Maksullisten Discovery- ja Eurosport-kanavien jakelu DNA:n asiakkaille vaarassa keskeytyä 1. tammikuuta

030_Dna_Toimitalo__50A6593

DNA varautuu keskeyttämään maksullisten Discovery- ja Eurosport-kanavien jakelun 1.1.2018 alkaen. Taustalla on tv-yhtiö Discoveryn sopimusneuvotteluihin tuomat kohtuuttoman suuret jakelukorvausten korotusvaatimukset sekä se, että jakelun keskeytysuhka on jo toteutunut useilla muilla operaattoreilla vastaavassa tilanteessa.

Useat operaattorit Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat joutuneet Discoveryn kanavien jakelua koskevan keskeytysuhan alle tai keskeyttämään jakelun tilapäisesti, kun jakeluehdoista ei ole päästy yhteisymmärrykseen ajoissa ennen sopimuskauden päättymistä.

Toteutuessaan jakelun keskeytys koskisi seuraavia kanavia: Animal Planet, Discovery Channel, Discovery HD Showcase, Discovery Science, Discovery Worldja Investigation Discovery sekä Eurosport 1 ja Eurosport 2 (kanavien SD- ja HD-versiot). Mikäli näiden kanavien jakelu DNA:n asiakkaille joudutaan keskeyttämään, keskeytys koskee sekä kaapeliverkkoa että antenniverkkoa ja näiden lisäksi myös IPTV- ja mobiilijakelua.

”Teemme aktiivisesti töitä päästäksemme jatkosopimukseen Discoveryn kanssa. Neuvottelut ovat käynnissä, ja toivomme asiaan pikaista ratkaisua”, kommentoi DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Discoveryn ja DNA:n tämänhetkinen sopimus päättyy joulukuun lopussa, eikä operaattori voi jakaa kanavia ilman sopimusta. DNA:n tavoitteena on jatkossakin tarjota asiakkaille monipuoliset katselumahdollisuudet ilman että sillä on vaikutusta kuluttajahintoihin.

DNA tiedottaa tilanteen etenemisestä osoitteessa www.dna.fi/discovery.

Uskontojournalismi-palkinto Horisontti-ohjelman tekijöille

eYcQPXQZ_400x400

Kuvaoikeudet: YLE

Kotimaa-säätiö on jakanut ensimmäisen Uskontojournalismi-palkintonsa. Palkinnon saivat Radio Yle 1:n Horisontti-ohjelmaa tänä vuonna tehneet Kirkon viestinnän toimittajat Anna PatronenSamuli Suonpää ja Ville Talola.

Palkintoperustelujen mukaan ohjelman toimittajat ovat tehneet paneutuvaa työtä ja tuoneet esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Horisontti on uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan.

Perusteluissa todetaan, että vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajemman kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta.

Horisontti vastaa hyvin Uskontojournalismi-palkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.

Toimittaja Anna Patronen toteaakin, että tässä ajassa on tärkeää ymmärtää erilaisuutta.

”Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä. On myös tärkeää, että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua, ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti.”

Horisontti-ohjelma kuullaan Yle Radio 1:n kanavalla sunnuntaisin klo 12.15. Sillä on viikoittain noin 83 000 kuulijaa.

Uskontojournalismi-palkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan “kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen”. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus.

Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985. Ensimmäisen Uskontojournalismi-palkinnon valitsi työryhmä, johon kuuluivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli SeppäläKotimaa-lehdestä.

Uskontojournalismi-palkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Horisontti Yle Areenassa

Pohjoisranta Burson-Marsteller ja Bravura kumppaneiksi sijoittajaviestinnässä

bf4c8a8bde546cf4_800x800ar

Kuvassa Pohjoisranta Burson-Marstellerin ja Bravuran sijoittaja- ja talousviestinnän ammattilaiset. Valokuvaaja: Wilma Hurskainen

Maineenhallinnan konsulttitoimisto Pohjoisranta Burson-Marsteller sekä sijoittajaviestintään ja pörssilistautumisiin erikoistunut Bravura käynnistävät strategisen yhteistyön, jonka tavoitteena on tarjota markkinoiden parasta liiketoimintalähtöistä viestintäosaamista erityisesti listautumista harkitseville yrityksille. Yhteistyö ei sisällä omistuksellisia järjestelyjä.

