Aikakauslehtiviikolla 20. – 26.4. digilehdet ovat avoinna kaikille

Aikakauslehtiviikkoa vietetään osana valtakunnallista Lukuviikkoa 20. – 26.4. Teemaviikko nostaa esiin aikakauslehtien monipuolisia sisältöjä, tutustuttaa lukijoita uusiin lehtiin ja tukee erityisesti lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä.

–  Rakennamme Aikakauslehtiviikosta tunnetun vuosittaisen mediakasvatuksen ja lukemisen teemaviikon kaikille lapsista aikuisiin, kertoo Aikakausmedian mediakasvatusasiantuntija Outi Laine. Viikon aikana Aikakausmedian jäsenkustantajat ja – julkaisijat tarjoavat lukuoikeudet lähes 60 aikakauslehteen. Lehtiä voit lukea 20.4. alkaen osoitteessa www.aikakauslehtiviikko.fi.

Alkuperäisestä, myös kirjastoille suunnatusta Aikakauslehtiviikon ohjelmasta poiketen kouluille suunnitellut oppimateriaalit painottuvat nyt digitaalisiin etätehtäviin, joita voi vapaasti hyödyntää opetuksessa.

Aikakauslehtiin liittyviä etätehtäviä on suunniteltu eri kouluasteille ala-asteista lukioon. Lukiolaisille on medialukutaitoon kuuluvia tehtäviä kuten esimerkiksi Improbatur-lehden juttuun liittyvä Paljasta valeuutiset -testi. Luovuuteen kannustaa Otsikkoruno -tehtävä, jossa viikon sivustolla olevista lehdistä valitaan joku, jonka kiinnostavista otsikoista voi koota vaikka lyriikkaa, haikuja, runoja tai aforismeja. Otsikkorunoja on myös mahdollista julkaista Instagramissa tunnuksella #aikakauslehtiviikko.

Kaikille kouluasteille sovellettavia tehtäviä ovat esimerkiksi Juttuvinkki-haaste, joka kannustaa pohtimaan itselle tärkeitä asioita, sanoittamaan niitä ja kokeilemaan journalistisen vaikuttamisen keinoja sekä Q&A -10 kysymystä aikuisille mallina kysymyksiä ja vastauksia -palstojen tekemisestä.

–  Kaikki Aikakauslehtiviikon tehtävät ovat paitsi välineitä uuden oppimiseen, niin myös erinomainen keino yhdessä koko perheen kanssa pohtia monia mieltä askarruttavia asioita tai löytää itsestään uusia luovia puolia. Toki pelkästään lukemisella, etenkin nyt, on tärkeä rooli oppimisen, yleissivistyksen ja viihtymisen kannalta meille kaikille, muistuttaa Laine.

Viimeinen HS Metro ilmestyy 17. huhtikuuta

HS Metron ilmestyminen päättyy pääsiäisen jälkeen. Vuoden 2019 alusta asti HS Metroa on julkaistu maanantaisin ja perjantaisin.

Metro-lehti rantautui pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen matkustajien iloksi ja ajanvietteeksi syyskuussa 1999. Sanoman omistukseen Metro siirtyi 2006. Helsingin Sanomien toimituksessa Metroa on tuotettu vuodesta 2012, ja marraskuussa 2016 lehden nimeksi vaihtui HS Metro.

Koronaepidemian vuoksi käynnissä oleva poikkeustila on vienyt joukkoliikenteessä jaettavalta lehdeltä lukijoita ja ilmoittajia, joten HS Metron julkaiseminen on päätetty lopettaa.

Samalla kun uutisia luetaan nykyisin työmatkoilla pienissä paloissa kännykällä, kiinnostus paikallisia sisältöjä kohtaan on kasvanut. Tätä kysyntää vasten lanseerattiin viime vuoden tammikuussa HS Espoo, HS Helsinki ja HS Vantaa, jotka ovat löytäneet yleisönsä ja vakiinnuttaneet asemaansa osana HS:n mediaperhettä. Lehdet palvelevat mainostajien paikallisia tarpeita yhdessä Helsingin Sanomien ja alueellisen HS Kauppapaikan kanssa.

