95-vuotias Elovena-tyttö uudistuu ja lähtee ulkomaille

Raisio-konsernin omistaman Elovena-brändin ilme uudistuu vuonna 2020. Muutoksen takana on Raision tavoite kasvattaa kansainvälistä kauraliiketoimintaansa. Uusi Elovena on ajassa elävä, rohkeasti suomalainen brändi, joka tarjoaa luonnollisesti terveellisiä kauratuotteita jatkossa myös Euroopan markkinoilla. Elovena-tyttö jatkaa 95-vuotista taivaltaan sinisessä mekossa.

Uudistuksella Elovena-brändin visuaalinen ilme päivitetään uusiin innovatiivisiin tuoteryhmiin ja kansainvälisille markkinoille sopivaksi. Kaikille suomalaisille tutun kaurabrändin ydin pysyy ennallaan: luonnollisesti terveellisiä tuotteita suomalaisesta kaurasta ja puhtaasta suomalaisesta luonnosta. Elovena-pakkaukset vaihtuvat uuden ilmeen mukaisiksi asteittain helmikuusta 2020 alkaen.

– Pohjustimme kansallisen ikonibrändin uudistusta kolmella kuluttajatutkimuksella Suomessa ja ulkomailla, muun muassa Puolassa ja Ruotsissa. Tutkimuksiin osallistui yli 4000 kuluttajaa ja uusi Elovena-design sai heiltä hyvät arviot. Kuluttajat kokivat, että Elovena-tyttö sinisessä mekossa viestii vahvasti suomalaisuutta, luotettavuutta, luonnollisuutta ja ajassa elämistä, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist kertoo.

Elovena viritetään Raision kansainvälisen kauraliiketoiminnan kärkibrändiksi

Raisio on vienyt kauratuotteita ulkomaille jo yli parinkymmenen vuoden ajan Nordic- ja Provena-brändeillä, mutta nyt Elovena on valittu kasvavan kansainvälisen kauraliiketoiminnan kärkibrändiksi. Provena-tuotteet muuttuvat Elovena Gluten free -tuotteiksi vuoden 2020 aikana.

– Uskomme, että Elovena-brändin vahva tarina kauran luonnollisesta terveellisyydestä ja suomalaisuudesta kantaa myös ulkomailla. Aloitamme Elovena Gluten free -tuotteiden viennin nykyisiltä markkinoiltamme ja teemme brändiä vähitellen tutuksi muun muassa Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä, sanoo Raision viljapohjaisten brändien kansainvälisestä markkinoinnista vastaava Jennifer Krook.

Elovena-brändin uudistuksen lisäksi Raisio on investoinut vahvasti kansainvälisen kauraliiketoiminnan rakentamiseen. Yhtiö on uudistanut Nokialla sijaitsevaa kauramyllyään noin kahdeksalla miljoonalla eurolla ja aloittanut 45 miljoonaa euroa maksavan kasvipohjaisia lisäarvotuotteita valmistavan tuotantolaitoksen rakentamisen Raisioon.

 

Pizza-online.fi ja foodora yhdistyvät foodoran brändin alle

Pizza-online.fi ja foodora jatkavat toimintaa foodorana, joka on jatkossa Suomen suurin ruoantoimituspalvelu kattaen yli 80 kaupunkia ja tuhansia ravintoloita Hangosta Enontekiöön. Brändit kuuluvat samaan Delivery Hero -konserniin.

Brändien yhdistyminen tammikuun lopussa laajentaa foodoran toimintaa uusille paikkakunnille, tarjoaa asiakkaille uusia ravintolavaihtoehtoja ja mahdollistaa kotiintoimituksen ravintoloille, jotka eivät ole pystyneet tarjoamaan sitä aiemmin. Tätä kautta ravintoloiden on mahdollista kasvattaa asiakaskuntaansa ja toimintaansa.

