HS:n uudet kaupunkilehdet kertovat ainutlaatuisia tarinoita kotikaupungista

Helsingin Sanomat alkaa julkaista 16. tammikuuta alkaen uusia kaupunkilehtiä pääkaupunkiseudulla. HS Espoo, HS Vantaa ja HS Helsinki keskittyvät kertomaan ultrapaikallisia ja ainutlaatuisia tarinoita kukin oman kaupunkinsa ja sen kaupunginosien asioista, tapahtumista ja henkilöistä.

Miksi Espoo remontoitiin upea tie, johon ei mahdu kahta autoa rinnakkain? Miksi Träskändan hulppea kartano on seissyt tyhjillään jo vuosia? Syntymäpäiväjuhlat menivät pilalle – miksi trampoliinipuisto suljettiin yllättäen? Muun muassa näihin kysymyksiin HS:n kaupunkilehdet antavat vastauksia. Lehtien aihepiirit käsittelevät esimerkiksi alueen liikennettä, kiehtovia rakennuksia, alueen tunnettuja hahmoja, paikallishistoriaa ja paikallisia yrityksiä.

”Uudet lehdet koostuvat tarinoista, joiden tähtinä ovat kunkin kaupungin asukkaat itse. Tavoitteenamme on aidosti osallistaa ja palvella alueen asukkaita tarjoamalla tuoreita näkökulmia. Olemme todenneet, että laadukkaat ultrapaikalliset sisällöt kiinnostavat lukijoita HS.fi:ssä. Ne tulevat vahvistamaan ja täydentämään kaupunkiuutisointia, joka on jo ennestään Hesarin vahvuuksia verkossa”, kertoo paikallisuutisista vastaavan toimituksen esimies Riku Jokinen.

Lehdet jaetaan pääkaupunkiseudun koteihin keskiviikkoisin ilmaisjakeluna. Torstaisin Helsingin Sanomien tilaajat saavat lehden liitteenä Hesarin välissä. Uusi liite täydentää Helsingin Sanomien Kaupunki-osiota.

”Samalla, kun vahvistamme Helsingin Sanomia Suomen suurimpana tilattavana digitaalisena mediana, haluamme pitää entistä parempaa huolta sisällöistämme pääkaupunkiseudulla. Hyvin tehty paikallisuutisointi voi kiinnostaa ja puhuttaa myös valtakunnallista yleisöä”, kertoo vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

*Tutkimuksen perusteella uusi lehtikonsepti herättää kiinnostusta ja kokeiluhalua noin 70 prosentissa pääkaupunkiseutulaisista. Uuden lehden ominaisuuksista tärkeimmiksi koettiin omaan kaupunkiin keskittymineen, kotiin jakaminen sekä ilmaisuus.

* Tutkimus toteutettiin Norstat-paneelissa. Kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun taloudet, joissa ei ole mainoskieltoa. Tutkimukseen vastasi 612 kuluttajaa.

Kinkkutemppu tulee taas, tuplana! Tavoitteena kierrättää 300 000 kotitalouden joulun paistinrasvat Neste MY uusiutuvaksi dieseliksi

Huippusuosittu Kinkkutemppu palaa kolmannen kerran piristämään suomalaisten joulunviettoa tavoitteenaan kerätä ja kierrättää ennätysmäärä paistinrasvaa, josta valmistetaan Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoainetta. Tavoitteena on tuplata edellisvuoden huima osallistujamäärä ja saada mukaan 300 000 kotitaloutta. Tänä vuonna kampanja kasvaa entisestään kun keräyspaikkojen määrää on lisätty erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla, ja niitä tuodaan myös Lapin hiihtokeskuksiin.

“Viime vuosien Kinkkutemput ovat osoittaneet, että suomalaiset tahtovat ja osaavat kierrättää oikeaoppisesti, kunhan prosessi on selkeä. Tänä vuonna kierrätyspisteiden määrää on jälleen kasvatettu, joten uskomme saavamme 300 000 kotitaloutta mukaan edistämään kiertotaloutta kanssamme. Paistinrasvoista jalostamme Porvoossa Neste MY uusiutuvaa dieseliä, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 % alhaisemmat kuin perinteisen dieselin”, kertoo Nesteen teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors.

