Suomalainen Kirjakauppa uudistaa brändinsä Folkin kanssa

Uusi mainostoimistokumppani valikoitui kilpailutuksen kautta – Folkin vähittäiskaupan asiantuntijuus vakuutti.

Suomalainen Kirjakauppa on valinnut mainostoimisto Folkin uudeksi mainostoimistokumppanikseen. Suomalaisen tarkoituksena on uudistaa brändi ja brändistrategia.

”Olemme nyt tekemässä pitkäjänteistä ja -vaikutteista työtä Suomalaisen brändin kirkastamiseksi Folkin kanssa – uudistus ei siis jää pelkäksi irtonaiseksi kampanjaksi. Kilpailutuksessa Folk erottui selkeästi edukseen strategisella osaamisella sekä laajalla vähittäiskaupan tuntemuksella”, kommentoi Suomalaisen Kirjakaupan kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola.

Lisäksi Folk suunnittelee uuden strategian mukaisen mainonnan konseptin ja visuaalisen ilmeen uudistuksen.

”Kyseessä on mielenkiintoinen ja laaja yhteistyö, johon olemme sukeltaneet innolla. Tavoitteenamme on kasvattaa Suomalaisen kävijävirtoja sekä löytää myös uusia asiakasryhmiä. Uudistus tulee näkymään kaikissa medioissa ja Suomalaisen omissa kanavissa sekä myymälöissä”, kertoo Folkin luova toimitusjohtaja Tommi Laiho.

Ensimmäiset työn tulokset tulevat kaiken kansan näkyville loppuvuodesta 2018.

:TUTKIMUS: Sisältömarkkinoinnin todellinen kuningas on yleisö

Yleisön odotukset ja kokemukset brändistä vaikuttavat siihen, miten hyödylliseksi brändin tuottama sisältö arvioidaan.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Black Box -tutkimushankkeessa selvitettiin sisältömarkkinoinnin logiikkaa. Tutkimuksen tuloksissa korostui yleisön rooli, sillä yleisön odotukset ja kokemukset brändistä vaikuttavat siihen, miten hyödylliseksi brändin tuottama sisältö arvioidaan.

– Brändien tulisi entistä tarkemmin tiedostaa, millaisia odotuksia ja aiempia kokemuksia yleisöllä on ja millainen niiden liikkumavara on yleisöjen suhteen. Liikkumavara on usein sitä tiukempi mitä vakiintuneempi brändi on. Yleisölle muodostuu yleensä vahvoja käsityksiä siitä, mikä vakiintuneelle brändille on sopivaa ja ketkä sen puolesta voivat puhua, toteaa projektitutkija Hanna ReinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hyvä sisältö on hyödyllistä, totuudenmukaista ja persoonallista

Hyvän sisällön ominaisuuksiin kuuluvat tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti hyödyllisyys ja totuudenmukaisuus. Hyödyllinen sisältö on yleisölle sekä informatiivista että parhaimmillaan myös viihdyttävää. Totuudenmukaisuus merkitsee tutkijoiden mukaan erityisesti yleisön arviota sisällön totuudenmukaisuudesta.

Tutkimuksen mukaan yleisö voi kokea läheisyyttä sosiaalisen median välityksellä kohtaamiensa ihmisten kanssa. Omasta arjestaan avoimesti kertova bloggaaja voi tuntua tutulta, ja sama kokemus voi syntyä myös brändien some-edustajia kohtaan, jos heidän päivityksensä ovat persoonallisia. Kokemus tuttuudesta ja todellisesta vuorovaikutuksesta voikin saada yleisön palaamaan sisällön pariin yhä uudestaan ja viettämään pidempiä aikoja sen parissa.

Sisältömarkkinoinnin mittaaminen alkaa tavoitteista

Sisältömarkkinointia tulee myös mitata, jotta sitä voitaisiin tehdä tehokkaasti ja kehittää edelleen. Mittaamisen tulisi perustua aina yrityksen itse asettamiin tavoitteisiin – vertailu muiden brändien kanssa ei useimmiten ole järkevää, tutkimuksessa todetaan. Jos alussa ei ole määritelty selkeitä, mitattavia tavoitteita, on myöhemmin vaikeaa tehdä mittaamista siten, että se järkevällä tavalla palvelisi yrityksen toiminnan kehittämistä.