“Ruoan tilaaminen yleistyy vuosi vuodelta ja on monelle suomalaiselle jo arkipäivää. Ala on kuitenkin suhteellisen uusi ja toimintaa pitää kehittää jatkuvasti. Yhdistämällä kaksi brändiämme voimme tarjota sekä palvelun käyttäjille että ravintoloille enemmän. Kehitystyö ja resurssit kohdennetaan yhteen brändiin, foodoraan, ja näin pystymme parantamaan käyttökokemusta ja palvelun tasoa”, kertoo Nora Särkkä, foodoran Suomen markkinointijohtaja.

Pizza-online.fi on perustettu Suomessa vuonna 2007 ja se on ollut ainoa lähes koko Suomen kattava ruuan kotiinkuljetuspalvelu. Palvelu myytiin saksalaiselle Delivery Herolle vuonna 2012. Pohjoismaiden ja Euroopan suurin ruoantilaus- ja kuljetuspalvelu Delivery Hero on omistanut Suomessa myös foodoran vuodesta 2015 lähtien.

“Halusimme säilyttää jo kuluttajille tutun brändin, joten mietimme pitkään näiden kahden brändin välillä. Koimme, että Pizza-online.fi yhdistetään vahvasti pizzaan, vaikka tarjoamme paljon muutakin. Olikin luonnollista valita brändiksi foodora”, Särkkä jatkaa.

Pizza-online.fi:n asiakkaat voivat jatkaa saman sovelluksen ja tunnusten käyttöä – sovellus päivittyy foodoraksi. Foodoran asiakkaat voivat jatkaa tilausten tekemistä samoilla tunnuksilla, mutta käyttö vaatii uuden foodora-sovelluksen lataamista AppStoresta tai PlayStoresta.

Muutos ei vaikuta Delivery Hero -konsernin Suomen työntekijöihin, joiden työt ohjautuvat jatkossa foodoraan kahden brändin sijaan.

 

Storytel ja A-lehdet sisältöyhteistyöhön – muun muassa Imagen ja Mondon artikkeleita kuunneltavaksi Storyteliin

Storytel ja A-lehdet julkaisevat yhteistyössä sarjan uusia äänisisältöjä Storytelissä.

Kirjapalvelu Storytel ja mediakonserni A-lehdet ovat sopineet yhteistyöstä äänisisältöjen tuotannossa. Tammikuussa 2020 Storytelissä julkaistaan ääniformaatissa Image-lehden artikkeleita ja Apu-lehden dekkareita. Lisäksi Storytelissä on jo nyt kuunneltavissa A-lehtien tuottamia podcasteja, ja kevään aikana julkaistaan myös muun muassa Mondo-lehden artikkeleita.

Storytelin maajohtaja Mari Wärri kertoo, että uudenlaiset äänisisällöt kiinnostavat kirjapalvelun käyttäjiä. Perinteisten äänikirjojen lisäksi palvelussa kuunnellaan podcasteja sekä artikkelisisältöjä.  Erilaisia faktasisältöjä kulutetaan paljon: tietokirjojen ja muiden tietosisältöjen osuus kokonaiskulutuksesta oli Suomen Storytelissä viime vuonna 27 prosenttia.

Wärri iloitsee siitä, että A-lehtien sisällöt tulevat kuunneltaviksi juuri Storyteliin. ”On upeaa päästä tekemään yhteistyötä tunnettujen ja arvostettujen lehtibrändien kanssa. Esimerkiksi Mondon laadukkaat matkajutut ja Imagen terävät analyysit ajankohtaisista ilmiöistä ovat Suomessa vertaansa vailla, ja monipuolistavat faktasisältöjen valikoimaamme hienosti.”

Lukijoiden rakastamat aikakauslehtisisällöt toimivat erinomaisesti myös audiomuodossa. ”Kehittämme uusia mediakerronnan muotoja, ja Storytel-yhteistyö avaa nyt laajemman jakelukanavan ja peiton äänisisällöistä kiinnostuneiden kuluttajien parissa”, sanoo Anna Ruohonen, A-lehtien liiketoimintajohtaja.

