ABLOY-Muumilukko houkuttelee, vaikka Muumitaloa ei lukitakaan yöksi

36079481410_48de09ef48_z

Tänä syksynä kaksi suomalaista ikonista brändiä kohtaavat hellyttävällä tavalla. Abloy tuo klassiset Muumihahmot koristamaan perinteistä ABLOY CLASSIC -riippulukkoa, jossa elää yhä tänä vuonna 110 vuotta täyttävän alkuperäisen ABLOY-lukon henki.

Syksy ja koulujen alku on monelle jännittävää aikaa. Tänä syksynä aarteet pysyvät turvassa, kun perheen pienimmät ja hieman isommatkin Muumien ystävät voivat lukita tärkeät esineensä uudella ABLOY-Muumilukolla.

Muumitalohan ei tarinoissa lukkoja tarvitse. Kirjassa Muumilaakson marraskuu Muumitaloon kerääntyy sekalaista sakkia Muumiperheen poissa ollessa. Samoin käy Taikatalvessa  Muumiperheen nukkuessa. Toisaalta eivät vierailijat sen pahempaa tuhoa tehneet, söivät vain hillot kellarista.

Taustalla hieno tarina

Tove Jansson julkaisi ensimmäisen Muumi-kirjansa vuonna 1945. Tästä saivat alkunsa legendaariset ja maailmanlaajuisesti rakastetut Muumihahmot. Myös Suomen merkittävimmäksi keksinnöksi arvioidulla 110-vuotiaalla ABLOY-lukolla on vaiherikas historia.

Abloyn tarina sai alkunsa vuonna 1907, kun nuori helsinkiläinen hienomekaanikko Emil Henriksson sai kassakonetta korjatessaan oivalluksen tiirikoimattomasta haittalevyihin perustuvasta lukosta. Keksintö patentoitiin vuonna 1919 nimelläHenrikssonin Patentti Lukko. Helppokäyttöisten ja toimintavarmojen ABLOY-lukkojen maine kiiri nopeasti myös maailmalle. ABLOY on valittu 2000-luvulla useita kertoja Suomen huippubrändien joukkoon, ja viimeisimmin vuonna 2016 ABLOY valittiin suomalaisten arvostetuimmaksi design-brändiksi.

Uteliaisuus yhdistää

”ABLOY-lukon keksijää Emil Henrikssonia on luonnehdittu hiljaiseksi ja vaatimattomaksi mutta ennen kaikkea huumorintajuiseksi ja idearikkaaksi mieheksi. Abloyn ytimessä näkyy edelleen vahvasti Henrikssonin perintö, mikä jakaa myös Muumitarinoiden ideologian. Niin Abloyn kuin Muumienkin tarinaan kuuluvat olennaisesti jatkuva uteliaisuus ja uudet keksinnöt”, kertoo Abloyn myynti- ja markkinointijohtaja Jari Perälä .

Muumeja ja Abloyta yhdistää myös kansainvälisyys. ”Aasian maista erityisesti Japani ja Singapore, sekä myös Korea ja Indonesia ovat kohteita, joihin ABLOY-Muumilukkoja viedään. Kiinnostus on suurta myös Pohjoismaissa”, jatkaa Perälä.

ABLOY CLASSIC -Muumilukkoja on saatavilla kahdessa eri värissä, ja niissä seikkailee yhdeksän eri Muumihahmoa. Lukkoja myydään hyvin varustelluissa vähittäiskaupoissa sekä myöhemmin myös osoitteessa www.moomin.com .

Fazerin Sininen -brändiä rakennetaan kuin rakkaustarinaa Rolf Ladau: ”Suomalaiset ovat suurten tunteiden kansa”

a4902e9ced238f65_800x800ar

Suomen arvostetuin brändi, Fazerin Sininen haluaa nostaa suuret tunteet
valokeilaan. Kun markkinointiala puhuu vain big datasta ja automaatiosta, Fazerin Sininen -suklaan uusi kampanja nostaa rimaa entistä korkeammalle myös tunnesiteen rakentamisessa.

Rakastetun 95-vuotiaan brändin vartijat toteavat, että big datalle on paikkansa, ja sen avulla kuluttajille voidaan tarjota entistä arvokkaampaa tietoa ja kohdistaa esimerkiksi palveluja. Datan ja automaation rinnalla tärkeää on myös vaikuttaa emotionaalisella tasolla kuluttajaan. Vaikka ajat muuttuvat, Fazerilla uskotaan, että hyvin kerrottu tarina on yhä ja tulee aina olemaan tie ihmisten sydämiin. Uusi elokuvallinen brändifilmi vie katsojan tunnekokemuksen uudelle tasolle ja kertoo Sinisistä hetkistä merkityksellisellä tavalla. Brändifilmi on tehty yhteistyössä markkinointiviestintätoimisto SEKin kanssa.

