Suomen Yliopistokiinteistöt valitsi Ilmeen markkinointiviestinnän kumppanikseen

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on valinnut markkinoinnin ja viestinnän kumppanikseen Ilmeen. Ilme vastaa jatkossa SYK:in ulkoistetusta markkinointiviestinnästä. Yhteistyö käynnistyy SYK:in vuoden 2019 vuosikertomuksen toteutuksella.

Ilme on yli 23-vuotias markkinointiviestinnän toimisto, jonka lähes 40-henkinen asiantuntijatiimi tarjoaa asiakkailleen monipuolisia markkinoinnin ja viestinnän palveluja. Yhteistyö Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa sisältää palveluja Ilmeen koko osaamiskentästä.

– Olemme viime vuosina vahvistaneet entistäkin enemmän laaja-alaisia, strategisia markkinointiviestinnän kumppanuuksiamme. Yhteistyö Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa on osoitus siitä, että asiakkaamme tunnistavat kykymme niin strategisessa ymmärryksessä kuin vaikuttavissa toteutuksissa. Kuten meidän toiminnassamme, myös SYK:issä korostuu vahva kehittymisen draivi, sanoo Ilmeen Tampereen-yksikönjohtaja Hanna Jokinen.

Suomen Yliopistokiinteistöt painotti markkinoinnin ja viestinnän kumppanin valinnassaan Ilmeen laajaa palvelutarjontaa sekä hyvää, henkilökohtaista vuorovaikutusta.

– Olimme vaikuttuneita, että Ilmeessä meille esiteltiin heti ensi tapaamisessa laaja asiantuntijatiimi, jonka kanssa pääsisimme työskentelemään. Tuntui, että Ilmeen tiimimme pääsi nopeasti kiinni tarinaamme, vastasi tarpeisiimme oikeanlaisella osaamisella ja heidän resurssinsa ja ammattitaitonsa vastaa kattavasti siihen, mitä kumppanilta tarvitsemmekaan. Näemme, että Ilmeestä saamme innovatiivista otetta, uusia tuulia alalta sekä prosessinomaista, proaktiivista ja tehokasta tekemistä, sanoo Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n varatoimitusjohtaja Anssi Koski.

Kumppanuuden ydintiimin Ilmeessä muodostavat projektipäällikkö Jenni Lehterikorpi, brändi- ja PR-spesialisti Karri Harju, viestinnän asiantuntija Kati Kovalainen, AD Kasper Ojala ja teknologiajohtaja Janne Riihimäki.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on valtakunnallinen kampuskehittäjä, joka omistaa ja kehittää kiinteistöjä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevilla korkeakoulujen kampuksilla. SYK luo mahdollisuuksia alueelliselle kasvulle yhdistämällä tieteen ja tutkimuksen, elinkeinoelämän ja eläväisen kaupungin. Yritys tarjoaa asiakkailleen heidän tarpeitaan vastaavia, kustannustehokkaita tilaratkaisuja. Vuonna 2018 SYK:in liikevaihto oli 159,5 miljoonaa euroa. SYK:in kiinteistöjen pinta-ala on yhteenlaskettuna 1,3 miljoona neliömetriä.

Av-käännösten laatusuositukset julkistettiin

Kääntäjien, käännöstoimistojen, tv-kanavien, suoratoistopalveluiden ja Kotimaisten kielten keskuksen edustajien kanssa on laadittu televisiossa, suoratoistopalveluissa ja tallenteilla käytettävien käännöstekstien laatusuositukset. Laatusuositukset julkistettiin 27.1. Helsingissä.

LAATUSUOSITUKSET TUOVAT SELKEYTTÄ KÄYTÄNTEISIIN

Television ja suoratoistopalvelujen tekstitykset ovat Suomen luetuimpia tekstejä. Jokaisella käännöksiä tuottavalla organisaatiolla on kuitenkin ollut omat mallinsa ja vaatimuksensa, ja tämä on johtanut tekstityskäytänteiden suureen vaihtelevuuteen. Laatusuosituksiin on koottu elementit siitä, mistä hyvä tekstitys koostuu ja mitä siltä vaaditaan.

