Herra Tokmannin paluu -kesäfilmille Kuukauden kamppis -kunnianosoitus – ”Olemme halunneet olla ajankohtaisia sekä luoda positiivista fiilistä ja uskoa tulevaan”

Tokmannin kuluvan kesän mainosfilmi Herra Tokmannin paluu on saanut mediakonserni Sanoman kesäkuun Kuukauden kamppis -kunnianosoituksenKuukauden kamppiksen myötä Tokmannin markkinointia on huomioitu peräti kahdeksalla tunnustuksella noin neljän viime vuoden aikana.

Tokmannin uusimmassa mainosfilmissä herra Tokmanni, halpakauppaketjun vuonna 2016 lanseeraaman Maailman paras ostaja -markkinointikonseptin päähahmo, on erakoitunut mökilleen koronavirusta karkuun. Kun rajoituksia puretaan, kutsuu Mäntsälän keskusvarasto hänet takaisin tuttuihin töihin hankkimaan uusia tuotteita Tokmannille ja sen asiakkaiden tarpeisiin.

Sanoman Kuukauden kamppis on ”kunnianosoitus hyvälle markkinointiviestinnälle – sellaiselle, joka säväyttää, naurattaa, koskettaa tai joka on saanut aikaan sanomista”. Kuukauden kamppiksen palkintoraadin mukaan kesäkuun ensimmäisestä viikosta lähtien televisiossa ja Tokmannin sosiaalisen median kanavissa esitetty Herra Tokmannin paluu on mm. ”yllättävä tarina, mutta silti tunnistettava”. Raati kiittelee myös muun muassa filmin huomioarvoa ja tarinaa sekä kertoo herra Tokmannin filmissä esittämän lausahduksen ”Eiköhän laiteta taas pyörät pyörimään” olevan inspiroiva ja rohkaiseva.

– Herra Tokmannin paluu -mainosfilmimme kertoo meidän haluavan näiden äärimmäisen poikkeuksellisten viimeisten kuukausien jälkeen palata vähitellen uudenlaiseen arkeen. Olemme halunneet olla ajankohtaisia sekä luoda positiivista fiilistä ja uskoa tulevaan. Samalla olemme pyrkineet tukemaan kesäsesongin kaupankäyntiä ja muistuttamaan ihmisiä siitä, että Tokmanni on helposti lähestyttävä, koko Suomen kauppaketju, Tokmannin markkinointipäällikkö Minna Varsta kertoo.

Herra Tokmannin paluu -mainosfilmin suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Tokmannin yhteistyökumppani Bob the Robot. Kesäfilmin mediavalinnoissa Tokmanni on tehnyt yhteistyötä Dagmarin kanssa.

– Sanoman Kuukauden kamppis -kunnianosoitus kertoo mainosfilmimme olevan hieno esimerkki hyvästä markkinointiviestinnästä ja yhteistyöstä, ja olemme tunnustuksesta luonnollisesti erittäin ilahtuneita, Varsta kertoo.

Peräti kahdeksas markkinointiaiheinen palkinto noin neljän viime vuoden aikana

Kuukauden kamppis -kunnianosoituksen myötä Tokmannin markkinointia on huomioitu peräti kahdeksalla tunnustuksella noin neljän viime vuoden aikana. Viime vuonna Tokmannin omiin tuotemerkkeihin lukeutuvan Brücken lanseerausmarkkinointi palkittiin Vuoden paras lanseeraus -palkinnolla markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavassa AdProfit 2018 -kilpailussa. Samana vuonna Brücken markkinointikampanja palkittiin pronssisella Effie-palkinnolla Effie Awards Finland 2018 -kilpailussa. Lisäksi vuonna 2017 Tokmanni voitti AdProfitin palkinnon vuoden 2016 parhaasta kampanjasta, Grand Onen parhaan verkkomainoksen palkinnon Facebook Live -lähetyksellään ”Hinnanjuhlat”, Kuukauden Parhaat Sekunnit -filmisarjan mainosfilmillään ”Herra Tokmanni ja Sebastian Très-Aimé” sekä Markkinointi&Mainonta-lehden ja MARK Suomen Markkinointiliiton myöntämän Vuoden 2016 markkinointiteko -palkinnon. Vuoden 2016 huhtikuussa Tokmanni palkittiin Vuoden Huiput 2015 -kilpailun äänimainonnan pääpalkinnolla.