Esimerkiksi Imagen artikkelit ovat kuunneltuina noin puolen tunnin mittaisia, ja artikkelit lukee  toimittaja ja ääninäyttelijä Raiko Häyrinen. Tammikuussa julkaistaan myös alun perin Apu-lehden jatkokertomuksina ilmestyneet dekkarit, JP Koskisen Kultainen kesä ja Arttu Tuomisen Kaksi enkeliä. Kultaisen kesän lukee Raiko Häyrinen ja Kaksi enkeliä näyttelijä Iikka Forss. Sisältöjä ei ole aiemmin ollut saatavilla audioformaatissa ja ne julkaistaan ainoastaan Storytelissä.

Yhteistyösopimuksen puitteissa Storytelissä tullaan julkaisemaan myös muita A-lehtien sisältöjä vuoden 2020 aikana.

Pitkän linjan politiikantoimittaja Johanna Tuuri SuomiAreenan vastaavaksi tuottajaksi

Yhteiskunnallisen keskustelun ykköstapahtuma SuomiAreena on saanut uuden vastaavan tuottajan. Tehtävään on nimitetty filosofian maisteri Johanna Tuuri, joka aloittaa 1. helmikuuta uudessa tehtävässään.

Johanna Tuuri on tuttu kasvo Pöllölaaksossa. Hän on työskennellyt MTV:llä jo 13 vuoden ajan erilaisissa rooleissa, ja vuodesta 2015 MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittajana. Hän on toiminut myös tuottajana sekä rikos- ja oikeustoimittajana. Ennen MTV:lle tuloaan hän työskenteli Ylellä.

Tuuri kertoo olevansa uudesta roolista innoissaan, sillä SuomiAreena on ainutlaatuinen tapahtuma, jossa ihmiset kohtaavat rennoissa tunnelmissa tärkeiden teemojen äärellä.

”SuomiAreena on upea brändi ja tapahtumalla on erittäin vahva rooli avoimen ja moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun tuottajana. Odotan innolla, että pääsen kehittämään SuomiAreenan konseptia edelleen”, Tuuri iloitsee.

MTV:n kaupallinen johtaja Kari Mononen on mielissään toimittajataustaisen Tuurin valinnasta SuomiAreenan vastaavaksi tuottajaksi.

”Medialla on aina ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjänä. SuomiAreena on osa MTV:n tapaa kantaa tuota vastuuta, joten sillä on myös oma merkittävä osansa MTV:n sisällöissä. Olenkin erittäin tyytyväinen, että saimme SuomiAreenan vetäjäksi Johannan kaltaisen ammattilaisen, jolla on pitkä kokemus sisältöjen tekemisestä sekä näkemys median roolista tulevaisuuden yhteiskunnallisessa keskustelussa”, Mononen kiteyttää.

SuomiAreena järjestetään 15. kerran Porissa 13.-17.7.2020. Tämän vuoden pääteemat ovat “Huomisen rakennuspalikat: kestävä kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat”.

Vihapuheen määrä Ylen journalisteja kohtaan on lisääntynyt

Ylessä kartoitettiin työntekijöiden kokemaa ulkoista painostusta. Solvaaminen on kyselyn mukaan kovempaa etenkin naisia kohtaan.

Ylessä työskentelevät ohjelmatyöntekijät vastasivat syyskuussa 2019 laajaan kyselyyn, joka koski ulkoista painostusta ja häirintää. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2017 suomalaisille journalisteille tehdyssä kyselyssä.

Solvaamista ja vihapuhetta koettiin Ylessä enemmän kuin aiemmin. Yli puolet vastaajista oli joutunut sanallisten vihanilmausten eli vihapuheen kohteeksi. Vihapuhetta koki säännöllisesti 21 % vastaajista. Aiemmassa kyselyssä vastaava osuus oli 17 %.

