:CORONAVIESTINTÄ: Suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa asiantuntijoihin, viranomaisiin ja uutismediaan

Vastaajista 92 prosenttia luotti tutkijoihin ja lääkäreihin ja 90 prosenttia Yleisradioon koronauutisoinnissa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Tutkijoita ja lääkäreitä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta pidetään myös kaikkein hyödyllisimpänä tietolähteenä (hieman yli 70 % vastaajista). Näitä kohtaan myös luottamus oli korkeaa.

Luottamus uutismediaa kohtaan oli vahvaa, noin 60 prosenttia vastaajista piti yleisesti uutismediaa luotettavana, yksittäiset uutismediat saivat vielä korkeampia arvioita: melko tai erittäin luotettavana piti Yleä 90 %, Helsingin Sanomia 76 % ja MTV Uutisia 74 %.

– Luottamus koronauutisointiin on korkeampaa kuin aiemmissa tutkimuksissa havaittu luottamus uutismedioita kohtaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro yleisemmin luottamuksen kasvusta uutisiin, sanoo tutkimuksen johtaja dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Uutismedia sai muutenkin hyviä arvioita. Noin 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on selittänyt, miten toimia koronapandemian oloissa sekä auttanut ymmärtämään koronapandemiaa. Uutisointia piti hieman yli puolet (53 %) asiantuntevana, mutta vastaavasti lähes puolet (43 %) vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on suurennellut pandemiaa.

Sosiaalista mediaa ei pidetty tärkeänä uutislähteenä

Poliitikoista hallitus sai hyvät arviot, noin 70 prosenttia piti sitä melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä. Oppositiota sen sijaan vain noin viidennes piti melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä.

Uutismedioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset olivat tärkein uutislähde (80 % vastaajista), mutta uutismediat ja keskustelut sosiaalisessa mediassa olivat tärkeä uutislähde vain noin joka viidennelle vastaajalle.

– Vain 13 prosenttia ilmoitti, että keskusteleminen internetissä tai sosiaalisessa mediassa koronasta on vastaajalle melko tai erittäin tärkeää, Matikainen kertoo.

Virheelliseen informaatioon oli törmätty melko vähän, eniten sitä oli vastaajien mukaan jakaneet vieraat ihmiset (35 %) ja vähiten sairaanhoitopiirit (4 %). Virheelliseen informaatioon oli törmännyt eri sosiaalisen median palveluissa noin viidesosa vastaajista, eniten keskustelufoorumeilla (37 %).

– Kiinnostavaa on, että luottamus uutismediaa ja viranomaisia kohtaan on näin voimakasta. Yllättävintä on, että internetin ja sosiaalisen median rooli on puolestaan näin pieni.Kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna suomalaiset kokevat koronaviestinnän ja -uutisoinnin onnistuneen hyvin, toteaa Matikainen.

Kyselyyn vastanneita 1354

Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internet-paneelista 11.-18.5.2020, ja kyselyyn vastasi 1354 henkilöä. Tutkimuksen tulokset on painotettu edustamaan Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Virhemarginaali vaihtelee välillä 0,8-2,9 %, tutkimustuloksesta riippuen.

Tutkimus on osa Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus –tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median vallasta ja luottamuksesta sekä verrataan tuloksia kahteen kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen. Hankkeen loppuraportti julkaistaan elokuussa 2020. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Mainonnan määrä huhtikuussa ennätyksellisen alhaalla

Huhtikuussa mainonnan määrä laski -42,8 % vuoden 2019 huhtikuuhun verrattuna. Vuoden 2019 huhtikuussa vaalimainonta kasvatti mainonnan määrää. Ilman vaalimainontaa mainonnan määrän lasku oli -38,2 % vuoden takaiseen nähden.

”Voimakasta laskua osattiin odottaa, mutta silti lukujen mittaluokka yllätti. Vastaavaa ei ole nähty kertaakaan seurantahistorian aikana. Normaalisti huhtikuu on vuoden kolmanneksi tai neljänneksi suurin kuukausi mainonnan määrässä mitattuna. Nyt huhtikuussa jäätiin tyypillisen heinäkuun eli vuoden hiljaisimman kuukauden tasolle”,  toteaa Tapio Heikinheimo, Kantarin Ad Intelligence Lead.