Laatusuosituksiin on koottu yhteiset käytänteet, joista hyötyvät niin kääntäjät kuin katsojat. Suosituksilla pyritään myös varmistamaan tekstityksen laatu. Laatusuositusten tarkoituksena on palvella kaikkia av-tekstitysten tuottamiseen osallistuvia ja niitä hyödyntäviä osapuolia, myös katsojia. Niiden tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset tekstityskäytänteet, toimia ohjenuorana kääntäjille, toimia laadun merkkinä käännösten tilaajille ja teettäjille sekä vakiinnuttaa av-käännösalan sanastoa.

Vaikka laatusuositukset toimivat kääntäjälle ohjenuorana, lopullisen käännösratkaisun ja -muodon tuottaa kääntäjä ammattitaitoonsa turvautuen.

LAATUSUOSITUKSET SUOMENKIELISILLE JA RUOTSINKIELISILLE RUUTUTEKSTEILLE

Laatusuositukset on laadittu erikseen sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille ruututeksteille. Ruotsinkielinen laatusuositus pohjautuu suomenkieliselle, ja siinä otetaan huomioon ruotsin kielen erityispiirteet. Laatusuositus kuitenkin muistuttaa suomenkielistä suositusta, koska tekstitysperinne Suomessa on sama kummallakin kielellä.

Laatusuositukset käännetään myös englanniksi, jotta niitä voidaan hyödyntää kansainvälisesti. Tarkoituksena on, että laatusuositusten pohjalta laaditaan myös kansallinen SFS-standardi.

Ohjelmatekstityksiä eli suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien suomen- ja ruotsinkielisiä tekstityksiä varten laaditaan suositukset vuoden 2020 aikana.

Hankkeen ovat toteuttaneet Kieliasiantuntijat ry, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ry sekä Kotimaisten kielten keskus Kotus yhteistyössä kääntäjien, käännöstoimistojen, tv-kanavien ja suoratoistopalveluiden edustajien kanssa.

Käännöstekstitysten laatusuositukset 2020 (pdf)

Riktlinjer för svensk undertextning i Finland 2020 (pdf)

Laatusuositusten noudattamista suosittelevat seuraavat tahot:

AlfaTV
Kieliasiantuntijat ry
Kotimaisten kielten keskus
Lingsoft Language Services Oy
Mtv Oy
Pre-Text Oy
Rosmer osk.
Saga Vera Oy
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Yleisradio

“Paras tapa lukea uutisia” – HBL toteutti Digian kanssa uuden mobiilisovelluksen

Uutisten kuluttaminen siirtyy kovaa vauhtia mobiiliin. Uuden sovelluksen avulla Hufvudstadsbladet haluaa tarjota mobiililukijoille parasta mahdollista palvelua.

Hufvudstadsbladet (HBL) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti. HBL julkaisi joulun alla uuden mobiilisovelluksen, jonka toteutuksessa kumppanina on ollut Digia. Sovellus on saatavilla Android- ja iOS-puhelimiin, ja se on tehty hybridimallilla natiivikehitystyökaluja ja web-teknologioita (React) hyödyntäen.

“HBL:n lukijoista jo noin 60-70 prosenttia kuluttaa uutissisältöjä mobiilissa, eikä vähenemisen merkkejä näy, päinvastoin. Applikaatiolla vastaamme tähän kuluttajakäyttäytymisen muutokseen. Siksi tämä on meille erittäin tärkeä, strategisesti merkittävä hanke”, sanoo HBL:ää julkaisevan KSF Median digitaalisten palveluiden johtaja Antti Haarala.

Uusi sovellus tarjoaa myös muille kuin tilaajille mahdollisuuden päästä HBL:n sisältöjen pariin. Näin sovellus tuo HBL:n sisällöt helpommin saataville ja madaltaa kynnystä uusille tilaajille. HBL:n aiempi mobiilisovellus, HBL 365, päivitetään entistä selkeämmin tilaajille tarkoitetuksi näköislehtisovellukseksi.

”Uuden sovelluksen tärkein tavoite on sitouttaa lukijoita. Toivomme, että ne, jotka sovelluksen lataavat, myös jatkavat käyttöä eivätkä poista sovellusta lyhyen kokeilun jälkeen. Ensikokemusten perusteella tässä on onnistuttu. Muun muassa välitön tieto uutistapahtumista push-notifikaatioiden avulla on tärkeä palvelu lukijoille”, Haarala kertoo.