“Joskus palaute tai kritiikki ylittää normaalit rajat. Silloin se muuttuu epäasialliseksi vaikuttamiseksi ja sellainen on väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että epäasiallinen vaikuttaminen muuttaisi työmme lopputulosta”, toteaa Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen.

Naiset ja miehet kokivat vihapuhetta määrällisesti yhtä paljon. Naiset kuitenkin kokivat vihapuheen laadultaan kovemmaksi. Avovastausten perusteella naisiin kohdistuva vihapalaute suunnattiin miehiä useammin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Naisvastaajat joutuivat myös kohtaamaan seksuaalisella väkivallalla uhkailua.

Monet ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmät koettiin olevan kytköksissä verkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi loukkaavien väitteiden tai yksityiselämään kuuluvien tietojen levittäminen verkossa, sähköisten kanavien kautta tulevat uhkausviestit ja verkkoyhteisöissä masinoidut palautekampanjat. Vastaajat kokivat, että journalisteja pyritään häiritsemään sananvapauden varjolla ja sitä kautta rajoittamaan sananvapautta.

Myös viestintä- ja PR-toiminnan ammattimaistuminen nousi esiin vastauksissa. Esimerkiksi haastattelutilanteissa tai juttuprojekteissa toiminta voi kääntyä epäasialliseksi, jos ulkopuoliset viestintähenkilöt pyrkivät tiiviisti vaikuttamaan niihin. Vaikka vaikutus journalistisiin sisältöihin olisi vähäinen, kuluttavat kiistat journalistien työaikaa.

Raportin yhteydessä on laadittu toimintasuosituksia Ylelle. Ne käydään läpi huolellisesti ja monia niistä on lähdetty toteuttamaan jo ennen kyselyä. Ylessä on päätetty esimerkiksi tuottaa erityisesti toimittajille ja heidän esihenkilöilleen suunnattu turvallisen vuorovaikutuksen ohje. Ohje julkaistaan tammikuussa.

“Kenenkään työhön ei pitäisi kuulua oletusarvoista uhkaa siitä, että voit joutua häirinnän, kuten maalittamisen tai vihapuheen kohteeksi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, työnantajalla pitää olla selvät sävelet siitä, miten toimitaan. Häirintätapaukset ovat aina yksilöllisiä mutta yksi asia tapausten hyvää hoitamista yhdistää: häirinnän kohde ei saisi koskaan kokea joutuvansa jäämään ongelman kanssa yksin”, Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto sanoo.

Kysely häirinnästä ja painostuksesta ohjelmatyötä tekeville yleläisille – raportti Yleisradion vaikuttamis- ja painostuskyselyn tuloksista.

Kysely tehtiin Ylen vastaavien toimittajien toimeksiannosta. Se lähetettiin suomeksi ja ruotsiksi 1 725:lle sisältötyötä Ylessä tekevälle. Vastausprosentti oli 30,3.

Väitöskirjatutkijat Ilmari Hiltunen ja Aleksi Suuronen vastasivat kyselyaineiston käsittelystä ja siitä tehdystä raportista. Hiltunen toteutti myös keväällä 2017 kaikille suomalaisille journalisteille suunnatun kyselyn.

City Digital Group ostaa Suomi24:n sekä Treffit24-deittipalvelun ja nousee verkkotavoittavuudeltaan Suomen neljänneksi suurimmaksi mediataloksi

Media-alan sarjayrittäjän, yli verkkoteknologioiden pioneerin Ilkka Lavaksen luotsaama verkkoalustoihin erikoistunut City Digital Group on ostanut Allerin omistuksessa olleen Suomi24.fin ja siihen kuuluvan Treffit24-deittipalvelun. Suomi24 on Suomen suurimpia sosiaalisen median palveluita, jolla on yli 2 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. 