Kesäkuun Kuukauden kamppis -kunnianosoituksen saanut Herra Tokmannin paluu on katsottavissa muun muassa Tokmannin YouTube-kanavalla.

Lidlin tuttu tarjouslehti uudistuu – paperi vähenee neljänneksellä

Lidlin kotitalouksille tutuksi tullut, värikäs tarjouslehti uudistuu. Taustalla on halu palvella asiakkaita entistä paremmin, tuoda valikoiman vahvuudet selkeämmin esille sekä päästä samalla Lidlin vastuullisuustavoitteisiin vähentämällä paperin määrää. Viikoittain 2 miljoonaa kotitaloutta tavoittava tarjouslehti on Lidlin tärkein markkinointikanava.

Lidl toteutti keväällä 2020 tarjouslehteensä liittyen kuluttajatutkimuksen, josta selvisi, että lehti on erittäin pidetty ja houkutteleva. Se erottuu muista kuluttajille suunnatuista tarjouslehdistä raikkaudellaan sekä värikkyydellään. Kehityskohteeksi toivottiin kääntölehdestä luopumisen ohella yleistä selkeyttä. Tämän pohjalta lehden rakennetta selkeytetään niin tuoteryhmien jaottelussa kuin tarjousajankohtien merkitsemisessäkin.

Tarjouslehti muuttuu nyt A3-tabloid-muodosta A4-vihkomuotoon, eli lehden koko puolittuu. Paperia säästetään tällä muutoksella 25 prosenttia eli peräti 1 300 tonnia vuodessa, mikä on Lidlille merkittävä vastuullisuusteko. Lehdessä käytetty paperi on lisäksi joutsenmerkittyä ja ympäristösertifioitua.

– Kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset ovat todella kiintyneitä paperilehtiseemme. Haluamme panostaa asiakkaidemme toiveisiin, mutta on tärkeää huomioida myös vastuullisuustavoitteemme. Tämän yhtälön avulla loimme uuden formaatin tarjouslehdelle, joka palvelee kaikkia, kertoo Lidlin markkinointipäällikkö Laura Siltanen.

Huomioidaan myös erikoisruokavaliot

Tarjouslehden uudistuksen myötä kääntölehdestä luovutaan. Lehti etenee kronologisesti torstaista alkavista loppuviikon tarjouksista jatkuen alkuviikon tarjouksiin. Etukannessa esitellään viikon mielenkiintoisimmat tärpit ja takakanteen kerätään lauantain supertarjoukset.

– Lisäksi olemme halunneet uudistaa lehteä erikoismerkintöjen ulkoasun osalta selkeämmäksi sekä lisätä merkit erikoisruokavaliota noudattaville. Ne ovat osa tätä päivää ja on hyvä huomioida myös heitä, sanoo Siltanen.

Lidlin ensimmäinen suoramainoslehti tavoitti suomalaiset jo vuonna 2002. Nyt uusin versio lehdestä saapuu myymälöihin ja putoaa kotipostiluukuista 24.6.

Lehti on saatavilla etukäteen myös Lidlin nettisivuilla www.lidl.fi/ajankohtaista/saehkoeiset-mainoslehdet

Mainonnan määrä toukokuussa edelleen laskusuunnassa

Mainonnan määrän lasku jatkui toukokuussa historiallisen voimakkaana kaikissa mediaryhmissä. Toukokuussa mainonnan määrä laski -42,2 % vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna. Laskua oli kaikissa mediaryhmissä. Vähiten laskua oli verkkomainonnassa, -26,0 prosenttia. Elokuvamainonta lakkasi kokonaan koronatilanteen vuoksi.