Vaikuttajayhteistyön onnistumista on usein seurattu saavutettujen tykkäysten, jakojen ja kommenttien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tällainen yleisön osallistuminen lisää vaikuttajan uskottavuutta, mikä osaltaan edistää vaikuttajan tekemän suosittelun tehokkuutta. Yleisön osallistuminen antaa siis viitteitä yhteistyön onnistumisesta ja yleisön asenteesta brändiä kohtaan.

Tulokset perustana markkinointiviestinnän suunnittelussa

– Sisältömarkkinoinnin ammattilaisille tutkimuksemme tulokset eivät varmastikaan tule yllätyksinä. Esimerkiksi sisältöjen hyödyllisyydestä ja human-to-human-markkinoinnista on puhuttu alalla jo pitkään. Tutkitun tiedon avulla pystymme nyt kuitenkin tarjoamaan vahvemmat perustelut yritysten markkinointiviestinnän strategiatyöhön, Reinikainen korostaa.

Black Box -hankkeen pohjalta lähdetään jatkossa kehittämään digitaalista sisältökompassia (DigiCC), joka voi auttaa vielä tarkemmin kohdentamaan ja tekemään entistä parempaa sisältömarkkinointia ja ottamaan yleisön odotuksia huomioon. DigiCC on Business Finlandin rahoittama hanke.

Tulokset perustuvat Business Finlandin vuosina 2016 – 2018 rahoittamaan Opening the Black Box of Content Marketing -tutkimushankkeeseen. Tutkimuksessa analysoitiin yli sata sisältömarkkinoinnin sisältöä, haastateltiin yli kahtakymmentä sisältömarkkinoinnin asiantuntijaa ja kerättiin vastauksia yli kahdeltatuhannelta yleisön edustajalta. Tampereen yliopiston lisäksi projektin yliopistopartnereita olivat Oklahoman ja Macquarien yliopistot. Projektin yrityskumppaneita olivat Alko, A-lehdet, Aamulehti, DNA, Fazer, Nordea, Pirkanmaan lehtitalo, Vapa Media ja PING Helsinki.

Tutkimuksessa olivat mukana erityisasiantuntija Mari Ainasoja, erityisasiantuntija Sanna Rytövuori, tutkijatohtori Niina Uusitalo ja erityisasiantuntija Elina Vulli Tampereen yliopistosta sekä projektitutkija Hanna Reinikainen, tohtorikoulutettava Matias Lievonen, professori ja hankkeen tutkimusjohtaja Vilma Luoma-aho, projektipäällikkö Andra Aldea-Löppönen ja tutkimusavustaja Susanne Cederberg Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Väitös: Brändin inhimillistäminen kytkee kuluttajat brändiin

Inhimillistäminen on keskeinen alue vallitsevassa brändien tutkimuksessa, sillä inhimillistämällä lisätään brändin näkyvyyttä kytkemällä kuluttajat brändiin. Tämä vahvistaa brändipääomaa.

Väitöskirjassa käytetty termi ´inhimillistäminen´ ei rajoitu vain brändeihin, jotka käyttävät antropomorfisia hahmoja, kuten M&M:n hahmot. Tässä yhteydessä termiin sisältyy myös keinoja, joita hyödyntämällä kuluttajat tuntevat brändin olevan ”lähellä minua”, ”kuten minä” ja ”kumppani”.

Vaikka asiakaslähtöisen brändipääoman tutkimusta on tehty paljon 25 viime vuoden aikana, vain vähän huomiota on saanut brändien suosimisen vaikutus kuluttajan minän ja brändin välisen yhteyden muodostukseen. Vielä vähemmän tutkimusta on tehty brändien pettämisen syistä ja indikaattoreista.

Lisäksi olemassa oleva tutkimus ei ota juurikaan kantaa siihen, vaikuttavatko ajallinen fokus ja ajallinen etäisyys brändin kykyyn heijastaa kuluttajien minää.

Näiden tutkimusaukkojen täyttämiseksi väitöskirja esittelee neljän tutkimusartikkelin tuloksia. Käsitteellisten viitekehysten testaamista varten kerättiin yli 2000 vastaajan aineisto kolmesta eri maasta.