Yrityskauppa on osa City Digital Groupin laajempaa kasvustrategiaa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on auttaa 100 miljoonaa ihmistä Suomessa ja maailmalla löytämään digitaalisten alustojen avulla yli 100 miljoonaa palvelua tai tuotetta joka vuosi. City Digital Group on verkkomedioihin erikoistunut strategisia sijoituksia tekevä sijoitus- ja kehitysyhtiö, jonka tunnetuimpia brändejä ovat mm. TableOnline.fi, Improve Media, City-lehti, Eat.fi ja Deitti.net. City Digital Group ostaa Suomi24:n Aller Media Oy:lta. Kauppahintaa ei julkisteta. Treffit24:n ja Suomi24:n mediamyynnin liikevaihto vuonna 2018 oli lähes 2 miljoonaa euroa ja on kasvanut yli 50 % viimeisen kolmen vuoden aikana.

“Ostimme Suomi24:n saadaksemme yhä suuremman markkinaosuuden digitaalisestamediamyynnistä ja vahvistaaksemme markkina-asemiamme deittailumarkkinoilla. Haluamme nostaa Suomi24.fi:n roolia Suomen keskustelevimpana mediana. Tämän kaupan jälkeen Suomen Top 4 -mediatalot verkkotavoittavuuden määrällä mitattuna ovat Sanoma, Alma Media, MTV sekä City Digital Group*. Kasvavaa kävijämäärää voimme hyödyntää omien palveluidemme sekä kumppaneidemme palveluiden kasvattamiseen”, kertoo Lavas.

Verkkopalveluihin keskittymistä Lavas pitää onnistuneena strategiana: “Internet on vasta nyt siinä muodossa, että kasvu voi alkaa. Kesti yli 20 vuotta ennen kuin verkon kautta pystyttiin esimerkiksi striimaamaan elokuvia. On valtavasti alueita, joissa digitalisaatio tulee murtamaan vanhoja valta-asetelmia, ja siinä murroksessa olemme edelläkävijöitä.”

“Perinteisen median puolella liikevaihdot laskevat joka vuosi ja medioita lakkautetaan. Meillä mennään toiseen suuntaan. Alustat, kuten TableOnline ja Suomi24 kasvavat. On huikeaa saada Suomen suurimpiin sosiaalisiin media-alustoihin kuuluva Suomi24 kotimaiseen omistukseen. On tärkeä pitää mediaomistus suomalaisissa käsissä, koska jos olisimme pelkän Facebookin ja Mark Zuckerbergin moderoinnin varassa, kansamme demokratia saattaisi vaarantua.”

* (https://fiam.fi/tulokset/ lokakuu 2019, kaupalliset toimijat)

 

Suomi24 taustaa

Vuonna 1998 perustettu Suomi24 on ollut yksi Suomen Top 10 -medioista jo vuosikymmeniä. Yhtiön verkkopalvelua käyttää lähes puolet suomalaisista joka kuukausi. Suomi24:n keskusteluista löytyy yli 11 miljoonaa ketjua tuhansista eri aiheista, joista etsitään vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin sekä vertaiskokemuksia elämän tärkeistä aiheista. Kasvava määrä käyttäjistä tulee suoraan Suomi24:ään yhä useammin viihtymään ja etsimään lisää tietoa uutisista ja muista ajankohtaisista aiheista. Yhtiön suositulla Treffit24-palvelulla on 230,000 eri kävijää kuukausittain ja sen kautta yli 2000 suomalaista löytää rakkauden joka kuukausi.

City Digitalin taustaa

City Digitalin juuret yltävät vuoteen 1986, jolloin City-lehti perustettiin. City-lehden alkuperäinen idea oli inspiroida ihmisiä löytämään mahtavia asioita, tapahtumia ja ravintoloita kaupungista sekä osallistumaan paremman maailman rakentamiseen. Vuonna 2012 internet teknologioiden pioneeri Ilkka Lavas osti yhtiön ja digitaalista liiketoimintaa ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti. Sama liikeidea pysyy silti edelleen: inspiring people to discover, act and participate in building a better world. Toimitusjohtaja Ilkka Lavaksen esikuvana toimii Amerikkalainen Barry Diller, jonka InterActiveCorp joka on kehittänyt samalla tavalla online-teknologioita sekä deittipalveluita. Barry Dillerin TripAdvisor sekä Ilkka Lavaksen City Digital Groupiin kuuluva TableOnline julkistivat 2019 vuonna myös pöytävaraukset mahdollistavan yhteistyön (https://cityfamily.com/tripadvisor-com-and-tableonline-fi-on-co-operation-for-providing-tablereservations- to-finnish-restaurants/) .

