Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto teki huhtikuun kokouksessaan 26.4. seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Langettavan ratkaisun saivat Radio Rock äänin 7–3 ja Hämeen Sanomat. Radio Rock sai langettavan Korporaatio-ohjelman juontajien julkisuuden henkilöä käsittelevästä keskustelusta. JSN:n mukaan keskustelu sai alkunsa kantelijan toimintaan kohdistuvasta kritiikistä mutta juontajien kommentointi oli erittäin alatyylistä ja kohdistui loukkaavalla tavalla nimeltä mainittuun henkilöön hyvän maun ja kohtuuden rajat ylittävällä tavalla. Kantelijaa arvosteltiin henkilönä asiaankuulumattomasti ja halventavasti, joten hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu. Kantelijaan viitattiin muun muassa ilmauksilla ”oman elämänsä vitsi”, ”ihan suuren luokan saatana vitsi” ja ”vittu mikä pelle”.

Hämeen Sanomat taas sai langettavan ratkaisun, kun se kertoi käräjäoikeuden ratkaisun yhteydessä toisen osapuolen terveydentilasta yksityiskohtaisia tietoja.

Äänestyspäätökset poliittisen päätöksen yksipuolisesta raportoinnista

Neuvosto antoi kaksi vapauttavaa ratkaisua viime lokakuussa julkaistuista jutuista, joissa oli käsitelty korkeakoulujen pääomittamista ”lisärahoituksena” ja ”täyskäännöksenä” hallituksen korkeakoulupolitiikassa. Vapauttavan äänin 9–1 sai Lännen Media ja sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat, vapauttavan äänin 5–3 sai Lännen Median juttua siteerannut Yle.

Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. Ylen jutussa tätä ei ollut kerrottu.

Neuvoston mukaan Lännen Median juttu ja erityisesti jotkin sanavalinnat antoivat hallituksen suunnittelemasta rahoituksesta yksipuolisen positiivisen ja sellaisena jopa harhaanjohtavan kuvan. Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka.

Sekä Yle että Lännen Media jatkoivat aiheen käsittelyä jatkojutuissa. Neuvoston mielestä molemmissa tapauksissa kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Neuvosto kuitenkin piti puutteena sitä, ettei Ylen alkuperäiseen uutiseen lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto muistutti, että tiedotusvälineiden on linkitettävä puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut alkuperäiseen uutiseen.  Myös Aamulehdessä jatkojutut on linkitetty huomattavan etäälle alkuperäisestä jutusta, ja olisi ollut suotavaa, että ne olisi linkitetty heti alkuperäisen jutun perään.

Näköislehden muuttaminen olisi historian hävittämistä

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun tapauksesta, jossa se oli muokannut verkkojulkaisuja jälkeen päin mutta ei suostunut näköislehden muuttamiseen. JSN totesi, että näköislehti oli tässä tapauksessa painetun printtilehden kopio, jonka muuttaminen olisi historian hävittämistä. Neuvoston ratkaisukäytäntö perustuu siihen, että tiedotusvälineet korjaavat virheellisen toimintansa uusissa julkaisuissaan eivätkä kajoamalla julkaisuhistoriaan.

Aamulehti sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa se oli kertonut lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista, sekä jutusta, jossa käytettiin epämääräisesti yrityssaneerauksen käsitettä. Neuvoston mukaan kummassakaan tapauksessa Aamulehti ei ollut rikkonut Journalistin ohjeita.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvatJournalistin ohjeiden tulkintaan.

 

JSN:n päätöstiedote 14.12.2016: JSN antoi vapauttavan päätöksen julkkiksen Instagram-kuvien käyttämisestä

68726230-law-wallpapers

Julkisen sanan neuvoston mukaan MTV ei rikkonut Journalistin ohjeita jutussa, jossa se kertoi julkisuuden henkilön lisänneen Instagramiin kuvan perheestään. MTV:n jutussa käytettiin julkisuuden henkilön julkiselta tililtä lainattua Instagram-kuvaa upotuksena tekstin seassa sekä revinnäisenä osana jutun pääkuvaa. Kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Neuvoston aiempien linjausten mukaan toimittajat voivat hyödyntää Facebookia lähteenään, minkä voi laajentaa koskemaan muitakin sosiaalisen median palveluita kuten Instagramia.