Väitöskirja edistää kuluttajan minä-brändisuhteeseen liittyvää tutkimusta kuvaamalla brändin itse-presentaation vaikutusta minä-brändisuhteeseen. Lisäksi väitöskirja kontribuoi minä-kongruenssiin liittyvään kirjallisuuteen ajallisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Tutkimus myös edistää brändien pettämiseen liittyvää kirjallisuutta tutkimalla kuluttajan taipumusta antropomorfisointiin ja toteutuneita korkean innostuneisuuden tiloja sekä selittää brändien pettämisen indikaattoreita, jotka koostuvat epäonnistumisen vakavuudesta ja brändin negatiivisesta motiivista.

Liikkeenjohdollisina päätelminä tulokset ehdottavat yhdeltä yhdelle -markkinointia brändäykseen, kuluttajan minän sisällyttämistä brändäyskysymyksiin ja brändin pettämisen arviointia negatiivisessa brändisuhteessa.

M. Phil. Teck Ming Tan väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 1.6.2018. Markkinoinnin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Humanizing brands: The investigation of brand favorability, brand betrayal, temporal focus, and temporal distance (Brändien inhimillistäminen: Tutkimus brändin suosimisesta, brändin pettämisestä, ajallisesta fokuksesta ja ajallisesta etäisyydestä). Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Jari Salo Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Arina-salissa (TA105) klo 12.00.

Tupla kuvattiin ensimmäisenä suomalaisena suklaabrändinä avaruudessa

Tupla-suklaapatukasta tuli tänä vuonna ensimmäinen suomalainen suklaabrändi, joka kuvattiin avaruudessa. Yhteistyössä Sent into Spacen kanssa toteutetuissa kuvauksissa Tupla lähetettiin säähavaintopallossa maan ja stratosfäärin välimaastoon.

Tupla lensi kuvauksia varten avaruuden rajamaille 33 877 metrin korkeuteen kahden tunnin ajan ja palautui lopulta ehjänä takaisin. Tuplan avaruuslento on nähtävissä Tuplan Youtube-kanavalla

www.youtube.com/watch?v=hN42V-D3K4s

Tuplan kuvaukset liittyvät uuteen avaruusteemaiseen kampanjaan, jossa etsitään rohkeita astronauttikokelaita. Tupla on kautta historian sijoittanut kampanjansa seikkailuteeman ympärille. Viime keväänä nähtiin ensimmäinen tuotantokausi Prinssi Jusufin tähdittämästä Hungry for Adventure -ohjelmasarjasta, jossa rap-artisti haastaa suomalaisia matkalle maailman ääriin. Tänä vuonna seikkailuteema sijoittuu maan ulkopuolelle.

Viisiosainen Hungry for Adventure -tv-sarja Subille syksyllä

Prinssi Jusuf debytoi keväällä 2017 Hungry for Adventure -ohjelmasarjassa vieden kolme suomalaista seikkailijaa unohtumattomalle matkalle Islantiin, Meksikoon ja Japaniin. Tuloksena syntyi Youtubessa julkaistu kolmen videon sarja.

– Viime vuoden kampanja ylitti tavoitteet: ohjelman katselukertoja kertyi Youtubessa lähes 3 miljoonaa. Tupla-patukoitakin myytiin viime vuonna ennätysmäärä, lähes 19 miljoonaa kappaletta, Cloettan markkinointipäällikkö Alexandra Rehnberg kertoo.

Ensi kesänä kuvattavan Hungry for Adventure -seikkailusarjan toisen tuotantokauden teemana on avaruus. Sarjaa jälleen tähdittävä rap-artisti Prinssi Jusuf etsii ohjelmaa varten suomalaisia uskalikkoja testaamaan astronauttikokelaan elämää.

– Kun ensimmäisen kerran kuulin kampanjan teemasta, en meinannut uskoa asiaa todeksi. Tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta päästä luotsaamaan avaruusseikkailua. Ei todellakaan ole jokapäiväinen juttu, Prinssi Jusuf kommentoi.

Seikkailusarjan osallistujahaku käynnistyy 21.5.2018. Hakijoiden joukosta valitaan 20 rohkeaa seikkailijaa bootcampille, jossa testataan kokelaiden henkistä ja fyysistä kapasiteettia. Bootcampilta valitaan osallistujat matkustamaan Prinssi Jusufin kanssa Venäjällä sijaitsevaan Yuri Gagarin Cosmonaut Training Centeriin.Seikkailusta kuvataan 5-osainen ohjelmasarja, joka esitetään Subilla syksyllä 2018.