Maailmanlaajuisestikin huomiota saanut ainutlaatuinen tempaus havainnollistaa kiertotalouden mahdollisuuksia, estää viemäreiden tukkeutumista sekä säästää ympäristöä.

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman kärkeä, eikä yhtä valtavaa temppua pystyttäisi toteuttamaan missään muualla maailmassa. “Kinkkutemppu on erinomainen esimerkki suomalaisen tutkimuksen ja kehityksen kasvusta viimeisen vuosikymmenen aikana. Vastuullisten ratkaisujen kehittäminen on Nesteellä tekemisemme keskiössä, ja näytämme enemmän kuin mielellämme tänäkin vuonna kumppaniemme ja suomalaisten kanssa esimerkkiä kiertotalouden mahdollisuuksista” kertoo Lindfors.

Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Yhteensä rasvaa kertyi viime jouluna huikeat 44 tonnia – tästä määrästä jalostettu polttoaine riittäisi 14 matkaan henkilöautolla maapallon ympäri.

Kansainvälisesti tunnustettu vaikuttava kampanja

Keräysaika on 20.12.2018–7.1.2019 ja paistorasvan keräyspaikkojen määrä on kasvanut lähes sadalla viime vuodesta. Keräyspaikkoja löytyy muun muassa K-ruokakauppojen sekä valikoitujen Neste-asemien yhteydestä, ja niiden määrää on lisätty varsinkin suurten kaupunkien keskustoissa.

Kotitaloudet pääsevät kokemaan kiertotalouden helppouden tänäkin vuonna pakkaamalla käytetyt paistinrasvat kartonkitölkkeihin ja tuomalla ne keräyspaikkoihin. Nesteen Porvoon jalostamolla rasva hyödynnetään Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineena.

Jokainen ruokailija voi halutessaan kierrättää joulupöydän paistinrasvat, ruokavaliosta riippumatta. Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat. Nesteen on mahdollista valmistaa uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä.

Joulun paistinrasvat kierrätetään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, sillä Kinkkutemppu-kampanja lahjoittaa 20 000 euroa Hope ry:lle keräyksen päätyttyä. Hope ry tukee vähävaraisia perheitä taloudellisesti ja välittämällä perheille esimerkiksi käytettyjä vaatteita ja harrastusvälineitä. Joulun aikaan Hope ry:n lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen.

Kinkkutemppu lyhyesti

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 300 000 suomalaista kotitaloutta. Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

Valtioneuvosto myönsi uudet radion ohjelmistotoimiluvat

Valtioneuvosto myönsi 15.11.2018 toimilupia radiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa.

Uusi toimilupakausi alkaa vuoden 2020 alussa. Toimiluvat ovat voimassa kymmenen vuotta.

– Toimiluparatkaisuissa on painotettu jatkuvuutta ja kykyä pitkäjänteiseen liiketoimintaan. Samalla on haluttu tarjota mahdollisuuksia uusille toimijoille. Radion kuunteljoille tämä tarkoittaa entistä monipuolisempaa tarjontaa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Toimiluvat on myönnetty lain sallimaksi enimmäisajaksi ja yksityiskohtaisista toimilupaehdoista on pääosin luovuttu. Näillä toimilla on haluttu luoda vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, sanoo Berner.

Kaikki toimiluvanvaraisen analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat olivat haettavana heinäkuussa 2018 päättyneellä hakukierroksella. Valtioneuvosto tekee toimilupapäätökset, jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen.

Viestintävirasto on myöntänyt toimiluvat niille taajuuskokonaisuuksille, joilla hakijoita oli vain yksi.

Nykyinen toimilupatilanne säilyy pääosin ennallaan

Valtakunnallisesti toimilupatilanne pysyy pääosin ennallaan ja nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaansa. Kuudelle hakijalle ei voitu myöntää toimilupaa taajuuksien niukkuuden vuoksi.

Haettavana oli myös uusia taajuuskokonaisuuksia, esimerkiksi taajuuskokonaisuus 13, johon kuuluvat Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. Tähän taajuuskokonaisuuteen toimiluvan sai Businessradio Finland Oy.

Pääkaupunkiseudulla aloittaa uutena toimijana Mediatakojat, joka sai kaksi toimilupaa Helsinkiin. Näiden toimilupien myötä Mediatakojien toiminta laajenee lähes valtakunnalliseksi.