”Positiivista tässä on se, että pudotuksen vauhti ei huhtikuun jälkeen enää kiihtynyt. Hyvin todennäköisesti aallonpohja oli nyt tässä”, kommentoi Tapio Heikinheimo, Kantarin Ad Intelligence Lead.

Mediamainontaansa lisäsivät toukokuussa öljy- ja energiayhtiöiden sekä pesuaineiden mainostajat. Eniten laski matkailun ja liikenteen, telepalvelujen, finanssialan ja moottoriajoneuvojen mainonta. Avoimien työpaikkojen ilmoittelu väheni toukokuussa -51,0 % vuoden takaiseen nähden.

Merkkimainonta laski -41,4 %, vähittäiskaupan mainonta -38,8 % ja luokiteltu ilmoittelu -50,8 % vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna.

”Vuositasolla mainonnan määrässä on normaalisti kaksi varsin samankokoista kolmen kuukauden mittaista huippusesonkia – kevätkausi maaliskuulta toukokuulle ja syyskausi syyskuulta marraskuulle. Nyt kevätkausi jäi ikään kuin kokonaan välistä”, Heikinheimo kertoo.

”Tällä hetkellä on kuitenkin paljon merkkejä markkinan suhteellisesta piristymisestä vaikean kevään jälkeen. Mahdollisesti näemme jo vähemmän synkkiä lukemia kesäkuukausina. Rajoitusten poistuessa ja ihmisten palatessa normaaliin rytmiin mainostajatkin tulevat aktivoitumaan. Syksyn osalta tarkemman ennusteen tekeminen on kuitenkin hyvin hankalaa”, Heikinheimo toteaa.

Tiedot perustuvat Kantar TNS:n Ad Intelligencen jatkuvassa kuukausittaisessa seurannassa olevien medioiden mittaukseen. Mainospanostuslukujen laskennassa on käytetty vertailukelpoista mediavalikoimaa. Kantarin kuukausittain keräämät mediapanostustiedot kattavat 80 % Suomen koko mediamarkkinasta.

JSN antoi langettavia vajavaisista virheiden korjaamisista

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki kokouksessaan 16.6.2020 yhteensä kolme langettavaa päätöstä, joissa kaikissa oli kyse siitä, ettei tiedotusväline korjannut jutussaan ollutta virhettä Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Koiramme-lehden joulukuun numerossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi lähes kolmen kuukauden viiveellä maaliskuun numerossaan. JSN katsoi, että Journalistin ohjeiden mukaista olisi ollut julkaista virheen korjaus painetun lehden lisäksi myös viipymättä lehden nettisivuilla, koska asian korjaaminen riittävän nopeasti painetussa lehdessä ei ollut mahdollista.

Iltalehti ja Talouselämä saivat langettavat päätökset vajavaisista virheen korjaamisista nettijutuissaan.

JSN muistutti, että juttuihin tehdyistä virheiden korjauksista tulee kertoa selvästi lukijoille. JSN suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät olennaisia asiavirheitä korjatessaan yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”.

Kolme vapauttavaa

JSN teki kokouksessa kaikkiaan kuusi päätöstä. Yle sai vapauttavan tapauksesta, joka käsitteli sitä, kuinka tarkkoja tietoja rikoksentekijästä olisi pitänyt kertoa, jotta juttu ei leimaisi syyttömiä. Mikkelin Kaupunkilehti sai kaksi vapauttavaa päätöstä paikallisen poliitikon tekemistä kanteluista, jotka käsittelivät juttujen virheellisyyttä ja erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen oikeutta tulla kuulluksi samassa yhteydessä.

