Mainostoimisto Mediaportaan henkilöstö ja toimitilat kasvavat

Mainostoimisto Mediaportaan vahvuuteen on siirtynyt kaksi uutta luovaa suunnittelijaa: graafinen suunnittelija Ella Tuikka ja copywriter Leevi Ikonen. Rekrytoinneilla vastattiin tuotantokapasiteetin laajenemistarpeisiin sekä vahvistettiin entisestään AV-puolen osaamista.

Tuikka toimi ennen Mediaportaaseen siirtymistään markkinointikoordinaattorina Ambientialla, Ikonen puolestaan teksti- ja videosuunnittelijana Mainostoimisto Mainiossa. Sekä Tuikka että Ikonen ovat koulutukseltaan medianomeja.

Molemmilla on kokemusta elokuva- / TV-projektien luovasta suunnittelusta sekä media-alan KV-projekteista. Myös printti taittuu; Ikonen on työskennellyt toimittajana ja Tuikalla on painoviestinnän perustutkinto.

Mediaporras Oy on vuodesta 2006 lähtien Tampereella toiminut sähköiseen markkinointiin erikoistunut digitoimisto. Yritys siirtyy 1.6.2017 alkaen suurempiin tiloihin Mustalahdenkadulle, vanhan Kirkko-Apteekin paikalle.

Saara Aalto tähdittää Lidlin kansainvälistä mainoskampanjaa

903e7bb502bb9cc5_800x800ar

Saara Aalto nähdään kaikkien Lidl-maiden mainoskampanjan kasvona ja äänenä toukokuussa 2017. Aalto on sanoittanut brittiläisen Passenger-yhtyeen Let her go -kappaleen uudelleen ja esittää sen kaikilla niillä 20 kielellä, joita Lidl-maissa puhutaan. Aallon uusin esitys on osa Lidlin kansainvälistä kampanjaa, jossa ketju kiittää fanejaan, joita on kertynyt Facebookiin yhteensä 20 miljoonaa.

– On hienoa tehdä Lidlin kanssa yhteistyötä jo toisen kerran, Saara Aalto iloitsee ja viittaa Lidl Suomen 10-vuotissyntymäpäivien kunniaksi levytettyyn sinkkuun ”Toiveeni tää”.

– Musiikki, kielet ja kulttuurit ovat intohimoni, joten olin innoissani mahdollisuudesta päästä laulamaan 20 kielellä. Tykkään myös Lidlin tyylistä keskustella faniensa kanssa Facebookissa. Keskustelu on aina ystävällistä ja rentoa. Samaan pyrin myös omien fanieni kanssa, X-Factor UK -kilpailussa vuonna 2016 toiseksi sijoittunut Aalto kertoo.

Lidl on Euroopan ykkönen useilla somemittareilla

Tutkimusyhtiö Socialbakersin selvitys “Lidl No. 1 Food Retailer on Facebook in Europe” osoittaa, että muut ruokakaupan brändit jäävät kauas Lidlin taakse sosiaalisen median verkostojen vertailussa: Lidlillä on eniten Facebook-tykkääjiä, mutta myös vuorovaikutuksen, eli kommenttien ja tykkäysten, määrällä mitattuna Lidl on selvä ykkönen.

Lidl Suomen Facebook-sivu on perustettu vuonna 2011, ja sivulla on noin 250 000 tykkääjää. Facebookin lisäksi Suomen Lidl toimii aktiivisesti myös Instagramissa ja LinkedInissä.

Katso Saara Aallon esitys tästä  

Tutustu Socialbakersin selvitykseen tästä .

Jani Nummela nimitetty Isobarin luovaksi johtajaksi

f0218d9e-2d8a-489b-a1d4-df96221a8a89-w_960

Isobarin uusi luova johtaja Jani Nummela.