Livelaboratorion (Radio Helsinki) toimintaa laajenee Ouluun ja Tampereen alueelle.

Lehtiyhtiöt laajentavat toimintaansa radiotoimintaan. Etelä-Suomen Media Oy sai toimiluvat Pirkanmaalle ja Helsinkiin. Keski-Suomen Media Oy sai toimiluvan Jyväskylään. Molemmat yhtiöt kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.

Ohjelmasisältöä koskevia ehtoja asetettiin ainoastaan erityisradioille, joita ovat Kristillinen Media Oy:n Radio Dei, Finest Plus FM:n Finest Plus, Kuunappi Oy:n Radio Classic ja Tampereen yliopiston Radio Moreeni.

Valtioneuvoston myöntämät toimiluvat

Taajuuskokonaisuus 1 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 3 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 4 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 7 Kristillinen Media Oy

Taajuuskokonaisuus 8 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 9 Kuunappi Oy

Taajuuskokonaisuus 10 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus 11 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 12 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 13 Businessradio Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 14 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus 16 Radio Kajaus Oy

Taajuuskokonaisuus 17 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 18 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 19 Patmos Lähetyssäätiö sr

Taajuuskokonaisuus 20 Livelaboratorio Oy

Taajuuskokonaisuus 21 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 2 Suomen Lähiradiot Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 2 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Savo 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Jyväskylä 1 Keski-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Kotka-Kouvola 1 Kaasilansalmi Oy

Taajuuskokonaisuus Rovaniemi 1 Lapin Klubi ry

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 1 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 3 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 4 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 1 Tampereen Yliopisto

Taajuuskokonaisuus Tampere 2 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 3 Pispalan Musa Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 4 Pispalan radioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Tampere 5 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 3 Nordic Palvelu Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 1 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 2 Alueradiot Sastamala Oy

Taajuuskokonaisuus Rauma 2 Marva Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 1 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 2 Kansan Radioliitto – Folkets radioförbund ry

Taajuuskokonaisuus Helsinki 3 Finest Plus FM

Taajuuskokonaisuus Helsinki 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 7 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 8 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki-Kotka Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Porvoo 1 Radio Foni Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 1 Turun Lähiradioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Turku 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 5 Turun Paikallisradio Oy

Lähes joka kuudes journalisti kokenut uhkailua

Lähes joka kuudes suomalainen journalisti (16%) on kokenut väkivallalla tai sen kohteeksi joutumisella uhkaamista viimeisen kolmen vuoden aikana. Neljä prosenttia on joutunut työtehtävissään fyysisen väkivallan uhriksi. Vihapalautetta on samalla ajanjaksolla saanut lähes kaksi kolmasosaa (60%) toimittajista, ja 15 prosenttia saa sitä jokseenkin säännöllisesti. Yli kuudesosasta (17%) on mustamaalaustarkoituksessa levitetty julkisesti valheellisia huhuja, juoruja tai yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja.

Tiedot selviävät äskettäin julkaistusta tutkimusartikkelista, joka kartoittaa laajasti, millaisilla menetelmillä ulkopuoliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan journalisteihin ja journalismin sisältöön Suomessa.

–Vaikka valtaosa suomalaisista journalisteista näyttäisi kohtaavan erilaisia ulkoisen vaikuttamisen menetelmiä verrattain harvoin, niillä voi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Erityisesti julkisella uhkailulla ja mustamaalaamisella lähetetään tietynlaisia viestejä koko ammattikunnalle, sanoo tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta.

Lähes puolet (47%) tutkimukseen osallistuneista journalisteista kokee, että erilaiset ulkoisen vaikuttamisen menetelmät lisäävät työn henkistä kuormittavuutta. Yli kuudesosa (17%) ei mielellään käsittele tiettyjä aiheita tai näkökulmia ulkoisen vaikuttamisen takia, ja 14 prosenttia on muokannut juttujansa vaikuttamisen pelosta.

–Journalistien kyky tehdä työtään itsenäisesti koskettaa aiheena jokaista kansalaista. Jos ulkopuoliset toimijat pääsevät vaikuttamaan tai ohjaamaan journalismia, yleisön oikeus saada itsenäisesti tuotettua tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi kärsii, Hiltunen sanoo.

