Tutkimus: suomalaiset eivät halua luopua autoradioistaan

adjusting-the-volume-of-her-car-radio-while-seated-behind-the-wheel-of-her-automobile-725x482

Auto ja radio kuuluvat saumattomasti yhteen. Näin ajattelee 80 % vastaajista Ylen ja RadioMedian teettämässä tutkimuksessa. Vain murto-osa suomalaisista kaipaa tällä hetkellä uusia viihdepalveluita autoradioonsa. Kehitystyö kuitenkin jatkuu ja liikenneturvallisuutta sekä helppokäyttöisyyttä lisääviä uudistuksia on tulossa jo lähitulevaisuudessa. 

Moni perhe istuu jälleen tunteja juhannusliikenteessä autoissaan. Seuraa, viihdettä ja ajantasaista tietoa tarjoaa perinteinen autoradio. RadioMedian ja Ylen teettämän tutkimuksen(*) mukaan suomalaiset auton omistajat eivät ole innokkaita vaihtamaan radioita muihin audiopalveluihin. Autoradiota pidetään itsestäänselvyytenä ja sen katsotaan kuuluvan auton vakiovarusteisiin. Tutkimukseen vastanneista 72 % ei edes harkitsisi ostavansa sellaista autoa, jossa ei ole mahdollisuutta radionkuunteluun.

Autoradion käyttäjien kehitysideoissa esille nousi helppokäyttöisyys ja ilmaisuus. Liian monimutkaisia valikoita ei haluta, mutta noin kolmannes vastaajista on kuitenkin valmis kuuntelemaan radiota sovelluksen ja kosketusnäytön avulla.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ymmärtää hyvin autoilijoiden perinneuskollisuutta. Vaikka tekniset alustat muuttuisivatkin tulevaisuudessa, on autoilun ja radion symbioosia vaikea korvata.

– Radio vastaa autoilijoiden perustarpeisiin monella tasolla. Autossa halutaan ja tarvitaan ajantasaista tietoa liikenteestä. Eri paikkakunnille matkustettaessa myös paikalliset uutiset ja tiedot koetaan tärkeiksi. Erityisesti kesälomamatkailussa korostuu paikallisen uutisoinnin tarve. Lisäksi kannattaa muistaa, että autoradiolla on tärkeä rooli puhtaasti viihdyttäjänä ja seuranpitäjänä, Möller kertoo.

Kuluttajat ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä nykyisiin autoradioihinsa, mutta teknologisen kehityksen myötä myös autoradiot kehittyvät.

Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti muistuttaa, että internet avaa autoissa uusia mahdollisuuksia parantaa sekä käyttömukavuutta että liikenneturvallisuutta. Radiot.fi tulee tarjoamaan kuuntelijoilleen tämän kehityksen parhaat piirteet.

Radiot.fi:tä voi jo nyt käyttää autoissa älypuhelimista bluetoothin avulla. Palvelusta voi valita sekä kanavia että ohjelmia. Jo lähitulevaisuudessa valinnat voi tehdä myös puhumalla, jolloin käyttö on helppoa myös kuljettajalle.

– Radiosta tulee myös entistä henkilökohtaisempi. Kun tunnistamme käyttäjän, voimme sekä suositella että tarjota sopivimmat sisällöt eri kanavilta sekä Ylestä että kaupallisista radioista valmiina listana vaikkapa halutun tunnelman mukaan, Lahti lupaa.

 

*) Radiosoitin autossa on Kantar TNS:n huhtikuussa 2017 toteuttama tutkimus. Tutkimus toteutettiin Radiosoitin Suomi Oy:n tilaamana. RadioMedia ry ja Yleisradio omistavat Radiosoitin Suomi Oy:n.

Yle Puheelle uusi vetäjä

Junes, Olli
Yle Puheen uudeksi ohjelmapäälliköksi on valittu Olli Junes, (39). Junes siirtyy tehtävään Yle Puheen vastaavan tuottajan paikalta.
Junes on tehnyt työkseen radiota parikymmentä vuotta muun muassa toimittajana, juontajana ja tuottajana. Puheen ohjelmapäällikkönä Junes aloittaa 1.7. Hän seuraa tehtävässään Jonna Fermiä, joka valittiin äskettäin Radio Suomen ohjelmapäälliköksi.
“Yle Puhe tarjoaa ajatuksia, oivalluksia ja elämyksiä viihdyttävästi. Laadukkaille puhesisällöille on taatusti kasvava kysyntä ja tähän kysyntään Yle Puhe vastaa moniäänisesti ja monilla alustoilla”, Olli Junes sanoo.
Yle Puhe on Suomen ainoa puheradio, jota Yle kehittää myös tulevaisuudessa.
“Uskomme siihen, että maailma paranee puhumalla jatkossakin”, sanoo Ylen radiopäällikkö Marja Keskitalo.

