Yle Areena jatkaa Suomen arvostetuimpana verkkobrändinä

Yle on jälleen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi.

Suomalaiset arvostavat verkkobrändeistä eniten Yle Areenaa, kertoo Taloustutkimuksen toteuttama tuore tutkimus. Suomalaisten brändien listauksessa Yle Areena on kärkisijalla jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Suomalaisten ja ulkomaisten verkkobrändien joukossa Yle Areena on ykkösenä kolmatta kertaa.

“Tämä on upea tulos. Meille on tärkeää olla juuri suomalaisten mielestä arvostetuin. Arvostus ei silti tule itsestään, ja teemme sen eteen töitä joka päivä. Meillä on erittäin osaava porukka, jonka kanssa pyrimme koko ajan kehittämään Yle Areenaa helppokäyttöisemmäksi ja kiinnostavammaksi vapaa-ajan seuralaiseksi”, iloitsee Yle Areenan päällikkö Tanja Iikkanen.

Yle Areena tunnetaan Suomessa erittäin hyvin. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta verkon viikoittaisesta käyttäjästä tuntee brändin ja 78 % heistä käyttää Yle Areenaa ainakin silloin tällöin. Yle Areenan korkeasta arvostuksesta kertoo se, että hieman yli puolet vastaajista antaa sille erittäin hyvän arvosanan.

Tutkimuksessa oli arvioitavana 150 spontaanisti tunnetuinta suomalaista ja ulkomaista verkkobrändiä. Kymmenen arvostetuimman joukossa oli lisäksi Ylen brändi.

Tutkimuksessa toiseksi arvostetuin brändi oli Kanta.fi ja kolmanneksi WhatsApp.

Taloustutkimus Oy:n toteuttaman Verkkobrändien arvostus ja suosittelu Suomessa 2020 -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa helmi-syyskuun 2020 aikana.

Koronavirus ja media: Perinteisen uutismedian paluu?

Uutismedia on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Valtiot eri puolilla maailmaa ovat tukeneet koronakriisin aikana mediaa pelastuspaketeilla, mutta alan rakenteelliset ongelmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kriisi on lisännyt uutismedian arvostusta ja luottamusta, mutta samalla mediamainontaan perustuva liiketoimintamalli on murentunut.

Tarkasteltaessa media-alan kehitystä 17 maassa eri puolilla maailmaa maaliskuussa 2020 alkaneiden poikkeusolojen jälkeen Media for Democracy 2020 -hankkeessa nousee esiin kaksi selkeää trendiä.

Ensinnäkin perinteisen uutismedian tavoittavuus on merkittävästi kasvanut kriisin aikana. Sekä julkisen palvelun median että kaupallisten uutisvälineiden seuraaminen on lisääntynyt. Uutisten kysynnän kasvu näkyy niin perinteisissä välineissä (televisio, sanomalehdet, radio) kuin verkossa. Myös luottamus perinteiseen mediaan on monissa maissa lisääntynyt kriisin aikana.

Toisaalta mainonnan tyrehtyminen on romahduttanut monien uutismedioiden liiketoimintamallin. Karkeasti arvioiden kriisin alkuvaiheessa mainostuloista katosi noin 30–50 prosenttia. Seurauksena sadat lehdet eri maissa ovat joutuneet joko kokonaan lopettamaan ilmestymisen tai siirtymään verkkoon. Tämä kehitys näkyy osaltaan myös Suomessa.

Kriisin aikana koronavirukseen liittyvä raportointi on enimmillään muodostanut jopa 70 % kaikista uutisista. Samaan aikaan digitaalisten alustojen kautta leviää myös harhaanjohtavaa tietoa enemmän kuin koskaan.

Nämä tulokset ovat peräisin eri maissa ympäri maailmaa vuoden 2020 alkupuolella toteutetusta Media for Democracy Monitor 2020 tutkimushankkeesta. Tukimusta koordinoi Euromedia Research Group.

