Nuoria kiinnostavat tv-ohjelmat, mutta ei vanhanaikainen tv-ruutu

Finnpanel laajentaa TV-mittaritutkimusta koskemaan myös Areenan, Katsomon ja Ruudun katselua aiempaa yksityiskohtaisemmin. TV-mittaritutkimus tulee ensimmäisten maiden joukossa kattamaan myös tutkimuksessa mukana olevien mediatalojen videopalveluita.

Jatkossa katselu mitataan kaikilta päätelaitteilta, myös mobiililaitteista. Mittaus yhdistää tietoa paneeliperheistä ja tv-yhtiöiden videomittauksesta. Näin saadaan entistä paremmin selville katselutottumusten muutokset.

– Uuden menetelmän avulla saamme selville katsojaprofiilit ja kohderyhmittäiset katsojamäärät myös online-katselusta. Nyt tiedämme tarkkaan, mitä kansa katsoo. Tämä auttaa mediataloja kehittämään sisältöjään ja palveluitaan, kertoo Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, joissa mittaritutkimuksessa mukana ovat kaikki päätelaitteet. Finnpanel toteuttaa uuden tutkimuksen hyödyntäen Nielsenin, Kantar Median ja comScoren teknologiaa. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Vastaavanlainen tutkimus on otettu käyttöön aikaisemmin muun muassa Norjassa ja Tanskassa.

– Aloitimme online-mittauksen kehittämisen jo vuonna 2013, kun markkinoiden muutos oli ilmeinen. Alku oli karikkoinen, mutta nykyisin toimitamme katsojatiedot sekä tv:n että online-tv:n katselusta, kertoo Kristian Tolonen Norjan yleisradioyhtiö NRK:sta.

Uusi tv-katselun mittaus tuo mahdollisuudet tarkkaan ja monipuoliseen raportointiin. Päivittäin kertyvän datan perusteella ohjelmien ja palveluiden katselua voidaan analysoida heti seuraavana päivänä.

Nuoret katsovat televisiota entistä harvemmin tv-ruudulta, mutta kuluttavat sitä muilta laitteilta. Tämä tulee selvästi esille laajennetussa mittauksessa. Esimerkiksi pääsiäisen aikaan 26.3.–8.4. tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet toivat 25 prosenttia lisää katselua MTV:n, Nelosen ja Ylen sisällöille nuorissa kohderyhmissä.

– Ohjelma- ja kanavasuunnittelussa on olennaisen tärkeää nähdä tutut sekä tv- että online-katseluluvut samaan aikaan ja yhteismitallisesti eri kohderyhmissä. Online-yleisön määrä voi olla merkittävä ja profiili hyvä, vaikka ohjelma ei olisikaan tv-ruudun kautta erityisen katsottu. Myös mainostajia kiinnostaa tietää, miten eri alustat toimivat videomainonnan välittäjinä, toteaa MTV:n tutkimusjohtaja Taina Mecklin.

Finnpanelin TV-vuositilaisuudessa puhunut Adeleiden yliopiston professori Karen Nelson-Field on tutkinut laajasti mainosten toimivuutta televisiossa ja verkossa.

– Tutkimustemme perusteella voidaan osoittaa, että TV päihittää verkkoympäristössä olleet mainokset useimmissa olosuhteissa. Tämä on osoitus television vahvuudesta brändin myynnin tekijänä, Nelson-Field kertoi.