”Brändin pitää pystyä puhuttelemaan tunteita, sillä vain tunteiden kautta se voi luoda kuluttajaan henkilökohtaisen ja pitkäaikaisen siteen. Ja kun haluaa puhua sydämille, täytyy olla rehellinen. Ei maalata kiiltokuvia, vaan kertoa aidosti siitä mitä pitää elämässä arvokkaana ja tärkeänä. Tähän tarinaan mahtuu paljon riemua ja kiitollisuutta, mutta myös surua – ihan niin kuin elämäämmekin. Pitää olla rohkeutta puhua kaikista tunteista ja tämä tarina tekee sen”, kuvailee Fazer Makeisten toimitusjohtaja Rolf Ladau ylpeänä elokuvan tarinan kaarta. Aidot tunteet puhuttelevat ihmisiä aina, kulttuurista ja kielestä riippumatta.

Yhdessä rakkauden apostoleina

Fazerilla on pitkä historia SEKin kanssa ja nyt yhteistyö tiivistyi entisestään, kun Fazer Makeisten ja SEKin kumppanuus alkoi noin vuosi sitten. Käynnissä oleva kampanja, jota tähdittää Voitto–mainoselokuvafestivaalin shortlistalle nostettu brändifilmi, on yhteistyön ensimmäinen suuri ulostulo Fazerin Sininen -suklaalle.

”Olemme innoissamme yhteistyöstä ja haluamme omalta osaltamme varmistaa, että Suomen rakastetuin brändi elää sukupolvelta toiselle. Nyt odotamme miten suomalaiset ottavat kampanjan vastaan”, asiakkuusjohtaja Laura MertanoSEKistä kertoo.

Katso Fazerin Sininen -suklaan uusi brändifilmi täältä .

Fazer Sininen lyhyesti

  • Suomen arvostetuin tavaramerkki (Lähde: M&M Arvostetuimmat brändit -lista, 9/2016).
  • Yrityksen perustajan Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus ja sininen pakkaus ovat olleet Suomen rakastetuimman suklaan tunnus ja laatutakuu jo sen lanseerausvuodesta 1922 lähtien.
  • Sininen väri oli Fazerin perustajalle Karl Fazerille tärkeä väri, joka symboloi hänelle Suomen luontoa ja itsenäistä isänmaata.
  • Fazerin Sininen syntyi ystävänpalveluksesta. Karl Fazerin pojalla Sven Fazerilla oli englantilainen liiketuttava nimeltä Shaller. Liiketuttavan vävy sairasti vakavaa silmäsairautta. Sven Fazer sai hänet hyvien suhteidensa avulla silmäsairauksiin erikoistuneelle lääkärille, joka paransi miehen. Shaller lahjoitti hallussaan olleen sveitsiläisen suklaareseptin Sven Fazerille kiitoksena palveluksesta.
  • Fazer Sininen valmistetaan alkuperäistä reseptiä mukaillen tuoreesta, suomalaisesta maidosta ja ecuadorilaisesta Arriba-kaakaosta Vantaan Fazerilassa.
  • Fazer käyttää vain vastuullisesti tuotettua kaakaota. Fazer ostaa Ecuadorin ja Nigerian suorien viljelijäohjelmien lisäksi UTZ, Rainforest Alliance ja Fair Trade Cocoa Programme -sertifioitua kaakaota.
  • Fazer Sininen -suklaalevyjä valmistetaan vuodessa noin 15 miljoonaa kappaletta. Suomen lisäksi niitä myydään muun muassa Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Tax free-myynnin kautta suklaata myydään myös moniin muihin maihin.
  • Fazerin Sininen on suomalaisten suosikkituliainen .

Kansallinen mediatutkimus: digitaaliset sisällöt tuovat lehtibrändeille lisää yleisöjä – Sanoman laatusisältöjä kulutetaan useissa kanavissa

Osa lehtien lukemisesta siirtyy lehtibrändien digitaalisiin kanaviin, mikä näkyy lievänä laskutrendinä painettujen lehtien lukijamäärissä. Samalla digitaaliset sisällöt tuovat kuitenkin myös uusia, nuorempia lukijoita lehtien pariin ja monen brändin tavoittavuus onkin digitaalisten sisältöjen myötä moninkertaistunut. Sanoman lehdistä suurin osa jatkaa lehtikategoriansa vahvana ykkösenä.  