Mediatukea eri tavoin eri maissa
Valtiot ovat reagoineet kriisiin tukemalla mediayhtiötä myös maissa, joissa suoriin mediatukiin on aiemmin suhtauduttu kielteisesti. Esimerkiksi Saksassa median tukemiseksi on perustettu jopa 200 miljoonan euron tukirahasto. Myös Suomessa on palattu mediatukiin, josta aiemmin on useimmista muista maista poiketen lähes kokonaan luovuttu. Suomessa journalististen sisältöjen tueksi on luvassa erillinen 5 miljoonan euron apupaketti ja lisäksi valtion yleistä kustannustukea on jo myönnetty muutamille hakuehdot täyttäville lehti- ja kustannusalan yrityksille.

Monissa maissa olemassa olevia mediatukia on merkittävästi lisätty. Itävallassa median tukemiseen käytetty summa on kasvanut puolella. Ruotsi on laajentanut mediatukiaan 70 miljoonalla eurolla, ja Alankomaissa perustettiin 10 miljoonan euron tukirahasto, joka voi kasvaa 24 miljoonaan joulukuuhun 2020 mennessä.

Useimmissa tapauksissa tukipakettien tarkoitus on ollut mediayritysten toiminnan ylläpitäminen ja journalistien työpaikkojen turvaaminen. Tuen avulla onkin onnistuttu säilyttämään työpaikkoja. Freelance-toimittajien tilanne on kuitenkin jäänyt huomioimatta, kuten esimerkiksi Saksan ja Belgian raportit kertovat.

Median tukemisen tavoissa on myös kiinnostavia maiden välisiä eroja. Portugalissa (15 milj. €) ja Iso-Britanniassa (39 milj. €) medialle kanavoitiin tukea valtion maksamilla ilmoituskampanjoilla, kun useimmissa muissa maissa suosittiin vastikkeettomia tukia.

Vain harvoissa tutkimukseen osallistuneista maista on onnistuttu kehittämään pysyvämpiä keinoja vastata median kriisiin pelastuspakettien jälkeen. Italiassa median sääntelystä vastaava viranomainen AGCOM on asettanut neljä työryhmää pohtimaan keinoja pandemian aiheuttamiin rakenteellisiin ongelmiin. Yhden ryhmistä tehtävänä on erityisesti tarkastella disinformaation leviämistä verkossa.

Yhteenvetona eri maiden havainnot osoittavat, että vastuullisen journalismiin perinteitä vaalivat mediayhtiöt ovat yhä korvaamattomia kriisin aikana. Perinteiset mediat ovat onnistuneet kasvattamaan yleisön luottamusta ja erottautumaan muista verkkosisällöistä. Kansalaiset myös näyttävät tunnistavan ja arvostavan luotettavia tietolähteitä kriisin aikana. Valtioiden kyky vastata digitaalisen mediaympäristön haasteisiin sen sijaan on heikompi. Toistaiseksi toimet ovat keskittyneet lyhyen aikavälin pelastustoimiin rakenteellisten viestintäpoliittisten ratkaisujen sijasta.

……………………………..

Media for Democracy Monitor 2020 (MDM) on median suoriutumista demokratian kannalta tarkasteleva tutkimusprojekti. Eri maissa toimivat viestinnän ja politiikan tutkijat kehittivät vuonna 2011 mittariston, jota sovellettiin ensin kymmeneen maahan. Vuoden 2011 tutkimuksen tulokset on julkaistu vapaasti saatavilla olevana kirjana (https://www.nordicom.gu.se/en/publikationer/media-democracy-monitor ) sekä Euromedia Research Groupin verkkosivuilla. Vuonna 2020 tutkimus toistettiin 17 maassa, tarkoituksena tutkia median ja demokratian kehitystä kuluneen vuosikymmen aikana. Uusimman tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa tutkimusryhmä, johon kuuluu Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sekä Kari Karppinen, Hannu Nieminen ja John Grönvall Helsingin yliopistosta.