”Paikallisten juttujen merkitys on korostunut entisestään vaikeina aikoina. Kaupunkilaisten ja yrittäjien kokemukset kiinnostavat tavattomasti lukijoita. Kaiken ankeuden keskeltä on noussut myös kekseliäisyyttä ja yhteishenkeä ja olemme tuoneet tätä puolta esiin. Paikallisissa lehdissä on artikkelien lisäksi ollut vahva palvelupainotus. Näinä viikkoina on koostettu erilaisia koronatietopaketteja ja tietoa asioista ja menoista, joita ihmiset voivat tehdä myös ollessaan eristäytyneinä koteihinsa”, HS:n paikallistoimituksen esimies Riku Jokinen kertoo.

HS:n paikallislehtien lukemistutkimuksesta* käy ilmi, että yhden lehden numeron parissa viihdytään keskimäärin 18,4 minuuttia. Lehtien pariin palataan pitkin viikkoa, ja niiden mainontaa pidetään kiinnostavana ja olennaisena osana sisältöä.

HS Metroa on jaettu joukkoliikenneasemilla. Pääkaupunkiseudulla muun muassa päivittäistavarakauppojen jakelutelineissä on tarjolla HS:n paikallislehtiä. Näitä jakelupisteitä tullaan lisäämään poikkeustilan päätyttyä.

*HS-paikalliset lukijatutkimus, huhtikuu 2019. TNS Kantar Oy

Avidly uudistaa Kansallisgallerian museoiden verkkosivustot

Kansallisgallerian museoiden eli Kiasman, Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden verkkosivustot uudistuvat. Avidly vastaa uudistuksen kokonaistoteutuksesta.

”Kullekin taidemuseolle halutaan selkeät ja toimivat verkkosivut. Tavoittelemme uudistuksella asiakaslähtöisiä sivustoja, jotka ovat niin visuaalisesti kuin teknisestikin nykyaikaiset ja muokkautuvat, mobiilioptimoidut, helposti päivitettävät ja tietoturvalliset”, kuvailee Kansallisgallerian digitaalisen viestinnän asiantuntija Iina Remonen.

Projektin yhtenä lähtökohtana on myös syyskuussa 2019 voimaan astunut EU:n saavutettavuusdirektiivi, jonka tehtävänä on varmistaa, että jokainen kansalainen pystyy käyttämään julkisia verkkopalveluita.

Uudet sivustot toteutetaan WordPress-julkaisualustalla. Hankintaan sisältyy myös verkkosivustojen ylläpito-, käyttäjätuki- ja jatkokehityspalveluja.

”Sivustojen toiminnallisuuksissa on paljon yhteisiä elementtejä, joten ne toteutetaan käyttäen yhteistä taustatekniikkaa, joka tuo kustannushyötyjä jatkossa myös ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Tavoitteena onkin tehdä käyttäjän verkkokokemuksesta sellainen, että se henkii kunkin museon ainutlaatuista ilmapiiriä”, kertoo Digital Team Lead Seppo Sinkkonen Avidlylta.

Avidlyn verkkopalvelutiimille Kansallisgallerian asiakkuus on vuoden merkittävimpiä.

”Avidly valikoitui verkkosivustojen toimittajaksi tarjouskilpailun kautta. Avidlyn ratkaisuehdotukset, tehtävä ja haastattelu vastasivat parhaiten sitä mitä me etsimme”, kertoo Remonen.

Kansallisgalleria on jo aiemmin toteuttanut verkkokaupan, johon uudet sivustot tullaan integroimaan. Kiasman uusi verkkosivu on tarkoitus valmistua syksyllä 2020. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden uudistukset toteutetaan sen jälkeen.

Paulig on valittu Suomen vastuullisimmaksi juomabrändiksi

Kuluttajat ovat valinneet Pauligin juomakategoriassa ykkössijalle Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen bränditutkimuksessa (Sustainable Brand Index). Tulos osoittaa, että Pauligin pitkäjänteinen vastuullisuustyö ja yhteistyö koko arvoketjussa tuo arvoa myös kuluttajille. Tutkimus toteutettiin marras-helmikuun aikana ja siihen vastasi yhteensä yli 58 000 kuluttajaa.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä koko arvoketjussamme kahvin valoisan tulevaisuuden puolesta ja olemme iloisia, että tätä työtä myös arvostetaan ja että tuotteistamme jää hyvä jälkimaku, sanoo Pauligin hankinnoista vastaava Katariina Aho.