Lasku on ollut voimakasta kaikissa mediaryhmissä. Verrattuna edellisen vuoden huhtikuuhun sanomalehtien (painettu media) muutosprosentti on -50,1 %, aikakauslehtien (painettu media) -18,2 % ja television -39,6 %. Verkkomediassa mainonnan määrä laski -26,0 % ja ulkomainonnassa -68,6 %. Radion osalta muutosprosentti on -48,2 %.

”Maaliskuussa alkaneen poikkeustilan myötä mainostajat ovat tehneet voimakkaan hätäjarrutuksen ja vaikutus näkyy nyt koko mediakentässä. Kampanjointia ei ole kevennetty sieltä täältä valikoiden, vaan hanoja on laitettu kiinni läpi linjan”, Heikinheimo jatkaa.

”Mainonnan määrän lasku on paradoksi. Kuluttajat ovat edelleen sitä mieltä, että brändien tulisi mainostaa. Poikkeusaikana heillä on myös aikaa käyttää mediaa enemmän”,  Kantarin toimitusjohtaja Satu Yrjänen painottaa.

Mediamainontaansa lisäsivät huhtikuussa telepalveluiden ja pesuaineiden mainostajat. Eniten laski matkailun ja liikenteen, moottoriajoneuvojen, finanssialan sekä pukeutumisen mainonta. Avoimien työpaikkojen ilmoittelu väheni huhtikuussa -52,2 % vuoden takaiseen nähden.

Merkkimainonta laski -44,9 %, vähittäiskaupan mainonta -35,4 % ja luokiteltu ilmoittelu -43,6 % vuoden 2019 huhtikuuhun verrattuna.

”Huhtikuussa elettiin kriisin synkintä aikaa. Pandemia ei vielä näyttänyt laantumisen merkkejä ja rajoitustoimet olivat täysimääräisesti päällä ilman tietoa tilanteen kestosta. Nythän tilanne näyttää jo hieman valoisammalta. Rajoituksia on osin jo purettu ja kesää kohti niitä tullaan todennäköisesti purkamaan edelleen. Onkin todennäköistä, että myös mainonta lähtee tästä pikkuhiljaa kohti normaalimpia aikoja”, Heikinheimo toteaa.

”Jopa 61 % suomalaisista toivoo brändeiltä käytännönläheisyyttä juuri nyt. Brändimarkkinointi poikkeusaikana on hyvä tapa syventää ja vahvistaa suhdetta mainostajan ja asiakkaan välillä. Markkinoijalle tämä on mahdollisuus, etenkin, jos brändillä on aito rooli asiakkaan elämässä myös poikkeusaikana”, Yrjänen kiteyttää.

Kantarin seuranta mediamainonnan määrästä toukokuun osalta valmistuu viikolla 25.

Tiedot perustuvat Kantar TNS:n Ad Intelligencen jatkuvassa kuukausittaisessa seurannassa olevien medioiden mittaukseen.

Ylelle uusi strategia – Yle on kaikille yhteinen, jokaiselle oma

Uuden strategian ytimessä ovat tarkoitus ja arvot: Yle lisää ymmärrystä ja vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria vastuullisesti, luotettavasti ja ihmistä arvostaen. Kaikille yhteinen, jokaiselle oma -strategia otetaan käyttöön heti ja se on voimassa toistaiseksi.

Yle-lain mukaan yhtiön strategiasta päättää hallintoneuvosto, joka hyväksyi yhtiön uuden strategian 19.5.2020. Prosessin aikana kuultiin niin asiantuntijoita, sidosryhmiä, suomalaisia kuin yleläisiäkin.

