Lidlin kesäbiisi singahti Spotify-listan kärkeen euroviisuvoittajan ohi

Lidlin julkaisema kesähitti on noussut Spotifyn Suomen 50 viraalisinta -listan ykköseksi. Kappaletta kuullaan myös kesän mainoskampanjassa.

Lidl Suomen vastikään julkaisema kesäbiisi on pompannut ykkössijalle Spotifyn Suomen 50 viraalisinta -listalla. Kesä on kreisi -biisin taakse listalla jäi muun muassa euroviisuvoittaja Netta kappaleellaan Toy.

Lidl on päivittänyt Alexian 90-luvulla supersuosioon nousseen The Summer is Crazy -hitin 2010-luvulle. Lidl Stingyn räpillä ja suomenkielisellä kertosäkeellä tuunattu kesäklassikko näyttää uponneen suomalaisiin odotetusti.

– Melkein jokaisella on jokin tähän Alexian biisiin liittyvä muisto. Nyt kappale on nostettu tälle vuosikymmenelle, jos mahdollista, vieläkin tarttuvammalla biitillä, Lidlin mainospäällikkö Christian Saukkola sanoo.

– Lähdimme miettimään, mikä olisi sellainen tunnettu, mutta jo hieman unohdettu kesähitti, jonka voisi herättää uudelleen henkiin ja tähän päivään. ”The Summer is crazy” valikoitui monista 90-luvun hittiehdotuksista kaikkien suosikiksi. Kappale sopii myös erinomaisesti kampanjan teemaan, jossa kannustamme suomalaisia elämään kuin viimeistä kesäpäivää, nauttimaan joka hetkestä, Lidlille kesäkampanjan suunnitelleen mainostoimisto Folkin asiakkuusjohtaja Pia Dahlmanjatkaa.

Kesä on kreisi -kappaletta kuullaan myös Lidlin kesämainoskampanjavideoilla, joita esitetään parhaillaan televisiossa. Aiemmilta kesiltä tuttuun Lidl-perheeseen on tänä kesänä muuttanut au-pair Mandy, joka saa nuoren Lidl Stingyn pään sekaisin.

– Suomen kesän lyhyys saa itse kunkin pään hieman sekaisin. Haluamme viestiä suomalaisille kesäbiisillämme ja koko kampanjallamme, että ilo kannattaa ottaa irti heti, aina ja joka paikassa, Saukkola jatkaa.

Lidlin kesäkampanjan on suunnitellut mainostoimisto Folk. Kampanjafilmit on tuottanut Director’s Guild ja ohjannut Teemu Niukkanen. Kesäbiisin esittäjä on Lidl Stingy, ja laulajana toimii Amanda Löfman. Laulun ovat sovittaneet Juri SeppäTeemu NiukkanenTuomas Myllymäki ja Lidl Stingy.

Linkit musiikki- ja mainosvideoihin:

Lidl Stingy feat. Mandy – Kesä on kreisi
Kesä on Kreisi! – Perehdytys
Kesä on Kreisi! – Saapuminen

Manifeston Harri Kammonen IPREX-viestintätoimistoverkoston EMEA-alueen johtoon

Viestintätoimisto Manifeston toimitusjohtaja Harri Kammonen on valittu globaalin viestintätoimistoverkosto IPREX Global Communicationin EMEA-alueen vetäjäksi ja globaalin hallituksen jäseneksi.

Harri Kammosen tehtävänä on yhdessä muun organisaation kanssa verkoston toimintojen kehittäminen, yhteisten myyntihankkeiden edistäminen sekä uusien jäsenyrityksen rekrytointi. Kammonen jatkaa normaalisti työssään Manifeston toimitusjohtajana.

”IPREX-verkosto kasvaa voimakkaasti kaikilla mantereilla ja on mahtava olla mukana kehittämässä sen strategiaa ja toimintaa. EMEA-alueella tavoitteena on erityisesti toimistoverkoston vahvistaminen Afrikan mantereella ja itäisen Euroopan alueella sekä asiakastoimeksiantojen lisääminen toimistojen välillä. Erityisesti Pohjoismaissa olemme viime vuosina onnistuneet hyvin yhteisten asiakasprojektien hankinnassa ja asiakkaiden palvelemisessa”, sanoo Kammonen.