Merja Ylä-Anttila Yleisradion toimitusjohtajaksi

Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityisen sektorin palvelukseen. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1.9.2018
Merja Ylä-Anttilalla on vankka, yli kolmenkymmenen vuoden kokemus media-alalta.
Ylä-Anttila on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana ja viimeiset kolme vuotta Bonnier Broadcastingin tytäryhtiön Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtajana. Viime vuosina hän on johtanut menestyksekkäästi useita vaativia uudistus- ja muutoshankkeita media-alalla.
Yhtiön hallitus korosti toimitusjohtajan valinnassa Ylä-Anttilan pitkää johtajakokemusta sekä vahvaa näkemystä media-alalta.
“Merja Ylä-Anttilassa yhdistyy kokemus, osaaminen ja johtajuus. Hän tuntee alan sekä Ylen toiminnan hyvin. Hänellä on selkeä käsitys yhteiskunnallisten ja teknologisten paineiden aiheuttamista kehitystarpeista. Johtajana Ylä-Anttila on innostaja”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.
“Hallitus on vakuuttunut, että Ylä-Anttilalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun median ja Ylen roolista yhteiskunnassa.Ylä-Anttila on erinomainen yhteiskunnallisten verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Toivomme, että hän pystyy myötävaikuttamaan siihen, että Suomen media-alan sisäinen yhteistyö syvenee ja laajenee.”
Ylen toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa ja vastata hallitukselle toiminnan tuloksellisuudesta. Toimitusjohtaja huolehtii myös Ylen hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanosta yhdessä hallituksen kanssa. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii yksiköiden ja yhteisten toimintojen johtajista koostuva johtoryhmä. Ylen sisältöpäätökset kuuluvat Ylen vastaaville toimittajille, kuten tähänkin asti.
“Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän”, kertoo Merja Ylä-Anttila.
“Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa. Sen kokemuksen voin tuoda mukanani Yleisradioon.”
“Nyt kun media Suomessakin on joutunut kovaan kansainväliseen kilpailuun, on yhteistyö julkisen palvelun ja kaupallisen median välillä entistä tärkeämpää. Me tarvitsemme  Suomessa hyvin toimivaa kotimaista mediaa, joka kykenee tarjoamaan suomalaisille parhaat mahdolliset sisällöt”, Merja Ylä-Anttila sanoo.
Ylen hallitus käynnisti uuden toimitusjohtajan haun tammikuussa, kun Lauri Kivinen ilmoitti jättävänsä yhtiön tämän vuoden aikana. Ylen toimitusjohtajaa haettiin ensimmäistä kertaa suorahaun lisäksi myös avoimella haulla. Lauri Kivinen jatkaa toimitusjohtajana elokuun 2018 loppuun.

Shawn McKell nimitetty Saksan Avauksen maajohtajaksi

Pohjoismainen markkinointiteknologiaa ja -palveluita tarjoava Avaus Marketing Innovationsaloittaa liiketoiminnan myös Saksassa. Yrityksen pääkonttori on Helsingissä. Avauksen Münchenin toimistoa alkaa johtaa Shawn McKell, joka on sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa työskennellyt digitaalisen markkinoinnin konkari.

McKellin vahvuutena on teknologian kehittämisen ja luovan työn yhdistäminen. Avausta ennen McKell työskenteli Ingon Strategy & Insights -johtajana. Ingo on osa Tukholmassa toimivaa Grey and Ogilvy Networkia.

”Olen iloinen, että pääsen työskentelemään pohjoismaiden kokeneimmassa markkinointiautomaation ja personoinnin yrityksessä”, McKell sanoo. ”Olen tyytyväinen, että voin myös tuoda Avauksen ainutlaatuiset markkinointiratkaisut Euroopan suurimmille markkinoille.”

Amerikkalais-saksalainen McKell on kasvanut, opiskellut ja työskennellyt yhtäläisesti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. McKell on aiemmin työskennellyt Icon Medialabin luovana ja käyttäjäkokemuksesta vastaavana johtajana Barcelonassa ja Sapientilla (nykyään SapientRazorfish) Düsseldorfissa, Münchenissa ja Lontoossa.

”Saksan markkinat ovat Avaukselle iso askel. Olemme hienosäätäneet digitaalisen markkinoinnin ratkaisuamme yli vuosikymmenen. Nyt olemme valmiita ottamaan vastaan Saksan merkittävät ja haastavat asiakkaat”, kertoo Avauksen johtava partneri Tom Nickels.

McKell on työskennellyt asiakaskokemusta koskevan suunnittelun ja strategian parissa. 1990-luvulla hän toimi Microsoftilla tuotesuunnittelijana ja MSN:n luovana johtajana. Viime aikoina hän on keskittynyt brändi- ja kokemusstrategiaan sekä digitaaliseen markkinointiin useissa ruotsalaisissa brändi- ja markkinointitoimistoissa. Niitä ovat Grow ja WPP:n omistamat Brand Union-, Ogilvy- ja Grey-toimistot.

Suomen Elle 10 vuotta

Maailman suurin muotilehti vakiinnutti paikkansa Suomessa. ”Kymmenvuotias Elle on raikas ja sinnikäs, ja siinä on ripaus hullua rohkeutta”, toteaa vt. päätoimittaja Taina Risto.