Helsinki Brand Summit: Tulevaisuuden kuluttaja vaatii brändeiltä yllätyksellisyyttä ja uusia ratkaisuja

Marina Vahtola / Kuva: Pasi Murto

Tulevaisuus tuo mukanaan yhä vaativampia kuluttajia, mikä korostaa brändien merkitystä, uskoo Keskuskauppakamarin järjestämässä Helsinki Brand Summit -tilaisuudessa lähes sadalle yritysjohtajalle ja asiantuntijalle puhunut hallitusammattilainen Marina Vahtola. Hän kannustaa suomalaisyrityksiä nostamaan brändistrategian keskeiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä.

Brändiin ja konseptointiin liittyvät kysymykset ovat Marina Vahtolan mukaan strategisia asioita. Kysymykset ovat vihdoin nousemassa markkinointiosastojen pöydiltä liiketoimintajohtoon ja yhtiöiden hallituksiin.

“Jos yritys haluaa kansainväliseksi brändiksi, sen on erotuttava tavalla tai toisella muista saman alan toimijoista. Vahva konsepti ja asiakaslupaus ovat menestyvän liiketoiminnan edellytys. Uudet digitaaliset kanavat avaavat ovet kansainvälisille markkinoille, mutta sisältö ratkaisee yrityksen menestyksen. Kilpailu kansainvälisessä ympäristössä on vaativaa”, Vahtola muistuttaa.

Konseptoinnissa huomioon otettavia nousevia trendejä ovat Vahtolan mukaan asiakasfokuksen merkitys, asiakaselämykseen panostaminen ja uusien innovaatioiden vahvistuminen.

“Tulevaisuuden kuluttaja on yhä liikkuvampi ja haluaa yllätyksellisyyttä ja uusia ratkaisuja. Konseptien kehittämisen sykli nopeutuu. Uusia palveluinnovaatioita nousee  tuotteiden rinnalle ja uusia liiketoimintamalleja kehitetään nykyisten tueksi. Yritykset hakeutuvat jatkossa myös yhä useammin uusille toimialoille”, Vahtola sanoo.

Vahtola muistuttaa, että kokeilunhaluinen kuluttaja luo uusia mahdollisuuksia myös pienille toimijoille jopa kasvaa kansainväliseksi brändiksi. Samalla suurien brändien on kyettävä uusiutumaan mikäli ne haluavat säilyttää asemansa.

Helsinki Brand Summit -tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Keskuskauppakamarin Paula Paloranta huomauttaa, että brändi ei ole työkalu vain yrityksille. Hyvästä brändistä hyötyy maakuva, kaupungit ja kunnat, puolueet sekä yksittäiset henkilöt.

“Onnistuneessa brändissä yhdistyy tuote ja mielikuva. Kun brändi on kohdallaan, se tuottaa omistajalleen rahaa ja valtaa. Vahvasta brändistä halutaan maksaa”, painottaa Paloranta.

Keskuskauppakamarin järjestämä Helsinki Brand Summit 2018 kokosi 7.2.2018 Helsingin Pörssi-talolle noin 90 suomalaisyhtiön ja -järjestön edustajaa. Liiketoimintajohdolle suunnatussa tilaisuudessa kuultiin menestystarinoita eturivin brändeiltä, kuten Googlelta, Terveystalosta ja Vehosta sekä saatiin ohjeita brändien ja konseptien strategiseen hyödyntämiseen ja suojaamiseen.

Altia voitti Grand Effien Koskenkorva Vodkan brändiuudistuksella

Altian vientibrändi Koskenkorva Vodka voitti arvostetuimman palkinnon Effie Awards Finland 2017 -kilpailussa. Grand Effie -tunnustus tuli Koskenkorva Vodkan brändiuudistuksen markkinointiviestinnästä. Kampanjan toimistona oli Bob the Robot. 

Altia voitti markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavan Effie Awards Finland 2017 -kilpailun. Pääpalkinto Grand Effie myönnettiin Koskenkorva Vodkan brändiuudistuksen markkinointiviestinnästä, jonka Altia on toteuttanut yhteistyössä Bob the Robot -toimiston kanssa.

Koskenkorva Vodka on Altian vientibrändien kärkeä. Uudistunut brändi ja markkinointiviestintä ovat poikineet kansainvälistä huomiota ja uusien markkinoiden avauksia. Koskenkorva Vodkan vienti aloitettiin muun muassa Yhdysvaltoihin syksyllä 2017. Yhteensä sitä viedään noin 30 maahan.

