niistä sai käsityksen, että Solo oli osallistunut tähän epäasialliseen viestittelyyn. Tämä oli tiedotusvälineiden huolimattomuudesta johtuva olennainen asiavirhe.

Jutuissa oli muun muassa julkaistu oikeuden päätökseen sisältyviä muiden henkilöiden lähettämiä epäasiallisia viestejä siten niin että lukija sai käsityksen, että Solo oli yksi viestien lähettäjistä.  Solo joutui jutuissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, mutta Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV eivät antaneet Solon esittää näkemystään alkuperäisissä jutuissa Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Iltalehti oikaisi juttujaan näyttävästi kantelijan oikaisupyyntöjen jälkeen ja tarjosi kantelijalle myös mahdollisuutta asiaa käsittelevään korjaavaan jatkojuttuun. Tämän vuoksi Iltalehti sai vapauttavan päätöksen virheen korjaamisen osalta. Ilta-Sanomat korjasi juttuaan poistamalla siitä Hank Solon nimen, mutta se ei kertonut korjauksesta lukijoille Journalistin ohjeiden mukaisesti. MTV ei oikaisupyynnöstä huolimatta oikaissut juttuaan lainkaan.

Neuvosto kuitenkin katsoi, että Iltalehden oikaisut tai mahdollinen jatkojuttukaan eivät olisi riittäneet poistamaan virheellisten juttujen synnyttämää erittäin kielteistä julkisuutta.

Neuvosto totesi, että Solo joutui kaikissa jutuissa niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei edes oman kannanoton julkaiseminen jälkeen päin olisi sitä korjannut. Neuvosto on aiemmassa ratkaisukäytännössään päätynyt tällaiseen ratkaisuun erityisen usein vastaavissa tapauksissa, joissa erittäin kielteinen julkisuus on perustunut tiedotusvälineen tekemään virheeseen.

Viisi langettava ja kaksi vapauttavaa

Neuvosto teki syyskuun kokouksessaan yhteensä seitsemän ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja kaksi vapauttavia.

Yle sai kaksi langettavaa päätöstä. Toinen niistä liittyi journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuoliselle. Ylen paikallistoimitus oli luovuttanut Instagram-tilinsä tunnukset toimituksen ulkopuolisten vierailijoiden käyttöön viikonloppujen ajaksi. Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Neuvoston mukaan Yle ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Neuvosto muistutti päätöksessään, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin.

Toinen langettava ratkaisu annettiin Ylelle virheen korjaamisesta. Ylen julkaisemassa uutisessa oli olennainen asiavirhe, kun se tulkitsi väärin Facebookissa julkaistua metsänsuojeluaiheista tekstiä. Teksti oli vaikeasti ymmärrettävä siltä osin, mitä metsäaluetta kirjoittaja tarkoitti, mutta Ylen olisi viimeistään oikaisupyynnön saatuaan pitänyt tarkastaa asia ja oikaista juttuaan.

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa kerrottiin kuntavaaliehdokkaan sosiaalisessa mediassa esittämistä rasistisista ja juutalaisvastaisista kommenteista. Lauttasaari-lehti sai vapauttavan ratkaisun kuntavaaleihin liittyvään taulukkoon kohdistuneesta kantelusta.

KULTAJOUSI NAPAKYMPIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIKSI

50-vuotias Kultajousi lähtee ilolla mukaan toteuttamaan suomalaisia rakkaustarinoita tv-klassikko Napakympin yhteistyökumppanina.

Suomen perinteikkäimpiin kuuluva kulta-alan ketju Kultajousi jatkaa aktiivista 50-vuotis juhlavuottaan osallistumalla suomalaisen televisiohistorian klassikon, Napakympin torstaina 21.9 alkavalle uudelle tuotantokaudelle pääyhteistyökumppanina. Kultajousen tuotteet näkyvät vahvasti Nelosen ohjelmassa niin osana klassisen rakkausvisailun kysymyksiä kuin itse sarjan juontajan Janne Katajan sekä pianisti Lenni-Kalle Taipaleen päällä. Muun muassa Katajan jo kauden mainoksissa nähty Laukka-sarjan Sankarinaula-rintakoru on kerännyt runsaasti huomiota katsojien parissa.