JSN:n päätökset 20.6.2017: Sudenmetsästystä sai käsitellä kriittisesti

Julkisen sanan neuvosto antoi 20.6. pitämässään kokouksessa vapauttavan ratkaisun Ylen Katoava Pohjola -ohjelman susia ja sudenmetsästystä käsittelevälle jaksolle. Samasta ohjelmasta oli kannellut kolme ihmistä, joista yhtä oli haastateltu jutussa. Kantelut liittyivät muun muassa haastatteluun, toimittajan asemaan, lähdekritiikkiin ja tietojen harhaanjohtavuuteen.

Sudenmetsästys on yhteiskunnallisesti tärkeä ja kiistanalainen aihe. Ohjelmaan oli valittu kriittinen näkökulma sudenmetsästykseen. Neuvosto korosti ratkaisussaan, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa myös kiistanalaisiin aiheisiin.

Kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Neuvosto teki kokouksessaan 20.6. yhteensä seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Iltalehti sai kolme vapauttavaa ratkaisua. Niistä yksi annettiin jutusta, jossa Iltalehti oli kertonut epäillystä rikoksesta oman tiedonhankintansa pohjalta ja maininnut lisäksi asiasta aiemmin kertoneen tiedotusvälineen. Neuvoston mukaan sen ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Iltalehden kaksi muuta vapauttavaa ratkaisua liittyivät piilomainontaepäilyihin.

Lapuan Sanomat sai vapauttavan ratkaisun kantelusta, joka liittyi muun muassa haastatteluun ja kielteiseen julkisuuteen.

Langettavan ratkaisun saivat Kauppalehti ja Urheilulehti.

Kauppalehti sai langettavan tiedeaiheisesta jutusta. Jutun tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Urheilulehti sai langettavan jutusta, jossa rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Neuvoston mukaan rikokseen liittyvien epäilyjen käsitteleminen oli perusteltua, vaikka tutkinta olikin lopetettu. Juttu oli kuitenkin yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran elokuussa.

Joonas Halla Tjäreborgin viestintäpäälliköksi

zxtpllr1i8cpdpv7vghe

Joonas Halla on Tjäreborgin uusi viestintäpäällikkö

Joonas Halla on nimetty 18.4.2017 Tjäreborgin viestintäpäälliköksi. Halla tulee perimään viestikapulan kesäkuun aikana Tjäreborgin nykyiseltä tiedotuspäälliköltä Arja Pucilowskilta hänen jäädessä eläkkeelle. Joonas Halla vastaa Tjäreborgin viestinnästä ja mediasuhteista.

Joonas Halla siirtyi Tjäreborgin palvelukseen Visit Swedeniltä, jossa hän on toiminut Suomen PR Managerina vuodesta 2009 alkaen vastaten Ruotsin matkailun viestinnästä, erilaisista tapahtumista sekä lehdistö- ja mediasuhteista. .

– Tjäreborgin lomatarjonta on erittäin laaja ja mielenkiintoinen. Meiltä löytyy matkoja rantalomakohteiden lisäksi niin suurkaupunkeihin, futismatseihin, loistoristeilyaluksille sekä upeisiin kaukokohteisiin. Meidän omat Sunwing Family Resort -perhehotellimme sekä aikuisille suunnatut Sunprime-hotellimme ovat kruunun jalokiviä perinteisissä rantalomakohteissa. Tällaisista asiakkaidemme palautteiden perusteella jatkuvasti kehittyvistä hotellikonsepteista on ilo viestiä, kertoo Tjäreborgin tuore viestintäpäällikkö Joonas Halla.

Joonas Halla on aikaisemmin työskennellyt myös radiotoimittajana sekä matkaoppaana. Hän tuo mukanaan Tjäreborgille laaja-alaista kokemusta viestinnän ja matkailun eri osa-alueilta.

:KATSO VIDEO: KOTIPIZZA JA PLAN KAMPANJOIVAT YHDESSÄ LAPSITYÖTÄ VASTAAN

Lapsityön vastaisena päivänä 12.6. Kotipizza ja Plan julkaisevat lapsityön vastaisen piilokameravideon. Kotipizza ja Plan edistävät yhteistyössä maailman tyttöjen oikeuksia.