Jani Nummela on nimitetty toukokuussa 2017 digitoimisto Isobar Finlandin uudeksi luovaksi johtajaksi. Nummela on toiminut Isobarissa luovana suunnittelijana maaliskusta 2016 alkaen ja etenee nyt koko toimiston suunnittelutyön johtajaksi. Ennen Isobaria Nummela on työskennellyt muun muassa Nitrossa ja Wundermanissa.

Jani Nummelan nimityksen myötä Isobar terävöittää samalla strategiaansa. Isobar tulee panostamaan entistäkin enemmän datan, teknologian ja tarinankerronnan luovaan yhdistämiseen asiakkuuksissa ja projekteissa sekä henkilöstön kehityksessä.

Myös suunnitteluprosessiin on tulossa asiakkaiden edun mukaisesti uutta: perinteisen luovan suunnittelun rinnalla asiakkaille on mahdollista suunnitella markkinoinnin kokonaisuuksia ketterän mallin mukaista suunnitteluprosessia. Ketterän kehityksen suunnittelumalli on tuttu monelle IT- ja palvelumuotoilun maailmoista. On luonnollista että kehitys tuo  ketterän mallin myös markkinointiviestinnän alueelle.

– Teknologia tuo jatkuvasti lisää mahdollisuuksia luovalle suunnittelulle. Minun tehtäväni on pitää huoli, että teknologian tuomat luovat mahdollisuudet tulee käytettyä mahdollisimman vaikuttavasti asiakkaan hyväksi ja tavalla joka rakentaa myös asiakkaan brändiä.

– Meillä on huippu tyyppejä joiden osaaminen on vähintäänkin tämän maan parasta. Kun siihen liitetään vielä emoyhtiö Dentsun osaaminen, on vaikea nimetä yhtä monipuolista taloa edes pohjoismaisella tasolla. On hienoa päästä viemään tätä porukkaa eteenpäin, Nummela kommentoi.

Aiemmin tehtävää hoitanut Jukka Mannila siirtyy konsernin ulkopuolelle uusiin haasteisiin.

Verkkorikollisuutta tutkiva Mikko Kotila sai Mainostajien rahaston palkinnon

Mikko_Kotila

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Mikko Kotila. Hän on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta verkkorikollisuudesta, erityisesti mainospetoksista. Digitaalisuuden myötä mainonta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja sen ostaminen on automatisoitu. Tämä on tuonut esille ilmiön, jota kutsutaan nimellä ad fraud, mainospetos, jolla tarkoitetaan esimerkiksi verkkomainoksiin liittyvien näyttöjen ja klikkien virheellistä raportoimista. Mikko Kotilan tutkimus on ollut suureksi hyödyksi pyrittäessä kohti läpinäkyvämpää ja eettisesti paremmin toimivaa verkkomarkkinointia.

Mikko Kotila aloitti työskentelyn digimedian parissa Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Hän on tutkinut mainospetoksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Kotila on myös ollut perustamassa mainospetosten tutkimiseen ja torjumiseen tarkoitettujen open-source-työkaluja kehittävää yhteisöä, Botlabia. Voittoa tavoittelematonta globaalia yhteisöä pidetään alansa kiistattomana johtajana. Botlab luo myös välineitä ja tietoa tekoälyn (AI) popularisointiin korkeakoulujen, yritysten ja kuluttajien päivittäiseen käyttöön.

– Mainospetos on uhka, joka koskettaa kaikkia digitaalisen mainonnan muotoja. Ilmiöstä kärsivät display-, video-, mobiilimainonta ja sosiaalisen median kanavat, Kotila kertoo.

Mikko Kotila on ollut myös mukana kirjoittamassa mainostajien maailmanlaajuisen etujärjestön, World Federation of Advertisersin (WFA), mainospetoksia käsittelevää raporttia. WFA:n arvion mukaan vuonna 2025 mainostajat menettävät petosten vuoksi jopa kymmeniä miljardeja dollareita, ellei uhkaa oteta vakavasti. Mainospetokset ovat jo nyt huomattavin kyberrikollisuuden muoto.