Manifesto on ollut IPREX:in jäsen lähes 10 vuotta ja se on auttanut verkoston kautta useita suomalaisia yrityksiä viestinnässä eri puolilla maailmaa, niin Kiinassa, USA:ssa kuin Euroopassakin.

”Verkoston itsenäisten, yrittäjävetoisten toimistojen halu palvella asiakkaita on kova. Luottamus ja tulosten aikaansaaminen takaavat, että verkoston jäsenet tuovat jatkossakin uutta bisnestä. Meilläkin on siksi helppo ohjata suomalainen asiakkaamme kumppanimme hoiviin verkostossa”, Kammonen jatkaa.

“EMEA-alueen johtajana ja globaalin hallituksen jäsenenä Harri on keskeisessä roolissa IPREX-verkoston kehittämisessä. Arvostus Harria kohtaan on suurta verkoston jäsenyritysten keskuudessa. Odotan innolla yhteistyötä hänen kanssaan, kun laajennamme IPREX:in maailmanlaajuista peittoa ja autamme asiakkaitamme viestinnässä eri puolilla maailmaa”, sanoo IPREX:in globaali johtaja Andrei Mylroie.

Tupla kuvattiin ensimmäisenä suomalaisena suklaabrändinä avaruudessa

Tupla-suklaapatukasta tuli tänä vuonna ensimmäinen suomalainen suklaabrändi, joka kuvattiin avaruudessa. Yhteistyössä Sent into Spacen kanssa toteutetuissa kuvauksissa Tupla lähetettiin säähavaintopallossa maan ja stratosfäärin välimaastoon.

Tupla lensi kuvauksia varten avaruuden rajamaille 33 877 metrin korkeuteen kahden tunnin ajan ja palautui lopulta ehjänä takaisin. Tuplan avaruuslento on nähtävissä Tuplan Youtube-kanavalla

www.youtube.com/watch?v=hN42V-D3K4s

Tuplan kuvaukset liittyvät uuteen avaruusteemaiseen kampanjaan, jossa etsitään rohkeita astronauttikokelaita. Tupla on kautta historian sijoittanut kampanjansa seikkailuteeman ympärille. Viime keväänä nähtiin ensimmäinen tuotantokausi Prinssi Jusufin tähdittämästä Hungry for Adventure -ohjelmasarjasta, jossa rap-artisti haastaa suomalaisia matkalle maailman ääriin. Tänä vuonna seikkailuteema sijoittuu maan ulkopuolelle.

Viisiosainen Hungry for Adventure -tv-sarja Subille syksyllä

Prinssi Jusuf debytoi keväällä 2017 Hungry for Adventure -ohjelmasarjassa vieden kolme suomalaista seikkailijaa unohtumattomalle matkalle Islantiin, Meksikoon ja Japaniin. Tuloksena syntyi Youtubessa julkaistu kolmen videon sarja.

– Viime vuoden kampanja ylitti tavoitteet: ohjelman katselukertoja kertyi Youtubessa lähes 3 miljoonaa. Tupla-patukoitakin myytiin viime vuonna ennätysmäärä, lähes 19 miljoonaa kappaletta, Cloettan markkinointipäällikkö Alexandra Rehnberg kertoo.

Ensi kesänä kuvattavan Hungry for Adventure -seikkailusarjan toisen tuotantokauden teemana on avaruus. Sarjaa jälleen tähdittävä rap-artisti Prinssi Jusuf etsii ohjelmaa varten suomalaisia uskalikkoja testaamaan astronauttikokelaan elämää.

– Kun ensimmäisen kerran kuulin kampanjan teemasta, en meinannut uskoa asiaa todeksi. Tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta päästä luotsaamaan avaruusseikkailua. Ei todellakaan ole jokapäiväinen juttu, Prinssi Jusuf kommentoi.

Seikkailusarjan osallistujahaku käynnistyy 21.5.2018. Hakijoiden joukosta valitaan 20 rohkeaa seikkailijaa bootcampille, jossa testataan kokelaiden henkistä ja fyysistä kapasiteettia. Bootcampilta valitaan osallistujat matkustamaan Prinssi Jusufin kanssa Venäjällä sijaitsevaan Yuri Gagarin Cosmonaut Training Centeriin.Seikkailusta kuvataan 5-osainen ohjelmasarja, joka esitetään Subilla syksyllä 2018.