Paulig on ollut kahvialalla vastuullisuustyön edelläkävijä. Yhtenä harvoista suurista paahtimoista maailmassa yhtiö käyttää vain vastuulliseksi varmennetuista lähteistä hankittua kahvia. Paulig panostaa jatkuvasti yhteistyöhön kahvin alkuperämaissa.

– Vastuullisuus vaatii konkreettisia tekoja, jatkuvaa yhteistyötä sekä toisten arvostamista. Kaikkien arvoketjun osapuolten on voitava hyvin ja saatava työstään myös riittävä taloudellinen korvaus niin, että myös ympäristö voi hyvin. Valoisa ja oikeudenmukainen kahvimaailma on päämäärämme ja on hienoa huomata, että niin moni arvostaa vastuullista kahvia ja sen eteen tehtävää työtä, iloitsee Aho.

Pauligin paahtimot Suomessa toimivat uusiutuvalla energialla, ja tänä vuonna Paulig ja energiayhtiö Helen toteuttavat pilotin, jossa Vuosaaren paahtimon hukkalämpö valjastetaan hyötykäyttöön. Pakkauskehityksen ansiosta Paulig on lisännyt uusiutuvien materiaalien osuutta kahvipakkauksissa pienentäen kolmanneksen pakkauksien hiilijalanjälkeä. Lisäksi yhtiössä uskotaan rohkeisiin kokeiluihin. K-ryhmän, Pauligin ja Globe Hopen kiertotalouspilotissa huimat 25 000 tyhjää kahvipakkausta saivat uuden elämän kierrätysdesigntuotteina.

– Suomessa meidät tunnetaan ensiluokkaisesta ja vastuullisesta kahvista, mutta olemme juomien lisäksi kansainvälinen ruokatalo. Brändeistä Santa Maria nousi sijalle 24 ja Risenta sijalle 27 ruokakategoriassa Sustainable Brand Index 2020 -tutkimuksessa. Näiden kasvipohjaisten tuotteiden lisäksi salkkuumme kuuluu myös erittäin vastuullinen ja terveellinen Gold&Greenin Nyhtökaura. Teemme entistä systemaattisempaa ja kunnianhimoista työtä vastuullisuuden saralla koko konsernissa ja haluamme tarjota tulevaisuudessa entistä enemmän maistuvia vastuullisia vaihtoehtoja, kertoo Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.

Viime vuonna Paulig sijoittui viidenneksi SBI-tutkimuksen yhdistetyssä ruoka- ja juomakategoriassa.

Sustainable Brand Index -tutkimus

Vuosittain Pohjoismaissa suoritettavassa tutkimuksessa 58 000 kuluttajaa arvioi brändejä sen mukaan, kuinka vastuullisina kuluttajat niitä pitävät. Jokaista brändiä on arvioinut vähintään 1000 yli 16-vuotiasta henkilöä. Brändien lisäksi tutkimuksessa selvitetään trendejä ja vastuullisen kuluttamisen ajureita.

Arvioitavat brändit valikoituivat kyselyyn niiden markkina-aseman, liikevaihdon, markkinaosuuden sekä yleisen bränditietoisuuden perusteella. Kysely pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Päivi Kaikkonen on Rikosseuraamuslaitoksen uusi viestintäpäällikkö

Rikosseuraamuslaitos on nimittänyt Päivi Kaikkosen viestintäpäälliköksi. Kaikkonen aloittaa työskentelyn Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä 1.4.2020. Yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Kaikkonen siirtyy työtehtävään Lapin aluehallintoviraston viestintäpäällikön tehtävästä.

Kaikkonen on työskennellyt pitkään viestintäpäällikkönä ja erilaisissa kehittämishankkeissa ensin Lapin lääninhallituksessa ja vuodesta 2010 Lapin aluehallintovirastossa. Kaikkosella on myös usean vuoden kokemus toimittajan työstä Iltasanomissa sekä muissa medioissa.

— Viestinnän merkitys on korostunut myös valtion organisaatioissa vuosi vuodelta. Johtaminen on viestintää ja viestinnän vaatimukset ovat kasvaneet koko ajan. Olen todella iloinen, kun pääsen tekemään viestintää Rikosseuraamuslaitoksen ammattitaitoisen henkilöstön kanssa yhdessä, Päivi Kaikkonen toteaa.

