Turun parhaaksi shortlistattu AD Tarmo Helminen Grundlagen tiimiin

Konseptisuunnittelija Tarmo Helminen hartaana.

Liikevaihtonsa vuodessa tuplanneen mainostoimisto Grundlagen rivit ovat saaneet työmäärän moninkertaistumisen myötä kaivattua vahvistusta riveihinsä, kun konseptisuunnittelija Tarmo Helminen aloitti tammikuun alussa kahdeksantena grundlagelaisena. Helminen on juuri tuomaroidussa Vuoden Mainos -kilpailussa menestyksekkäin AD Turun alueella.

Briiffin Art Directorina aiemmin toiminut Helminen on vastannut esimerkiksi Valmet Automotiven menestyksekkäästä brändiuudistuksesta ja rekrytointikonseptista, Nivean asiakkuudesta sekä TOK:n Seurahuoneen, Walon, Edisonin ja kohta avattavan Original Sokos Hotel Kupittaan brändäyksistä ja lanseerauksista. Vahva digitausta on periä vuosista Aucorin konseptisuunnittelijana.

  • Turussa ei ole aiemmin ollut mainostoimistokentällä vaihtoehtoa, jonne olisi voinut edes haluta vaihtaa. Grundlagen toiminta on yleisesti herättänyt suunnittelijakunnan mielenkiinnon ja monesti ollaan puheltu, että “mitä ne siellä kivijalassa oikein tekee?”, naurahtaa Helminen.
  • Ensitapaamisen jälkeen oli täysin selvää, missä haluan uraani edistää. Kunnianhimo, paska huumori ja mielenkiintoiset ihmiset vakuuttivat, mutta täysin pidättelemätön halu tehdä asioita toisin oli viimeinen niitti päätökselleni.

Grundlage keskittyy pääsääntöisesti kartoittamaan asiakkaan liiketoiminnallisia epäkohtia ja antamaan hoitoa sinne, missä kipu on kovin. Vuoden 2019 suunnittelutyöt ovat pääosin olleet brändin oikeaan suuntaan muotoilua ja konseptointia. Nimensä mukaisesti toimisto aloittaa kartoittamisen ja rakentamisen kivijalasta.

  • Meillä on paljon töitä, joten en todellakaan tuhlaa kenenkään aikaa jonnin joutavaan ja sinnepäin tekemiseen, en asiakkaan enkä tiimini. Olen asiani kanssa tosissani ja annamme kaikkemme, joten odotan samaa myös asiakkailta, kertoo mainostoimiston toimitusjohtaja Mari Tauler.
  • Grundlagen slogan, Et saa mitä tilaat, ohjaa kaikkea toimintaa. Haluan aidosti tarjota suunnittelijoille ympäristön ja kulttuurin, jossa saa vapauden viedä aivoituksensa muotoon, joka parhaiten palvelee asiakasta. Kilpailu alalla on kovaa ja erilaisia brändiosaajia nousee markkinoille jatkuvasti. Myös asiakkailla on kova työ vertailla palveluntarjoaja, joka oikeasti osaa monipuolisesti ja moniulotteisesti asiansa. Tämä on luottamusbisnestä ja siksi suhtaudun asiakassuhteeseen kun avioliittoon, ynnää Tauler ja iloitsee suhteestaan Helmisen kanssa.

Grundlage on mainostoimisto, jonka nimi tarkoittaa kivijalkaa – rakennuksen, arvojen, elämäntyylin ja ideoiden perustaa. Ilman grundlagea ei ole luovuutta, rohkeutta tai erinomaisuutta. Eikä meitä ilman niitä.

Meistä erinomaisuutta on tunnistaa, mistä oikeasti on kysymys – luovuutta taas nähdä uudesti ja pidemmälle. Mutta rohkea, se lähtee sitä kohti. Koska mitä tekee sellainen, joka uskaltaa?

Se tekee asiat oikein. Ongelmat pitää nimittäin kohdata, jotta ne voi korjata.

Grundlage tekee sen, vaikka muita pelottaisi. Kaivaa, ratkaisee, selvittää ja haastaa.

Kirkastaa kun on sameaa, kasaa kun asiat ovat levällään ja näyttää suuntaa, kun on pimeää. Pitää kädestä, kun tarvitaan rohkeutta.

Koska meillä on yhteinen päämäärä. Eteenpäin.

Ja sinne pääsee vain luovuudella.

Era Content jatkoi kasvuaan 2019

Eero Anhava & Riitta Pollari

Sisältö- ja viestintätoimisto Era Contentin liikevaihto ylitti 2 miljoonaa euroa viime vuonna. Kasvua toivat muun muassa uudet asiakkaat Fazer Group ja Terveystalo sekä viestintä- ja koulutuspalvelut.