ELLINOORA YHTEISTYÖSSÄ FAZERIN SINISEN KANSSA – KAMPANJAN KÄRKENÄ MYKISTÄVÄN UPEA VIDEO!

Hurjassa nosteessa oleva popartisti Ellinoora pääsi Fazerin pyynnöstä tekemään kokonaan uuden version Fazerin Sinisen legendaarisesta ja rakastetusta tunnussävelmästä ”Sininen hetki”, jonka 30 sekunnin mittainen alkuperäisversio oli laulaja Katri Helenan esittämä ja muusikko Martti Pohjalaisen säveltämä.

”Mulle oli suuri ilo ja kunnia päästä tekemään töitä näin siistin ja ikonisen brändin kanssa. Olin tosi otettu kun mua pyydettiin kirjoittamaan Fazerille sopiva biisi. Sininen hetki on inhimillinen ja haikea biisi. Mua kiehtovat kovasti ihmiselämän kiemuraiset tarinat. Biisiin on taltioitu niitä keloja mitä itse ja uskoakseni aika moni on käynyt läpi, kun pohtii omaa elämäänsä ja sen suuntaa. Ympärillä pyörii miljoona tarinaa ja silti pitäisi muistaa keskittyä kirjoittamaan omaansa. Välillä epävarmuus on käsinkosketeltavaa, luottamusta huomiseen on vaikeeta rakentaa mut silti jostain löytyy sellainen sokea lapsenusko siitä, että lopulta kaikki aina järjestyy, tavalla tai toisella.”

Ellinooran versio kappaleesta toimii Fazerin sinisen uuden kampanjan soundtrackinä ja kampanjan kärkenä toimii sille tehty upea lyhytelokuva, joka kertoo kahden toisiaan etsivän nuoren rakastavaisen tarinan. Etelä-Afrikassa kuvatun filmin on ohjannut ja käsikirjoittanut Saara Salama ja kuvannut Johan Wasicki. Upeissa maisemissa kuvattu video tarjosi Ellinooralle uuden, ainutlaatuisen kokemuksen.

”Kapkaupungin kuvauksissa vuoristossa museoauton etupenkillä tuli fiilis, että enpä olis pienenä uskonut miten hienoihin paikkoihin unelmat ja oma tekeminen mut vie. Musta tää biisi on osa isompaa kokonaisuutta, toivon että jokainen mainoksen nähnyt katsoo myös videon. Saara Salaman ohjaama video naulaa biisin sanoman. Elämä on täynnä ihmeellisiä kohtaamisia, välillä se on hyvinkin vaikeaselkoista ja sit taas seuraavassa käänteessä kohtalo puuttuu peliin ja muuttaa tilanteen todella onnelliseksi. Mitä tapahtuu seuraavaksi, sitä ei tiedä kukaan ja hyvä niin! Mä ainakin pidän sattumasta.” 

JSN:n Ylelle langettava toimittajan aseman väärinkäyttämisestä

Julkisen sanan neuvosto käsitteli kokouksessaan 16.5.2018 kaksi kantelua, jotka kohdistuivat Ylen viime lokakuussa julkaisemaan kolumniin, jossa toimittaja selitti, miksi hän oli ottanut yhteyttä häntä Twitterissä kärjekkäästi kommentoineen henkilön työnantajaan.

Neuvosto katsoi, että Yle oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin. Neuvosto totesi, että Yle toimi väärin julkaistessaan toimittajansa kolumnin, jossa hän pyrki puhdistamaan mainettaan kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa.

Neuvosto piti paheksuttavana myös sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja kehotti keskustelemaan asiasta työpaikalla. Toimittajan epäasiallinen yhteydenotto ei kuitenkaan ollut Ylen vastuulla, eikä sitä voinut tulkita Journalistin ohjeiden näkökulmasta.

Samassa yhteydessä neuvosto korosti, että se pitää toimittajiin kohdistuvaa uhkailua ja häirintää vakavana ongelmana. Pelkän kärjekkään palautteen määritteleminen häiriköinniksi voi kuitenkin vaikeuttaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään.

Toisesta samaan kolumniin kohdistuneesta kantelusta neuvosto antoi Ylelle vapauttavan ratkaisun, koska kolumnissa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kolumnissa kritisoitua henkilöä ollut välttämätöntä kuulla samassa yhteydessä. Neuvosto teki ratkaisun sananvapauden näkökulmasta. Se painotti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Samanaikainen kuuleminen ei ollut välttämätöntä, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua.