Sataa vuotta lähestyvä Yle katsoo uudessa strategiassaan vahvasti tulevaan. Myllertävällä ja pirstaloituneella mediakentällä menestyäkseen on uudistuttava rohkeasti: Yle haluaa olla edelläkävijöiden joukossa uusien teknologioiden soveltamisessa ja kehittää vuorovaikutusta myös digitaalisesti. Myös suhdetta lapsiin ja nuoriin halutaan vahvistaa entisestään.

“Ylen tarkoitus on lisätä ymmärrystä toisistamme ja maailmasta ja vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Ylen erityinen rooli yhteiskunnan perusturvallisuuden ylläpitäjänä ja luotettavan tiedon välittäjänä kaikille suomalaisille on korostunut tänä poikkeuksellisena keväänä. Koko kansan Ylen on oltava jatkossakin luottamuksen arvoinen: pidämmekin huolta sisältöjemme ja palvelujemme luotettavuudesta ja näytämme yhä monipuolisemman kuvan Suomesta”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Uuden strategiansa mukaisesti Yle pyrkii muun muassa vahvistamaan yleisösuhdettaan ja sidettään erilaisiin suomalaisiin, lisäämään läsnäoloa ihmisten parissa, luomaan uudenlaisia kumppanuuksia, satsaamaan henkilökohtaiseen käyttökokemukseen ja painottaa digitaalista julkaisemista jatkuvasti enemmän kehittäen samalla myös perinteisiä kanaviaan.

“Ylen uuden strategian nimeen Kaikille yhteinen, jokaiselle oma kiteytyy yhtiön tärkein tehtävä, joka on suomalaisten palveleminen yhdessä ja erikseen. Ylen on kerrottava luotettavasti kansakunnalle tärkeistä asioista, mutta samalla onnistuttava vastaamaan ihmisten yksilöllisiin kiinnostuksenkohteisiin”, sanoo Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satonen.

Ylen hallitus asettaa strategian pohjalta Ylelle lähivuosien tavoitteet ja seuraa strategian toteutusta. Yksittäisistä sisältö- ja julkaisupäätöksistä vastaavat Ylen johtajat vastaavan toimittajan ominaisuudessa.

Arla ja UPM hyppäsivät lisättyyn todellisuuteen Roni Backin kanssa – tavoitteena edistää lapsiperheiden kiertotaloustaitoja Kierrätyskamut-pelin avulla

Roni Backin tähdittämä Kierrätyskamut-kiertotalouspeli on saanut pelaajat tekemään jo yli 10 000 päivätehtävää, joista jokainen kuljettaa maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arla Suomi ja UPM haluavat Kierrätyskamujen kanssa edistää kiertotaloutta ja parantaa perheiden kierrätystaitoja entisestään.

Arla Suomi ja UPM pelillistävät kiertotalousopit hauskaan ja helppoon muotoon, joka palkitsee pelaajaa uusista oivalluksista. Uutta teknologiaa hyödyntävä Kierrätyskamut on jatkoa yhteistyölle, joka lähti liikkeelle Arlan ja UPM:n tekemästä pakkausuudistuksesta, jonka myötä kaikki Arlan harjakattopakkaukset vaihdettiin täysin uusiutuvista materiaaleista valmistettuihin.

Pakkaukset ovat näkyvässä roolissa myös tällä kertaa, sillä Kierrätyskamut-peliä pääsee pelaamaan kaikista Arlan maito- ja Luonto+-jogurttipurkeista: pelaajan tarvitsee vain skannata purkin kylki puhelimeen ladatulla Arilyn-sovelluksella ja ruokapöydälle pomppaavat Kierrätyskamut ohjeistavat pelaaja eteenpäin.

Uutta hyvää jokaiseen päivään

Lisättyä todellisuutta hyödyntävän Kierrätyskamut-pelin hahmot antavat pelaajalle päivittäin yhden tehtävän, jonka suorittamisesta palkitaan pelin sisäisillä palkinnoilla. Pelin sisällä jokaisella pelaajalla on oma uniikki Kierrätyskamut-maatila, jossa pelaaja voi hyödyntää ansaitsemiaan palkintoja ja viettää aikaa tilalle jemmattujen toiminnallisuuksien parissa.