Era Contentin liikevaihto kasvoi viime vuonna 17 prosentilla 2,1 miljoonaan euroon. Työntekijöitä sisältö- ja viestintätoimistossa on 20.

”Kymmenestä suurimmasta asiakkuudestamme kahdeksan kasvoi. Aloitimme yhteistyön muun muassa Terveystalon ja valtionyhtiö Suomen Erillisverkkojen kanssa, ja yhteistyömme Fazerin kanssa laajeni koko konsernin tasolle. Asiakkuutemme ovat kehittyneet sisällöntuotannosta laaja-alaisiksi strategisiksi kumppanuuksiksi”, toimitusjohtaja Eero Anhava sanoo.

Eran ydinliiketoimintaa ovat sisältömarkkinoinnin sekä brändi- ja strategiatöiden lisäksi viestintä ja erityisesti mediataloille räätälöidyt koulutukset.

”Yrityksissä ja muissa organisaatioissa pohditaan markkinointia ja viestintää nykyään hyvinkin syvällisellä tasolla – ei ainoastaan mietitä mitä ja missä kanavassa tehdään, vaan miksi tehdään. Siksi erottautumiseen tarvitaan yhä enemmän näkemyksellisyyttä ja rohkeita valintoja. Edelleenkin monet yritykset ja organisaatiot ovat turhan varovaisia tuomaan esille omia asiantuntijoitaan ja osallistumaan julkiseen keskusteluun”, Eran osakas Riitta Pollari sanoo.

Mediaseurantakonserni Retrieverille uusi hallitus

Mediaseurantakonserni Retireverin emoyhtiö Retriever AB saa uuden hallituksen. Tavoitteena on tukea yritystä uudessa kehitysvaiheessa jossa se keskittyy kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Retriever-konsernin hallitus on koostunut henkilöistä, jotka ovat johtotehtävissä Ruotsin uutistoimisto TT Nyhetsbyrån AB:ssa ja Norjan uutistoimisto NTB:ssä, jotka omistavat Retrieverin. Pian uutistoimistot omistavien mediakonsernien – Bonnier, Schibsted, Amedia ja NTM – edustajat ottavat hallitusvastuun Retrieverissä. Muutoksilla konsernin hallituksessa ei ole välittömiä vaikutuksia Suomessa toimivan Retriever Suomi Oy:n toimintaan, joka on Retriever AB:n tytäryhtiö.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa maaliskuussa valitaan Retrieverille uusi hallitus:

– Mats Johansson, pääjohtaja Bonnier News
– John Kvadsheim, konserninjohtaja Amedia
– Mads Strovik, toimitusjohtaja NTB
– Lina Hedenström, toimitusjohtaja NTM
– Martin Frey, johtaja Schibsted Growth

”Retriever on yritys joka toimii voimakkaasti muuttuvalla markkinalla. Hallituksen uudistamisella halutaan varmistaa edellytykset sille, että yrityksestä tulee entistäkin nopealiikkeisempi, asiakaslähtöisempi ja innovatiivisempi”, sanoo Mats Johansson, Retrieverin uusi hallituksen puheenjohtaja ja uutistoimisto TT Nyhetsbyrån AB:n hallituksen puheenjohtaja.

”Omistajan näkökulmasta tämä muutos helpottaa Retrieverin keskittymistä kasvumahdollisuuksiin.”

2019 oli hyvä vuosi Retriever-konsernille joka raportoi liikevaihdon kasvua n. 370 miljoonaan kruunuun ja myös yrityksen tulos parani alustavan tilinpäätöksen mukaan. Voimakkainta kasvua tapahtui Suomessa ja Tanskassa, mutta Ruotsi ja Norja ovat edelleen yrityksen suurimmat markkina-alueet.

Muutosvauhti on nopeaa media-analyysissä ja mediaseurannassa. Retriever on vuoden 2019 aikana investoinnut voimakkaasti tekoälyyn ja sosiaaliseen mediaan, mukaan lukien sosiaalisen median start-up yritys RelationDeskin ostoon. Yrityksen johto arvioi voimakkaan muutoksen jatkuvan myös yritysostojen puolella.

”Olemme tehneet paljon töitä strategiamme parissa viimeisen puolen vuoden aikana ja olemme nyt valmiita uusiin haasteisiin. Tulemme keskittymään kasvuun, tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Uusi hallitus on tärkeä ensimmäinen askel näitä tavoitteita kohti”, sanoo Robert Söderling, Retriever konsernin toimitusjohtaja.