Kolme langettavaa, neljä vapauttavaa

Lisäksi neuvosto käsitteli kokouksessaan virheiden korjaamista, piilomainontaa sekä rikoksesta syytetyn ja tuomitun tunnistettavuutta. Kokouksessa tehtiin yhteensä kolme langettavaa ja neljä vapauttavaa päätöstä.

Kymen Sanomat sai langettavan ratkaisun, kun se ei korjauspyynnöstä huolimatta oikaissut uutisensa virheellistä väitettä, jonka mukaan Kotkan Kantasatama-hankkeen operaattoriksi valittu Freeport Retail olisi Lontoon pörssissä noteerattu pörssiyhtiö. Virheellinen väite saattoi antaa lukijoille väärän kuvan yhtiön vakavaraisuudesta ja luotettavuudesta.

Radio Classic sai langettavan, koska se ei ollut erotellut mainosta journalistisesta sisällöstä riittävän selvästi. STT sai vapauttavan päätöksen, kun neuvosto tulkitsi, että sen jutussa ei ollut oikaisua vaativaa asiavirhettä.

MTV sai vapauttavan, kun neuvosto katsoi, että rikosuutisessa oli perusteltua kertoa tuomitun kuulovammaisuudesta. Suomen Kuvalehti sai vapauttavan, koska Kittilä-tapauksessa syytettynä olevan henkilöllisyys oli perusteltua kertoa muun muassa asian yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 19.6.2018.

 

Kulttuurilehtien tilaustukea koskeva selvitys valmistunut

Kulttuurilehtien tilaustuki on tarpeellinen sekä kirjastoille että lehdille selviää opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Tilaustuki edistää kulttuurilehtien tasavertaista saatavuutta, laajentaa yleisten kirjastojen lehtitarjontaa ja osaltaan kasvattaa kulttuurilehtien levikkiä.

Selvityksessä tarkasteltiin yleisten kirjastojen käyttöön kohdistettua kulttuurilehtien tilaustukea sekä sen merkitystä kirjastoille ja kulttuurilehdille. Tilaustuella yleiset kirjastot voivat tilata kulttuurilehtiä kokoelmiinsa.

Selvityksestä ilmenee, että tilaustuki kasvattaa kulttuurilehtinimekkeiden määrää ja samalla laajentaa kirjastojen lehtivalikoimien aihepiirejä. Kirjastot suosivat kuitenkin vuosittain lähes samoja kirjallisuutta, kulttuuria ja musiikkia käsitteleviä lehtiä ja tilaavat tarjontaan nähden vähän yhteiskunnallisia lehtiä. Tilastoista käy ilmi, että kirjastojen lehtitilauksissa toistuvat samat suosikit vuodesta toiseen. Kuusi suosituinta tilattua nimikettä vuonna 2016 olivat Luontokuva, Episodi, Parnasso, Onnimanni ja Soundi.

Kirjastot ovat selvityksen aineiston mukaan tyytyväisiä tilaustukeen. Määräraha näyttää olevan asukasmäärältään pienempien kuntien kirjastoille erityisen tärkeä, sillä pienten kuntien kirjastoissa on huomattavasti suppeammat kulttuurilehtikokoelmat kuin isompien kuntien kirjastoissa. Ilman tilaustukea vähemmän kysytyt kulttuurilehdet saattaisivat jäädä pieniltä kirjastoilta kokonaan hankkimatta.

Kirjastot kertoivat kulttuurilehdillä olevan hyvin vaihtelevasti kysyntää. Kulttuurilehtien tunnettavuutta kirjastokävijöiden keskuudessa olisi ehkä syytä selvittää tulevaisuudessa.

Tilaustukea ei ole myönnetty suoraan yleisille kirjastoille eikä kunnille. Yleisen käytännön mukaan kirjastot tilaavat lehdet lehtivälittäjän kautta. Kulttuurilehtien tilaustuen lehtivälittäjäksi valikoitui kokeiluvuonna 1995 BTJ Oy, jolle on vuoteen 2016 saakka myönnetty valtionavustus kirjastojen lehtitilausten vastaanottamiseksi ja tilausten välittämiseksi kustantajille. Yhtiön tehtävänä on ollut kerätä kirjastojen tilaukset, hoitaa yhteydenpito lehtikustantajiin ja toimittaa kirjastojen tilaukset kustantamoille, jotka puolestaan toimittavat lehdet kirjastoille.