Animoidut Kierrätyskamut ovat saaneet ystäväkseen myös tuttuja tästä maailmasta, sillä Roni Back on ollut mukana pelin suunnittelussa ja pelistä löytyykin liuta hänen luomiaan päivätehtäviä sekä hänet nähdään pelin sisällä myös yhtenä pelihahmoista.

“Tehtävien suunnitteleminen oli hauskaa, sillä niissä yhdistyy pelaamisen parhaat puolet: sosiaalisuus ja uuden oppiminen”, Back kertoo. “Pelimaailma tarjoaa mielenkiintoisia oivalluksia, jotka jalkautuvat todelliseen maailmaan päivätehtävien kautta. Näin ruudun ääressä vietetty aikakaan ei pääse karkaamaan lapasesta.”

Kiertotalous on usein pieniä hyviä tekoja

Useat Kierrätyskamujen tehtävät ovat kotona tai lähiympäristössä suoritettavia pieniä hyviä tekoja, joita on mukava suorittaa yksin tai pienellä porukalla. Päivätehtävät tekevät näin kiertotaloudesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja luontoon hyvinkin konkreettisia.

“On ollut siistiä huomata, että porukka on oikeasti lähtenyt tekemään näitä askareita. Inboxini on esimerkiksi nyt täynnä kuvia kierrätystaideteoksista, sillä se oli yhtenä pelin tehtävistä.”

Kierrätyskamut todella ovat liikkeellä, sillä pieniä hyviä tekoja on päivätehtävien muodossa tehty jo yli 10 000.

Lataa sovellus ja lähde mukaan

Kierrätyskamujen matkaan hyppääminen on hyvin yksinkertaista. Pelaajan tarvitsee vain ladata puhelimeensa Arilyn-sovellus, skannata Arlan maito- tai Luonto+-jogurttipurkin kylki ja pelinäkymä avautuu. Aamu-kissa, Roni ja muut Kierrätyskamut auttavat tästä eteenpäin.

Yhdessä kohti hyviä tekoja

Kierrätyskamut-peli on osoitus siitä, että usean tahon yhteistyöllä saadaan aikaan hyviä asioita. Kierrätyskamut-pelin ja -konseptin suunnittelusta sekä toteutuksesta vastasi Arilyn yhdessä Arlan, UPM:n ja Roni Backin kanssa. Peliä tukeva kommunikaatiokonsepti syntyi tiiviissä yhteistyössä Arlan, UPM:n, 358:n, Caratin, Arilynin, Roni Backin ja vaikuttajamarkkinoinnista vastanneen Splayn kanssa.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n viestintäjohtaksi Katja Kannonlahti

Katja Kannonlahti, kuva Tampereen yliopisto / Jonne Renvall

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n viestintäjohtajana on toukokuun alussa aloittanut Katja Kannonlahti. Kannonlahti siirtyi tehtävään Tampereen yliopiston viestinnän johtavan asiantuntijan tehtävästä.

Tampereen yliopistossa Kannonlahti on työskennellyt muun muassa projektijohtajana ja viestintäjohtajana. Tätä ennen Kannonlahti työskenteli pitkään MTV3:n uutisten eri toimituksissa kuten Huomenta Suomi -toimituksessa, 45 minuuttia -ohjelmassa sekä uutisissa. Koulutukseltaan Kannonlahti on filosofian maisteri.

Elina Ravantti ulkoministeriön viestintäjohtajaksi

Kuva: Kimmo Räisänen

Valtioneuvosto on 7. toukokuuta nimittänyt Elina Ravantin ulkoministeriön viestintäjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 15. kesäkuuta 2020 ja toimikausi päättyy 28.2.2025. Ravantti toimii tällä hetkellä Ylen Journalismin akatemian päällikkönä.