C Moren uusi mainostoimisto on Ryhmä Creative Agency

Ryhmä Creative Agencyn toimitusjohtaja Pertti Pällijeff (vas.), MTV:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio, Ryhmä Creative Agencyn luova johtaja Jannis Mavrostomos, MTV:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen ja C Moren markkinointipäällikkö Sara Filppula.

Mainostoimistokumppanuuksiaan uusiva MTV Oy on valinnut suoratoistopalvelu C Moren uudeksi mainostoimistoksi Ryhmä Creative Agencyn. 

Viime viikolla kolmivuotissyntymäpäiviään viettäneen suoratoistopalvelu C Moren uudeksi mainostoimistoksi on valittu Ryhmä Creative Agency.

”Tavoitteemme on nostaa edelleen kotimaisen suoratoistopalvelumme tunnettuutta siitä, että C Moren sisällöt ovat juuri suomalaisille räätälöityjä aina laadukkaista alkuperäissarjoista seuratuimpiin urheilulajeihin. Ryhmä Creative Agency vakuutti meidät idearikkaudellaan, ammattitaidollaan sekä hyvällä yhteistyöasenteellaan. Uskon, että meillä on loistavat mahdollisuudet yhdessä Ryhmän kanssa kiihdyttää entisestään C Moren erinomaista kehitystä”, kuvailee MTV:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio.

“C More on meille todellinen perfect match”, sanoo Ryhmän toimitusjohtaja Pertti Pällijeff. “C More kertoo vaikuttavia, viihdyttäviä ja koukuttavia tarinoita – ja niin teemme mekin markkinointiviestinnän keinoin. Lähdemme innoissamme rakentamaan C Moresta yhä kiehtovampaa menestystarinaa.”

MTV on uusinut ja tehostanut markkinointi- ja viestintäorganisaationsa toimintamallia viimeisen vuoden aikana. Yhtiö on muun muassa luopunut ulkoistetuista palveluista ottamalla sisään sosiaalisen median tuotannon ja viestinnän tekijöitä. Viime viikolla MTV ilmoitti valinneensa MTV3:n, Subin, AVA:n, mtv-palvelun ja MTV Uutiset -brändin uudeksi mainostoimistokumppaniksi dynamo&sonin. Nyt kun uudet mainostoimistokumppanit on valittu, alkaa MTV:llä seuraavaksi inhouse-tuotantotiimin rakentaminen jatkuvan mainonnan ja pienempien kampanjakokonaisuuksien tekemiseen. MTV palkkaa kevään aikana muun muassa useita leikkaajia ja graafikoita.

Yle Areena jatkoi suosituimpana audiopalveluna – Radio Suomi kuunnelluin radiokanava

Yle Radio Suomea kuuntelee lähes kolmannes suomalaisista. Areenan audiosisällöistä suosituin oli Radio Sodoma -podcast.

Yle Areenan suosio kasvaa myös audiopalveluna. Areena tavoittaa viikoittain noin puoli miljoonaa kuuntelijaa. Se on suomalaisten audiopalveluiden ykkönen, käy ilmi Finnpanelin kansallisesta radiotutkimuksesta.

Suosituin Ylen podcast oli viime vuonna Radio Sodoma, joka on näyttelijä Antti Holman luoma kuvitteellinen radiokanava helvetissä. Toisen tuotantokauden jaksoja käynnistettiin Areenassa yli miljoona kertaa neljän viikon aikana. Tämä oli kaikkien aikojen ennätys, koska mikään audiosarja ei ole aiemmin yltänyt yhtä nopeasti vastaaviin lukemiin. Myös Kaverin puolesta kyselen ja Yhden yön juttuja kiinnostivat kuulijoita.

Muista Yle Areenan audiosisällöistä suosituimpia olivat YleX:n Viki ja Köpi, Kikka – tarina tähdestä -musiikkidraama sekä lastenohjelma 100 lastenlaulua. Runsaasti kuuntelua saivat myös Ralliradion lähetykset sekä YleX Naurumaraton, joka palkittiin aiemmin Kultaisella Venlalla.

“Näen Areenassa valtavasti potentiaalia ja kasvun mahdollisuuksia. Iloitsen myös siitä, että audio-osaaminen yksityisissä tuotantoyhtiöissä on noussut. Saamme sieltä erittäin laadukkaita sisältöjä, kuten esimerkiksi Yle Puheella kuultava Vammaiskultti ja Miki Liukkosen maailma”, radiopäällikkö Marja Keskitalo toteaa.