Sisällön moninaisuus haastoi teknisen toteutuksen – ratkaisuna hybridi

Mediasisällöt koostuvat tänä päivänä tekstin ja kuvan lisäksi monimuotoisista elementeistä, kuten videoista, graafeista, visualisoinneista ja ulkopuolisista linkeistä. Tämän teknisen kokonaisuuden toteuttaminen sivujen latausnopeuden kärsimättä oli hankkeen suurin haaste sekä HBL:n että Digian kokeneille mobiilikehityksen ammattilaisille.

”Päädyimme hybridimalliin, jossa uutislistaukset on tehty natiivisti iOS- ja Android-alustalle ja yksittäiset artikkelinäkymät Reactilla, webbiteknologiaa hyödyntäen. Näin minimoidaan tiedonsiirron määrä ja maksimoidaan suorituskyky. Lopputuloksena on käyttäjän näkökulmasta hyvin natiivin oloinen sovellus, jossa artikkelit latautuvat nopeasti”, Mikko Sairanen Digialta kertoo.

HBL-sovellusta hyödyntämällä KSF Media aikoo seuraavaksi toteuttaa omat mobiilisovellukset myös konsernin ruotsinkielisille paikallislehdille, Västra Nylandille ja Östnylandille.

”Lähtökohta HBL-sovellusprojektiin oli, että tehdään yksi toimiva sovelluspohja, joka pystytään helposti konvertoimaan muiden konsernin medioiden käyttöön. Kaikkia konsernin lehtiä tehdään samoilla toimitusjärjestelmillä, joten saman mobiilialustan hyödyntäminen on looginen ja kohtuullisen helppo askel”, Haarala kertoo.

Haarala kertoo projektin sujuneen vaivattomasti – kiitos sitoutuneen ja tekemisestä innostuneen porukan.

”Täytyy antaa kiitokset Digian väelle. Digian devaajat pystyivät toteuttamaan meidän vision. Kaikki ovat olleet täysillä mukana projektissa ja hanketta on tehty hyvällä fiiliksellä tiiviissä yhteistyössä”; Haarala sanoo.

MTV Oy saa pitää toimilupansa

Valtioneuvosto päätti 23. tammikuuta 2020, ettei se peruuta MTV Oy:n televisiotoimintaan myönnettyjä ohjelmistotoimilupia, vaikka määräysvalta yhtiössä vaihtuu.

MTV Oy:n ja Telia Company AB:n välinen yrityskauppa toteutui 2.12.2019 jolloin MTV Oy:n toimiluvanvaraisen televisiotoiminnan tosiasiallinen määräysvalta siirtyi Telia Company AB:lle.

MTV on harjoittanut televisiotoimintaa antenniverkossa 15 toimiluvan nojalla. Toimiluvat ovat voimassa 10.1.2027 saakka. Toimiluvista yksi on MTV3-kanavalle myönnetty niin sanottu yleisen edun kanavan toimilupa, joka tuli voimaan 1.2.2018. Muut yhtiön ohjelmistotoimiluvat ovat tavallisia ohjelmistotoimilupia ja ne on myönnetty joko vapaasti vastaanotettaville tai maksutelevisiokanaville.

Valtioneuvoston päätös koskee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla myönnettyjä ohjelmistotoimilupia. Valtioneuvosto katsoo, että estettä haetun määräysvallan muutoksen hyväksymiselle ei ole, sillä määräysvallan muutos yhtiössä ei johda ohjelmatarjonnan keskittymiseen televisiomarkkinoilla.

Mediapersoona Jekku Berglund on Billebeinon uusi markkinointipäällikkö – tavoitteena kansainvälistyminen

Billebeino ja Jekku Berglund

Ex-NHL-tähti Ville Leinon vaate- ja asustemerkki Billebeino vahvistaa markkinointiaan media-alan ammattilaisella, Jekku Berglundilla.

Vuoden radioammattilaisena palkittu Berglund on saanut paljon tunnustusta onnistumisistaan radiokanava Loopilla, jossa hän on toiminut sen perustamisesta asti.