Muotilehti Elle täyttää toukokuussa 10 vuotta. Lehti juhlii merkkivuotta julkaisemalla 156-sivuisen jättinumeron, jossa on yli 50 sivua muotia.

”Muhkea juhlanumeromme kertoo, miten lehdellä menee: ilmassa on taas uskoa laatulehteen. Tämä on myös viestimme ja syntymäpäivälahja lukijoillemme”, sanoo lehden vs. päätoimittaja Taina Risto.

Taina Risto kuvailee Elle-naista uteliaaksi, moderniksi ja kansainvälisesti ajattelevaksi naiseksi, jolle muoti ja kosmetiikka ovat mutkattomia kiinnostuksen kohteita.

”Lukijaamme inspiroivat huippumuodin tuulahdukset ja se, miten ne sovelletaan suomalaisen naisen arki- ja juhlatyyliin. Sama koskee kauneusaiheita. Kansainvälisen lehtiperheen edustajana Suomen Ellellä on lukijoiden silmissä etulyöntiasema. Lehdellähän on sisarlehtiä peräti 46 maassa, joten muodissa olemme suunnannäyttäjä.”

Elle-naiselle tyyli on elämäntapa. Siksi myös sisustus, ruoka ja matkailu ovat lifestyleen erikoistuneen lehden ydinaiheita.

Entä mikä on muotilehden arvomaailma? Riston mukaan arvoja käsitellään tietoisesti lehden henkilöhaastatteluissa, ranskalaisen emolehden Ellen esikuvan mukaan. Niissä on paikkansa niin #metoo-kampanjalle ja muille tasa-arvokysymyksille kuin kipeille kasvutarinoille.

”Elle-nainen on avarakatseinen Suomi-kosmopoliitti. Hän ei juutu mustavalkoisiin keskusteluihin, eikä katso maailmaa väritetyin lasein. Elle-naisen maailmassa avaudutaan ja kapinoidaan, kun on kapinan aika, ja sitten jatketaan takki auki eteenpäin.”

Toukokuun numeron kansihaastattelussa malli-näyttelijä Mia Ehrnrooth kertoo tuoreesta äitiydestään ja yrittäjyydestään. Start up -sukkayritystä perustaessaan hän oppi sparraajiltaan, että menestyjät eivät välttämättä ole taitavimpia vaan niitä, jotka yrittävät sitkeimmin.

”Juuri tällaista ajattelua kaipaamme Suomeen lisää: raikkautta, sinnikkyyttä ja vähän hullua rohkeutta”, Taina Risto toteaa.

Aikakausmedia: YouTube-tähdet muokkaavat nuorten arvoja ja asenteita – 75 % tubettajista kokee olevansa roolimalli

Tubettajat tiedostavat mahdollisuutensa vaikuttaa

Tubettajat tiedostavat mahdollisuutensa vaikuttaa katsojiinsa ─ sekä hyvässä että pahassa, kertoo A-lehtien ja Aikakausmedian tuore tutkimus. YouTuben tähdiltä imetään vaikutteita niin arjen valintoihin, asenteisiin kuin arvoihinkin.

”YouTuben tähdet ovat mielipidevaikuttajia, joihin nuorten on helppo samaistua. Tubettajat tavoittajat jopa laajemman yleisön kuin moni perinteinen media. Tutkimuksella halusimme selvittää, miten he itse kokevat vaikutusvaltansa”, sanoo A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki haastateltavat haluavat käyttää valtaansa hyvän fiiliksen levittämiseen. Valtaosa haastateltavista kokee olevansa roolimalli ja miettii sen vuoksi tarkasti, mitä sanoo tai tekee videoillaan. Toiset eivät ajattele asemaansa esikuvana aktiivisesti: he eivät koe olevansa vastuussa siitä, että sisältö sopii esimerkiksi alaikäisille katsojille. Myös vanhempien velvollisuus seurata lasten ja nuorten somekäyttäytymistä nostettiin esiin.

Oma elämä on kauppatavaraa, muiden ei

Tubettajat jakavat YouTubessa avoimesti henkilökohtaisia asioita itsestään, mutta muiden yksityisyyttä halutaan varjella. Toisilla yksityisyyden raja on tiukentunut suosion myötä, kun taas osa avautuu yhä enemmän yleisön kasvaessa.