Tutkimusartikkeli perustuu maaliskuussa 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 875 Suomen Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen ja Aikakauslehtien päätoimittajien jäsentä. Julkaisu on osa väitöstutkimusta, joka kartoittaa laajasti ulkoisen vaikuttamisen seurauksia suomalaiselle journalismille ja sen autonomialle.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Experiences of External Interference Among Finnish Journalists: Prevalence, methods and implications julkaistiin yhteispohjoismaisessa Nordicom Review-tiedelehdessä.

Artikkeli on saatavilla osoitteessa:
http://www.nordicom.gu.se/sv/system/tdf/kapitel-pdf/hiltunen_2018.pdf?file=1&type=node&id=39911

Aku Ankka ja Liiga yhteistyöhön – eri seuroille kohdennettujen lehtien tuotto junioritoimintaan

 

Liiga-joukkueiden tähdet pelaavat joulukuussa ilmestyvässä Aku Ankan Liiga-erikoisnumerossa Aku Ankkaa vastaan. Liiga ja Sanoma Media Finland julkaisevat lehden yhteistyössä, ja sen tuotto menee lyhentämättömänä Liiga-seurojen junioritoimintaan.

”Liigaa varten tehty sarja lienee Ankka-historian paras jääkiekkotarina! Daan Jippes ja Ulrich Schröder ovat tämän hetken taitavimpia piirtäjiä, ja he herättivät Kari Korhosen käsikirjoituksen komeasti henkiin. Lätkä on itse asiassa Akkarin sivuilla aika harvinainen laji, ja monet siihen liittyvät tarinat ovat suomalaisen toimituksen erikseen tilaamia. Niistä edustavimmat kokosimme erikoissarjamme lisäksi Ankkaliigan lehteen. Muistatteko esimerkiksi, millä Akkarin nimiväännöksellä Patrik Laine luisteli Ankkalinnan liigassa?” Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kysyy.

Kaikille Liiga-seuroille on tehty lehdestä oma kansiversionsa, johon on valittu jokaisesta joukkueesta yksi pelaaja.

”Erikoisnumerossa on viisitoista yksilöllistä kantta. Piirtäjät ovat huomioineet kuvissa kekseliäästi pelaajien erityispiirteet – meidän Liiga-pelaajissa on selvästi piileviä Ankkalinnan joukkueen tunnusmerkkejä!” Liigan markkinointipäällikkö Aija Saha kertoo.

Aku Ankan Liiga-erikoisnumero tulee myyntiin jokaisella Liiga-paikkakunnalla joulukuun alussa. Lehden voi ostaa esimerkiksi seuran myyntipisteistä, verkkokaupoista ja lipunmyyntipisteistä. Lisäksi kolme euroa maksavaa lehteä myyvät kiekkojuniorit.

”Erikoisnumeron painosmäärä on 100 000 kappaletta. Yhdistämällä Aku Ankan ja jääkiekon haluamme kertoa, että Aku Ankan tavoin optimismi, hauskuus ja omat oivallukset vievät pitkälle, ja niitä arvoja haluamme korostaa myös puhuttaessa juniorikiekosta. Kun kaikki kolme euroa maksavat lehdet on myyty, on koossa mukava potti liigaseurojen junnukiekolle ja monelle tuhannelle pelaajalle”, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo.

Yhdeksän ADC*E-palkintoa Suomeen

Kuudennen suunnittelema näyttelyilme ja -julkaisu voittivat kultaa. Kuva: KUUDES

Suomalaiset suunnittelijat ja toimistot keräsivät vaikuttavan palkintosaaliin viime viikonloppuna Barcelonassa jaetuista Art Directors Awards ’18 -palkinnoista. Kuudes ja hasan & partners saivat kultaa.

Koko kilpailuun osallistui yhteensä 720 työtä eurooppalaisista Art Directors Club of Europe -sisarjärjestöistä 24 maasta. Koko kilpailun pääpalkinnon sai Jung von Matt Germanyn suunnittelema ”BVG x Adidas – The ticket shoe” -kampanja. Saksa keräsi myös kilpailun suurimman palkintomäärän.

Suomalaisista kultaa voittivat Kuudennen Tony Eräpuron suunnittelema Olafur Eliasson: Pentagonal Landscapes -julkaisu sekä hasan & partnersin Katariina Harteelan Sheboard – Raised by Words -työ.