-Kultajousi on ilolla mukana tekemässä uusia suomalaisia rakkaustarinoita. Jo monet klassisen Napakympin pareista hankkivat kihlansa meiltä. Nyt mukana on uusi sukupolvi ja muun muassa Story of Love – sormusmallistomme sopii paremmin kuin hyvin teemaan ja tähän aikaan. Tuoreet parit saavat itselleen Kultajousen lahjakortit, jotka he voivat käyttää vaikkapa kihlasormuksiin, markkinointijohtaja Tomas Nyberg toteaa.

Napakymppi näkyy myös Kultajousen liikkeissä kautta maan koko 10-osaisen kauden ajan viikoittain vaihtuvina tarjouksina. Tuoreet Napakymppi-tarjoukset on mahdollista saada myös suoraan sähköpostitse arvoasiakkaiden uutiskirjeen muodossa. Uutiskirjeen saa tilattua itselleen osoitteesta www.kultajousi.fi.

Useat Kärkimedian sanomalehdet kasvattivat lukijamääriään

Yy3RePHk_400x400

7 Kärkimedian sanomalehteä nosti painetun lehden* lukijamääräänsä edelliseen mittaukseen verrattuna (KMT 2016). Valtaosa muista sanomalehdistä säilytti lukijamääränsä.

Kärkimedialehtien painetut ja digitaaliset sisällöt tavoittavat 85% suomalaisista eli 3 793 000 lukijaa viikossa. Kärkimedian painetut- ja näköislehdet yhdessä tavoittavat 69% suomalaisista eli 3 090 000lukijaa viikossa.

Kärkimedian sanomalehdet ovat selkeitä markkinajohtajia omilla alueillaan. Myös mainosvälineenä sanomalehti on Suomen suurin. Oman alueen sanomalehti koetaan tärkeäksi ja läheiseksi. Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpana mediana on vain vahvistunut kaikissa ikäryhmissä.

”Luvut kertovat jälleen sanomalehden vahvasta asemasta suomalaisten keskuudessa ja osoittavat miten tärkeä paikallinen sanomalehti on lukijoille. Kun muuttuvassa maailmassa on paljon keskustelua valeuutisista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan, korostuu paikallisen sanomalehden rooli selkeästi luotettavimpana uutismediana markkinoilla”, sanoo Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

”Oman kotipaikkakunnan uutiset ja tapahtumat kiinnostavat. Sanomalehteä pidetään niin tärkeänä, että sen sisällöistä halutaan maksaa. 67 prosentille suomalaisista sanomalehti tulee maksettuna tilauksena kotiin. Lehti luetaan joko painettuna tai digitaalisesti”, täydentää Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åberg.

Näköislehtien lukijamäärät kasvavat voimakkaasti. Kärkimedia tavoittaa 378 000 näköislehden lukijaa.Yksittäisten lehtien lukijamäärä on kasvanut edelliseen mittaukseen verrattuna  parhaimmillaan 21 000 (12%) viikossa, päivätasolla jopa 16 000 (16 %).

Näköislehden lukijat täydentävät hyvin painetun lehden lukijakuntaa: lukijoissa korostuu 40-60 -vuotiaat keskimääräistä paremmin ansaitsevat, eri päätelaitteita sujuvasti käyttävät ostohaluiset ja aktiiviset kuluttajat.

Lisäksi Kärkimedian tavoittavuutta kasvattavat HS Metro, Moro, Porilaine, Kale, TS Kaupunki ja Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan Keskiviikko lehdet.

Lehti  Painettu lehti*,päivätavoittavuus

 

Painettu lehti*,viikkotavoittavuus

 