Miten reagoisit, jos näkisit lapsia pakkotöissä ravintolassa? Kotipizza ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi haluavat yhdessä tuottamallaan videolla kiinnittää huomion lapsityövoiman käyttöön, joka on yksi esteistä kehitysmaiden tyttöjen koulunkäynnille. Maailmassa 68 miljoonaa tyttöä tekee lapsityötä, ja 62 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun.

Plan ja Kotipizza julkaisevat sosiaalisessa mediassa lapsityötä käsittelevän piilokameravideon kansainvälisenä lapsityön vastaisena päivänä maanantaina 12.6.

Ylivoimaisesti tehokkain tapa ehkäistä lapsityötä pitkällä aikavälillä on laadukas ja turvallinen koulutus. Tyttöjen koulutus on parhaita keinoja pysäyttää köyhyyden periytyminen ja katkaista kierre, jossa tytöt joutuvat koulun sijaan jäämään joko tekemään kotitöitä tai hankkimaan perheelleen elantoa vaarallisessa lapsityössä.

Kotipizza haluaa tehdä maailmasta paremman paikan pizza kerrallaan. Siksi Kotipizza tukee yhteistyössä Plan Internationalin kanssa maailman tyttöjen oikeutta oppimiseen, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin. Kotipizza tukee erityisesti Planin työtä Indonesiassa.

– Kotipizzan käyttämät ananakset ovat tulleet Indonesiasta jo vuosien ajan. Tuemme Planin työtä Indonesiassa sen vuoksi, että haluamme antaa jotain takaisin maalle, jolta olemme saaneet niin paljon. Plan International edistää maassa lasten ja ennen kaikkea tyttöjen mahdollisuuksia tasa-arvoiseen koulutukseen. Koulutuksen ja yrittäjyyden tasa-arvoisuus ovat meille tärkeitä arvoja, Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo.

Plan parantaa kolmella mantereella lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäyntiä ja tukee lapsityöläisiä palaamaan kouluun. Lisäksi Plan ehkäisee lasten koulupudokkuutta. Plan on parantanut tyttöjen koulunkäyntiä jo 50 maassa.

Plan varmistaa tytöille ja nuorille naisille myös mahdollisuuden jatkokoulutukseen ja ammatin hankkimiseen, jotta he voivat päättää omasta elämästään ja hankkia riittävän toimeentulon sekä elää taloudellisesti itsenäisesti.

Anu Ubaud Helsingin Sanomien toimituspäälliköksi

aeb1156c733e70af_400x400ar

Anu Ubaud, YTM, on nimitetty Helsingin Sanomien featuresta, kulttuurista  ja lifestylesta vastaavaksi toimituspäälliköksi.
Ubaud siirtyy tehtävään viestintäyhtiö Eran projektijohtajan tehtävästä. Hän aloittaa Helsingin Sanomissa 1. joulukuuta palattuaan vanhempainvapaalta.

Ubaud, 35, on aiemmin työskennellyt Helsingin Sanomissa lifestylesta vastaavana uutispäällikkönä ja Sanomassa erilaisissa toimituksellisissa tehtävissä, muun muassa Cosmopolitanin toimituspäällikkönä.

”On mahtavaa päästä työskentelemään alan ykkösosaajien kanssa. Tunnen toimituksen entuudestaan ja arvostan sitä ammattitaitoa ja kunnianhimoa, jota talossa on”,  Ubaud sanoo.

”Hesarilla on hieno tulevaisuuden diginäkymä ja se on kansainvälisestikin vertailtuna edistyksellinen media digitaalisessa siirtymässään. Toimituspäällikön tehtävä on siksi valtavan kiinnostava näköalapaikka, jossa on mahdollisuus merkittävästi kehittää suomalaista journalismia ja mediankulutusta.”

Lifestyle, kulttuuri ja feature ovat Helsingin Sanomille strategisesti nousevia digitaalisia painopistealueita etenkin uusien kohderyhmien tavoittamisessa.

”Anulla on erittäin vahvaa sisältöosaamista näistä aihepiireistä. Lisäksi hänellä on erinomainen näkemys eri kohderyhmistä ja niiden tarpeista. Hän on myös vahva digitaalisen kerronnan kehittäjä. Olemme erittäin iloisia saadessamme hänet Helsingin Sanomiin”, vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.

Ubaud raportoi tehtävässään päätoimittaja Antero Mukalle.  Helsingin Sanomien muina toimituspäällikköinä jatkavat Ari Kinnari Esa Mäkinen Kimmo Pietinen ja Erja Yläjärvi .