– Mikko on tehnyt uraauurtavaa työtä valottaessaan mainospetosten ja ohjelmallisen ostaminen haasteita mainostajille sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla. Erityisesti hänen työskentelynsä asiantuntevuus, eettisyys ja avoimuus ovat hyödyntäneet alaa merkittävästi, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Sasu Sorkio, Jaakko Aspara, Terhi-Anna Wilska ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Suomen suurin radiokanava Radio Suomi saa uuden vetäjän

jonna ferm

 Jonna Ferm Valokuvaaja: Yle Kuvapalvelu/Jussi Nahkuri

Radio Suomen uudeksi ohjelmapäälliköksi on valittu Jonna Ferm, 41. Ferm siirtyy tehtävään Yle Puheen ohjelmapäällikön paikalta.

Ferm on työskennellyt 2000-luvun vaihteesta Ylen radiokanavilla useissa eri tehtävissä: muun muassa toimittajana, juontajana, tuottajana ja vastaavana tuottajana YleX:ssä sekä ohjelmapäällikkönä Yle Puheessa. Radio Suomen ohjelmapäällikkönä Ferm aloittaa kesäkuun alussa.

Radio Suomi on ylivoimaisesti Suomen suurin radiokanava. Se on osa suomalaisten arkea ja juhlaa ja tavoittaa joka viikko yli kolmasosan suomalaisista.

“Tätä isoa joukkoa kuuntelijoita haluamme palvella hyvin tulevaisuudessakin ja samalla kehittää tarjontaamme verkossa. Jonnalla on vankka kokemus molemmista tehtävistä”, Ylen radiopäällikkö Marja Keskitalo sanoo.

Yle Puheen ohjelmapäällikön tehtävän lisäksi Ferm on viime aikoina vastannut Ylen radio- ja audiopalvelujen kehittämisestä verkossa, esimerkiksi Yle Areenassa.

“Myös Radio Suomi uusiutuu ja elää mukana suomalaisten muuttuvassa mediamaisemassa. Vahvaa ja laadukasta radiota kehitetään luonnollisesti jatkossakin. Ja uskon, että Radio Suomella on tulevaisuudessa paljon lisäarvoa myös digitaalisilla alustoilla”, Jonna Ferm sanoo.

Tapio Kivistö Rakennuslehden päätoimittajaksi

8c2fbebd56537712_800x800ar

Filosofian tohtori Tapio Kivistö , 49, on nimitetty Rakennuslehden päätoimittajaksi 1.elokuuta 2017 alkaen.

Kivistö siirtyy tehtävään Ilta-Sanomien uutistoimituksen varaesimiehen tehtävästä, jossa hänen vastuualueena ovat Taloussanomat ja politiikka. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkönä, Auto Bildin ja MB:n päätoimittajana sekä toimitusten esimiehenä Sanoman aikakauslehtiryhmässä.

Kivistö on toiminut lisäksi Rakennuslehteä julkaisevan Sanoma Tekniikkajulkaisujen hallituksen sihteerinä vuosina 2014−2015.

Nykyinen päätoimittaja Veijo Käyhty siirtyy 1.9. alkaen Sanoma Tekniikkajulkaisujen toimitusjohtajaksi.

”Tapio on kokenut media-alan ammattilainen, jolla on vahvat näytöt mediatuotteiden kehittämisestä markkinoiden murroksessa. Olen erittäin tyytyväinen, että saamme hänet luotsaamaan Rakennuslehden 2020-luvulle”, Sanoma Tekniikkajulkaisujen hallituksen puheenjohtaja Vesa Kemi sanoo.