Listautumisbuumin jatkuessa kilpailu sijoittajien huomiosta kiristyy entisestään. Pelkkä listautuminen ei enää automaattisesti takaa runsasta ja haluttua näkyvyyttä. Hyvin mietitty ja kiinnostava sijoittajatarina sekä huolellinen valmistautuminen ovat osa onnistunutta listautumisprojektia. Yhtiön arvon määrittää viime kädessä sijoittajayhteisö.

“Yhdessä Bravuran kanssa haluamme tarjota uudenlaista ja kokonaisvaltaista viestinnän palvelua. Pohjoisranta B-M:n vahva osaaminen yritys- ja muutosviestinnässä sekä Bravuran vakuuttavat referenssit listautumisissa ja sijoittajaviestinnässä avaavat asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia. Kumppanuus tarjoaa myös kansainvälisen ulottuvuuden kasvua hakeville asiakkaillemme. Olemme valtavan innoissamme uudesta yhteistyömallistamme”, Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitusjohtaja Clarisse Berggårdh iloitsee.

Yksi uusista palvelukokonaisuuksista on maineen due diligence -analyysi, joka jää usein monelta listautuvalta yritykseltä tekemättä ennen listautumista. Analyysissa kartoitetaan maineriskit ja rakennetaan varautumissuunnitelma tämänlaisen aineettoman pääoman suojelemiseksi.

”Listautuminen pörssiin on monelle yritykselle luonnollinen ja paras vaihtoehto kasvaa ja kehittää liiketoimintaa. Suomessa listoille pyrkii ja pääsee pääsääntöisesti erittäin hyviä ja hyvin hoidettuja yhtiöitä. Listautumisten määrällinen kasvu kertoo paitsi paremmasta taloustilanteesta, myös siitä, että Suomessa on rohkeita yrittäjiä ja menestyviä yrityksiä. Bravura haluaa kehittää uusia viestinnän palveluita ja tarjota mahdollisimman monipuolisia ratkaisuja sekä isommille että pienemmille yrityksille. Yhteistyö maineikkaan Pohjoisrannan kanssa tuo meille uudenlaisen mahdollisuuden räätälöidä asiakkaan kulloisiakin tarpeita vastaavia kokonaisuuksia”, kertoo Bravuran perustajaosakas Tiina Olkkonen .

Katja Oittinen Yle Oulun ja Yle Kajaanin päälliköksi

Kuvassa Katja Oittinen, kuvaaja Niko Mannonen, Yle
Kuva: Katja Oittinen. Kuvaaja: Niko Mannonen / Yle
Yle Oulun ja Yle Kajaanin päälliköksi on valittu Katja Oittinen, 45. Oittinen aloittaa Pohjois-Suomen päällikön tehtävässä 11.12.2017.
Oittinen on työskennellyt lähes 17 vuotta Kajaanin toimituksessa eri tehtävissä. Hän on toiminut koko syksyn ajan sekä Kajaanin että Oulun toimituksen vastaavana tuottajana ja tuntee molemmat toimitukset ja alueet hyvin.
Aluepäällikkö vastaa toimitustensa henkilöstöstä, taloudesta, strategian toteuttamisesta sekä journalismin ja toiminnan kehittämisestä.
Ylen Oulun ja Kajaanin toimitukset vastaavat alueensa uutis- ja ajankohtaistoiminnasta radioon, verkkoon ja televisioon. Toimitukset tuottavat alueellisia tv-uutisia ja Suomen kuunnelluimman radiokanavan Yle Radio Suomen lähetyksiä alueellaan arkipäivisin.

Heikki Aittokoski on valittu Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtajaksi

a7def6ffc09e6877_800x800ar

Vuonna 2018 Helsingin Sanomien lukijat saavat lukea entistä enemmän ihmiskunnan peruskysymyksiä pohtivia artikkeleita, kun lehti saa tulevaisuuskirjeenvaihtajan.