Johanna Bussman-Laalo markkinointipäälliköksi Ifoloriin

b9agz3fdq9ruiamy8lqq

KTM Johanna Bussman-Laalo aloitti Ifolorin markkinointipäällikkönä 29.5.2017. Hänen vastuullaan on asiakkuusmarkkinoinnin strateginen suunnittelu ja toimenpiteiden toteutus Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Johannalla on yli kymmenen vuoden työkokemus markkinoinnin suunnittelu- ja kehitystehtävistä Sanoma Media Finlandissa.

Viihde- ja media-ala globaalisti 4,2 prosentin kasvuvauhdissa

890b02fc757cc811_800x800ar

Viihde- ja media-ala kasvaa ennusteen mukaan globaalisti 4,2 % vuoteen 2021 mennessä. Eniten kasvua odotetaan virtuaalisen todellisuuden sisällöntuotannosta, e-urheilusta ja internetvideoista. Tiedot ilmenevät  PwC:n laatimasta Global entertainment and media outlook 2017–2021  -katsauksesta.

PwC:n arvion mukainen globaali viihde- ja media-alan kasvu jää hieman viime vuoden ennustetta (4,4 %) pienemmäksi. Suomessa alan kasvuksi ennustetaan 1,7 % (viime vuonna 2,5 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvun yleisen hidastumisen ja mainontamalleihin kohdistuvan paineen myötä voimistuu entisestään tarve luoda uusia tuottoja muuttamalla kuluttajat faneiksi.

”Alan kasvun hidastuminen heijastaa mainospohjaisten liiketoimintamallien ahdinkoa, kun suuri osa mainostamisesta on siirtynyt internetiin. Kuluttajat ovat mieltyneitä mainoksettomiin kokemuksiin ja mainostajat ovat tyytymättömiä digitaalisen median tällä hetkellä tarjoamiin mittausmenetelmiin”, sanoo PwC:n telekommunikaatio-, media- ja teknologiatoimialasta vastaava partneri Tuomas Törmänen .

Monilla suurimmista markkinoista, ja siten koko teollisuudenalalla, viihde- ja mediayritykset ovat saavuttamassa tai saavuttaneet eräänlaisen väliaikaisen lakipisteen. Tämä asettaa toimijat tilanteeseen, jossa monet perinteiset ja kypsät segmentit taantuvat, internetin ja digitaalisen viihteen ja median arvon kasvu ei riitä kompensoimaan tätä ja seuraava sisältö- ja viihdeaalto on uusilla, vasta alkuvaihettaan käynnistävillä alueilla, kuten e-urheilu ja virtuaalinen todellisuus.

”Kuluttajien mieltymykset vaihtelevat tiuhaan, teknologia kehittyy nopeasti ja liiketoimintamallit ovat pysyvässä muutoksessa. Viihde- ja mediayritysten strateginen fokus on nyt muuttaa asiakkaat faneiksi keksimällä ja kehittämällä houkuttelevia, kiehtovia ja vaistonvaraisia sisältöjä ja käyttäjäkokemuksia”, Törmänen toteaa.

909a7901c7af7f5e_800x800ar

bca320eb3e950041_800x800ar

Teknologian ja datan yhdistelmällä lisää tietoa ja tuottoa

Yhdistämällä viimeisimmän teknologian ja datan huikeaan käyttäjäkokemukseen yritykset voivat luoda hyötyjen kehän, jossa kuluttajien kasvava sitoutuminen ja huomio tuottavat lisädataa täsmentäen siten näkemystä siitä, mitä asiakkaat haluavat.

Näin yritykset voivat entistä paremmin kohdistaa tarjontansa ja sitouttaa ydinyleisönsä, jolloin avautuu uusia tuottomahdollisuuksia. Yritykset soveltavat yhä laajemmassa mittakaavassa teknologian mahdollistamia, valinnanvapautta laajentavia ja käyttäjien vaikutusvaltaa lisääviä suoramyynnin (D2C) strategioita: tulevien viiden vuoden aikana esimerkiksi internetin videotarjonnan kasvuksi arvioidaan globaalisti 11,6 %. Suomessa vastaava arvio on 6,2 %.

Internetmainonnan markkina suurempi kuin televisiomainonnan

Globaali mainosala saavutti tärkeän käännekohdan vuonna 2016 internetmainonnan markkinakoon ylittäessä TV-mainonnan ensimmäistä kertaa. Tämän etumatkan arvioidaan kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana erityisesti mobiilimainonnan merkittävän kasvun ansiosta. Myös TV-mainonnan markkinan arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti, mutta verkkaisempaan tahtiin.