“On hienoa päästä mukaan tekemään Rakennuslehteä juuri nyt. Rakentaminen on ollut Suomessa kovassa kasvussa, ja Rakennuslehdellä on tärkeä rooli kertoa rakentamisen kehityksestä niin alan sisällä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Journalistina on kiehtovaa päästä luotsaamaan lehteä, joka kehittyy kohti yhä vahvempaa digitaalisuutta. Kehitämme jatkossakin paitsi printtilehteä myös uusia digitaalisia palveluja, joilla vastaamme lukijoiden muuttuviin tarpeisiin ja tarjoamme ilmoittajille kiinnostavan ympäristön”, Tapio Kivistö kommentoi.

 

Tuulilasin päätoimittajaksi Olli Koivusalo

koivusalo-olli-pressi

Olli Koivusalo on nimitetty Tuulilasin päätoimittajaksi 29. toukokuuta 2017 alkaen. Koivusalo siirtyy A-lehtiin Otavamediasta Tekniikan Maailman toimituspäällikön tehtävästä. Hän on aikaisemmin työskennellyt pitkään myös Vauhdin Maailman päätoimittajana.

”On hienoa päästä luotsaamaan Tuulilasia. Uskon, että kysyntää autoiluun keskittyvälle erikoismedialle löytyy, sillä autot ja liikkuminen ovat ihmisille jatkossakin perustarpeita. Kehitys on nopeaa ja autoiluun liittyvää luotettavaa tietoa tarvitaan varsinkin, kun sähköautoilu tulee ja alan teknologia muuttuu huimaa vauhtia. Paperilehti on itselleni suorastaan sydämen asia, mutta tarkoitus on painaa kaasua muissakin julkaisukanavissa”, Olli Koivusalo kertoo.

”Haluamme vahvistaa Tuulilasin asemaa Suomen johtavana autolehtenä. Haimme Tuulilasin päätoimittajan tehtävään näkemyksellistä journalistia ja kokenutta esimiestä, jolle autoilun maailma on intohimo. Olli Koivusalon visio Tuulilasista ja ymmärrys menestyvän lehden kilpailukentästä vakuutti valitsijat”, A-lehtien liiketoimintavastaava Markus Harjula toteaa.

Pekka Pouta nauroi huonolle säälle miljoonaennätyksen

50eab4d5-be34-49ca-a916-7a7aeb7dd723-w_960 (1)

Meteorologi Pekka Pouta menetti malttinsa suorassa lähetyksessä ja nauroi itsensä suoraan suomalaisten sydämiin. Naurattavan sääennusteen videokäynnistyksiä on vuorokaudessa tehty yli 5,7 miljoonaa kertaa. Kuva: MTV3

MTV:n suosikkimeteorologi Pekka Pouta ei ollut itsekään uskoa ennustuksiaan, vaan repesi eilen, keskiviikkona 10.5., nauramaan toukokuun uskomattomalle lumi- ja räntäsateelle suorassa Huomenta Suomi -lähetyksessä. Jopa viiteen tai kymmeneen asteeseen nousevat kevätlämpötilat hetkittäisine lumi- ja räntäsateineen olivat kokeneelle ilmatieteen asiantuntijalle liikaa. Poudan spontaani reaktio konkretisoi kansan tunnetilan ja sai käytännössä kaikki suomalaiset nauramaan kevätsäälle yhdessä. Pekka Poudan keskiviikkoaamun naurattavan sääennusteen videokäynnistyksiä on vuorokaudessa tehty jo yli 5,7 miljoonaa kertaa.

”Toivon, että yleisö ei ammu viestintuojaa, mutta onhan se niin, että tämänhetkinen kevätsää on ihan vitsi. Emme me sille kukaan mitään voi, joten taas kerran meidän suomalaisten on vain sopeuduttava. Positiivista on kuitenkin se, että lumi-, räntä- ja raesateen välillä paistaa aina hetkellisesti aurinko ja kesä tulee ihan varmasti ennen syksyä”, kommentoi Pekka Pouta ja jatkaa: ”Muuten olen kyllä iloinen siitä, että näistä ilmoista saa edes jonkinlaista riemua. Sosiaalisen median kanavat laulavat lumikuvia ja kyllä minun pitää jo nimenikin puolesta pienet naurut kestää.”