JSN: Hymy-lehden mainosliite ei erottunut riittävän selvästi Hymyn journalismista

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 26.8.2020 langettavan päätöksen aikakauslehti Hymylle, joka julkaisee sekä painetun lehtensä välissä että nettisivuillaan Terveys-Hymy-nimistä liitettä. Päätoimittajan mukaan kyseessä on mainosliite, jonka sisältö on kokonaisuudessaan mainosmateriaalia.

Neuvosto totesi, ettei Hymy ollut erotellut mainosliitteensä sisältöä riittävän selvästi toimituksellisesta aineistostaan. Painetussa Terveys-Hymyssä liitteen mainosluonteesta kerrottiin ainoastaan yhden kerran 24-sivuisen liitteen kannessa, vaikka liitteen sisältö muistuttaa muun muassa ulkoasultaan journalismia. Nettiversiossa mainosmerkinnät puuttuivat kanteluun poimituista mainoksista kokonaan – päätoimittajan mukaan teknisestä ongelmasta johtuen.

Neuvoston mukaan merkintöjen pitäisi olla sellaisia, ettei lukija luule lukevansa terveysjournalismia lukiessaan mainosmateriaalia.

Päätoimittajan mukaan Terveys-Hymy muutettiin toimituksellisesta aineistosta mainosliitteeksi vuonna 2017. Taustalla oli JSN:n antama vakava huomautus, jossa todettiin, että liite on peruskonseptiltaan mainontaa.

JSN:n uusimman päätöksen viesti on, että mikäli liite on kokonaan mainosmateriaalia, se tulee myös merkitä sellaiseksi kauttaaltaan.

Neljä langettavaa, kaksi vapauttavaa

JSN käsitteli elokuun kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua, joista neljä johti langettavaan päätökseen.

Aamulehti sai langettavan päätöksen kolumnissa olleiden olennaisten asiavirheiden korjaamatta jättämisestä. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat saivat langettavat päätökset kanteluista, jotka käsittelivät muun muassa otsikon harhaanjohtavuutta.

Etelä-Suomen Sanomat sai vapauttavan päätöksen uutisesta, jonka kantelija katsoi olevan piilomainontaa. JSN totesi, että lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus oli myynnissä.

Ammattilehti Journalisti sai vapauttavan päätöksen, koska JSN katsoi, ettei lehden jutussa mainittu toimittaja joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Nordean kortteihin sateenkaarikuosi maksutta Pride-kuukauden ajan

Nordean asiakkaat voivat nyt maksutta päivittää maksukorttiinsa sateenkaarikuosin tai muun vapaavalintaisen kuvan. Nordea on Priden yhteistyökumppani kaikissa Pohjoismaissa tänäkin vuonna. Haluamme olla vahvasti mukana luomassa entistä monimuotoisempaa, yhdenvertaisempaa ja sallivampaa yhteiskuntaa ja työelämää.

– Olemme jälleen mukana Helsinki Pridessa ja haluamme sen myötä antaa asiakkaillemme mahdollisuuden hankkia sateenkaarikortti. Sateenkaarikuosin lisääminen omaan maksukorttiin on helppo tapa kenelle tahansa olla mukana levittämässä yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden sanomaa, Nordean korteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen sanoo.

Nordean maksukorttien kuosipäivitys tarjotaan maksutta kaikille asiakkaille 10.8.–13.9.2020 välisenä aikana.

Kampanja on osa Nordean monia Pride-aktiviteetteja, joihin kuuluvat esimerkiksi myös työntekijöille suunnatut koulutukset.

– Yhteistyökumppanuudellamme haluamme välittää  tärkeän viestin siitä, että kaikilla on elämäntavasta, -katsomuksesta tai mistä tahansa ominaisuudesta riippumatta oikeus olla oma itsensä, Korhonen lisää.