Kansallisessa mediatutkimuksessa mitataan painetun lehden lukijamäärien lisäksi näköislehtien lukemista. Digitaalisten näköislehtien mittaaminen onkin nostanut lehtien lukijamäärää. Helsingin Sanomien näköislehteä lukee päivittäin lähes 100 000 ihmistä, joten painettu lehti ja näköislehti tavoittavat yhdessä 689 000 suomalaista. Näköislehtien lukijamäärät ovat olleet viime vuosina vahvassa kasvussa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien näköislehden lukijamäärä kasvoi viime vuoden toisella vuosipuoliskolla 7,4 prosenttia.

Ilta-Sanomien näköislehti oli mukana mittauksessa ensimmäistä kertaa. Ilta-Sanomien näköislehdellä on päivittäin 55 000 lukijaa. Painettu lehti ja näköislehti tavoittavat yhdessä 430 000* lukijaa.

8000a2ee6b30a8cc_800x800ar

Lehtibrändien kokonaistavoittavuus lasketaan yhdistämällä yhden painetun lehden ja kaiken digitaalisen sisällön viikkolukijamäärä. HS:n kokonaistavoittavuus on KMT:n mukaan yli 1,8 miljoonaa ja Ilta-Sanomien lähes 2,2 miljoonaa. Ilta-Sanomat jatkaa iltapäivälehtien markkinajohtajana ja kokonaistavoittavuudeltaan Suomen suurimpana uutismediana. Helsingin Sanomat puolestaan on tilattavien päivälehtien ylivoimainen ykkönen ja erityisen vahva ydinalueellaan.

Sanoman aikakauslehdistä suurin osa jatkaa lehtikategoriansa ykkösenä. Digitaaliset sisällöt tuovat myös aikakauslehtibrändeille lisää yleisöjä. Esimerkiksi Me Naisten kokonaistavoittavuus kasvoi ja on nyt 510 000, mikä kaksinkertaistaa lukijamäärän painettuun lehteen verrattuna. Viime vuonna tehty onnistunut uudistus piti Glorianlukijamäärän ennallaan. Myös Glorian Ruoka & Viini säilytti asemansa hyvin.

”Median kulutus on selkeästi hybridivaiheessa: iso osa kuluttajista haluaa pysyä painettujen lehtien lukijoina, vaikka samalla median digitaalinen kulutus kasvaa voimakkaasti. Me haluamme tarjota lukijoille merkityksellisiä sisältöjä ja elämyksiä sekä jokaiselle juuri sopivan tavan kuluttaa laatusisältöjä”, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta sanoo.

*H2 / 2016

Suomessa jopa puolet kuluttajista välttelee aktiivisesti brändejä netissä – globaalisti neljäsosa

1297241475057598371

Vaikka some-palvelut ovat jatkaneet räjähdysmäistä kasvuaan, osa kuluttajista välttelee brändejä netissä, kertoo Kantar TNS:n tuore maailmanlaajuinen tutkimus, jossa haastateltiin yli 70 000 kuluttajaa. Globaalisti kuluttajista 26 % yrittää tietoisesti välttää yritysten ja brändien mainontaa tai postauksia somessa.

Skeptisyys brändejä kohtaan on suurinta Pohjoismaissa

Suomessa 49 % kuluttajista sanoo välttelevänsä aktiivisesti brändisisältöjä netissä. Ruotsissa ja Tanskassa brändejä vierastaa vielä useampi, 57 % kuluttajista.

Brändit joutuvat ponnistelemaan saadakseen kuluttajat sitoutumaan itseensä. Moni kokee, että brändien läsnäolo somessa on häiritsevän aktiivista. Jopa 34 prosentilla on tunne, että nettimainonta “seuraa” heitä jatkuvasti. Suomessa ja Tanskassa ollaan keskiarvossa, Norjassa tunne on matalampi ja Ruotsissa taas selvästi korkeampi.

Kantar TNS:n tutkimus identifioi edelläkävijöiden ja tunnettujen henkilöiden vaikutuksen kuluttajien brändimielipiteisiin. Kaksi viidestä 16-24-vuotiaasta sanoo luottavansa enemmän kommentointiin brändeistä netissä kuin “virallisiin” lähteisiin, kuten sanomalehtiin, yritysten nettisivuihin tai tv-mainoksiin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osuus on selvästi pienempi.