Kansallisen radiotutkimuksen mukaan suosituin radiokanava oli Yle Radio Suomi, joka sai 31 prosenttia kaikesta radionkuuntelusta Suomessa. Toiseksi kuunnelluin oli Radio Nova ja kolmanneksi Yle Radio 1.

Areenan ruotsinkielisen palvelun, Yle Arenanin, kuuntelijoita kiinnosti etenkin Vegas sommarpratare -sarja. Se kipusi ruotsinkielisten audiosisältöjen kaikkien aikojen kuunnelluimmaksi kokonaisuudeksi Areenassa.

Ted Forsströmin ja Kaj Korkea-ahon podcast Ted & Kaj jatkoi kestosuosikkina. Vuodesta 2015 asti ilmestynyt viikoittainen podcast on kuunnelluin ruotsinkielinen podcast Suomessa. Selvässä nosteessa oli myös Hannah Norrenan ja Eva Frantzin ihmissuhdepodcast Norrena & Frantz.

Suomalaiset kuuntelivat radiota viime vuonna 2 tuntia 40 minuuttia päivässä. Kotimaisia podcasteja, muita audiosisältöjä sekä musiikki- ja äänikirjapalveluja kuunneltiin keskimäärin 43 minuuttia päivässä.

:FINNPANEL: Radion ääressä viihtyy päivittäin 3,4 miljoonaa suomalaista

Radiota kuunneltiin viime vuonna 2 tuntia 40 minuuttia päivässä. Tämän lisäksi muuta audiota kuunneltiin 43 minuuttia päivässä.

Radion prime time on pitkä, se kestää aamusta pitkälle iltapäivään. Radion kuunnelluin hetki oli arkiaamuisin klo 9, jolloin radion ääressä oli lähes 1,2 miljoonaa suomalaista. Radiota kuunteli päivittäin 69 prosenttia ja viikoittain 91 prosenttia suomalaisista.

Radionkuuntelu ikäryhmittäin

Radiota kuuntelee päivittäin 3,4 miljoonaa 9 vuotta täyttänyttä suomalaista. Viikoittain radio tavoittaa 4,5 miljoonaa suomalaista. Viikkotavoittavuus tarkoittaa vähintään vartin radiota kuunnelleiden ihmisten määrää viikon aikana.

9–24-vuotiaat kuuntelivat radiota 58 minuuttia päivittäin. Radio Suomipop, Radio Nova ja NRJ tavoittivat nuoret parhaiten.

25–54-vuotiaista kaupallinen radio tavoitti 83 prosenttia. Tässä ikäryhmässä radiota kuunneltiin 2 tuntia 14 minuuttia päivässä. Tämän ryhmän tavoitti parhaiten kaupalliset radioasemat: Radio Suomipop, Radio Nova ja Radio Rock.

55+-vuotiaat kuuntelevat päivittäin eniten radiota, 3 tuntia 59 minuuttia. Yli 54-vuotiaat tavoittivat parhaiten Yle Radio Suomi, Yle Radio 1 ja Radio Nova.

Radionkuuntelu yhtiöittäin

Ylen radiokanavia kuunneltiin viime vuonna keskimäärin 1 tunti ja 17 minuuttia päivässä. Ylen radiokanavien kuunteluosuus oli 49 prosenttia keskimääräisenä päivänä. Yhtiön suosituin radiokanava oli Yle Radio Suomi, jonka tavoittavuus oli 32 prosenttia yli 9-vuotiaiden keskuudessa.

Bauer Median radiokanavien kuunteluosuus oli 23 prosenttia. Yhtiön suosituin radiokanava oli Radio Nova, joka tavoitti 25 prosenttia yli 9-vuotiaista kuuntelijoista.

Nelonen Median kanavien kuunteluosuus oli 18 prosenttia. Yhtiön suosituin radiokanava oli Radio Suomipop, joka tavoitti 22 prosenttia kaikista yli 9-vuotiaista.

Suomessa toimii noin 100 kaupallista radiokanavaa. Muiden kuin edellämainittujen yhtiöiden radioiden yhteenlaskettu kuunteluosuus oli viime vuonna 10 prosenttia.

Kuunnelluimmat radiokanavat

Eniten kuuntelua keräsi Yle Radio Suomi, joka sai 31,3 prosenttia kaikesta radionkuuntelusta. Toiseksi kuunnelluin oli Radio Nova 10,7 prosentilla ja kolmanneksi kuunnelluin oli Yle Radio 1. Sen kuunteluosuus oli 8,7 prosenttia keskimääräisenä päivänä.

Alle 55 -vuotiaiden kuunnelluimmat kanavat olivat Radio Nova ja Radio Suomipop.