Jotkut ovat oppineet myös kantapään kautta, mitä kannattaa jättää sanomatta tai tekemättä. Asuinpaikka, uskonto tai seksi ovat asioita, joita kaikki haastatellut eivät mielellään käsittele YouTubessa. Osa on huomannut, että vitsailu ja sarkasmi voivat myös helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Tubettaja terapeuttina

YouTubessa eivät avaudu vain tubettajat. Joskus idolit voivat joutua tahtomattaan faniensa terapeuteiksi, kun katsojat pyytävät heiltä apua murheisiinsa. Moni nuori suhtautuu suosikkitubettajaan kuin kaveriin, jolle voi avautua elämän varjopuolista.

Tutkimus paljastaa, että tubettajilta haetaan neuvoja henkilökohtaisiin huoliin, kuten masennukseen, kiusaamiseen, parisuhdeongelmiin tai hankaliin perheoloihin. Osa haastatelluista on pystynyt tarjoamaan seuraajilleen lohtua ja vertaistukea jakamalla esimerkiksi oman selviytymistarinansa. Joskus he ovat ohjanneet kysyjän ammattiavun pariin.

Raha ei ratkaise – tärkeintä on aitous

Tubettajan kannalta suosiosta ja saavutetusta vaikutusvallasta on hyötyä myös, kun yritykset kiinnostuvat kanavasta. Rahan takia ei kuitenkaan tehdä mitä tahansa.

Yhteistöistä on kieltäydytty, jos mainostettava tuote ei sovi omaan imagoon tai laadukkaalle toteutukselle ei ole esimerkiksi riittävästi aikaa. Huonosti toteutettu kampanja on riski tubettajan maineelle. Aitous on YouTube-vaikuttajan tärkeintä valuuttaa ja omien videoiden takana halutaan seistä selkä suorana.

Nuoret tarvitsevat mediataitoja

Tutkimus on osa Viestintäalan tutkimussäätiön rahoittamaa Tubettajan valta ja vastuu -hanketta. Aikakausmedia julkaisee aineiston pohjalta oppimateriaalin, joka taustoittaa YouTube-kulttuurin rakenteita, toimintamalleja ja kaupallisuuden muotoja sekä antaa vinkkejä oman tubekanavan perustamiseen.

“Tubekulttuuri vaatii yhä nuoremmilta median kriittiseen tarkasteluun liittyviä taitoja. Median rakenteiden tutkiminen ja läpinäkyväksi tekeminen on tärkeä osa mediakasvatustyötä, mutta tärkeää on myös huomioida lapset ja nuoret aktiivisina toimijoina ja sisällöntuottajina, ei pelkkänä yleisönä. YouTube onkin monipuolinen oppimisympäristö kouluissa toteutettavaan mediakasvatukseen”, sanoo Aikakausmedian mediakasvatusasiantuntija Piia Matikainen.

Kvalitatiiviseen tutkimukseen haastateltiin 14:ää suomalaista tubettajaa joulukuussa 2017. Tutkimuksen toteutti 15/30 Research yhdessä A-lehtien ja Aikakausmedian kanssa. Hanketta rahoittaa Viestintäalan tutkimussäätiö.

Leena Lie nimitetty Huhtamäen markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi

Leena Lie (49), KTM, on nimitetty Huhtamäen markkinointi- ja viestintäjohtajaksi (Senior Vice President, Marketing and Communications) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi viimeistään 1.10.2018 alkaen. Leena Lie siirtyy Huhtamäelle Cargoteciltä, jossa hän toimii viestintäjohtajana ja on laajennetun johtoryhmän jäsen. Aiemmin hän on toiminut erilaisissa viestinnän, markkinoinnin ja yritysvastuun johtotehtävissä Kemiralla, KONEella ja Nokialla. Leena Lie raportoi toimitusjohtaja Jukka Moisiolle.

Toimitusjohtaja Jukka Moisio: “Haluamme luoda yhtenäisen asiakaskokemuksen maailmanlaajuisesti. Tarkoituksenmukainen ja tehokas markkinointi ja viestintä ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Leena Lien johdolla kehitämme markkinointi- ja viestintätoiminnoista kriittisen menestystekijän Huhtamäen liiketoiminnalle. Leenalla on laaja kokemus eri teollisuudenaloilta ja vahvaa näyttöä markkinoinnin ja viestinnän kehittämisestä maailmanlaajuisesti toimivissa yhtiöissä.”

Huhtamäen nykyinen viestintäjohtaja Katariina Hietaranta (50) keskittyy jatkossa sijoittajasuhteisiin ja talousviestintään ja raportoi Leena Lielle.