Tehtävään on valittu ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski . Hän aloittaa vuoden mittaisen urakkansa tammikuussa. Kyseessä ei ole perinteinen paikkaan sidottu kirjeenvaihtajuus. Aittokoski toimii Helsingistä käsin, mutta matkustaa tiheään ympäri Suomea ja maailmaa aiheensa vaatimalla tavalla.

Tulevaisuusteeman valintaan vaikutti kysely, jonka HS teki lukijoilleen elokuussa. Vastauksia kyselyyn tuli yli 1200. Aittokoski keskittyy vuoden aikana suuriin ja kauaskantoisiin ilmiöihin, jotka muodostavat pohjan ihmiskunnan tuleville vuosikymmenille.

Millä tavalla teknologia parantaa elämäämme tulevaisuudessa? Pystytäänkö ympäristöongelmat ratkaisemaan? Mitä tapahtuu, kun väestö toisaalla vanhenee ja toisaalla kasvaa räjähdysmäisesti? Vievätkö robotit työmme? Yltyykö nationalismi entisestään? Vai muuttuuko maailma onnellisemmaksi paikaksi, jossa yhä harvempi joutuu elämään köyhyydessä ja sorrossa?

Tarkastelemalla näitä suuria murroksia Aittokoski etsii vastausta siihen, minkälaisista aineksista rakentuu tulevaisuuden hyvä elämä. Jossain päin maailmaa on ehkä jo löydetty ratkaisun avaimia pulmiin, joiden kanssa Suomessa nyt painitaan.

”Journalismin yksi tärkeä tehtävä on antaa eväitä suurten ja monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Tulevaisuuskirjeenvaihtaja tuottaa tietoa ja lisää ymmärrystä uusista asioista, jotka ovat vaikuttamassa meihin kaikkiin”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi .

Heikki Aittokoski, 47, on Helsingin Sanomien kokeneimpia ulkomaantoimittajia. Hän on työskennellyt muun muassa kirjeenvaihtajana Berliinissä ja Brysselissä sekä ulkomaantoimituksen esimiehenä.

Aittokoski on myös tietokirjailija. Viimeisin teos Kuolemantanssi pureutuu eurooppalaisen nationalismin historiaan ja nykytilaan.  Syyskuussa Aittokoski palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla pitkäjänteisestä journalistisesta työstä.

Koripalloliiton toimitusjohtaja Jari Tourunen siirtyy Ilta-Sanomien toimituspäälliköksi

Koripalloliiton toimitusjohtaja Jari Tourunen jatkaa tehtävässään tammikuun loppuun asti, minkä jälkeen hän siirtyy Ilta-Sanomien toimituspäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi vastuullaan kaikki Ilta-Sanomien urheilusisällöt.

Tourusella on laaja kokemus media-alalta ja hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Savon Sanomien vastaavana päätoimittajana sekä toimitusjohtajana, Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkönä sekä uutispäällikkönä. Koripalloliiton toimitusjohtajana Tourunen on työskennellyt toukokuusta 2016 lähtien.

– Päätökseni oli vaikea, mutta tarjottu haaste on sellainen, että halusin sen ottaa vastaan. Nämä pari vuotta ovat olleet todella opettavaisia ja innostavia. Olen iloinen, että yhteistä matkaa jatkuu vielä pari kuukautta, Tourunen kiittelee.

– Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet koripallolle upean nousun aikaa. Liitto on saatu taloudellisesti hyvään kuntoon pari vuotta etuajassa. Samaan aikaan ison arvokisarutistuksen kanssa johtamismallia on muutettu ja toimisto organisoitu uudestaan. Nyt pystymme vastaamaan niihin haasteisiin, joita muuttunut toimintaympäristö tulevaisuudessa asettaa. Kun katsomme tuloksia, voidaan perustellusti sanoa, että strategia on oikea, Tourunen jatkaa.