”Tämä on upea tunnustus Altian brändimarkkinoinnille. Suomalaiset alkoholijuomat menestyvät vientimarkkinoilla aitoudella, puhtaudella ja omaperäisyydellä. On hienoa, että myös markkinointiviestintäämme palkitaan erottuvana ja laadukkaana”, kertoo Altian väkevien juomien markkinointijohtaja Suvi Reinikkala.

MTL:n tuomariston tarkemmat perustelut: https://mtl.fi/effie/case/2017/koskenkorva-vodka-village-grand

Fazerin Sininen jälleen Suomen arvostetuin brändi

889b625768ed88df_800x800ar

Fazerin Sininen sijoittui jälleen ensimmäiseksi Suomen arvostetuimmat brändit –tutkimuksessa. Fazer sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi. Markkinointi & Mainonta -lehti ja Taloustutkimus toteuttavat tutkimuksen vuosittain. Tutkimuksessa selvitettiin 958 brändin arvostus suomalaisten keskuudessa. Valinnan tekivät 15-79 -vuotiaat suomalaiset.

”Fazerin Sininen -brändiä on rakennettu rakkaudella yhdessä suomalaisten kanssa jo vuodesta 1922 ja siitä on tullut lähes ikoninen pala Suomea. Karl Fazer valitsi kuuluisalle maitosuklaalleen sinisen värin, koska se kuvasti hänelle itsenäistä isänmaata ja luontoa. Onkin erityisen suuri kunnia tulla valituksi Suomen arvostetuimmaksi brändiksi juuri tänä vuonna, kun vietämme Suomi 100 -juhlavuotta”, toteaa Fazer Makeisten toimitusjohtaja Rolf Ladau.

Suomen arvostetuimpien brändien kärkikymmenikkö 2017 on:

1. Fazerin Sininen
2. Fiskars
3. Fazer
4. Lego
5. Joutsenmerkki
6. Abloy
7. Hyvää Suomesta -merkki (Joutsenlippu)
8. Avainlippu
9. Valio voi
10. Iittala

Kansainvälinen journalistitutkimus: Nuoret suomalaiset toimittajat halukkaampia tuottamaan sisältöjä myös brändeille

w1ymvpw8aruwo4dqhzen

Lähes puolet suomalaisista toimittajista suhtautuu positiivisesti mahdollisuuteen työskennellä markkinoinnillisen sisällöntuotannon parissa, selviää Mynewsdeskin tuoreesta tutkimuksesta. Raportti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen journalismin nykytilaan ja brändiviestijöiden asemaan tämän päivän muuttuvassa mediamaisemassa.

Tutkimukseen vastasi kansainvälisesti yli 3100 toimittajaa ja brändiviestinnän sekä markkinoinnin ammattilaista 12 eri maassa. Mynewsdesk toteutti vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2016. Suomessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja vastaajia oli noin 200.

Suomessa journalistien asenne brändiviestintää kohtaan myönteinen

Mynewsdeskin tutkimus paljastaa, että toimittajat suhtautuvat vaihtelevasti mahdollisuuteen ansaita ainakin osan toimeentulostaan tuottamalla sisältöä, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita, yritysten ja brändien omiin medioihin. Erityisesti Pohjoismaissa toimittajat ovat sisällöntuotannon parissa työskentelyä kohtaan vielä skeptisiä, kun taas Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ajatukseen suhtaudutaan avoimemmin.

Pohjoismaiden joukossa Suomi on kuitenkin poikkeus. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimittajat suhtautuvat kansainvälisesti vertaillen myönteisesti viestinnällisen osaamisensa hyödyntämiseen sisältöjen tuottamiseen brändeille. Kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista 15 % kirjoittaa jo nyt sisältöjä yrityksille ja 31 % kertoo olevansa innostunut tai ainakin avoin ajatukselle. Ero on selkeä esimerkiksi Ruotsiin, jossa samaa sanoo vain 16 % journalisteista.

Journalistiliiton tiedottaja Jaakko Kilpeläinen pitää tulosta Suomen osalta jossain määrin yllättävänä. “Toisaalta on nähtävissä, että työkenttä on muuttunut. Journalistisia työpaikkoja ja toimeksiantoja on vähemmän kuin ennen”, sanoo Kilpeläinen. Lisäksi freelancer-toimittajien osuus on viime vuosina kasvanut Journalistiliiton jäsenkunnassa, ja myös markkinoinnillisia toimeksiantoja otetaan enemmän vastaan freelancereiden keskuudessa.