Internetmainonnan kasvun moottori on viime vuonna 58,7 %:lla kasvanut mobiilimainonta, joka kasvaa jatkuvasti vuotuisen kasvun ollessa 18,5 % aina vuoden 2021 loppuun saakka. Suomessa mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti 12,2 % vuodessa ja arvon lähentelevän silloin jo puolta kiinteissä verkoissa tapahtuvan mainonnan arvosta.

Sanomalehtien levikin osuus kokonaistulosta suurempi kuin mainosten vuonna 2016

Vaikka sanomalehtien levikin globaali arvo on ollut laskussa vuodesta 2015, julkaisijoilla on ollut käytössään keinoja korvata painosmäärien nopeaa laskua ainakin osittain. Vuosittainen mainostulojen pieneminen on kuitenkin voimistunut entisestään, koska mainostajat jättävät painetun median sankoin joukoin, ja toisaalta Google ja Facebook työntävät julkaisijoita yhä voimakkaammin pois digitaalisen markkinoinnin tilasta. Sanomalehtien levikkitulojen nouseminen mainostuloja suuremmaksi tulonlähteeksi merkitsee hallitsevien tulovirtojen historiallista siirtymää. Vuonna 2021 sanomalehtien globaalin levikkitulon osuus niiden kokonaistuotosta on 54,0 %.

VR-video tulee

Kuluttajille suunnatun virtuaalisen todellisuuden (VR) sisältötuotannon markkinoiden vuotuinen kasvu on ennustejakson aikana 77 %, ja sen rahallinen arvo on 15,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021. Tästä summasta 8 miljardia dollaria käytetään VR-videoon (91 %:n vuotuinen kasvu). VR-sovellusten, eli ohjelmistojen, jotka eivät ole videoita tai pelejä, vaan esimerkiksi viestintäsovelluksia ja hyötyohjelmistoja, kulutus pysyy maltillisena arvon ollessa vuonna 2021 yhteensä vain 163 miljoonaa dollaria. VR-sovellusten kulutus laskee vuodesta 2018 lähtien, kun ostetut, alustojen tai käyttöjärjestelmien puutteita paikkaavat hyötyohjelmistot sisällytetään ydinalustaan, aivan kuten älypuhelinten sovellukset on laajenevassa määrin sisällytetty iOS:n tai Androidin uusimpiin versioihin.

Kreabin Anna Niemi on nimitetty Viestintäkonsultiksi (Executive Associate)

anna

Kreabin Anna Niemi on nimitetty Viestintäkonsultiksi (Executive Associate) 1.6.2017 alkaen. Nimike täsmentää Annan vastuuta ja osaamista.

Anna on monipuolinen viestintäosaaja, joka on tehnyt useille asiakkaille muun muassa strategista viestinnän suunnittelua, sisällöntuotantoa sekä mediaseurantaa ja -analyysia. Anna tekee viestintää analyyttisella otteella ja auttaa asiakkaitaan kehittämään vaikuttavaa viestintää. Hän aloitti Kreabissa vuonna 2015.

”Kreab on ollut mahtava paikka kehittää osaamista ja päästä ottamaan vastuuta monipuolisista viestintähankkeista. Odotan innolla vilkasta viestintäkesää uudella toimistollamme Mikonkadulla”, Anna sanoo.

Stora Enso on nimittänyt Satu Härkösen Suomen mediasuhteiden ja Suomen puunhankinnan viestintäjohtajaksi

84e8bfeb204dd24f_org

Satu Härkönen on työskennellyt Stora Ensossa vuodesta 1995 lähtien useissa johtotehtävissä myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Viimeisimmäksi hän on toiminut projektipäällikkönä Stora Enson sponsoroidessa Lahden Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuja ja sitä ennen hän toimi Stora Enson Suomen puunhankinnan viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Hänellä on maisterintutkinnot sekä maa- ja metsätieteistä että historiasta.

Satu Härkönen aloittaa uudessa tehtävässään 1. kesäkuuta 2017. Hän raportoi Stora Enson viestintäjohtaja Ulrika Liljalle.

Liisa Nyyssönen, aikaisemmin Stora Enson Suomen mediasuhteiden ja Paper-divisioonan viestintäjohtaja, jatkaa Stora Enson Paper-divisioonan viestintäjohtajana ja raportoi Kati ter Horstille, Paper-divisioonan johtajalle.