Maailma muuttuu, mutta tietyt asiat pysyvät. Mainostajilla on tarve kohdata kuluttajia verkossa. Kuluttajilla on tarve etsiä ja löytää. Meidän tehtävämme on kehittää verkkoteknologiaa, jolla löytäminen on helppoa.

Yhtiön brändit ja tuotteet

TableOnline.fi Suomi + Viro (Huippuravintoloiden pöytävarauspalvelu)

ImproveMedia.fi (mainosverkosto)

Deitti.net

SYÖ-viikot Hel+Tal

LUX Helsinki Eat

City Terassiopas

City.fi

Eat.fi

PowerStories.de

Yhtiöllä on myös omistuksia ja sijoituksia Suomessa, Saksassa ja UK:ssa esimerkiksi

PowerStories.de ja WeFiFo.com.

Keskisuomalainen Oyj tehostaa toimintaansa ja sulkee Hämeenlinnan sanomalehtipainon

Keskisuomalainen Oyj on päättänyt sulkea Hämeenlinnan sanomalehtipainon. Tytäryhtiö Hämeen Lehtipaino Oy käynnisti suunnitelmaa koskevat YT-neuvottelut 15.10.2019 ja ne päättyivät 4.12.2019. Työnantajan päätös tehtiin tänään. Painotoiminta Hämeenlinnassa päättyy 31.12.2019.

Hämeenlinnan painon sulkemisen jälkeen Keskisuomalainen Oyj:lle jää viisi sanomalehtipainoa kahdessa yhtiössä. Lehtisepät Oy:llä on painot Jyväskylässä, Pieksämäellä, Tuusulassa sekä Lahdessa ja Kaakon Viestintä Oy:n paino sijaitsee Kouvolassa.

Uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan n. 1 M€:n tehostamishyötyjä, jotka toteutuvat täysimääräisesti vuonna 2021. Irtisanomiset koskevat enintään 22 henkilöä.

“Konsernin laajenemisen myötä Keskisuomalainen Oyj:n sanomalehtipainamisen kapasiteetti on kasvanut. Tämä mahdollistaa painamisen järjestämisen uudella tavalla ja samalla toimintaa voidaan tehostaa”, kertoo Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Moottori-lehden kustantaja vaihtuu

Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiön Moottori Media Oy:n vuodesta 2013 kustantama Moottori-lehti siirtyy Autoliiton kustannettavaksi. Autoliitto on ostanut itselleen koko Moottori Media Oy:n osakekannan ja Moottorin kustannustoiminta siirtyy Autoliitolle 1.1.2020 alkaen.

Moottori-lehti on Autoliiton jäsenlehti, joka on perustettu vuonna 1925. Autoilu- ja liikenneteemojen lisäksi lehti keskittyy matkailuun ja se ilmestyy 12 kertaa vuodessa.

”Moottori on noussut maan johtavaksi autoilualan lehdeksi viime vuosina monilla mittareilla tarkasteltuna. Siirtyminen Autoliiton yhteyteen on luontainen jatkumo tälle hyvälle kehitykselle. Yhteistyö Mediatalo Keskisuomalaisen ja Autoliiton välillä jatkuu eri muodoissa myös jatkossa”, kertoo Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

”Moottori on Suomen suurimpana autolehtenä ja arvostettuna mediana keskeisimpiä jäsenetujamme Autoliitossa. Omistajuus antaa meille paremmat lähtökohdat kehittää lehteä ja toisaalta hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia”, toteaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Omistajanvaihdos ei vaikuta Moottorin eikä moottori.fi-verkkopalvelun toimituksen ja mediamyynnin toimintaan. Yhtiön henkilökunta jatkaa entisissä tehtävissään.