Painettu lehti ja digitaalinen sisältöviikkotavoittavuus
Aamulehti 217 000 304 000 620 000
Aamuposti 37 000 57 000 77 000
Etelä-Saimaa 54 000 78 000 97 000
Etelä-Suomen Sanomat 88 000 121 000 224 000
Forssan Lehti  (ei kalibroitu) 24 000 35 000 35 000
Helsingin Sanomat 679 000 1 046 000 1 904 000
Hufvudstadsbladet 70 000 116 000 153 000
Hämeen Sanomat  (ei kalibroitu) 50 000 71 000 84 000
Iisalmen Sanomat 26 000 41 000 53 000
Ilkka 97 000 134 000 173 000
Itä-Häme 20 000 28 000 34 000
Itä-Savo 34 000 49 000 73 000
Kainuun Sanomat 39 000 55 000 87 000
Kaleva 140 000 199 000 372 000
Karjalainen 84 000 115 000 180 000
Keskipohjanmaa 51 000 74 000 78 000
Keskisuomalainen 123 000 178 000 279 000
Keski-Uusimaa 33 000 55 000 82 000
Kouvolan Sanomat 49 000 72 000 102 000
Kymen Sanomat 43 000 65 000 94 000
Lapin Kansa (sis. Pohjolan Sanomat) 95 000 131 000 177 000
Länsi-Savo 47 000 66 000 101 000
Länsi-Suomi 28 000 42 000 80 000
Länsi-Uusimaa 25 000 40 000 55 000
Pohjalainen 48 000 73 000 105 000
Salon Seudun Sanomat 42 000 58 000 79 000
Satakunnan Kansa 101 000 142 000 199 000
Savon Sanomat 113 000 168 000 281 000
Turun Sanomat 176 000 245 000 361 000
Uusimaa 24 000 40 000 65 000
Vasabladet  39 000 55 000 87 000
Österbottens Tidning 32 000 44 000 58 000
Kärkimedia 2 353 000 3 090 000 3 793 000

 

*sisältää näköislehtien lukijat

Kärkimedian ja Lapin Kansan kokonaistavoittavuus on laskettu liian vähäiseksi. Digiluvuissa ei ole virheellisesti huomioitu Pohjolan Sanomien lukua.

Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi nousi Apu

apu eeva

Apu on tuoreen KMT-tutkimuksen* mukaan Suomen suurin viikkolehti 366 000 lukijallaan. Naistenlehtien ykkönen on Eeva 369 000 lukijallaan.

A-lehtien suosittuja sisältöjä lukee yhteensä 2 miljoonaa suomalaista, tänään julkistettu Kansallinen Mediatutkimus kertoo.

”Tekemämme työ tuottaa nyt tulosta. Suuret ikäluokat rakastavat lehtiä, ja olemme selvästi onnistuneet löytämään lukijoillemme oikeanlaiset laadukkaat journalistiset sisällöt”, A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila iloitsee.

Apu tavoittaa Suomen lukevan kansan

Laadukkaalle sisällölle on tänä päivänä paljon tilausta. Avun lukijamäärä kasvoi 4 % ja ohitti muut viikkolehdet viimeisimmässä Kansallisen Mediatutkimuksen mittauksessa.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä numerona ilmestyy Suur-Apu, jossa Avun perussisällön lisäksi lukijoille tarjotaan 24 sivua enemmän asiaa päivänpolttavista aiheista.

Eeva on Suomen suurin naistenlehti

Koskettava ja syvällinen naistenlehtien klassikkobrändi Eevan suosio jatkaa kasvuaan (+12,2%): Eeva tavoittaa 369 000 lukijaa ja on luvuillaan selkeästi Suomen suurin naistenlehti.

Pidämme lujasti kiinni asumisen markkinajohtajuudesta

Kuudesta luetuimmasta asumisen lehdestä viisi on A-lehtien. Avotakka, Viherpiha, Unelmien Talo&Koti, Meidän Mökki ja Meidän talo tavoittavat yhteensä huimat 767 000 nettolukijaa. Suomen suurin sisustuslehti, tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Avotakka, on vakiinnuttanut asemansa sisustajien ykkösbrändinä. Meilläkotona.fi tuo verkossa yhteen nämä suositut asumisen brändit.

A-lehdet on ottanut vahvasti haltuun myös terveys- ja hyvinvointilehtien segmentin: neljästä ryhmän luetuimmasta lehdestä kolme (Kauneus & Terveys, Apu Terveys, Voi Hyvin) on A-lehtien.

 

*KMT syksy 2016/ kevät 2017 toteutettiin puhelin- ja nettikyselyn yhdistelmänä.

 

A-lehdet-konserni on suomalainen mediatalo, jonka muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy ja sen tytäryhtiöt Finnish Design Shop Oy ja Oma Terveys Oy. Konsernin liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen journalistitutkimus: Nuoret suomalaiset toimittajat halukkaampia tuottamaan sisältöjä myös brändeille

w1ymvpw8aruwo4dqhzen

Lähes puolet suomalaisista toimittajista suhtautuu positiivisesti mahdollisuuteen työskennellä markkinoinnillisen sisällöntuotannon parissa, selviää Mynewsdeskin tuoreesta tutkimuksesta. Raportti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen journalismin nykytilaan ja brändiviestijöiden asemaan tämän päivän muuttuvassa mediamaisemassa.