”Palaset loksahtivat kohdalleen, ja päätös siirtyä Billebeinolle tuntui todella luonnolliselta”, Berglund kertoo.

Myös Billebeinolla ollaan innoissaan uudesta tulokkaasta.

”Ollaan jo pidemmän aikaa seurattu Jekun loistavaa duunia. Ja kun tuli mahdollisuus ’kaapata’ hänet meille, emme epäröineet hetkeäkään”, kommentoi Ville Leino.

”Olen todella otettu siitä, että mut pyydetään just nyt mukaan, kun Billebeino kansainvälistyy kovaa vauhtia. En malta odottaa, että pääsen mukaan tähän rohkeaan tiimiin, joka tekee näyttäviä liikkeitä ja on todella kasvava sekä kiinnostava brändi”, Berglund lisää.

”Uskon ja tiedän, että Jekku istuu meidän tiimiin erittäin hyvin”, sanoo Leino.

Ekojen lippisten kuvauksissa mukana

Jekku Berglund on seurannut Billebeinon vauhdikasta matkaa läheltä, aivan alusta asti.

”Kuusi vuotta sitten kuvattiin lounastauolla Billebeinolle ekat lippikset. Ei varmaan kukaan meistä silloin ajatellut, että nyt oltaisiin tässä pisteessä.”

Jekku Berglund aloittaa työnsä Billebeinon markkinointipäällikkönä tänään tiistaina 21.1.2020. Vaate- ja asustemerkki Billebeino nosti liikevaihtonsa edellisellä tilikaudella jo 2,3 miljoonaan euroon, josta kertyi voittoa peräti 446 000 euroa.

”Vuonna 2020 interaktiivisuus brändin ja kuluttajan välillä korostuu. Enää ei riitä pelkkä mallistojen esittely, vaan kuluttajat haluavat olla osana brändin tekemistä ja tarinaa. Niin kuin minäkin”, Berglund päättää.

Tapahtumatoimisto TAPAUS osti Eventyr AB:n ja laajenee Ruotsiin

Pohjoismaiden suurin tapahtumamarkkinointitoimisto TAPAUS Oy vahvistaa erityisesti henkilöstötilaisuuksien osaamistaan ostamalla tukholmalaisen Eventyr-tapahtumatoimiston.

TAPAUS jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista ja laajentaa markkina-aluettaan Ruotsiin ostamalla Ruotsin johtavan tapahtumamarkkinointitoimisto Eventyr AB:n. Kummatkin yritykset jatkavat liiketoimintaansa itsenäisesti, hyödyntäen toistensa vahvuuksia.

”Teimme laajan tutkimuksen Ruotsin markkinasta ja huomasimme Eventyrin olevan johtava toimisto markkinoilla ja siten myös meidän listamme ykkönen. Olemme äärettömän tyytyväisiä, että löysimme yhteisen arvopohjan ja ambitiotason Eventyrin kanssa. Haluamme oppia toisiltamme ja viedä alaa eteenpäin. Tavoitteenamme on yhdessä olla johtava tapahtumatoimisto Pohjoismaissa”, tiivistää TAPAUS Oy:n toimitusjohtaja Timo Aalto.

Vuonna 1995 perustettu Eventyr on monia palkintoja kerännyt 32 hengen tapahtumamarkkinointitoimisto, jonka toimitusjohtaja Sofi Franzén valittiin Vuoden 2018 toimitusjohtajaksi Ruotsissa. Yritys jakaa Tapauksen kanssa yhteisen kulttuurin, jossa henkilöstö on keskiössä ja yhdessä jaettu huumori tärkeää.

”Olemme viime vuosina kehittäneet Eventyrin toimistoksi, jonka liikevaihto on kasvanut noin 9,5 miljoonasta 15 miljoonaan euroon ja jolla on vahvat suunnitelmat eteenpäin. Olemme huomanneet, että monet nykyisistä asiakkaistamme ovat kiinnostuneita pohjoismaisesta toimijasta ja siksi TAPAUS tuntui nyt strategisesti juuri oikealta ja todella innostavalta. Asiakkaamme ovat tässä kaupassa suurimmat voittajat”, sanoo Eventyrin toimitusjohtaja Sofi Franzén.