JSN antoi vuoden viimeisessä kokouksessaan viisi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki joulukuun kokouksessaan viisi vapauttavaa päätöstä. Langettavia päätöksiä ei tehty lainkaan.

JSN antoi vapauttavat päätökset Akaan Seudulle, Iltalehdelle, Keskipohjanmaalle ja kaksi vapauttavaa päätöstä Helsingin Sanomille.

JSN totesi päätöksissään muun muassa, että Akaan Seudulla ei ollut velvollisuutta haastatella kaupunginvaltuutettua jutussaan, jossa se kertoi valtuutetun sosiaalisessa mediassa esittämistä kannanotoista. JSN totesi, että tiedotusvälineet voivat käyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä lähteenä, kunhan noudattavat niiden julkaisemisessa Journalistin ohjeita kaikilta osin.

Muut päätökset käsittelivät muun muassa rikoksesta tuomitun nimen julkaisemista ja erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemista kolumnitekstissä.

Keskiviikkona 4.12.2019 pidetty kokous oli JSN:n puheenjohtajana vuodesta 2016 toimineen Elina Grundströmin nelivuotiskauden viimeinen kokous.

JSN:n uusi puheenjohtaja Eero Hyvönen aloittaa 1.1.2020. Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 5.2.2020.

Alla tiivistelmät 4.12.2019 tehdyistä päätöksistä.

Vapauttava päätös 7178/SL/19
Helsingin Sanomat
Asia: Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava päätös 7171/SL/19
Helsingin Sanomat
Asia: Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava päätös 7169/SL/19
Keskipohjanmaa
Asia: Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä. 

Vapauttava päätös 7165/PL/19
Akaan Seutu
Asia: Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Vapauttava päätös 7137/SL/19
Iltalehti
Asia: Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.

Yle koetaan entistä tärkeämmäksi yhteiskunnassa ja henkilökohtaisesti: 96 prosenttia suomalaisista käytti Ylen palveluita viikoittain

Ylen tärkeys yhteiskunnassa ja henkilökohtainen merkitys kasvoivat. Selvä enemmistö suomalaisista katsoo Ylen onnistuneen hyvin julkisen palvelun tehtävässään. Yle saavutti kaikki vuoden 2019 pitkän aikavälin asiakkuustavoitteensa, kertoo vuoden 2019 Kanava- ja palvelumielikuvatutkimus (KMK).

Vuonna 2019 suomalaiset arvioivat Ylen olemassaolon suomalaisessa yhteiskunnassa entistä tärkeämmäksi arvosanalla 8,3 skaalalla 1–10 (tavoite: 8). Edellisenä vuonna arvosana oli 8,2. Myös Ylen henkilökohtainen merkitys suomalaisille kasvoi ja sai arvosanan 7,4 (tavoite: 7,2). Edellisenä vuonna arvosana oli 7,3.

Vuonna 2019 96 prosenttia suomalaisista käytti vähintään yhtä Ylen palvelua joka viikko (tavoite: 95 %). Television tavoittavuus laski hieman edellisestä vuodesta erityisesti alle 45-vuotiailla. Yle Areena ja Ylen suomenkielinen uutissivusto kasvattivat viikkotavoittavuuttaan eniten.

Alle 45-vuotiaat kohtaavat Ylen sisältöjä sosiaalisessa mediassa entistä useammin. Kaksi kolmasosaa sanoo kohtaavansa Ylen sisältöjä somessa viikoittain.

Ylen palveluiden kiinnostavuus säilyi samalla tasolla edellisen vuoteen verrattuna. 84 prosenttia suomalaisista piti Ylen sisältöjä ja palveluja kiinnostavina (2018: 85 %). Koko väestön tasolla Ylen kiinnostavin palvelu on Yle TV1 ja alle 45-vuotiailla Yle Areena.