Kotimaisten radiopalveluiden suosikit

Podcasteja ja kotimaisia on demand -radiosisältöjä sekä muita musiikki- ja äänikirjapalveluja kuunneltiin keskimäärin 43 minuuttia päivässä. Radiopalveluista suosituin oli Yle Areena.

Digitaalisista radiopalveluista kuunnellaan podcast-sarjoja monipuolisesti. Sisältöjen kirjo vaihtelee huumoripitoisesta keskustelusta asiantuntijahaastatteluihin ja historiaan sekä urheilusta talouselämän ja yhteiskunnallisiin aiheisiin, jotka lisäävät ymmärrystä elämään.

Vetovoimaisten persoonien rooli on edelleen kasvussa. Podcasteissa kiinnostavat persoonat, syvä asiantuntijuus ja uudet näkökulmat asioihin.

Bauer Media

– Musiikkiohjelmissa audiovaikuttajamme ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi Radio Novan Retroperjantaita ja Oku Luukkaista kuuntelee kolmannes kaikkien kaupallisen radion kuuntelijoista perjantai-iltaisin, Bauer Median tutkimus- ja kehityspäällikkö Irmeli Ekholm kertoo.

Bauer Median digitaalisen kuuntelun palvelun RadioPlayn kuunnelluimpia radiokanavia ovat Radio Novan lisäksi Radio City, paikallinen Radio Pooki sekä Iskelmä. Suosituimmat podcastit olivat Auta AnttiKimanttia, Huorapuutarha, Lasten sadut ja GRL Gang.

Nelonen Media

– Radio helpottaa musiikista nauttimista silloin, kun valintaa ei haluta tehdä itse. Tutkimme tarkkaan musiikkimieltymyksiä, jotta varmistamme kuuntelijalle parhaan mahdollisen kokonaisuuden kullakin kanavalla, kertoo Nelonen Median Audience Insight Strategist Leena Lampenius.

Ohjelmat, jotka ovat suosittuja radiossa, ovat sitä myös radiopalveluissa. Nelonen Median kanavien suosituimpia ohjelmia ovat Radio Suomipopin Aamulypsy ja Radio Rockin Korporaatio sekä suorana että podcasteina. Suplan sarjoista suosituimpia ovat V- ja W-tyyliParisuhdekriisiMysteeritarinatMiehet jotka muistavat20-30-40 ja BB.

Yle

Yle Areenassa suosituimpia olivat viime vuonna podcastit Radio SodomaKaverin puolesta kyselen ja Yhden yön juttuja. Muissa Yle Areenan audiosisällöissä viime vuoden suosituimpia olivat  YleX:n Viki ja Köpi,  Kikka – tarina tähdestä musiikkidraama ja lastenohjelma 100 lastenlaulua.

– Radion voima on suorassa lähetyksessä. Vuodesta toiseen musiikkiohjelmat, kuten Tarja Närhin Iskelmäradio tai Yle Radio 1:n Muistojen Bulevardi, ovat pitäneet pintansa. Kuuntelijoita kiinnostavat myös historia-, tiede- ja ajankohtaisohjelmat. Ikään katsomatta esimerkiksi tiedeohjelmat löytävät yleisönsä niin FM-kanavilla kuin Areenassakin, Ylen radiopäällikkö Marja Keskitalo kertoo.

Sanoma ostaa Alma Median alueelliset sanomalehdet

Sanoma on allekirjoittanut sopimuksen Alma Median alueellisen sanomalehtiliiketoiminnan ostamisesta. Yrityskaupassa Sanomalle siirtyy Alma Media Kustannus Oy, joka kustantaa Aamulehteä ja Satakunnan Kansaa sekä kolmeatoista pienempää lehteä Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa. Kauppaan kuuluu myös painopalveluja tarjoava Alma Manu Oy. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2019 oli 99 milj. euroa ja pro forma oikaistu käyttökate 15 milj. euroa tai n. 20 milj. euroa mukaan lukien 1.1.2020 voimaan tulleen jakelun ulkoistussopimuksen vaikutus. Sovittu kauppahinta on 115 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Yrityskauppa on merkittävä investointi kotimaisen, riippumattoman journalismin digitaaliseen tulevaisuuteen. Kaupan tavoitteena on vahvistaa ostettavien lehtien ja Sanoman uutismedialiiketoiminnan kehitystä ja varmistaa kaikkia suomalaisia palveleva elinvoimainen, kotimainen, riippumaton uutismedia myös digitaalisessa toimintaympäristössä.  Journalistisen riippumattomuuden varmistaminen myös jatkossa on yrityskaupan keskeinen osa: toimitukset ja uutisbrändit jatkavat itsenäisinä omien päätoimittajiensa johdolla.

