Sanoma Media Finland rikkoi kuluttajansuojalakia: Aku Ankassa suora ostokehotus Sannin keikalle

Aku Ankka mainosti Sanni-artistin konserttilippuja kuluttajansuojalain vastaisella tavalla. Lehdessä ollut printtimainos ei ollut tunnistettavissa mainokseksi, ja AR-kilpailussa oli suora ostokehotus lapsille. Kuluttaja-asiamies huomautti asiasta Aku Ankka -lehteä julkaisevaa Sanoma Media Finlandia, joka sitoutui toimimaan kuluttaja-asiamiehen kannan mukaisesti.

Aku Ankan sarjakuvatarinassa seikkaili Sanni-laulajasta tehty piirroshahmo, minkä lisäksi lehdessä oli artikkeli laulajasta. Artikkelin alla oli kilpailumainos, jossa lukijaa kehotettiin AR-sovelluksen avulla etsimään lehdestä virtuaali-Sanni ja voittamaan liput hänen konserttiinsa. Mainos ei juuri eronnut visuaalisesti sen yhteydessä olevasta artikkelista, vaikka toimituksellinen ja markkinointiaineisto on pidettävä erillään erityisesti lapsille suunnatuissa julkaisuissa.

Koska sekä kilpailu että keikka olivat ikärajattomia ja Aku Ankka on tyylilajinsa, aihepiirinsä ja sisältönsä puolesta omiaan kiinnostamaan lapsia, on kumpaakin mainosta pidettävä lapsille suunnattuna.

– Nykyään markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän uudenlaisia muotoja, kuten lisättyä todellisuutta. Kuluttajansuojan periaatteet koskevat myös näitä uusia mainosmuotoja, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen korostaa.

Printtimainos ei ollut selvä mainos: lapsille suunnattu markkinointi vaatii erityistä huolellisuutta

Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia arvioidaan tiukemmin kuin muuta markkinointia, koska lapset ovat ikänsä vuoksi erityisen alttiita vaikuttamiselle. Mainoksen tunnistaminen on todennäköisesti sitä vaikeampaa, mitä nuoremmasta lukijasta on kyse.

Vaikka Aku Ankassa olleessa kilpailumainoksessa olikin mainosmerkintä ja maininta kaupallisesta yhteistyöstä, se ei ollut lapsille selkeästi tunnistettavissa mainokseksi. Artikkelin ja mainoksen ulkoasut muistuttivat toisiaan, ja ne oli sijoitettu vierekkäin. Mainoksen otsikossa ja leipätekstissä oli käytetty samoja fontteja ja värejä kuin artikkelissa, mikä heikensi mainoksen tunnistettavuutta. Lisäksi kuvituksen sarjakuvakuvamaiset visuaaliset elementit sopivat Aku Ankan tyyliin ja olivat omiaan vetoamaan etenkin alaikäisiin.

Mainoksen tunnistamista on voinut vaikeuttaa myös se, että Sanni-sarjakuva alkoi samalta aukeamalta ja mainoksessa sanottiin, ettei tarina pysy vain lehdessä. Tästä on voinut syntyä etenkin lapsille käsitys, että mainostetussa kilpailussa myös itse tarina saa lisää sisältöä. Etsi ja löydä -tyyppiset kisailut ja leikit ovat osa lasten kokemusmaailmaa ja voivat siksi herättää lasten kiinnostuksen.

”Klikkaa tosta ja hae liput” – kilpailussa lapsia kehotettiin ostamaan keikkaliput

Lehdessä ollut kilpailu oli toteutettu lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Lukija latasi puhelimeensa AR-sovelluksen ja skannasi sillä Sanni-tarinan ruutuja, jolloin ruutujen päälle ilmestyi videomateriaalia Sannista. Videoissa käytettiin lukuisia sarjakuvamaisia visuaalisia elementtejä ja äänitehosteita.

Tarinan lopussa sovellukseen ilmestyi onnenpyörä, josta saattoi voittaa liput Sannin keikalle. Jos onni ei suosinut lukijaa, onnenpyörän viereen ilmestyi linkki, jossa kehotettiin ”tsekkaamaan liput.” Samassa yhteydessä virtuaali-Sanni kannusti lukijaa ”klikkaamaan tosta ja hakemaan liput”. Kuluttaja-asiamiehen mukaan tämä on suora ostokehotus etenkin siksi, että sen yhteydessä olleesta linkistä oli mahdollista päästä ostamaan lippuja.

– Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään. Mainoksessa olleen AR-sovelluksen lataamisella ei saanutkaan leikkimielistä etsintäkisaa, vaan suoran ostokehotuksen sisältävää markkinointia, Väänänen sanoo.

Kuluttaja-asiamiehen ratkaisu KKV/54/14.08.01.05/2019