Helsinki Pride huipentuu Pride-viikkoon, jota juhlitaan tänä vuonna poikkeuksellisesti 7.9.–13.9.2020.

Nordean korttiin voi maksutta päivittää sateenkaari- tai muun vapaavalintaisen kuosin 10.8.-13.9.2020. Korttitilaus onnistuu vanhassa verkkopankissa, kun asiakkaalla on Nordean pankkitunnukset. Kuvan voi tilata Nordea Credit-, Nordea Gold-, Nordea Electron- ja Nordea Debit -korteille. Kuvaa ei voi tilata Finnair Plus Mastercard-, Stockmann MasterCard- , eikä TUOHI Mastercard- kortteihin.

Lue lisää kuvakorttitilauksen tekemisestä: www.nordea.fi/pride

Timo Moilanen Suomen Liikennemediat Oy:n / Bussimainos.com toimitusjohtajaksi

Suomen Liikennemediat Oy:n / Bussimainos.com uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 41-vuotias Timo Moilanen Turusta. Moilanen aloittaa tehtävässään 3.8.2020.

Aiemmin Moilanen on työskennellyt vakuutus- ja rahoitusalalla useissa eri myynti-, päällikkö- ja johtotehtävissä, viimeksi vakuutusyhtiö Pohjantähden johtoryhmässä yritysliiketoiminnan vastaavana liiketoimintajohtajana. Myynnin ja markkinoinnin (BtoB ja BtoC) myynti- ja johtotehtävissä Moilanen on toiminut vuodesta 2000 lähtien.

Suomen Liikennemediat Oy / Bussimainos.com toteuttaa bussimainontaa luotettavasti, näyttävästi ja tehokkaasti liikennevälineissä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Kotkassa ja Imatralla. Lisäksi Suomen Liikennemediat Oy / Bussimainos.com toteuttaa valtakunnallisia kampanjoita yhteistyökumppaniensa avulla. Suomen Liikennemediat Oy / Bussimainos.com omistaa osan GoGoCar -yrityksestä, joka mahdollistaa entistä laajemman liikennevälinemainonnan myös Tampereella ja suurkaupunkien ulkopuolella valtakunnallisesti.
Bussi- ja liikennevälinemainonta tavoittaa satoja tuhansia ihmisiä päivittäin ja on hinta-laatu -suhteeltaan yksi parhaista mainonnan muodoista. Toimitusjohtajana aloittavalla Timo Moilasella on vahva kokemus liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä, myynnistä ja markkinoinnista laaja-alaisten verkostojensa kautta ympäri Suomen.

”Uskallan myöntää, että minulla ei ole kokemusta ulkomainontayhtiön johtamisesta tai mediatoimistojen kanssa toimimisesta muuta kuin asiakkaana, mutta minulla on intohimona auttaa asiakkaita menestymään, kehittää yritystä oikealla kasvu-uralla jossa jo ollaan ja viedä ihmisiä sekä myyntiä eteenpäin. Olen oppinut, että ihmiset tekevät yrityksen tuloksen ja pidänkin osaavaa sekä motivoitunutta henkilöstöä menestyvän liiketoiminnan tärkeimpänä osana.

Operoimme valtakunnallisesti ja mainospintojen määrä palvelee sekä suuria että pieniä yrityksiä. Esimerkiksi yli 700 linja-auton mainospinnat riittävät suureenkin kampanjaan ja kattava verkostomme mahdollistaa jopa yli 20.000 yksittäisen mainosformaatin valtakunnallisen kampanjan. Mainonnan kohdentaminen taas pienentää kustannuksia ja vähentää hukkamainontaa, mikäli tavoitteena on paikallinen näkyvyys. Joustava, asiakaslähtöinen ja räätälöitävä palvelu mahdollistaa jokaiselle yritykselle sopivan ratkaisun – meille jokainen asiakas on yrityksen koosta riippumatta tärkeä.”, Moilanen kertoo.