Käytännössä kauppa kasvattaa Sanoman uutismedioiden tilaajamäärää ja digitaalisen liiketoiminnan skaalaa. Se parantaa yhteisten toimintojen tehokkuutta ja mahdollistaa tulevien vuosien välttämättömät investoinnit digitaaliseen kehitykseen. Jakamalla kustannuksia suurempaa tilaajamäärää kohden on mahdollista ylläpitää sekä valtakunnallisia että alueellisia journalistisia resursseja ja vahvistaa niiden digitaalista pohjaa.  

Aamulehti ja Satakunnan Kansa ovat alueidensa johtavia lehtiä

Yrityskaupassa Sanomalle siirtyy Alma Media Kustannus Oy, joka kustantaa johtavia, alueellisia sanomalehtiä Aamulehteä ja Satakunnan Kansaa sekä kolmeatoista pienempää paikallista lehteä Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa. Kauppaan kuuluu myös Alma Manu Oy, joka tarjoaa painopalveluja modernissa painotalossaan Tampereella.

Alma Media Kustannus Oy:n lehdillä oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 190 000 tilausta. Noin 14 % tilauksista oli puhtaasti digitaalisia, kun vastaava osuus Helsingin Sanomilla on 27 %.

”Minulla on ilo toivottaa tervetulleiksi Sanomalle Alma Median osaavat tiimit ja vahvat paikalliset uutisbrändit, joiden menestyksellinen historia ulottuu jopa yli 140 vuoden taakse. Uutisjournalismi on olennainen osa Sanoman liiketoimintaa ja historiaa, joten meillä on luonteva rooli ja vastuu sen elinvoimaisuuden varmistamisessa tuleville sukupolville. Kaikkien lehtien tilaajakannan kasvattaminen on meille erittäin tärkeää, sillä digitaalisella aikakaudella menestyminen edellyttää skaalaa. Uskomme yritysjärjestelyn olevan hyödyksi niin lukijoille, mainostajille, työntekijöille kuin osakkeenomistajillemmekin. Uutismediatoimialan keskittymisen hyötyjä on nähty jo monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa ja Hollannissa – median moniäänisyyden kärsimättä”, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven.

Entistä vahvempia lehtibrändejä

Kaupassa varmistetaan Alma Media Kustannuksen lehtien toimituksellinen riippumattomuus jatkossakin. Lehdillä on vahvat paikalliset toimitukset, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää kaikkia Sanoman yhteisiä uutismedian tuottamiseen keskittyneitä resursseja. 

”Alma Median alueellisilla sanomalehdillä on vahvat brändit ja tiiviit asiakassuhteet alueillaan, ja ne täydentävät erinomaisesti Sanoma Media Finlandin uutistarjoomaa. Tämä on vahva perusta, jonka päälle rakentaa. Uskomme, että Helsingin Sanomien viimeaikaiset opit ja kokemus voivat auttaa entisestään vahvistamaan digitaalisten palvelujen käyttöä ja kehitystä ja tavoittamaan myös erityisesti nuorempia yleisöjä kaikilla alueilla. Jakamalla resursseja ja parhaita käytäntöjä voimme yhdessä kehittää lukijoille entistä houkuttelevampia digituotteita ja samalla vahvistaa painettua lehteä, jolla on jatkossakin merkittävä rooli mediankäytössä”, sanoo Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Hankittavissa liiketoiminnoissa työskentelee 365 työntekijää. Työntekijät siirtyvät liiketoiminnan mukana Sanoman palvelukseen, kun kauppa on saatettu loppuun.

Sovittu kauppahinta on 115 miljoonaa euroa. Yrityskaupan arvioidaan Alma Median jakelun ulkoistussopimukseen liittyvien n. 5 milj. euron vuotuisten kustannussäästöjen lisäksi tuovan noin 13 miljoonan euron nettomääräiset synergiahyödyt.

Yrityskaupan jälkeen Sanomalla on kolmen painotalon verkosto Vantaalla, Varkaudessa ja Tampereella. Painotalot palvelevat jatkossakin Alma Mediaa ja myös muita ulkoisia painoasiakkaita.

Kaupan toteutuminen edellyttää normaalien ehtojen täyttymistä, joihin kuuluu kilpailuviranomaisen hyväksyntä. Kaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2020 aikana.