Rikosseuraamuslaitoksessa viestintäpäällikkö johtaa viestintää ja on Rikosseuraamuslaitoksen ja keskushallintoyksikön johtoryhmien jäsen. Kaikkonen on nimitetty määräaikaisena 1.4.2020–30.6.2020 ja virkaan 1.7.2020 alkaen, jos tehtävän vakituinen viranhaltija ei palaa tehtävään.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto antanut hyväksyntänsä Sanoman yrityskaupalle ostaa alueellinen media- ja painoliiketoiminta Alma Medialta

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyy ehdoitta yrityskaupan, jossa Sanoma ostaa Alma Median alueellisen sanomalehtiliiketoiminnan

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on arvionsa jälkeen antanut ehdoitta hyväksyntänsä yrityskaupalle, jossa Sanoma ostaa Alma Median alueellisen sanomalehtiliiketoiminnan. Sanoma arvioi yritysoston toteutuvan huhtikuun 2020 lopussa.

Sanoma ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen Alma Median alueellisen sanomalehtiliiketoiminnan ostamisesta 11.2.2020

:COVID-19: Messukeskus sulkee parhaillaan käynnissä olevat tapahtumansa koronavirustilanteen vuoksi

Koronavirustilanteen muututtua sosiaali- ja terveysministeriö on 12.3. ohjeistanut suomalaisia tapahtumajärjestäjiä siirtämään tai peruuttamaan yli 500 henkilön tilaisuudet ja tapahtumat Suomessa.

Viranomaisohjeistusta noudattaen Messukeskus sulkee parhaillaan käynnissä olevat tapahtumansa. Messukeskuksessa ovat käynnissä Gastro Helsinki -messut, PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic messut sekä Sign, Print & Pack -messut. Messut suljetaan tänään klo 16, ja asiakkaille tiedotetaan muutoksesta välittömästi. Vuoden Kokki ja Vuoden tarjoilija -kilpailut käydään huomenna perjantaina aiemmin kerrotun aikataulun mukaisesti mutta ilman yleisöä.

– Messukeskus noudattaa tarkasti viranomaisohjeistuksia. Asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme messujen hyväksi tehdystä työstä, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. 

Myös huhti-toukokuuksi suunnitellut Messukeskuksen tapahtumat siirretään

Messukeskus siirtää myös huhti-toukokuuksi suunnitellut yli 500 henkilön tapahtumansa myöhemmäksi vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi. Myöhemmäksi siirtyvät tapahtumat ovat:

Kevätmessut ja Lähiruoka & Luomu (alkuperäinen ajankohta 2.-5.4.)
Lapsimessut, HupiCon ja OutletExpo (17.-19.4.) sekä Eläinystäväni (18.-19.4.)
The HIMSS & Health 2.0 European Conference (26.-28.5.)

Jo aiemmin tiedotettiin, että Sairaanhoitajaliitto, Fioca ja Messukeskus siirtävät yhdessä järjestämänsä Sairaanhoitajapäivät (25.-26.3.) uuteen ajankohtaan, sillä vallitseva koronavirustilanne työllistää juuri nyt hoitohenkilökuntaa monissa sairaanhoitopiireissä.

Messukeskuksessa järjestetään myös muiden tapahtumajärjestäjien toteuttamia tapahtumia ja kokouksia. Niiden muutoksista tiedotetaan erikseen.  

Kevätkauden tapahtumille pyritään löytämään uusi, toimialoja mahdollisimman hyvin palveleva ajankohta myöhemmin tänä vuonna. Asiakkaisiin ollaan yhteydessä muutoksista. Tapahtumien uudet päivämäärät ilmoitetaan Messukeskuksen sivulla www.messukeskus.com heti, kun se on mahdollista.

Julkisen sanan neuvoston päätökset 11.3.2020: JSN antoi yhden langettavan päätöksen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi maaliskuun kokouksessaan 11.3.2020 yhden langettavan ja neljä vapauttavaa päätöstä.

Langettava annettiin Ilta-Sanomille, joka ei ollut korjauspyynnöistä huolimatta tehnyt juttuunsa selkeää olennaisen asiavirheen korjausta. Lehti oli ainoastaan muokannut juttua tavalla, joka jätti asian todellisen laidan muokkauksen jälkeenkin lukijoille epäselväksi. JSN muistutti päätöksessään, että korjatessaan asiavirheitä tiedotusvälineiden tulisi käyttää yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”.