Yrityksen toimitusjohtajana aloittava Moilanen korostaa liikennevälinemainonnan ja Suomen Liikennemediat Oy:n / Bussimainos.comin tarjoaman mainonta- ja markkinointimuodon tärkeyttä, hintakilpailukykyä sekä kumppanuuden luotettavuutta. Näissä Suomen Liikennemediat Oy:n / Bussimainos.comin rooli on myös valtakunnallisesti merkittävä.

70-vuotias IKEA-kuvasto uudistuu digitaaliseksi

Suomalaisten rakastama IKEA-kuvasto viettää tänä vuonna juhlavuottaan. Samalla kuvasto uudistuu inspiroivaksi käsikirjaksi paremman ja kestävämmän arjen rakentamiseen. Tänä vuonna kuvasto jaetaan digitaalisena uudella alustalla, joka tarjoaa asiakkaille entistä miellyttävämmän lukukokemuksen ja helpottaa ostosten tekemistä. Uusi digikuvasto ilmestyy 11. elokuuta osoitteessa IKEA.fi. Painettu kuvasto on edelleen saatavilla IKEA-tavarataloissa sekä IKEA Suunnittelustudioissa.

IKEA uudistuu ollakseen entistä edullisempi, vastuullisempi ja helpommin saavutettava, ja myös odotettu kuvasto heijastaa osaltaan uudistuksen henkeä: tänä vuonna IKEA-kuvasto jaetaan digitaalisena IKEA.fi-verkkosivuilla. Uusi IKEA-kuvasto tarjoaa tänäkin vuonna runsaasti ideoita ja inspiraatiota kodinsisustukseen.

– Digitaalisella kuvastolla haluamme pitää entistäkin paremmin huolta ympäristöstämme ja tarjota asiakkaille inspiroivia hetkiä kuvaston parissa sujuvasti missä ja milloin tahansa. Uusi IKEA-kuvasto on täynnä ideoita sekä käytännöllisiä ja edullisia ratkaisuja paremman ja kestävämmän arjen rakentamiseen kotona, kertoo IKEA Suomen markkinointijohtaja Anu Koskinen.

IKEA-digikuvasto tarjoaa asiakkaille entistä miellyttävämmän ja sujuvamman lukukokemuksen. Tuotteiden ostaminen suoraan digikuvastosta on nyt entistäkin helpompaa. Digitaalisen kuvaston tuotteita klikkaamalla pääsee suoraan IKEA.fi-verkkosivun tuotesivuille, jonka avulla tuotteeseen voi tutustua tarkemmin. Tuotteen voi halutessaan siirtää myös suoraan ostoskoriin ja tilata verkkokaupan kautta esimerkiksi suoraan kotiin tai Click & Collect -palvelun kautta tavaratalosta noudettavaksi.

Uusi IKEA-digikuvasto ilmestyy tiistaina 11.8. osoitteessa IKEA.fi. Kuvastoon voi tutustua verkkoselaimen kautta tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Digikuvaston lisäksi paperinen IKEA-kuvasto tulee saataville tavarataloihin sekä IKEA Suunnittelustudioihin.

Herra Tokmannin paluu -kesäfilmille Kuukauden kamppis -kunnianosoitus – ”Olemme halunneet olla ajankohtaisia sekä luoda positiivista fiilistä ja uskoa tulevaan”

Tokmannin kuluvan kesän mainosfilmi Herra Tokmannin paluu on saanut mediakonserni Sanoman kesäkuun Kuukauden kamppis -kunnianosoituksenKuukauden kamppiksen myötä Tokmannin markkinointia on huomioitu peräti kahdeksalla tunnustuksella noin neljän viime vuoden aikana.