Yle onnistunut kokonaisuutena julkisen palvelun tehtävien hoidossa, luottamus Yleen pysyi korkealla

Suomalaisten mielestä Yle on kokonaisuutena onnistunut julkisen palvelun tehtävien hoidossa hyvin. Asteikolla 1–6 Yle saa julkisen palvelun tehtävien hoidosta arvosanaksi 4,63, mikä on hivenen viime vuotta korkeampi (2018: 4,59), kertoo vuoden 2019 Ylen arvo suomalaisille -tutkimus.

Vuosittain tehtävä Ylen arvo suomalaisille -kyselytutkimus selvittää suomalaisten käsityksiä Ylen onnistumisesta julkisen palvelun tehtävien hoitamisessa, luottamusta Yleen, vuorovaikutusta ja vastuullisuutta sekä yleisesti arvioita Ylen tarjonnasta ja verorahoituksesta.
Luottamus Yleen on tutkimuksen mukaan edellisvuoden tasolla. Asteikolla 1–5 Yle saa luottamuksesta arvosanaksi 3,72, mikä on samaa tasoa kuin viime vuonna. Yleen erittäin paljon luottavien osuus kasvoi 17 prosenttiin (2018: 14 prosenttia).

Suomalaisista 67 prosenttia luottaa Yleen erittäin tai melko paljon (2018: 69 prosenttia). Kysyttäessä luottamusta 19 yhteiskunnallisen toimijan joukossa Yle sijoittuu edellisvuoden tapaan kuudenneksi. Kärjessä ovat tasavallan presidentti, poliisi sekä yliopistot ja koululaitos. Yle on suomalaisten mielestä mediayhtiöistä luotettavin, mutta luottamustaan ovat vahvistaneet myös muut tiedotusvälineet.

Luotettava tieto ja monipuoliset sisällöt tärkeitä

Ylen tehtävistä suomalaiset kokevat erityisen tärkeäksi luotettavan tiedon ja kotimaiset sisällöt, joita voi seurata omalla äidinkielellä. Ylen tärkeimpiin tehtäviin liittyy monenlaisia muitakin odotuksia:

  • sisällöt ja palvelut löytyvät helposti
  • palveluja erityisryhmille
  • korkeatasoisia lastenohjelmia ja palveluja lapsille
  • Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvien muutosten parempi ymmärtäminen
  • monenlaisten näkemysten, maailmankuvien ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kohtaaminen
  • nykyaikana tarpeellisten tietojen ja taitojen oppiminen sekä yleissivistyksen kartuttaminen
  • merkityksellistä mediasisältöä ja mediapalveluita eri-ikäisille ihmisille

Enemmistö suomalaisista pitää Yleä vastuullisena ja vähintäänkin melko avoimena. Lisätietoa vastaajat toivovat muun muassa Yle-veron käytöstä, yhtiön toiminnasta yleensä ja sisältöihin liittyvistä valinnoista.

Suomalaisista 74 prosenttia kokee saavansa saavansa erittäin tai melko hyvin vastinetta Yle-verolle (2018: 78 prosenttia).

Kanava ja palvelumielikuvatutkimus 2019 on Ylen tilaama ja kenttätyön teki Taloustutkimus. Tutkimus tehtiin syksyllä 2019 verkon kyselytutkimuksena sekä yli 60-vuotiaalle ei-verkkoväestölle puhelinhaastatteluina väestöllisen edustavuuden takaamiseksi. Siihen osallistui 2 439 suomalaista, kohderyhmänä 15+-vuotiaat.

Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen on toteuttanut IRO Research Oy Ylen toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina syys-marraskuun aikana. Siihen osallistui 1000 suomalaista, kohderyhmänä 15–79-vuotiaat.  Otos on muodostettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöä edustavaksi. Tulosten virhemarginaali on +/– 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimustuloksia vertailtaessa tulee huomioida, että tutkimuslaitos on vaihtunut edellisvuodesta ja kyselylomakkeiden kysymyksissä on pieniä muutoksia.