Suomalaisten sijoitukset:

KULTA

Graphic Design / Editorial Design

Työ: Olafur Eliasson: Pentagonal Landscapes

Asiakas: EMMA

Toimisto: Kuudes

Young European Creative / Design

Työ: Sheboard – Raised by Words

Asiakas: Plan International Suomi

Tekijä: Katariina Harteela, hasan & partners

 

HOPEA

Print & Outdoor / Poster Advertising 

Työ: Art of Journalism

Asiakas: Helsingin Sanomat

Toimisto: TBWA Helsinki

Graphic Design / Editorial Design

Työ: Notebook for Veikko Kähkönen

Asiakas: Veikko Kähkönen

Toimisto: Kobra Agency

Graphic Design / Corporate Brand Identity

Työ: Helsingin kaupungin identiteetti

Asiakas: Helsingin kaupunki

Toimisto: Werklig

Integration & Innovation / Public Service & Charity Campaigns

Työ: Älä kerro Martille

Asiakas: Crisis Management Initiative

Toimisto: Miltton Creative

 

KUNNIAMAININTA

Print & Outdoor / Magazine & Trade Advertising

Työ: Jos minä saisin päättää

Asiakas: Plan International Suomi

Toimisto: hasan & partners

Interactive & Mobile / Social Media Campaigns

Työ: #Iamtomoffinland

Asiakas: Finnkino & Helsinki-filmi

Toimisto: Bob the Robot

Graphic Design / Illustration and Photography

Työ: Leon #4 Cover / Food Pyramid

Asiakas: Leon Magazine / Agency Leroy

Toimisto: Agency Leroy

Sanoma vastaamaan Fox Networks Groupin mediamyynnistä Suomessa

Sanoma Media Finland hoitaa 1.1.2019 alkaen myös Fox Networks Groupin kanavien mediamyyntiä. Mediamyyntikumppanuus tarjoaa mainostajille entistä laajemmat kohderyhmät ja tavoittavuudet ostettavaksi tehokkaasti osana Nelonen Median kanavavalikoimaa. Yhteistyöllä ei ole vaikutusta kanavien sisältöön.

Sanoma Media Finland ja Fox Networks Group ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka mukaan Sanoman mediamyynti hoitaa Suomessa yksinoikeudella Fox Networks Groupin koko kanavavalikoiman mediamyyntiä vuodenvaihteesta alkaen. Sopimus kattaa Hollywood-viihdekanava Foxin, tiedebrändi National Geographicin kanavan sekä Fox Networks Groupin tarjoamat mainosrahoitteiset videosisällöt.

”Olemme erittäin tyytyväisiä nyt solmitusta sopimuksesta. Foxin kanavat täydentävät mainiosti Nelonen Median olemassa olevaa kanavavalikoimaa. Kanavia ja niiden sisältöjä kehitetään kuitenkin jatkossakin itsenäisesti ja erillään”, kommentoi Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

Videosisältöjä kulutetaan enemmän kuin koskaan, mutta katselu pirstaloituu eri alustoihin ja palveluihin. Käynnistyvä kumppanuus tukee mainostajien tavoitteita entistä laajempien ja laadukkaampien TV-yleisöjen tavoittamisessa.

”Pystymme nyt tarjoamaan ratkaisuja, joilla parannetaan entisestään TV-kampanjoiden peittoja ja tehokkuutta eri kohderyhmissä. Yhteistyön myötä myös mainosajan ostaminen helpottuu, kun kaikki Nelonen Median ja Fox Networks Groupin kanavat voi ostaa yhdeltä luukulta ja Sanoman helppokäyttöisen, nopean ostotyökalun avulla”, jatkaa Sanoman B2B-toimintojen kaupallinen johtaja Hans Edin.

Fox Networks Groupin Pohjoismaiden johtaja Hans van Rijn pitää mediamyynti- ja jakelusopimusta hyvänä uutena avauksena.

”Toteutamme samanlaista mallia mediamyynnissä jo tällä hetkellä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Fox Networks Groupilla ja Nelonen Medialla on yhdessä vahvat, kohderyhmänsä hyvin tavoittavat ja toisiaan täydentävät kanavabrändit. Uskomme, että kumppanuus auttaa meitä molempia hyödyntämään entistä paremmin ainutlaatuista yleisöjemme tuntemusta ja tavoittavuuttamme – sitä mitä mainostajat meiltä odottavat. Yhteistyö varmistaa myös sen, että suomalaiset kuluttajat pääsevät jatkossakin nauttimaan Fox Networks Groupin vahvoista sisältöpanostuksista.”