Pekka Poudan spontaani reaktio sai kansan liikkeelle ja kyseistä sääennustevideota on vuorokaudessa katsottu lähes kuusi miljoonaa kertaa. Torstaina videokäynnistyksiä on tullut jo 5 760 000 kappaletta MTV:n omissa digitaalisissa kanavissa, eli Katsomo.fi -palvelussa sekä MTV:n Facebook- ja Instagram-sivuilla. MTV Katsomon videokäynnistyksistä valtaosa on kertynyt sen kumppaniverkoston, kuten Iskelmä.fi:n, Kalevan ja Etelä-Suomen Sanomienverkkosivustojen kautta. Spontaani repeäminen sai aikaan myös positiivisen kommenttivyöryn, jossa ihmiset totesivat Pekan osuneen naulan kantaan tulkitessaan Suomen säätilaa. Myös Suomen ulkoministeriö jakoi Pekka Poudan englanniksi tekstitetyn sääennusteen This is Finland -sivuillaan ja keräsi sillä maailmalta nopeasti lähes kaksi tuhatta positiivista reaktiota.

Muita MTV Uutisten tuttujen ruutukasvojen digi-ilmiöiksi kasvaneita sattumia ovat muiden muassa Kirsi Alm-Siiran putoaminen tuolilta: http://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/maikkarin-uutisankkuri-tippui-tuoliltaan-suorassa-lahetyksessa-katso-video/2904206ja Pekka Poudan Game of Thrones -sarjan parodiointi: http://www.mtv.fi/viihde/seurapiirit/artikkeli/pekka-pouta-nousi-someilmioksi-game-of-thrones-imitaatio-ihastuttaa-maailmalla/5561778

Pekka Poudan naurettava sääennuste: http://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/pokka-petti-pekka-pouta-repesi-kesken-suoran-lahetyksen-sai-juontajatkin-sekoilemaan/6424222

Antti Hirvonen on nimitetty Ylen nuorisomedioiden päälliköksi

Antti Hirvonen

Kuva: Yle Kuvapalvelu/Jussi Nahkuri

Yle nimitti päällikön vastaamaan nuorille ja nuorille aikuisille suunnatuista palveluista. – “Mikä vain on mahdollista, kun meillä on kaksi näin upeaa brändiä”.

Yleisradio panostaa 15–29-vuotiaiden suomalaisten palvelemiseen entistä terävämmin. Samalla Yle yhdistää YleX:n ja Yle Kioskin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Ylen nuorisomedioiden päälliköksi on valittu Antti Hirvonen. Hän aloittaa tehtävässä 1.6.2017.

Hirvonen, 39, siirtyy tehtävään Yle Kioskin vastaavan tuottajan paikalta. Yle Kioski on uutis- ja ajankohtaisaiheita käsittelevä sosiaalisen median videopalvelu, joka on parin vuoden aikana noussut tunnetuksi brändiksi.

Uudessa nuorten mediakokonaisuudessa Kioskin toiminta laajenee ja se saa rinnalleen YleX:n, joka on tulevaisuudessa entistä vahvemmin uuden ja suomalaisen populaarimusiikin sekä tapahtumien media radiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

“Julkisen palvelun tehtävä on tarjota merkityksellisiä ja kiinnostavia sisältöjä myös tälle nuorten ikäryhmälle ja varmistaa, että ne ovat myös helposti löydettävissä”, sanoo Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Tavoitteena on, että nuorempi yleisö löytää Ylen sisällöistä entistä enemmän itselleen sopivaa katsottavaa ja kuunneltavaa, ja että tätä sisältöä tarjottaisiin aiempaa paremmin myös esimerkiksi kännyköillä käytettäväksi.