– Haikein mielin ollaan, mutta ylpeänä siitä, että urheilujärjestöistä on kysyntää myös elinkeinoelämään. Puolin jos toisin tätä rotaatiota tarvittaisiin suomalaisessa urheilu- ja elinkeinoelämässä huomattavasti enemmän, Koripalloliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting toteaa.

– Takana on ikimuistoisia hetkiä, joissa koripalloyhteisö ei olisi missään tapauksessa pärjännyt ilman ulkopuolelta koripallon pariin tulleita voimavaroja. Hyvä esimerkki tästä on uuden, osittain tuoreiden voimien varaan kootun tapahtumatiimin organisointi. Työ jäi kesken, mutta niinhän se on aina. Strategia 2020-luvulle viitoittaa tavoitteitamme ja tekemistämme jatkossakin, Zitting lisää.

Koripalloliiton hallitus päättää jatkotoimenpiteistä uuden toimitusjohtajan kartoittamiseen liittyen.

– Yksi voimakkaimmin profiiliaan nostaneista lajeista hakee tällä hetkellä lajin edellyttämää osaajaa ja keulakuvaa. Hallitus päättää jatkotoimista, mutta tavoitteena on koripallon ansaitseman liiketoiminnan osaajan pikainen rekrytointi, Zitting sanoo.

Lehdet hiipuvat, nettimainonta kasvaa

zeitung

Joukkoviestintämarkkinat kasvoivat hieman vuonna 2016. Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,8 miljardia euroa. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 1,2 prosenttia eli runsaat 40 miljoonaa euroa.

Joukkoviestintämarkkinat 2015 – 2016, miljoonaa euroa

2015 2016 2016 Muutos
Milj. € Milj. € % 2015-16
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 830 807 21,2 -2,8
Muut sanomalehdet 1) 132 135 3,6 2,3
Ilmaislehdet 1) 71 68 1,8 -5,1
Aikakauslehdet 1) 505 490 12,9 -3,0
Kirjat 1) 570 604 15,9 6,0
Kustannustoiminta yhteensä 2 108 2 104 55,3 -0,2
Televisio 2) 1 073 1 097 28,8 2,2
Radio 63 64 1,7 2,8
Internetmainonta 286 324 8,5 13,4
Sähköinen viestintä yhteensä 1 422 1 486 39,1 4,5
Äänitteet 1) 58 59 1,6 1,6
Video 78 59 1,6 -24,4
Elokuvateatterit 94 96 2,5 1,9
Tallenneviestintä yhteensä 231 214 5,6 -7,1
Koko joukkoviestintä 3 760 3 804 100,0 1,2

1) Sisältää myös digitaalisen myynnin.
2) Sisältää myös Yleisradion julkisen palvelun radiotoiminnan.

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat vuosien 2012–2015 aikana.

Vuonna 2016 useimmilla joukkoviestinnän toimialoilla tulos laski tai nousi maltillisesti edelliseen vuoteen nähden. Voimakkainta kasvu oli nettimainonnassa (+13 %) ja kirjamyynnissä (+6 %). Suurinta pudotus oli videotallenteiden myynnissä ja vuokrauksessa (-24 %) sekä ilmaisilla kaupunkilehdillä (-5 %).

Pidemmän aikavälin tarkastelu tuo ilmi mediamarkkinoiden murroksen, jossa sähköisen viestinnän arvo on kasvanut ja kustannustoiminnan arvo laskenut. Kustannustoimintaa ja sähköistä viestintää selvästi pienemmän tallenneviestintämarkkinan arvo on sekin supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka elokuvateatterien lippu- ja mainosmyynti onkin kasvanut.

Kustannusala on edelleen volyymiltaan selvästi suurin sektori Suomen mediamarkkinoilla.

Eri sektorien osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista 1997–2016 (%)

jvie_2016_2017-11-24_tie_001_fi_001

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.

Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Nesteen ja vapaalaskija Antti Autin yhteistyö on Vuoden Sponsorointiteko 2017

124058

Palkinnon vastaanottivat Mikko Lötjönen Pulpista sekä Sirpa Tuomi ja Minna Liang-Sormunen Nesteeltä. Antti Autti ei päässyt tilaisuuteen.