Vapauttavat päätökset annettiin Aamulehdelle, Etelä-Saimaalle, Ilta-Sanomille ja Inarilaiselle. Niissä käsiteltiin muun muassa vanhoista, jo sovitetuista rikoksista kertomista.

Alla tiivistelmät 11.3.2020 tehdyistä päätöksistä.

Vapauttava päätös 7234/PL/19
Inarilainen
Asia: Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus
Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava päätös 7222/SL/19
Ilta-Sanomat
Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat
Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava päätös 7218/SL/19
Aamulehti
Asia: Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa,
Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava päätös 7201/SL/19
Etelä-Saimaa
Asia: Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen
Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava päätös 7184/SL/19
Ilta-Sanomat
Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki
Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Lisäksi puheenjohtaja teki seuraavan vapauttavan päätöksen 29.1.2020:

Vapauttava päätös 7177/SL/19
Ilta-Sanomat
Asia: Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa
Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Ylen toimittaja Antti Kuronen on Vuoden journalisti 2019

Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen Kuvalähde: Antti Kurosen Facebook

Vaativissa olosuhteissa työskentelevä Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen on voittanut Vuoden journalisti -palkinnon Suuri Journalistipalkinto -gaalassa. Vuonna 2019 hän profiloitui erityisesti jutuilla, jotka käsittelivät al-Holin pakolaisleiriä Syyriassa.

Palkittu toimittaja Antti Kuronen oli ensimmäinen al-Holin pakolaisleirillä vieraillut suomalaistoimittaja. Suuri Journalistipalkinto -kilpailun palkintolautakunnan mukaan leiriltä tehtyjen juttujen ansiosta suomalaiset ovat saaneet ensikäden tietoa leirillä olevien suomalaisnaisten ajatuksista, lasten määrästä ja leirin olosuhteista. Kurosella on palkintolautakunnan mukaan myös poikkeuksellinen kyky luoda nopeasti luottamuksellinen suhde haastateltaviin ja saada heidät kertomaan tarinansa.

Antti Kuronen on tehnyt lukuisia raportteja maailman kriisialueilta. Joulukuussa 2019 Kuroselle myönnettiin Sadankomitean rauhanpalkinto. Vuoden journalistiksi olivat ehdolla myös Imagen Sonja Saarikoski sekä Helsingin Sanomien Paavo Teittinen.

Yleltä Suuren Journalistipalkinnon saajaksi ehdolla olivat myös Vuoden juttu -kategoriassa Riku Roslund ja Jaakko Mäntymaa vanhustenhoitoa käsittelevällä juttusarjallaan.

Vuodesta 2001 lähtien jaettu Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.

Palta ja Journalistiliitto hyväksyivät MTV Oy:n sisällöntekijöiden työehtosopimuksen

Palvelualojen työnantajat Palta ja Journalistiliitto ovat hyväksyneet hallinnoissaan MTV Oy:n sisällöntekijöille 4.3.2020 neuvotellut uudet työehdot. Hyväksymisen myötä Journalistiliiton alalle aiemmin ilmoittama lakonuhka peruuntuu.

Uuden työehtosopimuksen sopimuskausi on 28 kuukautta, päättyen 28.2.2022. Sopimuskauden pituus huomioiden sopimus noudattaa vientiteollisuuden määrittelemää ns. yleistä linjaa. Vuonna 2020 palkkoja korotetaan yhteensä 1,3 prosentilla ja vuonna 2021 korotus jakautuu 1,6 prosentin suuruiseen yleiskorotukseen sekä 0,8 prosentin suuruiseen yrityskohtaiseen erään.

–Vaikeista neuvotteluista huolimatta olemme tyytyväisiä valtakunnansovittelijan avustuksella saavutettuun ratkaisuun. Ratkaisu turvaa sen, että myös jatkossa joustavia työaikajärjestelyjä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti, Paltan neuvottelujohtaja Olli Nurminen sanoo.

Palta ja Journalistiliitto kävivät lokakuusta lähtien neuvotteluja koskien entisen Mediahub Helsinki Oy:n, nykyään MTV Oy:lle siirtyneiden työntekijöiden työehtoja. Työehtosopimuksen piirissä on noin 160 työntekijää.