Elina Ravantilla on pitkä kokemus media-alasta, viestinnästä ja johtamisesta. Hän on työskennellyt Yleisradiossa mm. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtoryhmän jäsenenä, ulkomaantoimituksen päällikkönä, EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä, Saksan-kirjeenvaihtajana, yhteiskuntasuhdepäällikkönä sekä ulkomaantoimittajana radio- ja tv-uutisissa. Hänellä on myös kokemusta toimitustyöstä sanomalehdissä. Lisäksi hän on toiminut mm. Euroopan Yleisradioliiton EBU:n uutiskomitean sekä Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsenenä.

Koulutukseltaan Elina Ravantti on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

“Ulkoministeriössä on Suomen laajin kansainvälisten asioiden asiantuntemus. On etuoikeus päästä työyhteisöön, joka tekee ympäri maailmaa joka päivä töitä Suomen ja suomalaisten hyväksi”, Ravantti sanoo.

Ulkoministeriön viestintäjohtaja johtaa ministeriön viestintäosastoa, vastaa ministeriön viestinnän strategisesta kehittämisestä sekä toimii ministeriön johtoryhmän jäsenenä.

Viestintäjohtajan virkaa haki yhteensä 32 henkilöä. Haku jouduttiin uusimaan hakuprosessin loppuvaiheessa tammikuussa 2020 hakuilmoituksen puutteiden takia.

Lidlin Kesälaif -musavideolla tanssii 120 suomalaista – videon tunnelma yhteishengestä vetää sanattomaksi

Lidlin tämän kevään kesäbiisi Kesälaif henkii Kikan Mä haluun viihdyttää kappalettaPoikkeusoloissa päätettiin tehdä poikkeuspäätös ja musavideon tekoon kutsuttiin koko Suomi. Hakijoita videolle oli yhteensä lähes 2000, joista mukaan valittiin 120 henkilöä. Videon TV-ensiesitys nähdään Nelosen kanavilla 29.4. klo 20 jälkeen.

Lidl päätti tänä vuonna piristää etääntyneitä suomalaisia ja luoda yhteishenkeä kutsumalla kaikki mukaan musavideon tekoon. Kesälaif -kappale julkaistiin siksi jo hyvissä ajoin etukäteen ja mukana tanssiin haastamassa olivat myös eri radiokanavat. Mukaan lopulliseen versioon päässeille ilmoitettiin aiheesta erikseen ja uutinen otettiin kodeissa ilolla vastaan. Myös vanhemmat olivat iloisia alaikäisten lastensa puolesta.

Tämä musiikkivideo jää elämään meille muistoihin pitkäksi aikaa. Videosta muistetaan toki tämä koronakevät, mutta uskon että ennen kaikkea se, kuinka tärkeää juuri tällaisena hetkenä on puhaltaa yhteen hiileen. Musavideo tuo kyyneleet silmiin, naurusta ja ilosta, mutta se herkistää myös ymmärtämään minkälaisessa tilanteessa monessa kodissa eletään. Siksi oli mahtava, että niin moni heittäytyi mukaan videon tekoon. Toivotaan, että tämä toisi kaikkiin koteihin iloa ja kesämieltä, sanoo Christian Saukkola, Lidlin Creative Manager.

Kesäbiisiä odotetaan yhä innokkaammin

Tänä vuonna kesäbiisiksi haluttiin valita jotain, millä saadaan koko kansa vauvasta vaariin innostumaan ja tunnistamaan biisi. Kesälaif -biisissä henkii hetkittäin suomalaisille tutun, edesmenneen Kikan kappale Mä haluun viihdyttää. Sanoituksen on tehnyt Teemu Niukkanen ja sovituksen on tehnyt Antti Tuiskun taustajoukoista tutuksi tullut Jurek Reunamäki. Koreografian tanssiin teki Talent -ohjelmasta tuttu Leevi Lehtonen.

Lidlin keväistä kesäbiisitempausta odotetaan joka vuosi yhä innokkaammin. Vuoden 2019 kesäbiisi oli Lidl Stingyn Suomen kesä, jota on ladattu Youtubessa lähes 4 miljoonaa kertaa ja Spotifyssa se on saanut 625 000 kuuntelua. Vertailun vuoksi vuoden 2018 Kesä on kreisii -kappaletta on ladattu Spotifyssa yli miljoona kertaa ja sitä on katsottu Youtubessa 2 300 000 kertaa.