Lisäksi JSN otti kantaa journalismin riippumattomuutta koskevaan tapaukseen, jossa Ilmajoki-lehden päätoimittaja päätti irtisanoutua, koska koki, että lehteä kustantavan yhtiön johto ei tukenut häntä ulkoa tulleen painostuksen alla vaan tuntui päinvastoin antavan periksi vaikutusyrityksille, joilla haluttiin estää uutisen julkaiseminen. Kannanotto on luettavissa JSN:n nettisivuilla.

Alla tiivistelmät 16.6.2020 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Vapauttava päätös 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti
Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava päätös 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti
Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava päätös 7289/SL/20
Talouselämä
Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava päätös 7269/YLE/20
Yle
Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava päätös 7268/AL/19
Koiramme
Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Langettava päätös 7257/SL/20
Iltalehti
Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Sanoma Media Finland rikkoi kuluttajansuojalakia: Aku Ankassa suora ostokehotus Sannin keikalle

Aku Ankka mainosti Sanni-artistin konserttilippuja kuluttajansuojalain vastaisella tavalla. Lehdessä ollut printtimainos ei ollut tunnistettavissa mainokseksi, ja AR-kilpailussa oli suora ostokehotus lapsille. Kuluttaja-asiamies huomautti asiasta Aku Ankka -lehteä julkaisevaa Sanoma Media Finlandia, joka sitoutui toimimaan kuluttaja-asiamiehen kannan mukaisesti.

Aku Ankan sarjakuvatarinassa seikkaili Sanni-laulajasta tehty piirroshahmo, minkä lisäksi lehdessä oli artikkeli laulajasta. Artikkelin alla oli kilpailumainos, jossa lukijaa kehotettiin AR-sovelluksen avulla etsimään lehdestä virtuaali-Sanni ja voittamaan liput hänen konserttiinsa. Mainos ei juuri eronnut visuaalisesti sen yhteydessä olevasta artikkelista, vaikka toimituksellinen ja markkinointiaineisto on pidettävä erillään erityisesti lapsille suunnatuissa julkaisuissa.

Koska sekä kilpailu että keikka olivat ikärajattomia ja Aku Ankka on tyylilajinsa, aihepiirinsä ja sisältönsä puolesta omiaan kiinnostamaan lapsia, on kumpaakin mainosta pidettävä lapsille suunnattuna.

– Nykyään markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän uudenlaisia muotoja, kuten lisättyä todellisuutta. Kuluttajansuojan periaatteet koskevat myös näitä uusia mainosmuotoja, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen korostaa.

Printtimainos ei ollut selvä mainos: lapsille suunnattu markkinointi vaatii erityistä huolellisuutta

Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia arvioidaan tiukemmin kuin muuta markkinointia, koska lapset ovat ikänsä vuoksi erityisen alttiita vaikuttamiselle. Mainoksen tunnistaminen on todennäköisesti sitä vaikeampaa, mitä nuoremmasta lukijasta on kyse.

Vaikka Aku Ankassa olleessa kilpailumainoksessa olikin mainosmerkintä ja maininta kaupallisesta yhteistyöstä, se ei ollut lapsille selkeästi tunnistettavissa mainokseksi. Artikkelin ja mainoksen ulkoasut muistuttivat toisiaan, ja ne oli sijoitettu vierekkäin. Mainoksen otsikossa ja leipätekstissä oli käytetty samoja fontteja ja värejä kuin artikkelissa, mikä heikensi mainoksen tunnistettavuutta. Lisäksi kuvituksen sarjakuvakuvamaiset visuaaliset elementit sopivat Aku Ankan tyyliin ja olivat omiaan vetoamaan etenkin alaikäisiin.

Mainoksen tunnistamista on voinut vaikeuttaa myös se, että Sanni-sarjakuva alkoi samalta aukeamalta ja mainoksessa sanottiin, ettei tarina pysy vain lehdessä. Tästä on voinut syntyä etenkin lapsille käsitys, että mainostetussa kilpailussa myös itse tarina saa lisää sisältöä. Etsi ja löydä -tyyppiset kisailut ja leikit ovat osa lasten kokemusmaailmaa ja voivat siksi herättää lasten kiinnostuksen.