Kuva ei myöskään loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa. Kantelija oli itse ennen MTV:n juttua julkaissut saman kuvan julkisella Instagram-tilillään, jolla on kymmeniätuhansia seuraajia. Lisäksi hän on antanut yksityiselämästään haastatteluja ja tuonut sitä oma-aloitteisesti esiin blogissaan ja sosiaalisessa mediassa. Yksityiselämänsä julkisuudelle altistaneet julkisuuden henkilöt eivät voi enää sanella, milloin, miten ja miltä osin heidän yksityiselämäänsä tulee tiedotusvälineissä käsitellä.

Kuvan julkaiseminen ei loukannut myöskään kuvassa olevan alaikäisen lapsen yksityisyyden suojaa. Kyseisessä kuvassa ei tullut esiin mitään arkaluonteisia tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, vaan siinä oli kantelijan perhe lentokoneessa.

Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että neuvosto tulkitsi tapausta ainoastaan Journalistin ohjeiden, ei tekijänoikeuslain näkökulmasta.

Yhteensä kuusi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi Helsingissä 14.12. pidetyssä kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua, joista kaikista annettiin vapauttava ratkaisu. Useassa ratkaisussa neuvosto muistutti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita aiheensa, näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut. Tämä oikeus on voimassa myös silloin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Neuvosto antoi MTV:n lisäksi vapauttavan päätöksen Kalevalle ja Sunnuntaisuomalaiselle sekä kolme vapauttavaa ratkaisua Yleisradiolle.

Sunnuntaisuomalainen sai vapauttavan ratkaisun adoptioaiheisesta jutusta, jossa asiantuntijahaastateltava oli halunnut, että hänen haastattelunsa jätetään julkaisematta. Neuvoston mukaan jutussa tapahtunutta näkökulman muutosta voi pitää huomattavana, mutta sitä ei voida pitää niin voimakkaana asiayhteyden muuttumisena, että haastattelu olisi ollut syytä jättää julkaisematta. Haastateltavan tyytymättömyys jutun näkökulmaan ja siinä tehtyihin valintoihin ei ole peruste jutun muuttamiselle, vaan vastuu niin onnistuneista kuin epäonnistuneista valinnoista on aina toimituksella.

Ruotsinkielinen Yle sai vapauttavan ratkaisun kolumnista, jossa pohdittiin kärjekkäästi ruotsinkielisen sanomalehden kulttuuriasioiden seurannan tulevaisuutta. Ratkaisussaan neuvoston korosti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen Kuningaskuluttaja sai vapauttavan ratkaisun valemedioita käsittelevästä jutusta. Kantelun oli tehnyt yhden jutussa mainituista sivustoista päätoimittaja. Neuvosto korosti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Suomenkielinen Yle sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin poliisin kiinni ottamien henkilöiden etninen tausta. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Kaleva sai vapauttavan ratkaisun jutusta, joka käsitteli vakavaa rikosta. Kantelun teki sivullinen, jota epäiltiin sosiaalisessa mediassa rikoksen tekijäksi Kalevan jutun perusteella. Julkisen sanan neuvosto korosti, että Kaleva vastaa ainoastaan omasta jutustaan eikä ole vastuussa sosiaalisessa mediassa sen perusteella tehdyistä hätäisistä ja vääristä päätelmistä. Sivullista ei jutun kokonaisuuden perusteella voinut sekoittaa epäiltyyn.

JSN:n päätökset 16.11.2016 kokouksesta: vakava huomautus, langettava ja neljä vapauttavaa

Helsingin Sanomat toimi vastuullisesti käsitellessään lapsen sairastumista

Helsingin Sanomat osoitti riittävää harkintaa lapsen tunnistetietojen julkaisemisessa. Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan 16.11. vapauttavan päätöksen Helsingin Sanomille jutusta, jossa käsiteltiin tunnettua rokotusten vastustajaa ja kerrottiin myös hänen lapsensa sairastumisesta rokotteen takia.