Kesäbiisi on kyllä sellainen tempaus, mitä on ollut mahtava tehdä. Ihmiset ovat joka vuosi yhä innokkaampia tästä. Haluamme aina ilahduttaa ja yllättää. Uskon, että ensi vuoden kesäksi on taas luvassa jotain vähintään yhtä upeaa, kertoo Saukkola.

Lidlin kesäbiisitempaus toteutetaan yhdessä mainostoimisto Folk Finlandin ja tuotantoyhtiö Directors Guildin kanssa.

:SUOMIKUVA: Kansainvälinen media kirjoitti laajasti suomalaisesta osaamisesta 2019

Business Finlandiin kuuluva Finnfacts jatkaa vahvaa linjaa Suomen kaupallisen maakuvan edistäjänä. Vuoden 2019 kansainväliset mediavierailut poikivat 336 artikkelia suomalaisesta osaamisesta ja suomalaisista yrityksistä. Artikkelit tavoittivat lähes 500 miljoonaa ulkomaalaista lukijaa.

Viime vuoden vierailuteemoiksi nostettiin muun muassa terveysteknologia, talviurheilu, kiertotalous, kyberturvallisuus, startupit, uusiutuva energia ja design. Mediavierailuille osallistui yhteensä 118 toimittajaa yli 30 eri maasta. Jokainen toimittaja kirjoitti keskiarvolta ennätykselliset 2,8 artikkelia per vierailu.

Artikkeleissa korostuu usein vertailu Suomen ja toimittajien kotimaiden välillä, jolloin tiettyyn teemaan tai ongelmaan pyritään löytämään uusia vaihtoehtoja – soveltuisiko suomalainen ratkaisu myös muualla? Esimerkiksi terveysteknologia-aiheisella vierailulla korealaistoimittajat vertailivat Suomen ja kotimaansa haasteita liittyen ikääntymiseen. Artikkeleissa pyrittiin löytämään tehokkaampia keinoja ikäihmisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon esittelemällä muun muassa suomalaista digiratkaisuosaamista sekä avoimen datan käyttöä geenitutkimuksessa.

Vierailut avaavat toimittajille uusia näkökulmia

Toimittajat pitävät vierailuja hyvin organisoituina ja vierailukohteita kiinnostavina. Vierailut pyrkivät antamaan monipuolisen ja kattavan kuvan suomalaisesta osaamisesta globaalissa viitekehyksessä.

– Vierailuohjelma avasi uusia lähestymistapoja ja enemmän kirjoitusideoita, kuin alun perin ajattelin, sanoo kiinalaiseen merkittävään Huanqiu.com-julkaisuun kirjoittava toimittaja Xinge Gao, joka osallistui talviurheiluaiheiselle mediavierailulle viime vuonna.

– Runsas artikkelimäärä kertoo siitä, että olemme onnistuneet ennestään lisäämään mediavierailuohjelmien kiinnostavuutta toimittajille. Vierailuilla toimittajat pääsevät tutustumaan hyvin laajaan kattaukseen alan kuumimpia yrityksiä ja trendejä. Ohjelman rakentamisessa hyödynnetään Business Finlandin asiantuntijakaartia Suomessa ja ulkomailla sekä yhteistyötä tehdään yritysten lisäksi muun muassa ulkoministeriön ja yliopistojen kanssa, kertoo PR & Media Manager Tsui-Shan Tu Business Finlandista.

Vuosittain vierailuteemoissa painotetaan Suomen tärkeimpiä vientialoja, ja vierailut linkitetään elinkeinoelämän tärkeimpiin tapahtumiin. Viime vuonna järjestettiin muun muassa mediavierailu japanilaiselle medialle liittyen suomalaista osaamista esille nostavaan Tokion Metsä-paviljonkiin, joka huipentuu Tokion kesäolympialaisiin, sekä talviurheiluaiheinen mediavierailu kiinalaiselle medialle liittyen tuleviin Pekingin talviolympialaisiin 2022. Lisäksi järjestettiin mediavierailu Slush-start-up-tapahtuman ympärille sekä ensimmäistä kertaa Suomessa pidettyyn HIMSS-terveysteknologiatapahtumaan tuotiin myös toimittajaryhmä.