”Klikkaa tosta ja hae liput” – kilpailussa lapsia kehotettiin ostamaan keikkaliput

Lehdessä ollut kilpailu oli toteutettu lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Lukija latasi puhelimeensa AR-sovelluksen ja skannasi sillä Sanni-tarinan ruutuja, jolloin ruutujen päälle ilmestyi videomateriaalia Sannista. Videoissa käytettiin lukuisia sarjakuvamaisia visuaalisia elementtejä ja äänitehosteita.

Tarinan lopussa sovellukseen ilmestyi onnenpyörä, josta saattoi voittaa liput Sannin keikalle. Jos onni ei suosinut lukijaa, onnenpyörän viereen ilmestyi linkki, jossa kehotettiin ”tsekkaamaan liput.” Samassa yhteydessä virtuaali-Sanni kannusti lukijaa ”klikkaamaan tosta ja hakemaan liput”. Kuluttaja-asiamiehen mukaan tämä on suora ostokehotus etenkin siksi, että sen yhteydessä olleesta linkistä oli mahdollista päästä ostamaan lippuja.

– Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään. Mainoksessa olleen AR-sovelluksen lataamisella ei saanutkaan leikkimielistä etsintäkisaa, vaan suoran ostokehotuksen sisältävää markkinointia, Väänänen sanoo.

Kuluttaja-asiamiehen ratkaisu KKV/54/14.08.01.05/2019

VUODEN 2019 ADPROFIT -KILPAILUN VOITTAJAT ON VALITTU!

Vuoden Paras Kampanja: Food Folk Suomi Oy / McDonald’s: Niille, jotka eivät syö mäkkärissä

AdProfit 2019 pääsarjan voittajat ovat Food Folk Suomi Oy / McDonald’s, Mantsinen & Neste ja Suomen Mielenterveysseura.
Markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavan AdProfit 2019 -kilpailun voittajat julkistettiin 16.6. Vuoden parhaana kampanjana palkittiin Food Folk Suomi Oy / McDonald’sin Niille, jotka eivät syö mäkkärissä. Kunniamaininnan sarjassa sai SOK:n Prisma: Suomu nousuun – kuinka kalavallankumous ui suomalaisten ostokoreihin. Vuoden paras B2B kampanja -sarjan ykkönen oli Mantsinen & Nesteen Zero Exclusion. Vuoden paras yhteiskunnallinen kampanja oli Suomen Mielenterveysseuran #mitäkuuluu / Selviytyneiden Galleria. Voittajat palkittiin myös Juniorisarjassa, jossa suunniteltiin kampanja Lindström Oy:n briefin pohjalta.

“Tänäkin vuonna mukaan oli ilmoittautunut erinomaisia töitä hyvillä tuloksilla. Tavoitteita oli asetettu ja osa kampanjoista oli onnistunut ne myös ylittämään. Parhaimmissa niistä oli tehty huolellista työtä ja hyödynnetty laajamittaisesti informaatiota, jonka pohjalta on muodostettu erottuva ja selkeä näkemys. Toteutuksissa luova ratkaisu perustuu näkemykseen saumattomasti ja rakentaa siitä tarinan, joka varmistaa tuloksen tarkkaan mietityillä mediaratkaisuilla.”  , kertoo tuomariston puheenjohtaja Sari Sotkas.

VUODEN PARAS KAMPANJA

Food Folk Suomi Oy / McDonald’s: Niille, jotka eivät syö mäkkärissä

Tuomaristo: Kampanjassa olivat sekä oivallus että tulokulma erinomaiset ja selkeästi erottuvat. Edelleen on melko harvinaista, että kampanjassa on osuva ja selkeä luova insight, joka on myös osattu toteuttaa hyvin ja johdonmukaisesti. Siltäkin osin tässä on tehty poikkeuksellisen hyvää työtä. Mediavalinnoissa on ollut rohkeutta tehdä muutakin, kuin ottaa aina sama tuttu paketti. Kolmikannan roolitus ja toimiva yhteistyö näkyvät lopputuloksessa.