Ruotsissa yritykset ovat jo vuosia panostaneet henkilöstön sitouttamiseen tapahtumilla. Sille on nyt entistä enemmän kysyntää myös Suomessa, kun työelämän murros ja suurten ikäluokkien eläköityminen pakottaa suomalaiset yritykset panostamaan entistä enemmän nykyisten työntekijöiden sitouttamiseen ja uusien houkuttelemiseen.

”Eventyrillä on huima henkilöstötilaisuuksien osaaminen, jota hyödyntämällä kehitämme sekä asiakkaiden B2E-tilaisuuksien laatua että työntekijöittemme osaamista. Tämän yrityskaupan myötä haluamme myös itse olla alan paras ja kiinnostavin työpaikka tapahtuma-ammattilaisille sekä Suomessa että Ruotsissa. Yhdistämällä Tapauksen yritystapahtumaosaamisen Eventyrin henkilöstötilaisuuksien osaamiseen, pystymme luomaan pohjoismaisen voittoreseptin”, sanoo TAPAUS Oy:n toimitusjohtaja Timo Aalto.

Yrityskaupan myötä TAPAUS Groupin arvioitu liikevaihto tulee olemaan noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja ryhmä tavoittelee laajempaa kasvua Pohjoismaissa. Kauppakirjat allekirjoitettiin tammikuussa 2020. Sofi Franzén jatkaa Eventyr AB:n toimitusjohtajana sekä Tapaus Groupin osakkaana.

Suomalaisten kanssaihmisiin pitämä välimatka kääntyi hilpeäksi mainokseksi

Nettimeemien innostamat bussipysäkkikuvat mainostavat vakionopeudensäädintä, joka valvoo etäisyyttä edellä ajavaan. Nissanin mukaan ominaisuus on kuin tehty suomalaisille.

Kun suomalainen odottaa aamulla bussia, rupattelu ja muu läheisyys ovat vähissä. Internetissä on jo vuosia kiertänyt tosielämän kuvia, joissa suomalaiset nököttävät pysäkillä mahdollisimman kaukana toisistaan.

Nettimeemien maailma on nyt taittunut mainokseksi. Nissan Nordic Europe mainostaa tilanteella älykästä vakionopeudensäädintä, joka valvoo nopeutta ja etäisyyttä edessä ajavaan.

“Pysäkeillä seisoskelevat ihmiset sopivat täydellisesti kuvaamaan Nissaneista löytyvää ominaisuutta. Molemmissa nimittäin etäisyyden pitäminen toimii automaattisesti.” sanoo mainoksen suunnittelusta ja tuotannosta vastanneen TBWA\Helsingin luova johtaja Erno Reinikainen“Tämä kaikille suomalaisille tuttu arkipäiväinen tilanne luo kampanjaan vahvan samaistumispinnan”, hän lisää.
Valttina paikallisuus

Autonvalmistajat ovat vuosikymmenten mittaan keskittyneet muutaman suuryhtiön alle. Nissankin on konsernitasolla lyönyt hynttyyt yhteen Renault’n ja Mitsubishin kanssa.

Nissanin kaltaisten maailmanlaajuisten yhtiöiden mainonta on tasapainoilua globaalisti yhdenmukaisen brändin ja eri markkinoiden vaatimusten välillä. Bussipysäkki-ilottelu kuitenkin osoittaa, että täkäläisestä kulttuurista ammentaminen toimii luontevasti.

“Hienoa, että pystyimme toteuttamaan paikallisen kampanjan, joka puhuttelee kohderyhmäämme”, iloitsee Veera Salo, Nissan Nordic Europen markkinointipäällikkö.

Nissan panostaa jatkossakin suomalaisuudesta kumpuavaan mainontaan.

“Nissan on vuodesta toiseen Suomen myydyimpien automerkkien listalla. Haluamme ylläpitää sekä syventää brändin ja suomalaisten suhdetta tämän kampanjan kaltaisten lokaalien insightien avulla“, päättää Reinikainen.