Lehti kertoi lapsesta osana rokottamisen vastaista keskustelua ja toi ilmi, miten lapsen sairastuminen vaikutti hänen äitinsä rokotusvastaisten näkemysten syntymiseen ja siitä seuranneeseen laajaan rokotusvastaiseen julkisuuteen. Jutun tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Jutussa mainittu henkilö on julkisuudessa aktiivisesti vastustanut rokottamista ja tuonut esiin siihen liittyviä omia kokemuksiaan, joten hänen oli siedettävä rokotenäkemystensä kriittistäkin käsittelyä tiedotusvälineissä. Sen sijaan lehti oli velvollinen harkitsemaan lapsen osalta huolellisesti tietojen julkaisemista, vaikka niitä oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin. Neuvoston mukaan Helsingin Sanomat oli näin tehnytkin. Helsingin Sanomat ei julkaissut lapsesta kuvaa, eikä se tuonut esiin lapsen nimeä, sukupuolta tai nykyistä ikää, vaikka ne oli äidin aloitteesta tuotu julkisuuteen useita kertoja aiemmin.

Kyseessä oli neljäs kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Neuvosto on viitannut päätökseen tänä vuonna kolmessa langettavassa ratkaisussa, jotka ovat perustuneet Journalistin ohjeiden mutta myös periaatelausuman rikkomiseen.

Neuvosto: Lukijaäänestykset eivät sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi Helsingissä 16.11. pidetyssä kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua. Neljästä tapauksesta neuvosto antoi vapauttavan ratkaisun, kahdesta langettavan ratkaisun.

Neuvosto antoi vapauttavan päätöksen tapauksesta, jossa Ilta-Sanomien nettiäänestys Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi. Neuvosto kuitenkin toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkein aiheiden käsittelyyn.

Ilta-Sanomat sai toisen vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin pahoinpitelystä, jonka tekijä myöhemmin kuoli. Jutussa ei ollut virhettä, ja se käsitteli pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Ruotsinkielinen Yle sai niin ikään vapauttavan päätöksen. Se oli lähettänyt haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska tässä tapauksessa haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Radio Suomipopille vakava huomautus sekä langettava päätös

Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan kaksi langettavaa päätöstä Radio Suomipopille. Toinen niistä oli vakava huomautus radion aamuohjelmalle. Kyseessä oli vasta kolmas neuvoston koskaan antama vakava huomautus.

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa. Neuvosto piti Journalistin ohjeiden rikkomusta vakavana, koska se tapahtui uutislähetyksessä, koska se oli harkittua ja toistuvaa ja koska sama ohjelma oli saanut äskettäin langettavan päätöksen vastaavanlaisesta ihmisarvon loukkaamisesta.

Radio Suomipopin aamuohjelmat ovat saaneet ihmisarvon loukkaamisesta aiemmin jo kaksi langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä.

Suomipop sai toisen langettavan päätöksen iltapäiväohjelmasta, jossa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

JSN:ltä jo vuoden kolmas langettava lasten tunnistettavuudesta

Julkisen sanan neuvosto antoi 19.10. pidetyssä kokouksessaan jo tämän vuoden kolmannen langettavan ratkaisun lasten tunnistetietojen julkaisemisesta. Langettavan ratkaisun sai juttu, jossa esiintyi 4-vuotias lapsi nimellään ja kuvallaan ilman äidin lupaa. Vaikka lapsen esiintymiselle jutussa oli isän ja kahden oheishuoltajan lupa, lupa äidiltä olisi pitänyt hankkia jutun arkaluonteisuuden vuoksi ja lapsen edun turvaamiseksi. Samassa Suomen Kuvalehden jutussa kerrottiin myös yksityiselämään kuuluvia tietoja tunnistettavissa olevasta lapsen äidistä ilman hänen lupaansa, mikä oli myös peruste langettavalle ratkaisulle.

Kyseessä oli jo kolmas kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Syyskuussa langettavan sai Aamulehti, joka julkaisi tunnistetietoja lapsista reportaasissa, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Maaliskuussa JSN antoi langettavan ja vakavan huomautuksen Seiskalle, joka kertoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä siten, että se loukkasi karkeasti tunnistettavissa olevien uhrin lasten yksityisyydensuojaa.