”On myös hienoa, että voimme tarjota Nelonen Median videopalvelu Ruudussa Foxin parhaat paikalliset ja palkitut amerikkalaiset draama- ja komediasisällöt sekä laajan valikoiman National Geographicin kiinnostavaa sisältöä”, van Rijn jatkaa.

Tutkimus: Kuluttajat odottavat verkkokaupoilta nopeita, ilmaisia toimituksia ja palautuksia

Yli neljä viidestä suomalaisesta verkko-ostajasta pitää ilmaisia toimituksia (83%) ja palautuksia (84%) yksinkertaista palautusprosessia (86%) sekä toimituksen nopeutta (85%) tärkeänä verkkokauppaa valittaessa. Asia selviää Postin Kantar TNS:llä teettämästä Suuri verkkokauppa 2018 -tutkimuksesta.

“Suomalaiskuluttajien odotukset ovat kasvussa. He vaativat verkkokaupalta nopeita toimituksia, ja palautusten tulisi heidän mielestään olla ilmaisia ja onnistua helposti. Kuluttajien vaatimuksissa heijastuu verkkokauppojen globaali kilpailu. Useat kansainväliset verkkokaupat maksavat lähetyksen toimituksen, jolloin toimitus on kuluttajalle ilmainen ”, kertoo Postin kansainvälisten verkkokaupan palvelujen johtaja Sami Finne.

Tutkimustulosten mukaan verkkohankintoja tehneet suomalaiset pitävät tarkkoja tuotekuvauksia ja kuvia (93%) verkkokaupan olennaisimpana ominaisuutena. Tärkeää on myös mahdollisuus valita itselle sopiva maksutapa (89%) sekä noutopiste (89%). Finne kertoo Postin vastanneen kuluttajien tarpeisiin muun muassa investoimalla pakettiautomaattiverkostoonsa, joka on Suomen laajin.

Noin puolet vastaajista koki, että mahdollisuus valita toimitus kotiin iltaisin tai viikonloppuisin (50%) sekä mahdollisuus pikatoimitukseen (48%) oli heille ainakin jossain määrin tärkeää. Finnen mielestä verkkokauppojen investoinnit uusiin toimitustapoihin ovatkin olennainen osa asiakaskokemuksen parantamista. Näihin odotuksiin Posti on vastannut parantamalla toimituspalvelujaan.

“Olemme laajentaneet lauantaijakelua ja pidentäneet jakeluaikoja. Saman päivän toimitukset ovat yleistyneet. Joulumarkkinoille teemme pääkaupunkiseudulla myös sunnuntaijakelun. Palkkaamme joulusesonkiin yli 3 000 jouluntekijää ympäri Suomea”, Finne toteaa.

Verkkokaupan kansainväliset sesonkimyynnit ovat aikaistaneet joulusesongin alkamista myös Suomessa.

“Kiinasta lähtöisin olevaa Singles’ Dayta vietetään 11.11. Maailmanlaajuisesti se on jo ohittanut kokonaismyynnissä Black Fridayn. Myös suomalaisilla verkkokaupoilla ja brändeillä on hyvä mahdollisuus saada osansa kansainvälisen verkkokaupan ilmiöistä. Vaikka kilpailu on globaalia, tutkimuksemme mukaan lähes neljä viidestä (77%) suomalaisesta pitää ainakin jossain määrin tärkeänä sitä, että verkkokaupan sivut ovat omalla äidinkielellä.”

Postin tutkimus kertoo, että suurin kasvupotentiaali suomalaisessa verkkokaupassa on vaatteissa, kengissä ja asusteissa sekä elektroniikassa ja tietotekniikassa. Noin puolet suomalaisista aikoo lisätä tai kokeilla niiden ostamista verkossa seuraavan kahden vuoden aikana.

Postin Suuri verkkokauppatutkimus 2018

Tiedonkeruu tehtiin Kantar TNS Forum -onlinepaneelin avulla kesä-heinäkuussa 2018. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat internetiä käyttävät suomalaiset. Tutkimuksessa vastaajien kokonaismäärä on 2121 henkeä.