Snapchatin ja Instagramin käyttö kasvaa vauhdilla kaikissa ikäryhmissä

Instagramin ja Snapchatin suosio on viimeisten kahden vuoden aikana noussut huimasti, kun kuluttajat etsivät aitoja, henkilökohtaisia ja hetkessä kiinni olevia sisältöjä. Maailmanlaajuisesti noin neljännes (23 %) netinkäyttäjistä on Snapchatissä. Tämä on melkoinen loikka kahdessa vuodessa, sillä vuonna 2014 luku oli 12 %. Instagramin suosio on myös kasvanut jyrkästi – maailmanlaajuisesti käyttäjien määrä on noussut kahdessa vuodessa 24 prosentista 42 prosenttiin. Myös Suomessa Instagramin ja Snapchatin käyttö on yleistynyt hurjasti, vaikka etenkin Snapchat on vielä selvästi vähemmän käytetty kuin globaalisti tai muissa Pohjoismaissa.

Nuoret ovat somessa edelläkävijöitä. Lähes puolet Snapchatin kuukausikäyttäjistä maailmanlaajuisesti on 16-24-vuotiaita. Suomessa nuoret dominoivat Snapchatia vielä globaalia keskiarvoa selvemmin. Some-palveluiden käyttäjien keski-ikä on kuitenkin vahvassa kasvussa, kun yhä useampi iäkkäämpi omaksuu palvelut. Esimerkiksi Instagramia käyttää jo yksi viidestä 55-65-vuotiaasta netin käyttäjästä globaalisti – huomattava kasvu viime vuodesta. Suomessa 20 % 55-65-vuotiaista käyttää Instagramia.

Michael Nicholas, Global Director, Kantar TNS, toteaa:

“Instagramin ja Snapchatin kasvu johtuu ihmisten tarpeesta saada ystäviltä, vertaisiltaan ja vaikuttajilta ajankohtaista ja viihdyttävää sisältöä, joka usein on vielä tehostettu hauskoilla filttereillä tai muokkauksilla. Brändeille tämä on todellinen mahdollisuus hyödyntää trendiä luomalla personoitua ja jaettavaa sisältöä, kuten videoita ja kertomuksia. Haasteena on kohdentaminen – miten saada oikea sisältö oikeille ihmisille oikeissa kanavissa oikeaan aikaan.

Osa brändeistä on onnistunut. Viime vuosina olemme nähneet esimerkiksi Disneyn, Starbucksin ja McDonald’sin hyödyntävän Snapchatin filttereitä kuluttajien sitouttamiseen tavalla, joka ei ole tuntunut kuluttajista tunkeilevalta. Tämä on keskeinen tekijä, kun tahdotaan taklata monen kuluttajan perusnegatiivisuus brändejä kohtaan netissä.”

Somen käyttö on mahdollisuus brändeille

Some-käyttäjien kasvu kaikissa ikäryhmissä muodostaa suuren mahdollisuuden niille brändeille, jotka pystyvät luomaan puhuttelevaa ja helposti jaettavaa sisältöä. Brändien tulee kuitenkin edetä varovaisesti, sillä maailmanlaajuisesti 30 % kuluttajista vastustaa ideaa, että yritykset tai brändit monitoroivat heidän nettikäyttäytymistään. Pohjois-Euroopassa vastustus on vielä selvästi muuta maailmaa voimakkaampaa.

Brändien tulee somessa keskittyä tuottamaan sellaisia sisältöjä, joita voidaan käyttää monessa kanavassa, ei pelkästään Facebookissa. On tehtävä yhteistyötä vaikuttajien kanssa hyödyntäen heitä tietolähteinä ja tiedon jakajina. Partnerointi on hyvä tapa luoda aitoa ja viimeistelemätöntä sisältöä, josta kuluttajat pitävät. On tärkeää ymmärtää aidosti ja syvällisesti, mikä motivoi ja innostaa asiakkaita. Totuus on, että nykyään some-kanavissa ovat muutkin kuin nuoriso.

“Yritysten ja brändien on ymmärrettävä digitaalista kuluttajaa ja hänen käyttäytymistään. Suomalaiset ovat brändien viesteille vastaanottavaisia, kun ne on kohdennettu juuri heille relevantilla tavalla. On siis pystyttävä luomaan yksittäistä kuluttajaa puhuttelevaa sisältöä sekä löydettävä oikeat tavat ja kanavat tavoittaa hänet “, painottaa Saija Ahlgren, Digital Insight Consultant, Kantar TNS.