Tutkimukseen vastasi kansainvälisesti yli 3100 toimittajaa ja brändiviestinnän sekä markkinoinnin ammattilaista 12 eri maassa. Mynewsdesk toteutti vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2016. Suomessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja vastaajia oli noin 200.

Suomessa journalistien asenne brändiviestintää kohtaan myönteinen

Mynewsdeskin tutkimus paljastaa, että toimittajat suhtautuvat vaihtelevasti mahdollisuuteen ansaita ainakin osan toimeentulostaan tuottamalla sisältöä, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita, yritysten ja brändien omiin medioihin. Erityisesti Pohjoismaissa toimittajat ovat sisällöntuotannon parissa työskentelyä kohtaan vielä skeptisiä, kun taas Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ajatukseen suhtaudutaan avoimemmin.

Pohjoismaiden joukossa Suomi on kuitenkin poikkeus. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimittajat suhtautuvat kansainvälisesti vertaillen myönteisesti viestinnällisen osaamisensa hyödyntämiseen sisältöjen tuottamiseen brändeille. Kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista 15 % kirjoittaa jo nyt sisältöjä yrityksille ja 31 % kertoo olevansa innostunut tai ainakin avoin ajatukselle. Ero on selkeä esimerkiksi Ruotsiin, jossa samaa sanoo vain 16 % journalisteista.

Journalistiliiton tiedottaja Jaakko Kilpeläinen pitää tulosta Suomen osalta jossain määrin yllättävänä. “Toisaalta on nähtävissä, että työkenttä on muuttunut. Journalistisia työpaikkoja ja toimeksiantoja on vähemmän kuin ennen”, sanoo Kilpeläinen. Lisäksi freelancer-toimittajien osuus on viime vuosina kasvanut Journalistiliiton jäsenkunnassa, ja myös markkinoinnillisia toimeksiantoja otetaan enemmän vastaan freelancereiden keskuudessa.

Nuori toimittajasukupolvi avoimempi brändien toimeksiantoja kohtaan

Tutkimuksesta selviää myös, että asenteissa on tapahtunut muutos sukupolvien välillä. Kaikista vastaajista, joilla työkokemusta oli alle seitsemän vuotta, 36 % joko työskenteli parhaillaan brändeille tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Pidemmän työkokemuksen omaavilla vastaava luku oli ainoastaan 20 %.

Kilpeläisen näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla: “Nuoremman polven toimittajat eivät näe ongelmaa kaupallisten sisältöjen tuottamisessa, kunhan raja kaupallisen ja journalistisen sisällön välillä pidetään selkeänä. Journalistisista ohjeista pidetään Suomessa kiinni. Lisäksi nuoremmat toimittajat voivat pitää markkinoinnillisten sisältöjen tuottamista trendikkäänä”. Myös rahalla on merkitystä. “Markkinoinnillisissa toimeksiannoissa voidaan laskuttaa enemmän kuin journalistisissa”, Kilpeläinen sanoo.

Sosiaalinen media pitää pintansa tietolähteenä

Sosiaalinen media on kansainvälisesti menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Osasyynä on varmasti “fake news”-ilmiö, jonka 32 % toimittajista näkee lyhyen aikavälin ja 52 % pitkän aikavälin ongelmana journalismille. Suomessa vaikutus ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan näy, ja Suomi on tilaston kärkimaita sekä Facebookin, Twitterin, LinkedInin että YouTuben käytössä toimittajien tietolähteenä. Esimerkiksi Facebookia käyttää Suomessa 82 % toimittajista, kun kansainvälisesti sen nimeää lähteekseen vain 52 %. Suomessa brändiviestijät kuitenkin nimesivät sosiaalisen median organisaationsa kolmen suurimman haasteen joukkoon.

Sosiaalisen median kanavia tärkeämmiksi lähteiksi toimittajat mainitsevat vain oman henkilökohtaisen verkostonsa ja lehdistötiedotteet. Suomalaiset organisaatiot kuitenkin kokevat luovansa mediasuhteita kansainvälisesti vertaillen huonosti ja vain 51 % tutkimukseen vastanneista viestijöistä kertoi kehittävänsä kestäviä, pitkän aikavälin suhteita yksittäisiin toimittajiin, kansainvälisen keskiarvon ollessa 60 %. Tutkimuksen tuloksien perusteella näyttääkin siltä, että viestijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja toimintatapojaan vastatakseen journalismin vaatimuksiin ja saadakseen ansaittua medianäkyvyyttä.