Food Folk Suomi Oy / McDonald’sin kampanjan toteuttivat Nord DDB Helsinki Oy ja OMD Finland Oy.

KUNNIAMAININTA

SOK: Prisma: Suomu nousuun – kuinka kalavallankumous ui suomalaisten ostoskoreihin

Tuomaristo: Kisa oli todella tiukka ja päätös ei ollut helppo, joten tuomaristo halusi antaa kunniamaininnan yhdelle kilpailutyölle Vuoden paras kampanja -sarjassa. Työn lähtötilanne ja tavoitteet oli kirkkaasti määritelty. Strategia on oivaltava ja hienoudessaan erittäin kokonaisvaltainen huomioiden kaikki sidosryhmät. Kuluttajaymmärrys on myöskin huomioitu loistavalla tavalla. Toteutus on hyvä ja tulokset, kuten AdProfit -kisaan kuuluu, huippuluokkaa. Tehdyllä kampanjalla on myös pitkällä jänteellä merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan, joka on hieno saavutus.

SOK:n kampanjan toteuttivat TBWA\Helsinki ja Carat.

VUODEN PARAS NONPROFIT KAMPANJA

Suomen Mielenterveysseura: #mitäkuuluu / Selviytyneiden Galleria

Tuomaristo: Kampanjassa on yksinkertainen, mutta vahva luova idea, joka kantaa pitkälle ja on toteutettu kaikin puolin hienosti ottaen huomioon, että maksettua mediaa ei ollut käytössä. Tässä on myös potentiaalia jatkaa, kehittää ja laajentaa konseptia edelleen. Merkittävää on se, että hyväntekeväisyyshankkeessa on ollut selkeä ja konkreettinen mittari: soittojen määrä, joka osoitti kampanjan toimivuuden kiistatta.

Suomen Mielenterveysseuran kampanjan toteuttivat Bob the Robot ja Bob the Robot Engage.

VUODEN PARAS B2B KAMPANJA

Mantsinen & Neste: Zero Exclusion

Tuomaristo: Kokonaisuus ja idea ovat toimialalla selvästi erottuvia, sekä toteutus on rohkea. Tässä on myös perinteisessä B2B-markkinassa tehty poikkeuksellisen innovatiivinen ja ainutlaatuinen luova ratkaisu materiaalinkäsittelykoneiden tunnettuuden rakentamiseen. Tämä on hieno esimerkki hyvästä kokonaisuudesta ja yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan vaikuttavat tulokset.

Mantsinen & Nesteen kampanjan toteuttivat Kurio ja MKTG.

JUNIORISARJA

AdProfitin Juniorisarjaan osallistuneet nuoret suunnittelijat ja opiskelijat laativat Lindström Oy:n briefin pohjalta kampanjan, jonka tehtävä oli tietoisuuden lisääminen Lindströmistä työnantajana ja työnantajakuvan kirkastaminen.

Juniorisarjan voitti Jesse Lindsberg, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Toisen sijan saavuttivat Reetta Järvelin & Henna Saarela, OIKIO Digital Performance Agency & Quru ja kolmannen sijan Oona Kansi & Sara Kannasvuo, Vapa.