“Meidän pitää tarjota enemmän ja paremmin sisältöjä, jotka kiinnostavat myös uusia yleisöjä. Mikä vain on mahdollista, koska meillä on kaksi upeaa brändiä, YleX ja Yle Kioski, ja siellä huippuja tyyppejä töissä. Uskon, että voimme olla tulevaisuudessa vielä nykyistäkin merkityksellisempiä useilla eri alustoilla, kuten vaikkapa Yle Areenassa”, Antti Hirvonen sanoo.

Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto teki huhtikuun kokouksessaan 26.4. seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Langettavan ratkaisun saivat Radio Rock äänin 7–3 ja Hämeen Sanomat. Radio Rock sai langettavan Korporaatio-ohjelman juontajien julkisuuden henkilöä käsittelevästä keskustelusta. JSN:n mukaan keskustelu sai alkunsa kantelijan toimintaan kohdistuvasta kritiikistä mutta juontajien kommentointi oli erittäin alatyylistä ja kohdistui loukkaavalla tavalla nimeltä mainittuun henkilöön hyvän maun ja kohtuuden rajat ylittävällä tavalla. Kantelijaa arvosteltiin henkilönä asiaankuulumattomasti ja halventavasti, joten hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu. Kantelijaan viitattiin muun muassa ilmauksilla ”oman elämänsä vitsi”, ”ihan suuren luokan saatana vitsi” ja ”vittu mikä pelle”.

Hämeen Sanomat taas sai langettavan ratkaisun, kun se kertoi käräjäoikeuden ratkaisun yhteydessä toisen osapuolen terveydentilasta yksityiskohtaisia tietoja.

Äänestyspäätökset poliittisen päätöksen yksipuolisesta raportoinnista

Neuvosto antoi kaksi vapauttavaa ratkaisua viime lokakuussa julkaistuista jutuista, joissa oli käsitelty korkeakoulujen pääomittamista ”lisärahoituksena” ja ”täyskäännöksenä” hallituksen korkeakoulupolitiikassa. Vapauttavan äänin 9–1 sai Lännen Media ja sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat, vapauttavan äänin 5–3 sai Lännen Median juttua siteerannut Yle.

Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. Ylen jutussa tätä ei ollut kerrottu.

Neuvoston mukaan Lännen Median juttu ja erityisesti jotkin sanavalinnat antoivat hallituksen suunnittelemasta rahoituksesta yksipuolisen positiivisen ja sellaisena jopa harhaanjohtavan kuvan. Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka.

Sekä Yle että Lännen Media jatkoivat aiheen käsittelyä jatkojutuissa. Neuvoston mielestä molemmissa tapauksissa kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Neuvosto kuitenkin piti puutteena sitä, ettei Ylen alkuperäiseen uutiseen lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto muistutti, että tiedotusvälineiden on linkitettävä puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut alkuperäiseen uutiseen.  Myös Aamulehdessä jatkojutut on linkitetty huomattavan etäälle alkuperäisestä jutusta, ja olisi ollut suotavaa, että ne olisi linkitetty heti alkuperäisen jutun perään.

Näköislehden muuttaminen olisi historian hävittämistä

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun tapauksesta, jossa se oli muokannut verkkojulkaisuja jälkeen päin mutta ei suostunut näköislehden muuttamiseen. JSN totesi, että näköislehti oli tässä tapauksessa painetun printtilehden kopio, jonka muuttaminen olisi historian hävittämistä. Neuvoston ratkaisukäytäntö perustuu siihen, että tiedotusvälineet korjaavat virheellisen toimintansa uusissa julkaisuissaan eivätkä kajoamalla julkaisuhistoriaan.

Aamulehti sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa se oli kertonut lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista, sekä jutusta, jossa käytettiin epämääräisesti yrityssaneerauksen käsitettä. Neuvoston mukaan kummassakaan tapauksessa Aamulehti ei ollut rikkonut Journalistin ohjeita.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvatJournalistin ohjeiden tulkintaan.