MAINONNAN SUUNNITTELUKILPAILU JUJU PRIX KÄYNNISTYY!

Jujuprix 2017 logo

Alle 35-vuotiaille markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän ammattilaisille sekä opiskelijoille suunnattu vuotuinen mainonnan suunnittelukilpailu Juju Prix käynnistyy. 

kilpailun aiheena on Tampere tunnetuksi ry:n lanseeraaman etuvihkon, Tampere-passin tapahtumallistaminen eli neljä kertaa vuodessa järjestettävien passiteemaisten tapahtumien visuaalisen ilmeen ja pääviestin suunnittelu.

Yksin tai tiiminä toteutettavan kisatyön suunnitteluun on aikaa kaksi viikkoa torstaihin 28.9. saakka. Voittajan tulee valitsemaan markkinointiviestinnän ammattilaisista ja suunnittelukohteen edustajista koostuva raati. Tänä vuonna myös yleisöllä on myös mahdollisuus antaa äänensä. Raati nostaa yleisöäänestykseen kisan shortlistalle pääsevät työt. Short listalle valitaan 3-5 työtä ja lista julkaistaan yleisökilpailun käynnistyessä 29.9.

Kisa ratkeaa Business Battle -tapahtuman iltatilaisuudessa Battle Nightissa Solo Sokos Hotel Tornissa 13.10.2017. Voittaja saa palkinnoksi Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiön apurahan 2 000 euroa. Samalla palkitaan myös yleisön suosikki.

Kilpailun järjestäjänä toimii Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiö, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Pirkanmaalla mainos- ja markkinointialalla toimivien ja alaa opiskelevien henkilöiden koulutusta sekä ammattitietoutta ja –taitoa.

Säätiö myöntää anomuksien perusteella apurahoja vuosittain alalla toimiville ja alasta kiinnostuneille.

“Kiinnostus kilpailua kohtaan viime vuosina on ollut hyvä. Olemmekin raadin kanssa olleet iloisia paitsi osallistujamäärästä myös kilpailun tasosta, töiden terävistä oivalluksista ja nuorten suunnittelijoiden graafisesta osaamisesta. Toivomme tänäkin vuonna suurta osallistujajoukkoa ja heittäytymistä aiheen pariin”, kannustaa Jaakko Sipola Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiöstä.

Kilpailun säännöt sekä briiffi löytyvät osoitteista www.mainossaatio.fi sekä www.businessbattle.fi.

Ari Lahti osakkaaksi Mediatekoon

Ulkomainontaan erityisesti vapaa-ajankohteissa erikoistunut Mediateko Oy on saanut vahvan taustavaikuttajan, kun ICECAPITAL Pankkiiriliikkeen toimitusjohtaja ja perustaja Ari Lahti on sijoittanut Mediatekoon.

”Ulkomainostoimiala on hyvässä nosteessa ja näemme kentässä paljon kehitettävää. Arin mukaantulo antaa meille lisää puhtia kasvustrategiamme toteuttamisessa ja uuden palvelukonseptin kehittämisessä”, toteaa Mediateon yrittäjä/toimitusjohtaja Teemu Kontkanen.

”Mediateossa on tehty loistavaa työtä ja yritys on löytänyt hyvän kasvupolun markkinoilla. Olen mielelläni tukemassa Teemua ja hänen tiimiään omalla panoksellani yrityksen kehittämisessä”, kommentoi Ari Lahti sijoitustaan Mediatekoon.

Mediateko on erikoistunut kuluttajien ja päättäjien kohtaamiseen vapaa-ajalla sekä premium-ympäristöissä. Mediateon sopimuskohteisiin kuuluvat mm. Suomen suurimmat hiihtokeskukset ja golfkentät, useampi Q-Park pysäköintitalo, Hangon ja Nauvon satamat sekä useat muut kohteet ympäri Suomen.

HKL ja JCDecaux allekirjoittivat pysäkkikatossopimuksen

30a79e10-6fde-4af5-90d1-881a5502beca-w_960

Sopimuksen allekirjoittivat (vasemmalta) JCDecaux Oy:n toimitusjohtaja Klaus Kuhanen, JCDecaux Oy:n talousjohtaja Tuula Laukkarinen, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja HKL:n hallintojohtaja Yrjö Judström.