:JULKISEN SANAN NEUVOSTO: JSN otti kantaa Ilmajoen tapaukseen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) otti kokouksessaan 16.6.2020 kantaa journalismin riippumattomuutta koskevaan tapaukseen, jossa Ilmajoki-lehden päätoimittaja päätti irtisanoutua, koska koki, että lehteä kustantavan yhtiön johto ei tukenut häntä ulkoa tulleen painostuksen alla vaan tuntui päinvastoin antavan periksi vaikutusyrityksille, joilla haluttiin estää uutisen julkaiseminen. Uutinen koski kunnanvaltuutetun osallistumista Ilmajoen valtuuston kokoukseen pian Espanjan-matkan jälkeen, vastoin kunnan suositusta kahden viikon karanteenista. JSN teki kokouksessaan myös kanteluihin perustuneita ratkaisuja, joista tiedotetaan huomenna keskiviikkona

JSN:n kannanotto

JSN painottaa, että sananvapauteen kuuluu yleisön oikeus saada luotettavaa tietoa, mikä on kirjattu myös Journalistin ohjeisiin (JO 1).

JSN ei tunne Ilmajoen tapauksen kaikkia yksityiskohtia, mutta toteaa, että lehden päätoimittajan julkaisema uutinen oli näin korona-aikaan poikkeuksellisen merkittävä yleisön tiedonsaannin kannalta.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneissa tiedotusvälineissä kaikki sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Toimituksen ulkopuolisilla tarkoitetaan myös mediayhtiön hallitusta ja toimivaa johtoa. Kustantajalla on oikeus määritellä lehden linja, mutta ei pyrkiä vaikuttamaan yksittäisiin julkaisupäätöksiin.

Päätoimittajalla ja muilla journalisteilla on Journalistin ohjeiden mukaan oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä (JO 3).

JSN muistuttaa, että JSN:n perussopimus velvoittaa kaikkia siihen suoraan tai liittojen välityksellä sitoutuneita tiedotusvälineitä edistämään hyvää journalistista tapaa ammattiroolista riippumatta: ”Neuvoston perussopimukseen sitoutuneet viestintäalan liitot ja tiedotusvälineet noudattavat sen periaatteita ja myötävaikuttavat siihen, että niiden jäsenet ja niille töitä tekevät toimivat sopimuksen tarkoittamalla tavalla.”

:NIMITYKSET: Jufo Peltomaa nimitetty Avidly Oyj:n luovaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi

Jufo Peltomaa (s. 1971) on nimitetty Avidly Oyj:n luovaksi johtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 1.8.2020 alkaen.

Peltomaa on ollut perustamassa useita menestyneitä start-up yrityksiä kuten
lisätyn todellisuuden pilvipalvelu Immersal Oy, tekoälyä ja robotiikkaa
kehittävä ZenRobotics Ltd sekä mobiililaitteiden grafiikkajärjestelmiä
suunnitellut Hybrid Graphics Ltd. Hän on myös toiminut näissä yrityksissä
myyntiin, markkinointiin ja/tai viestintään liittyvissä johtotehtävissä.
ZenRobotics Ltd:ssa hän toimi lisäksi hallituksen jäsenenä. Viimeksi Peltomaa on
työskennellyt ohjelmistotoimittaja Innofactor Oyj:n teknologiajohtajana, ja
hänellä on myös menestyksekäs mainostoimistotausta SEK & Greystä 90-luvulta.

”Toivotan Jufon lämpimästi tervetulleeksi Avidlyyn. Hänen taustassaan yhdistyvät
yrittäjyys, luovuus ja teknologia liiketoimintaa luovaksi airueeksi, mikä on
erittäin hyvin linjassa Avidlyn uudistuvan strategian kanssa. Uskon, että hän
tuo Avidlyyn uutta osaamista, energiaa ja tuoreita ajatuksia. Jufo on myös
osoittanut olevansa omistautunut erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamiseen”,
kertoo Avidlyn toimitusjohtaja Jesse Maula.

”Olen vaikuttunut Avidlyn vahvasta yrityskulttuurista ja innoissani tästä
mahdollisuudesta päästä mukaan toteuttamaan Avidlyn kasvustrategiaa”, sanoo Jufo
Peltomaa.