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry on valinnut Nesteen ja Antti Autin nelivuotisen Ainoa suunta on eteenpäin -yhteistyön Vuoden Sponsorointiteoksi 2017. Korkeatasoiseen kilpailuun osallistui kaikkiaan 40 projektia urheilun, kulttuurin ja yhteiskuntavastuun alalta. Valinnan teki yhdistyksen kutsuma markkinoinnin ammattilaisista koostuva raati. Raadilla oli mahdollisuus valita ehdotettujen projektien lisäksi myös muita, erityisen ansiokkaina pitämiään toteutuksia.

“On hienoa jälleen huomata, miten korkealla tasolla Suomessa sponsorointia toteutetaan ja näinkin laveasti. Nämä nyt palkitut työt eivät häpeä kansainvälisessä vertailussa”, toteaa tuomariston puheenjohtaja, Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimitusjohtaja Risto Oksanen.

Raati listasi Nesteen ja Antti Autin kumppanuuden ansioiksi muun muassa aidon yhdessä tekemisen lisäksi rohkeuden, yhteisten arvojen kommunikoinnin ja yhteistyön monipuolisen hyödyntämisen. Lisäksi raati arvosti yhteistyön pitkäjänteisyyttä sekä yllätyksellisyyttä kansainvälisen suuryrityksen ja yksilölajin extreme-urheilijan välillä.

“Neste on ollut minulle ensimmäinen lautailun ulkopuolinen pidempi yhteistyökumppanuus. Alusta asti olemme haastaneet ja kuunnelleet toisiamme ja sitä kautta toteuttaneet yhteisiä tavoitteitamme: jatkuvaa uudistumista ja eteenpäin menemistä. Olen oppinut valtavasti näinä neljänä vuotena ja voin hyödyntää oppimaani tulevissa yhteistyökuvioissani”, summaa Antti Autti.

Myös Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi kehuu yhteistyön sujuvuutta ja tuloksellisuutta: “Tämä on upea tunnustus pitkäjänteiselle sponsorointiyhteistyölle, joka on ajan myötä vahvistunut.  Ainoa suunta on eteenpäin -tarinankerronta on syventynyt turvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta viestimiseen, jotka ovat kulmakiviä sekä Nesteen liiketoiminnassa että lumilautailussa. Antin kanssa yhteistyö on ollut huikea matka, joka on vahvistanut Nesteen mielikuvaa erityisesti kotimaisena, korkealaatuisena, luotettavana ja vastuullisena edelläkävijänä.” Yhteistyössä markkinointitoimistona on ollut Pulp.

Nesteen ja Antti Autin yhteistyö tulee saamaan alan huomiota myös kansainvälisesti, sillä se kilpailee Suomen edustajana Euroopan parhaan sponsoroinnin tittelistä. The Best of European Awards palkitaan 7.2.2018 Euroopan sponsorointiyhdistyksen (ESA) gaalassa Lontoossa.

Kaikki vuoden Sponsorointiteko -ehdokkuudesta kilpailleet työt:

http://www.sponsorointijatapahtumamarkkinointi.fi/aanestys/vuoden-sponsorointiteko-2017

Suomalainen startup Supermetrics haluaa kerätä koko maailman markkinointidatan yhteen putkeen – keräsi 3,5M€ rahoituksen

hd white on red

Supermetrics ja pääomasijoitusyhtiö OpenOcean Capital julkistivat rahoituskierroksen.

Yritysten markkinointiraportoinnin työkaluja kehittävä Supermetrics on julkistanut 3,5 miljoonan euron Series A -rahoituskierroksen, jossa sijoittajana on pääomasijoitusyhtiö OpenOcean Capital. Googlen ja muiden kumppaneiden kiinnostus yritystä kohtaan kasvatti sen liikevaihtoa viime vuonna 151% 1,6 miljoonaan euroon. Monista muista startup-yrityksistä poiketen se on erittäin kannattava.