Vuonna 2019 eniten medianäkyvyyttä Kiinassa

Maakohtaisesti eniten mediaosumia tuli Kiinasta (19 %), Japanista (17 %), Isosta-Britanniasta (10 %), Italiasta (7 %) ja Saksasta (7 %). Mediatoiminta tukee yritysten kansainvälistymistä ja vientiä sekä Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

– Kansainvälinen medianäkyvyys on vaikuttavin tapa rakentaa Suomen kaupallista maakuvaa, ja  kansainväliset mediavierailut ovat tässä vahva työkalu. Covid-19-pandemia on perunut tämän kevään ja kesän mediavierailumme, ja seuraamme herkällä korvalla, miten ja milloin kansainvälinen media on valmis vastaanottamaan viestejämme suomalaisesta huippuosaamisesta, sanoo Business Finlandin kansainvälisen markkinoinnin johtaja Heli Jimenez.

Mediavierailujen pääkohderyhmänä ovat ulkomaalaiset laatumediat: vierailuille kutsutaan laajalevikkisten talous- ja yleislehtien printti- ja verkkotoimittajia. Tämän lisäksi toimiala- ja teemakohtaisten mediavierailujen kohderyhmiin kuuluvat ammatti- ja erityislehtien toimittajat. Viime vuonna mediavierailuille osallistui muun muassa toimittajia The GuardianistaFinancial Timesista, The EconomististaHandelsblattista Saksasta, Chosun Dailysta Koreasta sekä Japanista Yomiuri Shimbunista ja Elle Decorista.

Analyysin mediavierailuista syntyneiden juttujen saavuttavuudesta on tehnyt M-Brain.

Alko ottaa käyttöön uuden markkinointiviestinnän toimintamallin

Alko on valinnut kilpailutuksen kautta OMD Finlandin mediatoimistopalveluiden toimittajakseen. Valinnassa painotettiin kykyä brändijohtamiseen, strategisen tason mediasuunnitteluun osaamista ja yhteistyökykyä eri toimijoiden kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on parantaa suunnittelun tuloksellisuutta ja toimenpiteiden tehokasta läpivientiä. Uudessa toimintamallissa OMD:n mediakonsultti toimii jatkossa kiinteästi osana Alkon markkinointiviestintätoimistokumppanin tiimiä. Lisäksi OMD:n puolella erillinen yhteyshenkilö vastaa mediasuunnittelun käytännön toteutuksesta ja jalkauttamisesta.

Alkon strategian mukaisesti pyrimme kehittämään toimintaamme ketterämmäksi ja tehokkaammaksi. Viestinnässäkin pyrimme parempaa mitattavuuteen ja tiedolla johtamiseen. Haluamme päästä Ideasta toteutukseen nopeasti, mutta laadukkaasti. OMD valittiin kumppaniksi, koska heidän osaamisensa ja esittämänsä yhteistyömalli tukee strategiaamme. Alko pyrkii toimimaan aina vastuullisesti ja OMD:n avulla otamme nämä asiat paremmin huomioon myös mediasuunnittelussa”, toteaa Alkon viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho.

Asiakkaat haluavat huippuosaamista, ketteriä asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja vastuullisuuden huomiointia myös markkinointiviestinnässä

OMD Finlandin toimitusjohtaja Markus Grannenfelt: “Olemme muuttaneet omia toimintatapojamme vastaamaan joustavasti erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tämä on vaatinut sisäisten prosessien ja ainutlaatuisten työkalujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Panostamme ihmisten monipuolisen markkinointiviestinnän osaamisen kehittämiseen, jotta voimme entistä paremmin vastata asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin konsultoinnissa sekä mediaostamisen prosessien nopeuttamiseen automatisoinnin avulla. Alkon toimintamalli, jossa media- ja markkinointiviestintätoimisto toimivat yhtenä ketteränä tiiminä, on kokemuksemme mukaan tehokkain tapa tehdä tuloksellista viestintää.