Tilaustuen lehtivalikoima muodostetaan vuosittain niistä kulttuurilehdistä, joille on myönnetty avustusta lehden julkaisemiseen. Siten valikoima vaihtelee eri vuosina. Vuodeksi 2017 kirjastot saattoivat tilata lehtiä valikoimasta, johon sisältyi 81 lehteä.

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki muodostaa yhdessä kulttuurilehtiavustuksen kanssa kulttuurilehtimäärärahan kokonaisuuden, joka viime vuosina on ollut suuruudeltaan noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuosittain lähes 900 000 euroa on myönnetty suorina avustuksina kulttuurilehtien julkaisemiseen. Vuonna 2017 avustusta myönnettiin 102 lehdelle.

Risto Etelämäki Zeeland Familyn luovaksi johtajaksi – kolmatta luovaa johtajaa haetaan

Risto Etelämäki. Kuva: Outi-Illuusia Parviainen

Zeeland Family on nimittänyt Risto Etelämäen luovaksi johtajaksi 4.5.2018 alkaen. Etelämäen rooli luovana johtajana on rakentaa Zeeland Familyn luovaa kulttuuria sekä johtaa yhtiön luovaa prosessia.

Etelämäki on luovan suunnittelun pitkän linjan ammattilainen, joka on toiminut suunnittelijana eri toimistoissa jo yli 20 vuotta. Etelämäki tulee olemaan mukana luovien konseptien kehittämisessä, myymisessä ja toteuttamisessa niin tuleville kuin nykyisille asiakkaille.

Etelämäellä tulee olemaan myös keskeinen rooli luovan kulttuurin vahvistamisessa koko yhtiössä. Luovan johtajan tärkein tehtävä on auttaa, mahdollistaa ja pelata muita paremmiksi, hän korostaa.

– Meillä on valtavasti luovuutta, jota tulee tukea, tunnistaa ja kaivaa esille. Haluan raivata sille enemmän tilaa ja mahdollisuuksia. Keskeisessä roolissa ovat yhtiömme kolme isoa I:tä: Ihmiset, Innostus ja Ilo.

– Haluamme rakentaa toimintakulttuuria, jossa luovuus eri muodoissaan ulottuu kaikkeen tekemiseemme ja kuuluu kaikille. Luovuus ei ole kenenkään yksinoikeus tai -velvollisuus.

Viimeiset kahdeksan vuotta Etelämäki on työskennellyt konseptisuunnittelijana ja copywriterina Zeeland Familyssä, joten hän tuntee yhtiön potentiaalin hyvin. Hän on ollut mukana myös yhtiön kokonaisvaltaisissa ulkoistus- ja palvelusopimusasiakkuuksissa, jotka vaativat erityisen vahvaa luovaa otetta ja tiimin johtamista.

– Luovuus on nyt merkityksellisempää kuin koskaan. Jos data ja digitaalisuus ovat kiskot, luovuus antaa vauhdin ja takaa perille pääsyn. Siksi luovuus on paras työkalu niin omien kuin asiakkaidemmekin tavoitteiden saavuttamiseen.

Etelämäen lisäksi Zeeland Familyn Oulun toimipisteessä luovana johtajana jatkaa Petri Pitkänen. Pitkänen tulee osallistumaan Oulun asiakkuuksien lisäksi luovan prosessin johtamiseen ja tukemiseen kaikkialla Suomessa.

Yhtiöön haetaan myös kolmatta luovaa johtajaa, joka yhdessä Etelämäen ja Pitkäsen kanssa ottaa kopin kansainvälistyvän yhtiön luovan johtamisen kulttuurista. Tavoitteena on, että luovat johtavat ovat vahvasti mukana yhtiön kasvussa ja osallistuvat monipuolisesti myös asiakkuuksiin.

Yhtiönä Zeeland Family jatkaa vahvasti ”Ratkaisuja ilman rajoja” -konseptinsa kehittämistä, johon kuuluu myös ketterien työtapojen soveltaminen asiakkuuksiin. Luova kulttuuri on se tekijä, joka nivoo kaiken yhteen.

– Datan ja digitaalisuuden maailmassa luovuus on viime kädessä se, joka saa aikaan liikettä. Liike puolestaan muokkaa käyttäytymistä. Tästä osaamisesta pääsevät nauttimaan kattavasti myös asiakkaamme Suomessa ja maailmalla, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Airisto.