Nuori toimittajasukupolvi avoimempi brändien toimeksiantoja kohtaan

Tutkimuksesta selviää myös, että asenteissa on tapahtunut muutos sukupolvien välillä. Kaikista vastaajista, joilla työkokemusta oli alle seitsemän vuotta, 36 % joko työskenteli parhaillaan brändeille tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Pidemmän työkokemuksen omaavilla vastaava luku oli ainoastaan 20 %.

Kilpeläisen näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla: “Nuoremman polven toimittajat eivät näe ongelmaa kaupallisten sisältöjen tuottamisessa, kunhan raja kaupallisen ja journalistisen sisällön välillä pidetään selkeänä. Journalistisista ohjeista pidetään Suomessa kiinni. Lisäksi nuoremmat toimittajat voivat pitää markkinoinnillisten sisältöjen tuottamista trendikkäänä”. Myös rahalla on merkitystä. “Markkinoinnillisissa toimeksiannoissa voidaan laskuttaa enemmän kuin journalistisissa”, Kilpeläinen sanoo.

Sosiaalinen media pitää pintansa tietolähteenä

Sosiaalinen media on kansainvälisesti menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Osasyynä on varmasti “fake news”-ilmiö, jonka 32 % toimittajista näkee lyhyen aikavälin ja 52 % pitkän aikavälin ongelmana journalismille. Suomessa vaikutus ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan näy, ja Suomi on tilaston kärkimaita sekä Facebookin, Twitterin, LinkedInin että YouTuben käytössä toimittajien tietolähteenä. Esimerkiksi Facebookia käyttää Suomessa 82 % toimittajista, kun kansainvälisesti sen nimeää lähteekseen vain 52 %. Suomessa brändiviestijät kuitenkin nimesivät sosiaalisen median organisaationsa kolmen suurimman haasteen joukkoon.

Sosiaalisen median kanavia tärkeämmiksi lähteiksi toimittajat mainitsevat vain oman henkilökohtaisen verkostonsa ja lehdistötiedotteet. Suomalaiset organisaatiot kuitenkin kokevat luovansa mediasuhteita kansainvälisesti vertaillen huonosti ja vain 51 % tutkimukseen vastanneista viestijöistä kertoi kehittävänsä kestäviä, pitkän aikavälin suhteita yksittäisiin toimittajiin, kansainvälisen keskiarvon ollessa 60 %. Tutkimuksen tuloksien perusteella näyttääkin siltä, että viestijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja toimintatapojaan vastatakseen journalismin vaatimuksiin ja saadakseen ansaittua medianäkyvyyttä.

Väitöskirja: Miten kuluttajat suhtautuvat yritysten bränditarinoihin?

pexels-photo-327173

Hyvä tarina vakuuttaa, sitouttaa ja viihdyttää. Ei siis ole yllättävää, että markkinoijat ovat alkaneet kiinnostua tarinoiden hyödyntämisestä. Bränditarinoita viestitään esimerkiksi pakkauksissa, mainoksissa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja hintalapuissa. Niiden tarkoituksena on sitouttaa ja vakuuttaa kuluttajat. Tarinoiden vaikutuksesta kuluttajiin kaupallisissa konteksteissa ei kuitenkaan vielä tiedetä paljon.

Eeva Solja tarkastelee väitöskirjassaan Let Me Tell You a Story. Consumer Responses to Company-Created Brand Stories kuuden empiirisen tapauksen kautta kuluttajien suhtautumista erityyppisiin bränditarinoihin pakkauksissa, mainoksissa ja hintatarjouksissa.

Useat tarinankerronnan kontekstit, kuten pakkaukset ja hintatarjoukset, rajoittavat voimakkaasti tarinan pituutta. Esimerkiksi olut- ja jäätelöpakkauksissa on usein hyvin lyhyitä bränditarinoita. Niiden vaikutuksesta kuluttajiin ei ole aiempaa tutkimustietoa.

”Tutkimukseni osoittaa, että pakkausten ja hintatarjousten lyhyet bränditarinat voivat vaikuttaa myönteisesti kuluttajien suhtautumiseen monella tavalla”, Solja kertoo.