Olen erittäin ylpeä nopeasta kasvusta, joka on poikkeuksellisen kovatasoisen tiimimme ansiota,” sanoo yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Mikael Thuneberg.“Kasvua tärkeämpää on kuitenkin se, mitä sen takana on – olemme pelastaneet markkinointialan työntekijät tekemästä miljoonia tunteja tylsää rutiinityötä. Vasta nyt voimme puhua todellisesta ATK:sta, kun kaikki manuaaliset tehtävät poistuvat alalta,” hän jatkaa kieli poskella.

OpenOcean Capital on suomalainen, kansainvälisiin yrityksiin sijoittava pääomasijoitusrahasto. Sen perustajien aiempi yritys oli tietokantayhtiö MySQL, joka myytiin Yhdysvaltoihin miljardilla dollarilla vuonna 2008. OpenOceanin toimitusjohtaja Patrick Backman kuvaa sijoituksen taustoja:

“Innostuimme todella huomatessamme, kuinka helppoa Supermetricsin käyttöönotto on ja miten paljon se tehostaa työtä monimutkaisten datavirtojen käsittelyssä. Uskomme, että Supermetrics voi kasvaa miljooniin käyttäjiin ja nousta kategoriajohtajaksi datan käsittelyssä liiketoiminnan analytiikkamarkkinalla. Tuotteena sillä on potentiaalia nousta oletustuotteeksi erittäin suuressa ja kiinnostavassa markkinassa – muistuttaen näin suuresti MySQL:n sekä MariaDB:n kehityskulkua tietokantamarkkinassa.”

Supermetricsin missiona on antaa markkinoijille pääsy eri kanavissa olevaan markkinointidataan. Normaalisti eri alustoihin pirstoutuneen datan kerääminen ja analysoiminen ilman virheitä on erittäin aikaa vievää. Supermetics yksinkertaistaa prosessin mahdollistaen datan keräämisen ja siirtämisen mihin tahansa työkaluun, kuten Google Sheetsiin, Google Data Studioon tai Exceliin.

Supermetricsin liikevaihto nousi 151% vuodessa 1,6 miljoonaan euroon vuonna 2016 voittomarginaalin ollessa 63%. Yritys pitää kärkisijaa Kauppalehden Menestyjät-listauksessa. Viime kuussa se koki jälleen uuden kasvupyrähdyksen, sillä sen syyskuussa julkistama tuki Google Data Studiolle nosti sen uusien käyttäjien määrää jopa 120% kuukauden aikana. Supermetricsillä on 150 000 käyttäjää yli 110:sta maasta, ja sen merkittävimpiä asiakkaita ovat Warner Brothers, BBC, PBS, Dyson, Rovio, Unibet, Red Cross, Unicef, Greenpeace sekä iProspect.

JSN:n päätöstiedote 22.11.2017 pidetystä kokouksesta: Sotahirviuutiset perustuivat aprillipilaan

moose-1510328410oOA

Sotahirviuutiset perustuivat aprillipilaan

Julkisen sanan neuvosto antoi 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaistuista sotahirviuutisista.

Yle ja Iltalehti kertoivat jutuissaan puna-armeijan kouluttaneet hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot ja kuvat oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010.

JSN:n tekemän selvityksen mukaan Neuvostoliitossa on kokeiltu hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei ole koulutettu ampuma-alustoiksi tai taistelutarkoituksiin Suomea vastaan siten, kuin Ylen ja Iltalehden jutuissa väitetään. Sekä Ylen että Iltalehden jutuissa on edelleen aprillipilaa varten keksittyjä sepitteellisiä yksityiskohtia, kuten Ylen väite, jonka mukaan hirviä varten laadittiin oma ohjesääntö ja Iltalehden viittaukset täysin fiktiiviseen Volossovan eläintarha 3:een ja sen johtajaan Mihail Gluhoviin.

Neuvosto huomautti ratkaisuissa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta.

Neuvosto huomautti lisäksi, että Yle ja Iltalehti käyttävät jutuissaan edelleen aprillipilaa varten manipuloitua kuvaa siten, että se johtaa yleisöä harhaan.