Lasten ja nuorten asioiden ja heidän näkökulmiensa esittäminen on tiedotusvälineiden tärkeä tehtävä. Lapsilla on oikeus omaan mielipiteeseen, ja neuvosto toivoo, että lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt sekä viranomaiset suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön tiedotusvälineiden kanssa. Lapsilla ja nuorilla on sekä sanan- että mielipiteen vapaus, mutta myös oikeus tulla suojelluiksi ja erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Toimittajan pitäisi aina varmistaa, että lapsi ei esiinny tunnistettavana kontekstissa, joka voi olla hänelle vahingollinen. Neuvoston antama periaatelausuma lasten esiintymisestä mediassa korostaa, että päävastuu tästä kuuluu aina toimituksille silloinkin, kun lapsen huoltaja on antanut luvan tunnistetietojen julkaisemiseen.

Langettava myös virheellisen ja vahingoittavan tiedon levittämisestä

JSN antoi 19.10 kokouksessaan yhteensä kymmenen ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Neuvosto antoi langettavan päätöksen Kauppalehdelle jutusta, jossa väitettiin, että hammastahnan fluoridi heikentää älykkyyttä. Jutun väitteille ei löytynyt tukea jutussa mainituista tieteellisistä lähteistä, vaan tulkinnat olivat peräisin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistusta tekstistä. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Langettavan päätöksen saivat myös Yleisradio, joka ei ollut korjannut uutislähetyksen virhettä verkkosivuillaan, sekä Iltalehti rikosepäillyn tunnistetietojen julkaisemisesta ja Kauppalehti piilomainonnasta.

Vapauttavat lottovoitosta kertomisesta ja uskonnollisen yhteisön käsittelystä

Ilta-Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin lottovoittajasta. Jutun tiedot perustuivat yhtiön tiedottajan haastatteluun ja Veikkauksen tiedotteeseen. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti ja useasti lukijoille. Tietoja oli pyritty tarkistamaan ja tarkistamisyritykset avattiin lukijoille.

Österbottens Tidning sai kaksi vapauttavaa päätöstä jutusta, jossa kerrottiin uskonnollisesta yhteisöstä. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä on oikeus kirjoittaa kriittisesti myös uskonnollisista kokemuksista. Erilaisten näkemysten esittäminen kiistanalaisista asioista ei ole journalismissa ainoastaan sallittua vaan se on journalismin tärkeimpiä tehtäviä. Neuvostolla ei sen sijaan ollut edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko toimittaja haastattelutilanteessa kertonut, että juttu julkaistaisiin toisessa lehdessä.

Satakunnan Viikko sai vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä, kun lehti julkaisi jutun, jossa toimittaja testasi kauneushoitoja. Toimittajan saama hyöty oli suuri, mutta sen vastaanottaminen oli perusteltua. Helsingin Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

JSN piti tiedevilppiepäilyjen käsittelemistä perusteltuna mutta antoi kaksi langettavaa tiedevilppijuttujen virheistä

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 21.9. pitämässään kokouksessa vapauttavan päätöksen juttukokonaisuudesta, jossa kerrottiin tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä tutkimuslaitos VTT:ssä. Helsingin Sanomien 7.2. julkaistusta juttukokonaisuudesta syntyi neuvostossa vapauttava päätös äänestyksellä luvuin 10–2.

Neuvoston mukaan Helsingin Sanomien jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua.

Helsingin Sanomat sai myös toisesta samaan juttukokonaisuuteen liittyvästä kantelusta vapauttavan päätöksen. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen jutuissa mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Sen sijaan Helsingin Sanomat sai kaksi langettavaa päätöstä 9.6.2016 ja 16.6.2016 julkaistuista jatkojutuista, joissa käsiteltiin samaa vilppiepäilyä.

JSN:n mukaan 9.6. julkaistu juttu antoi lukijoilleen virheellisen kuvan tiedevilppiä koskeneiden uusien selvitysten sisällöstä eikä oikaissut olennaista asiavirhettä. Myös 16.6. julkaistusta jutusta jätettiin oikaisematta olennainen asiavirhe.