Bränditarinoiden emotionaalinen lataus on väitöskirjan toinen keskeinen aihe. Tarinankerrontatutkimuksen perusteella bränditarinan on herätettävä tunteita, jotta se sitouttaa kuluttajat tehokkaasti. Käytännössä bränditarinoiden emotionaalinen lataus on kuitenkin melko heikko erityisesti pakkauksissa.

”Tutkimustulosten mukaan faktaperustaiset tarinat soveltuvat paremmin pakkauksiin ja hintatarjouksiin, kun taas emotionaaliset tarinat saattavat soveltua paremmin mainoksiin. Vaikuttavimman lopputuloksen aikaan saamiseksi kannattaisikin luoda erilliset tarinat eri konteksteja varten”, Solja tiivistää.

Eeva Solja väittelee perjantaina 15.9.2017 klo 12.00. Hänen väitöskirjansa lukeutuu markkinoinnin tutkimusalaan.

ABLOY-Muumilukko houkuttelee, vaikka Muumitaloa ei lukitakaan yöksi

36079481410_48de09ef48_z

Tänä syksynä kaksi suomalaista ikonista brändiä kohtaavat hellyttävällä tavalla. Abloy tuo klassiset Muumihahmot koristamaan perinteistä ABLOY CLASSIC -riippulukkoa, jossa elää yhä tänä vuonna 110 vuotta täyttävän alkuperäisen ABLOY-lukon henki.

Syksy ja koulujen alku on monelle jännittävää aikaa. Tänä syksynä aarteet pysyvät turvassa, kun perheen pienimmät ja hieman isommatkin Muumien ystävät voivat lukita tärkeät esineensä uudella ABLOY-Muumilukolla.

Muumitalohan ei tarinoissa lukkoja tarvitse. Kirjassa Muumilaakson marraskuu Muumitaloon kerääntyy sekalaista sakkia Muumiperheen poissa ollessa. Samoin käy Taikatalvessa  Muumiperheen nukkuessa. Toisaalta eivät vierailijat sen pahempaa tuhoa tehneet, söivät vain hillot kellarista.

Taustalla hieno tarina

Tove Jansson julkaisi ensimmäisen Muumi-kirjansa vuonna 1945. Tästä saivat alkunsa legendaariset ja maailmanlaajuisesti rakastetut Muumihahmot. Myös Suomen merkittävimmäksi keksinnöksi arvioidulla 110-vuotiaalla ABLOY-lukolla on vaiherikas historia.

Abloyn tarina sai alkunsa vuonna 1907, kun nuori helsinkiläinen hienomekaanikko Emil Henriksson sai kassakonetta korjatessaan oivalluksen tiirikoimattomasta haittalevyihin perustuvasta lukosta. Keksintö patentoitiin vuonna 1919 nimelläHenrikssonin Patentti Lukko. Helppokäyttöisten ja toimintavarmojen ABLOY-lukkojen maine kiiri nopeasti myös maailmalle. ABLOY on valittu 2000-luvulla useita kertoja Suomen huippubrändien joukkoon, ja viimeisimmin vuonna 2016 ABLOY valittiin suomalaisten arvostetuimmaksi design-brändiksi.

Uteliaisuus yhdistää

”ABLOY-lukon keksijää Emil Henrikssonia on luonnehdittu hiljaiseksi ja vaatimattomaksi mutta ennen kaikkea huumorintajuiseksi ja idearikkaaksi mieheksi. Abloyn ytimessä näkyy edelleen vahvasti Henrikssonin perintö, mikä jakaa myös Muumitarinoiden ideologian. Niin Abloyn kuin Muumienkin tarinaan kuuluvat olennaisesti jatkuva uteliaisuus ja uudet keksinnöt”, kertoo Abloyn myynti- ja markkinointijohtaja Jari Perälä .

Muumeja ja Abloyta yhdistää myös kansainvälisyys. ”Aasian maista erityisesti Japani ja Singapore, sekä myös Korea ja Indonesia ovat kohteita, joihin ABLOY-Muumilukkoja viedään. Kiinnostus on suurta myös Pohjoismaissa”, jatkaa Perälä.

ABLOY CLASSIC -Muumilukkoja on saatavilla kahdessa eri värissä, ja niissä seikkailee yhdeksän eri Muumihahmoa. Lukkoja myydään hyvin varustelluissa vähittäiskaupoissa sekä myöhemmin myös osoitteessa www.moomin.com .