Popular Mechanics Russian huomasi heinäkuussa 2017 aprillipilajuttunsa Suomessa saaman huomion ja julkaisi uuden jutun jossa se muun muassa näyttää, miten kuvamanipulaatiot on tehty:

https://www.popmech.ru/weapon/379732-boevye-losi-sovetskoy-armii-poyavilis-v-muzee-i-da-eto-byla-shutka/

Popular Mechanics Russian vuonna 2010 julkaisema aprillipilajuttu löytyy osoitteesta:  https://www.popmech.ru/weapon/10162-rogataya-kavaleriya-boevye-losi/

Virheen korjaamisesta on kerrottava avoimesti

Sekä Yle että Iltalehti muokkasivat juttujaan ja julkaisivat aihetta käsitteleviä jatkojuttuja. Niissä kerrottiin juttujen yhteydestä aprillipilaan, mutta alkuperäisiä juttuja ei oikaisupyynnöistä huolimatta korjattu Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla, vaan virheitä peiteltiin.

Ylen pääuutislähetyksessä 26.6. julkaistua uutista korjattiin yli kuukausi myöhemmin. Tv-uutisissa luettiin sähke, jossa kerrottiin, etteivät alkuperäisen tv-uutisen väitteet hirvistä ja aseista pitäneet paikkaansa. Korjausta ei kuitenkaan tehty viipymättä, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät.  Lisäksi neuvosto huomautti, että Ylen olisi ollut hyvä tuoda selkeämmin esiin, että kyseessä oli virheen korjaaminen.

Ylen verkkosivuilla 26.6. julkaistua juttua täydennettiin maininnalla, että se ”perustui verkkolähteisiin”. Tämä ei riittänyt kertomaan, että juttu perustui aprillipilaan. Lisäksi juttuun linkitettiin kuukautta myöhemmin julkaistu jatkojuttu, jossa Kansallisarkiston asiantuntija kiisti jutun tietoja. Pelkkä juttujen linkitys ei kuitenkaan riittänyt korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä, eikä jatkojutussa yksilöity kaikkia alkuperäisen jutun virheitä.

Iltalehden printtilehdessä 13.7. julkaistu juttu oli lähes suoraan käännöstä aprillipilasta, mutta sitä pyrittiin korjaamaan ainoastaan yhdellä jatkojutulla, jossa virheitä ei yksilöity tai käytännössä edes myönnetty.

Iltalehden verkkosivuilla 13.7. julkaistua juttua muokattiin runsaasti, mutta virheiden korjaamisesta ei kerrottu lukijoille Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä siitä, että verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Juttua paikattiin myös kahdella jatkojutulla, mutta ne eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisen jutun asiavirheitä, eivätkä pelkät linkitykset jatkojuttuihin riittäneet korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä.

Neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä

Julkisen sana neuvosto teki 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaikkiaan neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä.

Iltalehti sai langettavan päätöksen jutusta, jossa lainattiin Idealista-sivustolla julkaistua blogia. Lähdettä ei kerrottu jutun otsikossa, kuten Journalistin ohjeet ja lainaamista koskeva periaatelausuma edellyttävät.

Seiska sai kolme vapauttavaa ratkaisua lainaamisesta. Neuvosto totesi ratkaisuissaan, että Seiskan jutut perustuivat lehden omaan itsenäiseen tiedonhankintaan, joten lehden ei ollut välttämätöntä kertoa jutun otsikossa, että toinen tiedotusväline oli aiemmin julkaissut samaa aihetta käsittelevän jutun.

Iltalehti sai piilomainonnasta sekä vapauttavan että langettavan päätöksen. Molemmat tapaukset koskivat samaan konserniin kuuluvien myynti-ilmoituspalvelujen linkkejä toimituksellisen jutun sisällä. Toinen, langettavan saanut juttu sisälsi linkin ja kehotuksen siirtyä saman konsernin myynti-ilmoituspalveluun, mikä sai neuvoston pitämään juttua piilomainontana.