Tokmannin uusimmassa mainosfilmissä herra Tokmanni, halpakauppaketjun vuonna 2016 lanseeraaman Maailman paras ostaja -markkinointikonseptin päähahmo, on erakoitunut mökilleen koronavirusta karkuun. Kun rajoituksia puretaan, kutsuu Mäntsälän keskusvarasto hänet takaisin tuttuihin töihin hankkimaan uusia tuotteita Tokmannille ja sen asiakkaiden tarpeisiin.

Sanoman Kuukauden kamppis on ”kunnianosoitus hyvälle markkinointiviestinnälle – sellaiselle, joka säväyttää, naurattaa, koskettaa tai joka on saanut aikaan sanomista”. Kuukauden kamppiksen palkintoraadin mukaan kesäkuun ensimmäisestä viikosta lähtien televisiossa ja Tokmannin sosiaalisen median kanavissa esitetty Herra Tokmannin paluu on mm. ”yllättävä tarina, mutta silti tunnistettava”. Raati kiittelee myös muun muassa filmin huomioarvoa ja tarinaa sekä kertoo herra Tokmannin filmissä esittämän lausahduksen ”Eiköhän laiteta taas pyörät pyörimään” olevan inspiroiva ja rohkaiseva.

– Herra Tokmannin paluu -mainosfilmimme kertoo meidän haluavan näiden äärimmäisen poikkeuksellisten viimeisten kuukausien jälkeen palata vähitellen uudenlaiseen arkeen. Olemme halunneet olla ajankohtaisia sekä luoda positiivista fiilistä ja uskoa tulevaan. Samalla olemme pyrkineet tukemaan kesäsesongin kaupankäyntiä ja muistuttamaan ihmisiä siitä, että Tokmanni on helposti lähestyttävä, koko Suomen kauppaketju, Tokmannin markkinointipäällikkö Minna Varsta kertoo.

Herra Tokmannin paluu -mainosfilmin suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Tokmannin yhteistyökumppani Bob the Robot. Kesäfilmin mediavalinnoissa Tokmanni on tehnyt yhteistyötä Dagmarin kanssa.

– Sanoman Kuukauden kamppis -kunnianosoitus kertoo mainosfilmimme olevan hieno esimerkki hyvästä markkinointiviestinnästä ja yhteistyöstä, ja olemme tunnustuksesta luonnollisesti erittäin ilahtuneita, Varsta kertoo.

Peräti kahdeksas markkinointiaiheinen palkinto noin neljän viime vuoden aikana

Kuukauden kamppis -kunnianosoituksen myötä Tokmannin markkinointia on huomioitu peräti kahdeksalla tunnustuksella noin neljän viime vuoden aikana. Viime vuonna Tokmannin omiin tuotemerkkeihin lukeutuvan Brücken lanseerausmarkkinointi palkittiin Vuoden paras lanseeraus -palkinnolla markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavassa AdProfit 2018 -kilpailussa. Samana vuonna Brücken markkinointikampanja palkittiin pronssisella Effie-palkinnolla Effie Awards Finland 2018 -kilpailussa. Lisäksi vuonna 2017 Tokmanni voitti AdProfitin palkinnon vuoden 2016 parhaasta kampanjasta, Grand Onen parhaan verkkomainoksen palkinnon Facebook Live -lähetyksellään ”Hinnanjuhlat”, Kuukauden Parhaat Sekunnit -filmisarjan mainosfilmillään ”Herra Tokmanni ja Sebastian Très-Aimé” sekä Markkinointi&Mainonta-lehden ja MARK Suomen Markkinointiliiton myöntämän Vuoden 2016 markkinointiteko -palkinnon. Vuoden 2016 huhtikuussa Tokmanni palkittiin Vuoden Huiput 2015 -kilpailun äänimainonnan pääpalkinnolla.

Kesäkuun Kuukauden kamppis -kunnianosoituksen saanut Herra Tokmannin paluu on katsottavissa muun muassa Tokmannin YouTube-kanavalla.