Discovery Finland Finnpanelin sopimuskumppaniksi tv-mittaritutkimukseen

Digitaalisen kasvun ja menestyksekkään vuoden 2019 myötä Discovery Finland panostaa tutkimukseen ja lähtee mukaan toimialan yhteiseen TotalTV-mittaukseen.

Kulunut vuosi 2019 oli Discovery Finlandille äärimmäisen onnistunut: sekä lineaarinen että digitaalinen katselu kasvoivat merkittävästi. Online-tv-katselun lisääntyessä Discovery ottaa uuden harppauksen mittaamisessa vuonna 2020. Discovery Finlandista tuli 1.1. Finnpanelin sopimuskumppani, ja suoratoistopalvelu Dplay integroidaan mukaan TotalTV -mittaukseen kevään 2020 aikana.

”Katselutapojen monipuolistuessa laadukkaan mittaamisen merkitys korostuu, ja Dplayn kasvaessa on tärkeää olla mukana markkinan yhteisessä mittausjärjestelmässä. Näin voimme tarkastella sisältöjä tarkemmin ja palvella kuluttuja- ja mainostaja-asiakkaitamme entistä paremmin”, Discovery Finlandin toimitusjohtaja Leah Hooper sanoo.

”Finnpanelissa iloitaan Discoveryn mukaantulosta tv-mittaritutkimuksen sopimuskumppaniksi. TotalTV-raportoinnin sisältö laajenee ja vahvistuu Dplayn myötä. Televisiota katsotaan laajalla laitevalikoimalla ajasta ja paikasta riippumatta. Hienoa, että tv-toimiala yhdessä panostaa tutkimuksen ja raportoinnin kehittämiseen”, Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun sanoo.

TotalTV-mittauksessa ovat alusta asti olleet mukana Yleisradion, MTV:n ja Sanoman suoratoistopalvelut. Online-tv-katselu kasvaa jatkuvasti, ja osuus katselusta on merkittävä erityisesti nuoremmissa kohderyhmissä.

Menestysvuoden 2019 siivittämänä Discovery Finlandin kanavaperhe tavoittaa enemmän suomalaisia kuin koskaan. Viime vuonna viikkotavoittavuus nousi yli 3 miljoonaan, ja myös osuus kaupallisesta katselusta kasvoi kohderyhmässä 25-54 edellisvuoteen verrattuna +7%. Dplay-suoratoistopalvelussa tehtiin yli 13 miljoonaa käynnistystä. Dplay on tällä hetkellä Pohjoismaiden nopeiten kasvava suoratoistopalvelu.

Discoveryn sisällöt ruokkivat erilaisia mielenkiinnon kohteita, ja monipuolisen ohjelmiston parissa sekä rentoudutaan että opitaan uutta. Vuonna 2019 katsotuimpiin ohjelmiin niin lineaarikanavien kuin Dplayn puolella lukeutuivat seikkailukategorian kärkititteli Atlantin yli, rikoskategorian lippulaiva Rikoksen anatomia ja hääohjelmista Unelmahäät ja nuoremman kohderyhmän suosikki Say Yes to the Dress Suomi sekä kestosuosikki 90 päivää morsiamena. Lisäksi ainoastaan Dplayssa katsottavissa ollut Fitnesspäiväkirja 2020 toi palveluun kasvua ja tavoitti uusia nuoria kohderyhmiä.

Myös urheilun rooli kanavaportfoliossa oli merkittävä jo vuonna 2019. Tänä vuonna on luvassa entistä tiiviimpää urheilutunnelmaa Tokion olympialaisten ja jääkiekon parissa.

”Asiasta, johon suhtaudutaan intohimolla, halutaan saada kaikki mahdollinen tieto ja elämyksellisyys irti. Tähän kohdennetut tv-sisällöt antavat hyvän lisänsä”, toteaa Discovery Finlandin ohjelmajohtaja Katja Santala.

Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 4+ suomalaiset; Adobe Analytics

Yle ja STT aloittavat verkkokeskusteluiden moderointiyhteistyön

Yle on allekirjoittanut Suomen Tietotoimiston kanssa sopimuksen verkkokeskusteluiden moderointipalvelusta.