Yle haastaa muut mediayhtiöt mukaan #Häirinnästävapaa Suomi -kampanjaan

Oikeusministeriö on käynnistänyt kampanjan #Häirinnästävapaa Suomi. Yle lähtee mukaan kampanjaan ja haastaa myös muut mediayhtiöt osallistumaan. 
“Mediayhtiöilla on työnantajina ja luovan alan työllistäjinä erityinen rooli ja myös erityiset mahdollisuudet edistää hyvää ja häirinnästä vapaata työelämää.Toivomme, että muut mediatalot tarttuvat haasteeseen ja liittyvät mukaan oikeusministeriön kampanjaan”, sanoo Ylen HR-, viestintä- ja strategiajohtaja Gunilla Ohls
Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin hyviä toimintamalleja, joilla seksuaaliseen häirintään voidaan puuttua yrityksissä, yhteisöissä ja organisaatioissa. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot julkistavat sitoutumisensa puuttua häirintätilanteisiin. Ne myös kertovat toimintamalleista, joilla tilanteisiin puututaan ja häirintää ehkäistään. 
Ylellä on nollatoleranssi häirintään. Häirintää ehkäisee sen julkitulo ja siihen tarttuminen.
“Yle haluaa olla työpaikka, jossa jokainen kiusaamis- tai häirintätapaus selvitetään. Meillä on myös selkeät ohjeet ja toimintatavat kiusaamistapausten selvittelyyn. Tavoitteemme on, että kynnys ilmoittaa häirinnästä on todella matalalla ja että kaikki tietävät, kuinka mahdollisissa kiusaamis- ja häirintätapauksissa toimitaan”, Ohls sanoo.
 
Ylen eettiset ohjeet velvoittavat yleläisten lisäksi myös Ylen kumppaneita. Esimerkiksi tuotantoyhtiöt sitoutuvat yhteistyössä Ylen kanssa – sopimusten liitteenä on ns. kumppanuussitoumus – noudattamaan lakeja, säädöksiä ja yleisesti hyväksyttyjä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joihin kuuluvat mm. tasa-arvolaki ja sen kielto syrjinnästä.
Kampanjan on käynnistänyt oikeusministeri Antti Häkkänen, jonka mukaan pelkkä lainsäädäntö ei ole riittävä työkalu estämään häirintää ja puuttuminen häirintään edellyttää toimenpiteitä jokaiselta. 
Oikeusministeriö: #Häirinnästävapaa Suomi

Nuoria kiinnostavat tv-ohjelmat, mutta ei vanhanaikainen tv-ruutu

Finnpanel laajentaa TV-mittaritutkimusta koskemaan myös Areenan, Katsomon ja Ruudun katselua aiempaa yksityiskohtaisemmin. TV-mittaritutkimus tulee ensimmäisten maiden joukossa kattamaan myös tutkimuksessa mukana olevien mediatalojen videopalveluita.

Jatkossa katselu mitataan kaikilta päätelaitteilta, myös mobiililaitteista. Mittaus yhdistää tietoa paneeliperheistä ja tv-yhtiöiden videomittauksesta. Näin saadaan entistä paremmin selville katselutottumusten muutokset.

– Uuden menetelmän avulla saamme selville katsojaprofiilit ja kohderyhmittäiset katsojamäärät myös online-katselusta. Nyt tiedämme tarkkaan, mitä kansa katsoo. Tämä auttaa mediataloja kehittämään sisältöjään ja palveluitaan, kertoo Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, joissa mittaritutkimuksessa mukana ovat kaikki päätelaitteet. Finnpanel toteuttaa uuden tutkimuksen hyödyntäen Nielsenin, Kantar Median ja comScoren teknologiaa. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Vastaavanlainen tutkimus on otettu käyttöön aikaisemmin muun muassa Norjassa ja Tanskassa.

– Aloitimme online-mittauksen kehittämisen jo vuonna 2013, kun markkinoiden muutos oli ilmeinen. Alku oli karikkoinen, mutta nykyisin toimitamme katsojatiedot sekä tv:n että online-tv:n katselusta, kertoo Kristian Tolonen Norjan yleisradioyhtiö NRK:sta.