Lidlin tuttu tarjouslehti uudistuu – paperi vähenee neljänneksellä

Lidlin kotitalouksille tutuksi tullut, värikäs tarjouslehti uudistuu. Taustalla on halu palvella asiakkaita entistä paremmin, tuoda valikoiman vahvuudet selkeämmin esille sekä päästä samalla Lidlin vastuullisuustavoitteisiin vähentämällä paperin määrää. Viikoittain 2 miljoonaa kotitaloutta tavoittava tarjouslehti on Lidlin tärkein markkinointikanava.

Lidl toteutti keväällä 2020 tarjouslehteensä liittyen kuluttajatutkimuksen, josta selvisi, että lehti on erittäin pidetty ja houkutteleva. Se erottuu muista kuluttajille suunnatuista tarjouslehdistä raikkaudellaan sekä värikkyydellään. Kehityskohteeksi toivottiin kääntölehdestä luopumisen ohella yleistä selkeyttä. Tämän pohjalta lehden rakennetta selkeytetään niin tuoteryhmien jaottelussa kuin tarjousajankohtien merkitsemisessäkin.

Tarjouslehti muuttuu nyt A3-tabloid-muodosta A4-vihkomuotoon, eli lehden koko puolittuu. Paperia säästetään tällä muutoksella 25 prosenttia eli peräti 1 300 tonnia vuodessa, mikä on Lidlille merkittävä vastuullisuusteko. Lehdessä käytetty paperi on lisäksi joutsenmerkittyä ja ympäristösertifioitua.

– Kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset ovat todella kiintyneitä paperilehtiseemme. Haluamme panostaa asiakkaidemme toiveisiin, mutta on tärkeää huomioida myös vastuullisuustavoitteemme. Tämän yhtälön avulla loimme uuden formaatin tarjouslehdelle, joka palvelee kaikkia, kertoo Lidlin markkinointipäällikkö Laura Siltanen.

Huomioidaan myös erikoisruokavaliot

Tarjouslehden uudistuksen myötä kääntölehdestä luovutaan. Lehti etenee kronologisesti torstaista alkavista loppuviikon tarjouksista jatkuen alkuviikon tarjouksiin. Etukannessa esitellään viikon mielenkiintoisimmat tärpit ja takakanteen kerätään lauantain supertarjoukset.

– Lisäksi olemme halunneet uudistaa lehteä erikoismerkintöjen ulkoasun osalta selkeämmäksi sekä lisätä merkit erikoisruokavaliota noudattaville. Ne ovat osa tätä päivää ja on hyvä huomioida myös heitä, sanoo Siltanen.

Lidlin ensimmäinen suoramainoslehti tavoitti suomalaiset jo vuonna 2002. Nyt uusin versio lehdestä saapuu myymälöihin ja putoaa kotipostiluukuista 24.6.

Lehti on saatavilla etukäteen myös Lidlin nettisivuilla www.lidl.fi/ajankohtaista/saehkoeiset-mainoslehdet

Mainonnan määrä toukokuussa edelleen laskusuunnassa

Mainonnan määrän lasku jatkui toukokuussa historiallisen voimakkaana kaikissa mediaryhmissä. Toukokuussa mainonnan määrä laski -42,2 % vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna. Laskua oli kaikissa mediaryhmissä. Vähiten laskua oli verkkomainonnassa, -26,0 prosenttia. Elokuvamainonta lakkasi kokonaan koronatilanteen vuoksi.

”Positiivista tässä on se, että pudotuksen vauhti ei huhtikuun jälkeen enää kiihtynyt. Hyvin todennäköisesti aallonpohja oli nyt tässä”, kommentoi Tapio Heikinheimo, Kantarin Ad Intelligence Lead.

Mediamainontaansa lisäsivät toukokuussa öljy- ja energiayhtiöiden sekä pesuaineiden mainostajat. Eniten laski matkailun ja liikenteen, telepalvelujen, finanssialan ja moottoriajoneuvojen mainonta. Avoimien työpaikkojen ilmoittelu väheni toukokuussa -51,0 % vuoden takaiseen nähden.