DNA vie Yleisradion TV-kanavien jakelua koskevan tarjouspyynnön markkinaoikeuden käsiteltäväksi

Yleisradio Oy:n TV-kanavien DVB-T2-jakelupalveluita koskeva tarjouspyyntö on DNA:n näkemyksen mukaan hankintalain vastainen. Kyseessä on 26.2.2018 jätetty tarjouspyyntö YLE20170040.

DNA katsoo, että Yleisradion tarjouspyyntö suosii yhtä toimijaa ja on siten hankintalain vastainen.

”Tarjouspyynnön hankintakriteerit on koottu hankinnan kohteen kannalta toissijaisista tekijöistä, ja tarjouspyyntö on muotoutunut toista antenniverkon operaattoria kohtuuttomasti suosivaksi ja kilpailua estäväksi”, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA:n antennitelevisioverkko on DVB-T2-standardin mukainen, ja sen palvelualue kattaa tällä hetkellä noin 85 prosenttia suomalaisista. VHF-taajuudella toimiva verkko hyödyntää matkaviestinverkon mastoja, mikä takaa laajan palvelualueen ja hyvän toimintavarmuuden. Verkkoratkaisu hyödyntää taajuuksia erittäin tehokkaasti. DNA:n antennitelevisioverkko on maailmanlaajuisesti ensimmäisiä DVB-T2-verkkoja, ja DNA:n innovatiivinen verkkoratkaisu mahdollistaa teräväpiirtotasoisten palvelujen tehokkaan jakelun Suomessa.

DNA ja Yle ovat sopineet Ylen HD-muotoisten tv-kanavien jakelusta vuonna 2016. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka. DNA on jakanut Ylen kaikki HD-muotoiset kanavat antenniverkossaan jo vuoden 2014 tammikuusta lähtien.

Dingle uudistaa organisaatiotaan ja panostaa strategiseen kyvykkyyteen

Strategiatoimisto CEO Helsingistä tulee osa Dingleä.  

Käynnissä olleet yt-neuvottelut Dinglellä ovat päättyneet, ja vähennettävien työtehtävien määrä on neljä. Alun perin yt-neuvotteluissa vähennyksen arvioitiin kohdistuvan enimmillään yhdeksään työtehtävään.

Uudistunut Dingle painottaa vahvaa strategista suunnittelua, sisältökonsepteja, markkinointiteknologiaa ja kanavaosaamista. ”Dingle on perinteisesti ollut yrityksille vahva kumppani reaktiivisessa ja nopeassa markkinointiviestinnässä. Strategisemman ja pitkäkestoisemman tekemisen merkitys kuitenkin kasvaa, ja myös me uudistumme ja vahvistamme strategista kyvykkyyttämme. Tässä saamme vahvistukseksi CEO Helsingin, jolla on vahvaa näyttöä brändien eteenpäin viemisestä”, Dinglen toimitusjohtaja Tomi Hilvo kommentoi.

Dinglen organisaatiorakenne uudistuu. Dingle perustaa kaksi uutta yksikköä: Strategia ja konseptit -yksikön sekä Markkinointiautomaatio- ja teknologiaosaaminen -yksikön. Strategia ja konseptit -yksikköä johtaa aiemmin Dinglen Head of Planninginä toiminut Hanna Lassi. Tiimissä toimii myös Business Analysis Director Kari Tervonen, joka siirtyy CEO Helsingistä. Markkinointiautomaatio- ja teknologiaosaaminen -yksikön vetäjäksi on nimitetty CEO Helsingistä siirtyvä Ilmari Piela.

CEO Helsingin toimitusjohtajana toiminut Ville Toriseva ryhtyy johtamaan Dinglen palvelutarjoomaa Head of Offering -tittelillä.

Lisäksi Dingle nimittää lähiaikoina Head of Content Designin.

Dingle ja CEO Helsinki ovat molemmat Aller Median tytäryhtiöitä. Vuonna 2009 perustetulla Dinglellä on noin 60 työntekijää.