Alko haluaa toimia erittäin vastuullisesti ja tämä haastaa myös meidät miettimään, miten vastuullisuus näkyy sekä mediavalinnoissa että omassa toiminnassamme. Tämä yhteistyö antaa meille valtavasti mahdollisuuksia tulevaisuudessa.”

Nuoret mediamonisuorittavat ja käyttävät älypuhelinta tiedostamatta ja rutiininomaisesti

Nuorten aikuisten digitaalinen monisuorittaminen (multitasking) on kasvussa. Käytössä on yhä useammin enemmän kuin yksi päätelaite samanaikaisesti, samalla näytöllä on yhtä aikaa avoinna useampia toimintoja ja mobiilimediaa käytetään myös esimerkiksi vietettäessä aikaa ystävien kanssa tai luentojen aikana. Tämä käy ilmi Åbo Akademin kansainvälisen markkinoinnin yliopisto-opettaja Johanna Lindströmin väitöskirjatutkimuksesta.

Tutkimustaan varten Lindström keräsi lähes 800 mediapäiväkirjaa vuosina 2013–2019. Päiväkirjoja pitivät nuoret aikuiset, jotka ovat syntyneet vuonna 1990 tai myöhemmin ja ovat ns. diginatiiveja. Päiväkirjoissaan he raportoivat päivittäin omaa median käyttöään yhden viikon ajan ja pohtivat mediakäyttäytymistään.

– Tämä sukupolvi on kasvanut maailmassa, jossa internet on aina ollut olemassa, ja he omaksuvat nopeasti uusia digitaitoja, Lindström sanoo.

Tutkimukseen osallistuneet raportoivat, että heidän mediatottumuksensa vaikuttavat keskittymiskykyyn ja aiheuttavat levottomuutta, stressiä sekä ajanhallinta- ja uniongelmia.

– Tutkimus osoittaa myös, että arkinen mediamonisuorittaminen on usein tiedostamatonta, rutiininomaista ja addiktoivaa. Puhelimesta on vaikea irrottautua, Lindström toteaa.

Lindström kertoo, että tutkimusten mukaan jatkuva fokuksen siirtyminen asiasta toiseen ei ole hyväksi aivoille eivätkä aivomme oikeastaan pysty käsittelemään useita rinnakkaisia toimintoja. Monisuorittaminen rasittaa järjestelmää, mikä johtaa väsymiseen, suorituskyvyn heikkenemiseen ja käyttäytymismallien pirstaloitumiseen.

– Tämä näkyi myös omassa tutkimuksessani. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat mediapäiväkirjoissaan, että he tuntevat itsensä levottomiksi ja heillä on keskittymisvaikeuksia.

Tutkimustyön loppupuolella nousi esiin myös vastakkainen trendi, joka osoittaa lisääntynyttä tarvetta oppia hallitsemaan digitaalisia häiriötekijöitä. Tutkimukseen osallistuneet kertovat tekevänsä usein tietoisen valinnan ja laittavansa puhelimen pois eri tilanteissa esimerkiksi voidakseen opiskella häiriöttä tai nukkua rauhassa.

– Keskeisenä väitöstyöni tuloksena haluan tuoda esiin sen, että meidän on oltava paremmin tietoisia omasta mediakäyttäytymisestämme. Koska niin paljon tapahtuu tiedostamatta ja automaattisesti, meidän on opittava pohtimaan omaa toimintaamme sekä niitä tekijöitä ja tilanteita, jotka aiheuttavat mediamonisuorittamista. Meidän on opeteltava uusia strategioita arkisen median käytön hallintaan, sanoo Johanna Lindström.

Johanna Lindströmin väitöskirja kansainvälisen markkinoinnin alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.4.2020. Väitöskirjan otsikkona on Understanding digital distraction: A longitudinal study on disruptive everyday media multitasking among diginatives.