Merkkimainonta laski -41,4 %, vähittäiskaupan mainonta -38,8 % ja luokiteltu ilmoittelu -50,8 % vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna.

”Vuositasolla mainonnan määrässä on normaalisti kaksi varsin samankokoista kolmen kuukauden mittaista huippusesonkia – kevätkausi maaliskuulta toukokuulle ja syyskausi syyskuulta marraskuulle. Nyt kevätkausi jäi ikään kuin kokonaan välistä”, Heikinheimo kertoo.

”Tällä hetkellä on kuitenkin paljon merkkejä markkinan suhteellisesta piristymisestä vaikean kevään jälkeen. Mahdollisesti näemme jo vähemmän synkkiä lukemia kesäkuukausina. Rajoitusten poistuessa ja ihmisten palatessa normaaliin rytmiin mainostajatkin tulevat aktivoitumaan. Syksyn osalta tarkemman ennusteen tekeminen on kuitenkin hyvin hankalaa”, Heikinheimo toteaa.

Tiedot perustuvat Kantar TNS:n Ad Intelligencen jatkuvassa kuukausittaisessa seurannassa olevien medioiden mittaukseen. Mainospanostuslukujen laskennassa on käytetty vertailukelpoista mediavalikoimaa. Kantarin kuukausittain keräämät mediapanostustiedot kattavat 80 % Suomen koko mediamarkkinasta.

JSN antoi langettavia vajavaisista virheiden korjaamisista

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki kokouksessaan 16.6.2020 yhteensä kolme langettavaa päätöstä, joissa kaikissa oli kyse siitä, ettei tiedotusväline korjannut jutussaan ollutta virhettä Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Koiramme-lehden joulukuun numerossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi lähes kolmen kuukauden viiveellä maaliskuun numerossaan. JSN katsoi, että Journalistin ohjeiden mukaista olisi ollut julkaista virheen korjaus painetun lehden lisäksi myös viipymättä lehden nettisivuilla, koska asian korjaaminen riittävän nopeasti painetussa lehdessä ei ollut mahdollista.

Iltalehti ja Talouselämä saivat langettavat päätökset vajavaisista virheen korjaamisista nettijutuissaan.

JSN muistutti, että juttuihin tehdyistä virheiden korjauksista tulee kertoa selvästi lukijoille. JSN suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät olennaisia asiavirheitä korjatessaan yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”.

Kolme vapauttavaa

JSN teki kokouksessa kaikkiaan kuusi päätöstä. Yle sai vapauttavan tapauksesta, joka käsitteli sitä, kuinka tarkkoja tietoja rikoksentekijästä olisi pitänyt kertoa, jotta juttu ei leimaisi syyttömiä. Mikkelin Kaupunkilehti sai kaksi vapauttavaa päätöstä paikallisen poliitikon tekemistä kanteluista, jotka käsittelivät juttujen virheellisyyttä ja erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen oikeutta tulla kuulluksi samassa yhteydessä.

Lisäksi JSN otti kantaa journalismin riippumattomuutta koskevaan tapaukseen, jossa Ilmajoki-lehden päätoimittaja päätti irtisanoutua, koska koki, että lehteä kustantavan yhtiön johto ei tukenut häntä ulkoa tulleen painostuksen alla vaan tuntui päinvastoin antavan periksi vaikutusyrityksille, joilla haluttiin estää uutisen julkaiseminen. Kannanotto on luettavissa JSN:n nettisivuilla.

Alla tiivistelmät 16.6.2020 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Vapauttava päätös 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti
Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava päätös 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti
Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava päätös 7289/SL/20
Talouselämä
Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava päätös 7269/YLE/20
Yle
Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava päätös 7268/AL/19
Koiramme
Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Langettava päätös 7257/SL/20
Iltalehti
Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.