HKL ja ulkomainosyhtiö JCDecaux allekirjoittivat keskiviikkona yhteistyösopimuksen Helsingin joukkoliikenteen pysäkkikatoksista. Sopimus kattaa katosten suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja katosten käyttämisen ulkomainontaan 20 vuoden sopimuskauden ajaksi. Matkustajille tämä näkyy mm. peruskorjattavina pysäkkikatoksina ja palvelutason paranemisena.

Yhteistyö Helsingin pysäkkikatoksissa jatkuu niiden nykyisen toimittajan JCDecauxin kanssa. Nykyiset pysäkkikatossopimukset olivat päättymässä, minkä vuoksi HKL kilpailutti yhteistyöjärjestelyn. HKL:n keväällä 2017 järjestämään tarjouskilpailuun saatiin kaksi tarjousta, joista JCDecaux’n tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin.

Sopimukseen sisältyy kaikkien 1456 nykyisen pysäkkikatoksen peruskorjaus. Jo käynnistyneessä urakassa katokset mm. maalataan ja kaikki kuluneet osat vaihdetaan sekä valaistus muutetaan ympäristöystävälliseksi led-valaistukseksi. Tämän vuoden aikana kunnostetaan noin 350 katosta, loppujen kunnostus on aikataulutettu vuosille 2018 ja 2019.

Sopimus antaa mahdollisuuden myös rakentaa vilkkaimmille pysäkeille ns. Premium-pysäkkikatoksia. Tähän katostyyppiin voidaan asentaa uutta teknologiaa ja palveluita, jotka parantavat pysäkkien palvelutasoa. Mahdollista on mm. lisätä pysäkeille pyöräpysäköintiä, langaton verkko tai ylimääräistä sääsuojaa.

HKL tulee tekemään katoskonsepteihin liittyvää kehitystyötään myös yhdessä kaupunkilaisten kanssa ja kaupunkilaisia kuunnellen.

Väitöskirja: Miten kuluttajat suhtautuvat yritysten bränditarinoihin?

pexels-photo-327173

Hyvä tarina vakuuttaa, sitouttaa ja viihdyttää. Ei siis ole yllättävää, että markkinoijat ovat alkaneet kiinnostua tarinoiden hyödyntämisestä. Bränditarinoita viestitään esimerkiksi pakkauksissa, mainoksissa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja hintalapuissa. Niiden tarkoituksena on sitouttaa ja vakuuttaa kuluttajat. Tarinoiden vaikutuksesta kuluttajiin kaupallisissa konteksteissa ei kuitenkaan vielä tiedetä paljon.

Eeva Solja tarkastelee väitöskirjassaan Let Me Tell You a Story. Consumer Responses to Company-Created Brand Stories kuuden empiirisen tapauksen kautta kuluttajien suhtautumista erityyppisiin bränditarinoihin pakkauksissa, mainoksissa ja hintatarjouksissa.

Useat tarinankerronnan kontekstit, kuten pakkaukset ja hintatarjoukset, rajoittavat voimakkaasti tarinan pituutta. Esimerkiksi olut- ja jäätelöpakkauksissa on usein hyvin lyhyitä bränditarinoita. Niiden vaikutuksesta kuluttajiin ei ole aiempaa tutkimustietoa.

”Tutkimukseni osoittaa, että pakkausten ja hintatarjousten lyhyet bränditarinat voivat vaikuttaa myönteisesti kuluttajien suhtautumiseen monella tavalla”, Solja kertoo.

Bränditarinoiden emotionaalinen lataus on väitöskirjan toinen keskeinen aihe. Tarinankerrontatutkimuksen perusteella bränditarinan on herätettävä tunteita, jotta se sitouttaa kuluttajat tehokkaasti. Käytännössä bränditarinoiden emotionaalinen lataus on kuitenkin melko heikko erityisesti pakkauksissa.

”Tutkimustulosten mukaan faktaperustaiset tarinat soveltuvat paremmin pakkauksiin ja hintatarjouksiin, kun taas emotionaaliset tarinat saattavat soveltua paremmin mainoksiin. Vaikuttavimman lopputuloksen aikaan saamiseksi kannattaisikin luoda erilliset tarinat eri konteksteja varten”, Solja tiivistää.

Eeva Solja väittelee perjantaina 15.9.2017 klo 12.00. Hänen väitöskirjansa lukeutuu markkinoinnin tutkimusalaan.