Vuoden nimiksi valittiin Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht

Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht on valittu Vuoden nimiksi 2018. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.

Viro vietti itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa 24.2.2018. Tämän kunniaksi suomalaislehdet olivat kääntäneet nimiään viron kielelle. Helsingin Sanomat ilmestyi nimellä Helsingi Sõnumid, Maaseudun Tulevaisuus nimellä Maaelu Tulevik ja Hufvudstadsbladet nimellä Pealinnaleht. Nimien kääntäminen oli yksinkertainen mutta tyylikäs tapa tuoda tieto eteläisen naapurimme suuresta juhlapäivästä lukuisiin suomalaiskoteihin. Ele otettiin ilolla vastaan myös Viron mediassa.

Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä sijoittui Aaro Veli Väinämö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja hänen puolisolleen Jenni Haukiolle helmikuussa 2018 syntynyt poika sai hyvin perinteisen suomalaisen etunimiyhdistelmän, mitä voidaan pitää kunnianosoituksena koko suomalaiselle henkilönnimiperinteelle. Lapsen nimestä kirjoitettiin lehdistössä runsaasti, mikä kertoo nimien tärkeydestä ja kiinnostavuudesta.

Kolmanneksi äänestyksessä sijoittui Kompensäätiö. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia kertoi lokakuussa 2018 perustaneensa säätiön, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen vaikutusten kompensoiminen. Kekseliäästi muodostettu nimi nosti esille ajankohtaisen ja erittäin tärkeän aiheen.

Muut finaaliin päässeet nimet olivat Myyr York Times, Redi, Suomen Malmijalostus Oy ja Tampereen Kansi.
Valintaan osallistui 48 nimistöntutkimuksen asiantuntijaa

Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, joka annetaan kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinnon saaja voi edustaa mitä tahansa erisnimikategoriaa, kuten paikan-, henkilön-, yritys- tai tuotenimiä. Palkinnolla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimenannon merkitykseen yhteiskunnassa.

Vuoden nimi valittiin Nimistöntutkimuksen päivillä 9. marraskuuta järjestetyssä lippuäänestyksessä, johon osallistui 48 nimistöntutkimuksen, -huollon ja -suunnittelun asiantuntijaa. Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Viime vuonna Vuoden nimeksi valittiin Tampereen yliopisto.

Nimistöntutkimuksen päivät on Helsingin yliopistolla vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa esitellään erisnimiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. Tapahtuma järjestettiin nyt 21. kerran.

Eurooppalaisia suuryrityksiä vertaileva Digimenestyjät 2019 -tutkimus: Suomi on pudonnut Ruotsin ja Saksan kehitysvauhdista

Suomalaisyritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisista edelläkävijöistä Euroopassa, käy ilmi tänään julkaistusta Digimenestyjät 2019 -tutkimuksestamme. Tutkimukseen sisällytettyjen maiden lukumäärä kasvoi täksi vuodeksi kolmesta kahdeksaan, ja maakohtainen vertailu osoittaa Ruotsin olevan suuryritysten digitalisoitumisen kärkimaa. Toiseksi vertailussa tuli Saksa ja kolmanneksi Suomi. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Saksassa, Portugalissa ja Italiassa toimivan 593 suuryrityksen digitaalista asiakaskokemusta.

Kymmenen digitaalisesti kehittyneimmän yrityksen joukkoon kiilasi suomalaisista vain Telia, joka sijoittui kahdeksanneksi. Parhaan 50 tutkitun yrityksen joukossa oli kahdeksan suomalaisyritystä. Telian lisäksi hyvin menestyivät DNA (12.), Elisa (25.), Veikkaus (27.), Helsingin Sanomat (35.), OP (vakuutus) (38.), Ikea (Suomi) (39.) ja OP (pankki) (42.).

Suomalaisyritykset jäivät alan edelläkävijöistä etenkin kolmella ulottuvuudella: mobiilipalveluissa, verkkokaupassa ja digitaalisessa markkinoinnissa. Erityisen hyviä suomalaisyritykset olivat taas digitaalisessa asiakkuudenhallinnassa.