Atria uudistaa perinteisen brändilogonsa – uusi brändi-ilme tulee pakkauksiin elokuusta lähtien

Tänä vuonna 117 vuotta täyttävä Atria uudistaa brändilogonsa. Uudistus tulee pakkauksiin elokuusta 2020 lähtien. Samalla uudistetaan pakkausten brändi-ilmettä: tilajäljitettävyys, vastuullisuus ja suomalaisuus tuodaan selkeämmin esille pakkauksissa.

– Atrian perinteinen puna-vihreä brändilogo on tutkimusten mukaan yksi Suomen tunnetuimmista elintarvikealan logoista. Nykyisessä asussaan logo on palvellut meitä jo vuodesta 1991. Maailman ja brändien muuttuessa on syntynyt tarve modernisoida logoamme brändin arvojen mukaiseksi ja tähän päivään sopivaksi, kertoo Atria Suomen markkinointijohtaja Sanna Päällysaho.

Uusi logo viestii selkeämmin Atria-brändin arvoja: pitkät perinteet ja sen myötä vahva osaaminen, suomalaiset perhetilat brändin tuotteiden raaka-aineen takana sekä vastuullisuus. Logon ja pakkausvisuaalisuuden uudistaminen jatkavat Atria brändimielikuvan uudistamista, millä tavoitellaan helposti lähestyttävyyden, yhteisöllisyyden ja lämminhenkisyyden esille tuomista.

– Uudistustyö käynnistettiin jo viime vuoden puolella. Tämä on ollut iso ponnistus Atrian markkinointitiimille. Se on sisältänyt paljon suunnittelua ja usean eri vaiheen tutkimuksia. Oma ponnistuksensa on logon näkyväksi saaminen pakkauksiin ja lukuisiin muihin pintoihin.  Logo toteutettiin yhteistyössä brittiläisen BrandMe-designtoimiston kanssa, kertoo Päällysaho.

Teboilin uusi mainostoimistokumppani on Uusi Studio

Suomalainen öljy- ja energiatuotteiden myyntiä ja jakelua sekä huoltoasematoimintaa harjoittava yhtiö valitsi mainostoimistokumppanikseen Uusi Studion Turusta. Yhteistyö on käynnistynyt Teboilin visuaalisen ilmeen uudistuksella.

Meidät vakuutti Uusi Studion Arin ja Tonin näkemys siitä, miltä Teboil näyttää ja kuulostaa. Uuden Studion vahvuudet markkinoinnin konseptisuunnittelussa ja designosaamisessa olivat avainasemaa valittaessa uutta kumppania. Yhteistyömme on vasta alussa, mutta asemien visuaalisen ilmeen uudistus on jo käynnissä, ja kesän aikana markkinointiviestinnän visuaalinen ilme jalkautuu mediassa ja koko asemaverkostossa, Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt toteaa.

Teboil on uudistanut markkinointi- ja viestintäorganisaatiotaan kevään 2020 aikana. Helmikuussa vetovastuuseen nimitettiin vahvan media- ja ravintolataustan omaava Toni Flyckt. Tavoitteena on tuoda huoltoasemat 2020-luvulle ja vastata kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin. Viestinnän kärjen terävöittäminen ja digitaalisuuden lisääminen ovat strategisia prioriteettejamme.

On briljanttia päästä toteuttamaan ydinosaamistamme Teboilin kanssa. Jaamme saman näkemyksen ja ymmärryksen miksi tehdään ja miten tehdään, ja sitten tehdään. Teboil on iso, näkyvä, perinteikäs ja jopa ikonien toimija Suomessa, ja kun pääsee mukaan nykyaikaistamaan tämän kaltaisen toimijan markkinointiviestinnän niin sisällöllisesti kuin visuaalisesti, niin eihän siinä voi kuin kippistää Teboilin kahveilla ja vetäistä samalla tuoreet munkit. Fiilis on kuin Ferrarilla tankki täynnä ja edessä siintää väreilevä highway, hehkuttavat Ari Kivi ja Toni Salminen Uusi Studiosta.