Yle haluaa panostaa Yle Uutisten verkkokeskusteluiden laatuun entistä enemmän. Tavoitteena on, että uudistus parantaa keskusteluiden laatua ja että uutisten kommenttiosioita voidaan pitää auki pidempään. STT-sopimuksen ansiosta jatkossa jokainen Yle Uutisten artikkeleihin tuleva kommentti luetaan ja hyväksytään ihmisvoimin, ilman tekoälyä.

Journalistinen päätösvalta säilyy Ylellä. STT:n moderoijat noudattavat Ylen ohjeita ja linjauksia.

“Hyvälle vuorovaikutukselle on koko ajan suurempi kysyntä ja tiedämme, että erityisesti nuoret haluavat keskustella esimoderoiduissa verkkopalveluissa, koska keskustelu sosiaalisessa mediassa on sävyltään koko ajan negatiivisempaa”, sanoo Yle Uutisten verkkotuottaja Timo Kämäräinen.

“Tekoälyn vahvuus on nopeus, mutta kokemustemme perusteella vain ihmisvoimin voimme saavuttaa moderoinnissa laadussa uuden tason. Vain ihmissilmä kykenee havaitsemaan esimerkiksi aiheen vierestä keskustelemisen”.

“STT on Ylelle tärkeä strateginen kumppani. Uusi sopimus on myös osoitus kotimaisen median yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista. Journalistinen media voi yhdessä toimia paremman suomalaisen keskustelukulttuurin laadun ja faktojen puolesta, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.

Uuden Suomen päätoimittajaksi Jenni Tamminen

Yhteiskunnalliseen keskusteluun erikoistuneen uutis- ja blogipalvelu Uuden Suomen päätoimittajaksi on nimitetty medianomi, uutispäällikkö Jenni Tamminen, 36. Hän aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta 2020. Uusi Suomi on osa Alma Median ammatti- ja talousmedioita julkaisevaa Alma Talent -liiketoimintayksikköä, joka julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämää ja Tekniikkaa&Taloutta.

– Uusi Suomi saa Jenni Tammisesta kokeneen ja sitoutuneen päätoimittajan, joka tuntee erinomaisesti digitaalisen uutisjournalismin ja yhteiskunnallisen keskustelun. Tammisen vedossa Uusi Suomi vahvistaa myös maksullista digitaalista sisältöään ja lisää entisestään Alma Talent -medioiden kävijämäärää. Uusi Suomi vahvistaa talousmedioidemme yhteiskunnallista, markkinatalous- ja yrittäjämyönteistä ulottuvuutta, sanoo Alma Talentin Suomen toimituksista vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Vuodesta 2007 lähtien Uuden Suomen päätoimittajana toiminut Markku Huusko jatkaa uusissa tehtävissä toimittajana Uudessa Suomessa ja Kauppalehdessä sekä Alma Talentin politiikkaverkoston vetäjänä.

– Haluan lämpimästi kiittää Markku Huuskoa hänen pitkäaikaisesta työstään Uuden Suomen kehittäjänä. Yleisömme saavat nauttia Markun terävistä analyyseistä ja kommenteista jatkossakin, sanoo Ahosniemi.

– Otan uudet tehtävät vastaan innostuneena ja motivoituneena. Uusi Suomi pureutuu jatkossakin politiikan ja yhteiskunnan ilmiöihin. Haastattelemme tällä vaalikaudella kaikki 200 kansanedustajaa, ja sarjassa on ilmestynyt jo yli 20 juttua. Blogipalvelussamme Puheenvuorossa on hiljattain aloittanut uusia nimiä niin kansanedustajien kuin meppienkin riveistä. Tästä on hyvä jatkaa, sanoo Jenni Tamminen.

Nykyinen digitaalinen Uusi Suomi perustettiin vuonna 2007 kustantaja Niklas Herlinin ostettua Alma Medialta Kustannusosakeyhtiö Uuden Suomen osakekannan ja tavaramerkkioikeudet. Uusi Suomi siirtyi takaisin Alma Median omistukseen vuonna 2016.

Painettua päivälehti Uutta Suomea sekä sen edeltäjiä Uutta Suometarta ja Suometarta pidetään Alma Median lähes 170-vuotisen mediahistorian ensimmäisenä lehtenä. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1847.