Ylen tulos vuodelta 2017 oli suunnitellusti ylijäämäinen

Ylen talous pysyi edelleen tasapainossa. Yle-veron tuotot pysyivät edellisvuosien tasolla, mutta kulut olivat edellisvuotta pienemmät.
Vuonna 2017 Ylen liikevaihto oli 472,3 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 0,3 prosenttia. Kaikki tuotot yhteensä olivat 475,0 miljoonaa euroa.  Tuotoista Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa euroa eli 97,2 prosenttia. Yle-veron tuotot pysyivät samana kuin kolmena edellisenä vuotena.
Tilikauden ylijäämä oli 6,9 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tappio oli 2,9 miljoonaa euroa. Tulosvaihtelun pääasiallinen syy on joka toinen vuosi toistuvat suuret urheilutapahtumat. Hallintoneuvoston linjaus on, että vuotuiset tulosvaihtelut kattavat toisensa.
“Vuodelle 2017 olimme budjetoineet 5 miljoonaa euroa ylijäämää, mutta tulos muodostui kuitenkin hiukan ennakoitua suuremmaksi, koska tietyt kehitysprojektit lykkääntyivät”, sanoo Ylen talousjohtaja Maisa Hyrkkänen.
Henkilöstön määrä laski edelleen
Ylen henkilöstön määrä on laskenut usean vuoden ajan. Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2017 lopussa 2 786. Kaikissa työsuhteissa henkilötyövuosia kertyi yhteensä 3 333, mikä on 157 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Poistot ja kulut ilman rahoituseriä olivat 467,9, mikä on 8,2 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna (476,1). Henkilöstökulut olivat 222,6 miljoonaa euroa ja niiden osuus kaikista kuluista oli 47,6 prosenttia. Henkilöstökulut laskivat 4,1 prosenttia edellisestä vuodesta.
Yle on lisännyt ohjelmahankintoja yhtiön ulkopuolelta parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti. Esitys- ja tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät poistot ja muut kulut olivat yhteensä 88,0 miljoonaa euroa. Yle tarjosi eri välineissään kotimaisia ohjelmia 30,2 miljoonan euron arvosta. Urheilun ja ulkomaisten ohjelmien esityskorvaukset olivat 21,0 miljoonaa euroa. Sen lisäksi maksettiin musiikkiin ja radioon liittyviä esityskorvauksia, esitysoikeuspalkkioita, uusintakorvauksia sekä muita ohjelmiin liittyviä oikeusmaksuja kaikkiaan 36,8 miljoonan euron edestä.
Liiketoiminnan muihin kuluihin liittyviä suurimpia eriä olivat ulkopuolisilta ostetut palvelut, joita Yle hankki 63,6 miljoonalla eurolla. Näitä olivat muun muassa tietotekniset palvelut, tuotantopalvelut, kiinteistöpalvelut sekä korjaus- ja huoltotyöt.
Ylen investoinnit vuonna 2017 olivat yhteensä 19,8 miljoonaa euroa, mikä on 5,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpiin investointeihin kuuluivat Pasilan kiinteistöremontit, radioyksiköiden uudistaminen sekä järjestelmähankkeet. Yle panosti vuoden aikana merkittävästi myös verkkopalvelujen kehittämiseen.
Ylen hallitus hyväksyi yhtiön tilinpäätöksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kokouksessaan 21.3.2018. Ylen hallintoneuvosto käsittelee tilinpäätöstä 3.4.2018 ja antaa huhtikuun aikana kertomuksen eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuodelta 2017

Sanomalehti Karjalainen Oy aloittaa yt-neuvottelut

Mediamainonnan määrän ja sanomalehtien tilaustuottojen lasku sekä lehtitoimialan epävarmat kehitysnäkymät ovat vaikeuttaneet Sanomalehti Karjalainen Oy:n kilpailutilannetta.

Kannattavuuden ja vakavaraisuuden varmistaminen pitkällä tähtäimellä on johtanut siihen, että Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n tytäryhtiössä Sanomalehti Karjalainen Oy:ssä aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat kaikkia Sanomalehti Karjalainen Oy:n henkilöstöryhmiä.  Neuvottelut eivät koske konsernin muita tytäryhtiöitä eikä emoyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:tä.

Neuvottelujen tavoitteena on, että yhtiön kulurakenne kaikissa yksiköissä ja kaikilla tasoilla saatetaan vastaamaan väheneviä tuloja.

Säästötavoite on noin 500.000 euroa, henkilötyövuosissa enintään yhdeksän henkilötyövuotta. Yt-neuvottelujen piirissä on koko Sanomalehti Karjalainen Oy:n henkilöstö, 78 henkilöä.