”Tuloksissa näkyy edelleen insinöörikansan perintö. Jäämme kilpakumppaneillemme kyvyssä markkinoida ja myydä palveluitamme kiinnostavasti ja asiakaslähtöisesti. Oston jälkeisessä asiakaspalvelussa pärjäämme paremmin”, toteaa Antti Maunula, BearingPoint Suomen Digital & Strategy -praktiikan vetäjä.

”Suomalaisyritykset kaipaavat lisää kykyä ajatella isosti ja rohkeutta tehdä ratkaisuja, joiden onnistumisesta ei voi olla täysin varma. Digimaailmassa vertailu on aina globaalia. Myös suomalaiskuluttajat ostavat mieluummin ruotsalaisesta tai saksalaisesta verkkokaupasta, jos suomalaisen verkkokaupan kokemus on jatkuvasti pari askelta jäljessä.”

Telia on digitaalisesti Suomen kehittynein

Tutkimuksen parhaiten menestynyt suomalaisyritys oli Telia. Sen osaaminen oli vahvaa erityisesti asiakkaiden hallinnassa ja palvelussa digitaalisissa kanavissa, missä se oli koko tutkimuksen paras yritys.

”Panostus digikanaviin on ollut meille tiedostettu valinta. Asiakas odottaa pystyvänsä itse valitsemaan sen kanavan, jossa häntä palvellaan, ja monikanavaisuuden kautta pyrimme olemaan läsnä siellä, missä asiakaskin on – ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Telian asiakaspalvelupäällikkö Riikka Vänskä.

”Haluamme olla yritys, johon asiakkaat kokevat voimakasta yhteyttä. Tiedostamme lojaliteetin perustuvan asiakaskokemukselle, minkä takia olemme uudistaneet toimintamallejamme siten, että meidän kanssamme on helppo asioida myös digitaalisesti. Teknologisia kyvykkyyksiämme kehittämällä olemme saavuttaneet toimintakulttuurin, jossa korostuvat itseohjautuvuus, ketteryys ja ennen kaikkea asiakkaiden äänien kuunteleminen. Menestyksen taustalla on valtava määrä tekemäämme asiakastutkimusta, mikä näkyy esimerkiksi Liiga-tuotteen ja täysin digitaalisen liittymän kautta toimivan Telia Dotin lanseerauksissa”, Vänskä jatkaa.

Suomalaisessa vertailussa toiseksi tuli DNA ja kolmanneksi Elisa. Myös teleoperaattorit muista maista pärjäsivät hyvin, mille yksi syy on alalla tapahtunut aikainen digimurros. Suomen parhaiten menestynyt B2B-yritys oli Konecranes.

Digimenestyjät-tutkimus
BearingPointin vuosittainen Digimenestyjät-tutkimus on mitannut yritysten digitaalista kyvykkyyttä vuodesta 2013 lähtien. Tänä vuonna tutkimus laajeni suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin, ja vertailu kattaa ensimmäistä kertaa kahdeksan maata. Mukana on 593 yritystä 25 toimialalta Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Isosta-Britanniasta, Irlannista, Saksasta, Portugalista ja Italiasta. Yritysten digitaalisia kyvykkyyksiä analysoidaan kuudessa ulottuvuudessa – digitaalisessa markkinoinnissa, digitaalisessa tuotekokemuksessa, verkkokaupassa, asiakashallinnassa, mobiilikokemuksessa ja sosiaalisessa mediassa– 252 objektiivisen kriteerin avulla. Tavoitteena on arvioida vertailukelpoisesti ja monipuolisesti yrityksen digitaalista kehitystä erityisesti asiakaskokemuksen näkökulmasta. Vertailupohjana arvioinnissa on käytetty digitaaliselta kehitykseltään maailmanlaajuisesti edistyksellisimpiä yrityksiä. Tutkimuksessa arvioitavien yritysten valinnassa on käytetty pääasiallisina kriteereinä liikevaihdon merkittävyyttä. Lisäksi yrityksen päätöksenteon on oltava pääosin kyseisessä maassa. Suomesta tutkimuksessa on analysoitu kaikkiaan 54 yrityksen 66 brändiä 16 toimialalta. Tutkimusta varten ei suoritettu haastatteluja eikä yrityksiin otettu suoraa kontaktia.

Digimenestyjät 2019 – tutkimus