Presidentti Halonen valitsi emojin anteeksiantamiselle – Forgivemoji-kampanja siirtyy hakemusvaiheeseen

Presidentti Tarja Halonen huipensi Forgivemoji-kampanjan poimimalla kampanjan keräämien yleisöehdotusten joukosta emojin, joka kuvastaa anteeksiantamista. Halosen valitsemassa emojissa on taustalla punainen sydän ja sen edessä kaksi kättä, jotka nostavat peukalonsa pystyyn (kuva tiedotteen liitteenä). Emojissa korostuvat anteeksiantamisen positiivinen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus.

”Olen seurannut huolestuneena keskustelukulttuurin polarisoitumista sekä Suomessa että maailmalla. Haluaisin nähdä etenkin digitaalisissa kanavissa käytävissä keskusteluissa nykyistä enemmän malttia, empatiaa ja kykyä myöntää omat virheensä. Emojit ovat nykyisin erottamaton osa ihmisten välistä viestintää ja siksi tarvitaan emoji, joka sanoo: annan sinulle anteeksi”, Halonen kertoo.

Suomalaislähtöinen Forgivemoji-kampanja alkoi viime vuoden lopulla etsiä emojia anteeksiantamiselle. Virallisessa emojivalikoimassa on yli 3000 erilaista symbolia, mutta toistaiseksi yksikään niistä ei kuvasta anteeksiantamista.

”Presidentti Halonen oli oikea henkilö valitsemaan voittajaehdotuksen. Anteeksiantamisen emojin on tarkoitus rakentaa siltoja ihmisten välillä, juuri niin kuin Halonen on tehnyt sekä presidenttikausillaan että myöhemmässä toiminnassaan”, kertoo Forgivemoji-kampanjan käynnistäneen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen.

Miljoonayleisö maailmalla, emoji käyttöön 2021?

Kampanja herätti suurta huomiota kansainvälisessä mediassa: siitä raportoivat muiden muassa BBC, The Guardian ja australialainen ABC. Sosiaalisessa mediassa kampanja tavoitti kansainvälisesti yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Nettiyleisön lähettämien satojen ehdotusten joukosta presidentti Halonen valitsi emoji-idean, jonka Forgivemoji-kampanja seuraavaksi toimittaa emojikatalogia hallinnoivalle Unicode-organisaatiolle.

”Suomella on vahva maine sekä kansainvälisenä rauhanrakentajana että tietotekniikan edelläkävijänä. Forgivemoji-kampanja yhdisti hienosti nämä kaksi suomalaista vahvuutta. Toivon, että mukanaoloni kampanjassa edesauttaa anteeksiantamisen emojin päätymistä osaksi virallista emojivalikoimaa”, Halonen sanoo.

Seuraavaksi Forgivemoji-kampanja laatii Unicoden vaatimukset täyttävän virallisen emojihakemuksen. Kriteerejä uudelle emojille ovat muiden muassa tarpeellisuus eli poikkeavuus nykyvalikoimasta, käytön odotettu laajuus ja tulkinnan selkeys.
Hakemuksen perusteella Unicode päättää, otetaanko anteeksiantamisen emoji osaksi emojivalikoimaa, jota organisaatio päivittää kerran vuodessa. Jos emoji pääsee osaksi Unicoden valikoimaa, eri laitevalmistajat ja palveluiden tarjoajat muokkaavat siitä omat versionsa, jotka ovat yleisessä käytössä aikaisintaan syksyllä 2021.

Perusfaktat Forgivemoji-kampanjasta

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta käynnistynyt Forgivemoji-kampanja käynnistyi syksyllä 2019. Kampanjassa olivat mukana muiden muassa myös CMI, Diakonissalaitos, ClearChannel, viestintätoimisto Kaiku Helsinki, Kirkon Ulkomaanapu, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Suomen Lähetysseura. Sosiaalisen median ja forgivemoji.com-verkkosivun kautta kampanja sai tuhansia emojiehdotuksia ympäri maailmaa. Omat ehdotuksensa videomuodossa kertoivat myös tunnetut suomalaiset kuten Kaj KunnasMinttu Mustakallio ja Kari Kanala.

Forgivemojin etenemistä hakemusvaiheeseen voi seurata verkkosivuilla forgivemoji.com sekä Twitterissä ja Instagramissa kanavassa @forgivemoji.

MTV3:n uusi mainostoimisto on dynamo&son

MTV:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio (vas.) ja dynamo&sonin toimitusjohtaja Anna Holtari.

MTV uusii parhaillaan mainostoimistokumppanuuksiaan. MTV3:n, Subin, AVAn, mtv-palvelun ja MTV Uutiset -brändin kumppaniksi on valittu mainostoimisto dynamo&son.

MTV on uusinut markkinointi- ja viestintäorganisaationsa toimintamallia viimeisen vuoden aikana.