Uusi tv-katselun mittaus tuo mahdollisuudet tarkkaan ja monipuoliseen raportointiin. Päivittäin kertyvän datan perusteella ohjelmien ja palveluiden katselua voidaan analysoida heti seuraavana päivänä.

Nuoret katsovat televisiota entistä harvemmin tv-ruudulta, mutta kuluttavat sitä muilta laitteilta. Tämä tulee selvästi esille laajennetussa mittauksessa. Esimerkiksi pääsiäisen aikaan 26.3.–8.4. tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet toivat 25 prosenttia lisää katselua MTV:n, Nelosen ja Ylen sisällöille nuorissa kohderyhmissä.

– Ohjelma- ja kanavasuunnittelussa on olennaisen tärkeää nähdä tutut sekä tv- että online-katseluluvut samaan aikaan ja yhteismitallisesti eri kohderyhmissä. Online-yleisön määrä voi olla merkittävä ja profiili hyvä, vaikka ohjelma ei olisikaan tv-ruudun kautta erityisen katsottu. Myös mainostajia kiinnostaa tietää, miten eri alustat toimivat videomainonnan välittäjinä, toteaa MTV:n tutkimusjohtaja Taina Mecklin.

Finnpanelin TV-vuositilaisuudessa puhunut Adeleiden yliopiston professori Karen Nelson-Field on tutkinut laajasti mainosten toimivuutta televisiossa ja verkossa.

– Tutkimustemme perusteella voidaan osoittaa, että TV päihittää verkkoympäristössä olleet mainokset useimmissa olosuhteissa. Tämä on osoitus television vahvuudesta brändin myynnin tekijänä, Nelson-Field kertoi.

Merja Ylä-Anttila Yleisradion toimitusjohtajaksi

Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityisen sektorin palvelukseen. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1.9.2018
Merja Ylä-Anttilalla on vankka, yli kolmenkymmenen vuoden kokemus media-alalta.
Ylä-Anttila on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana ja viimeiset kolme vuotta Bonnier Broadcastingin tytäryhtiön Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtajana. Viime vuosina hän on johtanut menestyksekkäästi useita vaativia uudistus- ja muutoshankkeita media-alalla.
Yhtiön hallitus korosti toimitusjohtajan valinnassa Ylä-Anttilan pitkää johtajakokemusta sekä vahvaa näkemystä media-alalta.
“Merja Ylä-Anttilassa yhdistyy kokemus, osaaminen ja johtajuus. Hän tuntee alan sekä Ylen toiminnan hyvin. Hänellä on selkeä käsitys yhteiskunnallisten ja teknologisten paineiden aiheuttamista kehitystarpeista. Johtajana Ylä-Anttila on innostaja”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.
“Hallitus on vakuuttunut, että Ylä-Anttilalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun median ja Ylen roolista yhteiskunnassa.Ylä-Anttila on erinomainen yhteiskunnallisten verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Toivomme, että hän pystyy myötävaikuttamaan siihen, että Suomen media-alan sisäinen yhteistyö syvenee ja laajenee.”
Ylen toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa ja vastata hallitukselle toiminnan tuloksellisuudesta. Toimitusjohtaja huolehtii myös Ylen hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanosta yhdessä hallituksen kanssa. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii yksiköiden ja yhteisten toimintojen johtajista koostuva johtoryhmä. Ylen sisältöpäätökset kuuluvat Ylen vastaaville toimittajille, kuten tähänkin asti.
“Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän”, kertoo Merja Ylä-Anttila.
“Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa. Sen kokemuksen voin tuoda mukanani Yleisradioon.”
“Nyt kun media Suomessakin on joutunut kovaan kansainväliseen kilpailuun, on yhteistyö julkisen palvelun ja kaupallisen median välillä entistä tärkeämpää. Me tarvitsemme  Suomessa hyvin toimivaa kotimaista mediaa, joka kykenee tarjoamaan suomalaisille parhaat mahdolliset sisällöt”, Merja Ylä-Anttila sanoo.
Ylen hallitus käynnisti uuden toimitusjohtajan haun tammikuussa, kun Lauri Kivinen ilmoitti jättävänsä yhtiön tämän vuoden aikana. Ylen toimitusjohtajaa haettiin ensimmäistä kertaa suorahaun lisäksi myös avoimella haulla. Lauri Kivinen jatkaa toimitusjohtajana elokuun 2018 loppuun.