Vapauttavat päätökset mielenosoituksen kutsumisesta rasistiseksi

Neuvosto antoi 21.9. Helsingissä pidetyssä kokouksessa tiedevilppitapausten lisäksi yhden langettavan ja kolme vapauttavaa päätöstä. Yhteensä langettavia päätöksiä annettiin siis kolme ja vapauttavia viisi.

Aamulehti sai äänestyspäätöksellä langettavan jutusta, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen.

Neuvoston mielestä Iltalehdellä oli perusteet kutsua ramadan-juhlan vastaista mielenosoitusta jutussaan rasistiseksi. JSN käsitteli kaksi jutusta tehtyä kantelua, ja Iltalehti sai molemmista vapauttavat päätökset. MTV sai äänestyspäätöksellä vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä.

 

JSN:n päätökset 24.8.2016 – Jo vuoden kolmas langettava kokemusasiantuntijan haastattelusta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 24.8. pitämässään kokouksessa langettavan päätöksen lehtijutusta, jossa julkaistiin liian tarkkoja tietoja anonyymista haastateltavasta.

Haastateltava oli niin sanottu kokemusasiantuntija, joka kertoi kokemuksistaan alkoholistin lähiomaisena. Haastateltavan henkilöllisyyttä ei kerrottu, mutta hänestä tuotiin esiin niin tarkkoja tietoja, että hän ja hänen läheisensä olivat ainakin lähipiirissä tunnistettavissa.

Neuvosto joutui jo kolmannen kerran tänä vuonna antamaan langettavan päätöksen tapauksesta, jossa niin sanottu kokemusasiantuntija tai heidän läheisensä ovat vastoin toiveitaan olleet tunnistettavissa. Tapauksissa on ollut yhteistä se, että toimittajalla ja haastateltavalla on ollut eri käsitys siitä, mitä haastattelun pelisäännöistä on sovittu. Väärinkäsitysten taustalla on saattanut olla se, että haastattelut on alun perin sovittu tapahtumajärjestäjän tai järjestön kautta.

Yhteiskunnallisesti merkittävistä mutta yksilön kannalta arkaluonteisista asioista kuten alkoholismista pitää voida keskustella julkisuudessa. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua, että haastateltava voi halutessaan esiintyä anonyyminä.

Järjestöt välittävät tällaisia haastattelupyyntöjä usein mielellään, koska ne palvelevat järjestöjen tarkoitusta. Toimittajien tulisi tällaisissa tapauksissa noudattaa erityistä huolellisuutta haastateltavan oikeuksien kertomisessa haastateltavalle. Lisäksi toimittajien tulee harkita huolellisesti haastateltavan ja hänen läheistensä tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemista. Vastuuta tietojen julkaisemista ei voi siirtää toimituksesta haastateltavalle.

Kolme langettavaa, neljä vapauttavaa

Neuvosto antoi 24.8. Tampereella pidetyssä kokouksessaan yhteensä kolme langettavaa ja neljä vapauttavaa päätöstä.

Alkoholistin lähiomaisen yksityisyyden suojaan liittyvässä tapauksessa langettavan sai Kouvolan Sanomat. Lisäksi langettavan saivat Voice.fi piilomainonnasta ja Golfpiste.com, koska se salli loukkaavien kommenttien julkaisemisen verkkokeskustelussaan.

Turkulainen-lehti sai sen sijaan vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä. Hämeen Sanomat ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset saivat vapauttavat päätökset tapauksista, jotka liittyivät lehtikonserniin kuuluvan journalistin rooliin kunnallispolitiikassa. Neuvosto painotti, että poliittiseen toimintaan osallistuminen on perusoikeus, jota ei voida toimittajien osalta rajoittaa.

Iltalehti sai vapauttavan päätöksen turvapaikanhakijan anonyymista haastattelusta, koska lehti oli tarkastanut materiaalin huolellisesti. Neuvosto kuitenkin painotti, että tiedotusvälineiden tulisi käyttää suurta harkintaa julkaistessaan nimettömiin lähteisiin perustuvia kielteisiä väitteitä esimerkiksi maahanmuuttajista.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.