”Olemme muokanneet ja tehostaneet omaa toimintamalliamme ja luovuimme muun muassa ulkoistetuista palveluista ottamalla sisään sosiaalisen median tuotannon ja viestinnän tekijöitä. Nyt kilpailutimme mainostoimistokumppanuudet, koska haluamme raikastaa ja rikastaa tekemistämme entisestään. dynamo&son vakuutti meidät strategisella osaamisellaan, ammattitaidollaan ja asenteellaan”, kertoo MTV:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio.

”Toimimme jatkossa kahden mainostoimiston mallilla eli suoratoistopalvelumme C More saa pian myös uuden kumppanin”, Valvio jatkaa.

“Yhteistyön aloittaminen on meitä toimistona isosti inspiroiva asia! Keskusteluissa MTV:n tiimin kanssa löysimme heti hyvän yhteisen tekemisen meiningin ja sparraavan ilmapiirin, jota kumppanuuksissamme arvostamme. MTV:n brändit ovat kaikille suomalaisille tuttuja ja läheisiä. Olemme toimistona älyttömän innoissamme päästessämme kehittämään niitä pitkäjänteisesti hyödyntäen luovuutta ja strategista osaamistamme”, dynamo&sonin toimitusjohtaja Anna Holtari kertoo.

Lisää muutoksia on vielä luvassa. MTV rakentaa parhaillaan inhouse-tuotantotiimiä niin sanotun jatkuvan mainonnan ja pienempien kampanjakokonaisuuksien tekemiseen. MTV palkkaa kevään aikana muun muassa useita leikkaajia ja graafikoita. Uuden tuotantotiimin vetäjäksi on nimetty Head of Marketing Services Virpi Kunttu, jolla on pitkä ja vahva tausta muun muassa MTV:n brändien visuaalisesta hallinnasta.

”Kaiken kehityksemme taustalla on tavoite tehdä Suomen parasta markkinointia, joka tukee liiketoiminnan tavoitteitamme. Meillä on Suomen rakastetuimmat sisällöt ja esiintyjät, ja uuden toimintamallin ja uusien kumppanuuksien avulla saamme ne vielä entistä monipuolisemmin ja näyttävämmin esille”, Susa Valvio kertoo.

Julkisen sanan neuvoston päätöstiedote 5.2.2020 pidetystä kokouksesta: JSN muistutti virheiden korjaamisen velvollisuudesta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi vuoden 2020 ensimmäisessä kokouksessaan keskiviikkona 5.2. yhteensä kolme langettavaa ja kaksi vapauttavaa päätöstä.

Kaksi langettavista käsitteli virheen korjaamista. JSN katsoi, että sekä Helsingin Sanomien että MTV:n jutuissa oli olennainen asiavirhe, jota ne eivät korjanneet lukijoiden lähettämistä korjauspyynnöistä huolimatta. Molemmat tiedotusvälineet myönsivät vastauksissaan virheensä ja korjasivat ne saatuaan tiedon JSN:lle tehdyistä kanteluista.

JSN korosti, että tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että niiden saamat korjauspyynnöt tulevat käsitellyiksi. JSN:n mukaan tiedotusvälineiden on myös syytä tehdä yleisölleen selväksi, miten virheisiin voi pyytää korjausta.

”Yleisön oikeus saada luotettavaa tietoa on sananvapauden ytimessä. Se kärsii, jos oikaisupyynnöt hukkuvat toimituksen prosesseihin, kuten yhä näyttää usein käyvän”, JSN:n puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Eero Hyvönen sanoo.

Kolmas langettava käsitteli tiedotusvälineiden välistä jutunvaihtoa. Kantelija oli antanut haastattelun matkailuautoilun ja -vaunuilun erikoislehti Caravanille, mutta löytänyt haastattelunsa yllättäen Ilta-Sanomista. JSN:n mukaan Caravanin olisi pitänyt kertoa haastateltavalle, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.

Vapauttavat päätökset käsittelivät muun muassa virheiden korjaamista ja ne kohdistuivat Turun Sanomiin ja Savon Sanomiin.

JSN valitsi varapuheenjohtajansa vuodelle 2020

JSN valitsi kokouksessaan ensimmäiseksi varapuheenjohtajakseen Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarinan sekä Kaarina-lehden päätoimittajan Taina Tukian ja toiseksi varapuheenjohtajakseen Kalevan vastaavan päätoimittajan Kyösti Karvosen. Neuvoston kolmantena varapuheenjohtajana jatkaa komentaja Ismo Siikaluoma, joka työskentelee yksikön päällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnassa ja edustaa neuvostossa yleisöä. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajansa keskuudestaan vuodeksi kerrallaan.