JSN:n päätöstiedote 22.11.2017 pidetystä kokouksesta: Sotahirviuutiset perustuivat aprillipilaan

moose-1510328410oOA

Sotahirviuutiset perustuivat aprillipilaan

Julkisen sanan neuvosto antoi 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaistuista sotahirviuutisista.

Yle ja Iltalehti kertoivat jutuissaan puna-armeijan kouluttaneet hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot ja kuvat oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010.

JSN:n tekemän selvityksen mukaan Neuvostoliitossa on kokeiltu hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei ole koulutettu ampuma-alustoiksi tai taistelutarkoituksiin Suomea vastaan siten, kuin Ylen ja Iltalehden jutuissa väitetään. Sekä Ylen että Iltalehden jutuissa on edelleen aprillipilaa varten keksittyjä sepitteellisiä yksityiskohtia, kuten Ylen väite, jonka mukaan hirviä varten laadittiin oma ohjesääntö ja Iltalehden viittaukset täysin fiktiiviseen Volossovan eläintarha 3:een ja sen johtajaan Mihail Gluhoviin.

Neuvosto huomautti ratkaisuissa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta.

Neuvosto huomautti lisäksi, että Yle ja Iltalehti käyttävät jutuissaan edelleen aprillipilaa varten manipuloitua kuvaa siten, että se johtaa yleisöä harhaan.

Popular Mechanics Russian huomasi heinäkuussa 2017 aprillipilajuttunsa Suomessa saaman huomion ja julkaisi uuden jutun jossa se muun muassa näyttää, miten kuvamanipulaatiot on tehty:

https://www.popmech.ru/weapon/379732-boevye-losi-sovetskoy-armii-poyavilis-v-muzee-i-da-eto-byla-shutka/

Popular Mechanics Russian vuonna 2010 julkaisema aprillipilajuttu löytyy osoitteesta:  https://www.popmech.ru/weapon/10162-rogataya-kavaleriya-boevye-losi/

Virheen korjaamisesta on kerrottava avoimesti

Sekä Yle että Iltalehti muokkasivat juttujaan ja julkaisivat aihetta käsitteleviä jatkojuttuja. Niissä kerrottiin juttujen yhteydestä aprillipilaan, mutta alkuperäisiä juttuja ei oikaisupyynnöistä huolimatta korjattu Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla, vaan virheitä peiteltiin.

Ylen pääuutislähetyksessä 26.6. julkaistua uutista korjattiin yli kuukausi myöhemmin. Tv-uutisissa luettiin sähke, jossa kerrottiin, etteivät alkuperäisen tv-uutisen väitteet hirvistä ja aseista pitäneet paikkaansa. Korjausta ei kuitenkaan tehty viipymättä, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät.  Lisäksi neuvosto huomautti, että Ylen olisi ollut hyvä tuoda selkeämmin esiin, että kyseessä oli virheen korjaaminen.

Ylen verkkosivuilla 26.6. julkaistua juttua täydennettiin maininnalla, että se ”perustui verkkolähteisiin”. Tämä ei riittänyt kertomaan, että juttu perustui aprillipilaan. Lisäksi juttuun linkitettiin kuukautta myöhemmin julkaistu jatkojuttu, jossa Kansallisarkiston asiantuntija kiisti jutun tietoja. Pelkkä juttujen linkitys ei kuitenkaan riittänyt korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä, eikä jatkojutussa yksilöity kaikkia alkuperäisen jutun virheitä.

Iltalehden printtilehdessä 13.7. julkaistu juttu oli lähes suoraan käännöstä aprillipilasta, mutta sitä pyrittiin korjaamaan ainoastaan yhdellä jatkojutulla, jossa virheitä ei yksilöity tai käytännössä edes myönnetty.

Iltalehden verkkosivuilla 13.7. julkaistua juttua muokattiin runsaasti, mutta virheiden korjaamisesta ei kerrottu lukijoille Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä siitä, että verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Juttua paikattiin myös kahdella jatkojutulla, mutta ne eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisen jutun asiavirheitä, eivätkä pelkät linkitykset jatkojuttuihin riittäneet korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä.

Neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä

Julkisen sana neuvosto teki 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaikkiaan neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä.

Iltalehti sai langettavan päätöksen jutusta, jossa lainattiin Idealista-sivustolla julkaistua blogia. Lähdettä ei kerrottu jutun otsikossa, kuten Journalistin ohjeet ja lainaamista koskeva periaatelausuma edellyttävät.

Seiska sai kolme vapauttavaa ratkaisua lainaamisesta. Neuvosto totesi ratkaisuissaan, että Seiskan jutut perustuivat lehden omaan itsenäiseen tiedonhankintaan, joten lehden ei ollut välttämätöntä kertoa jutun otsikossa, että toinen tiedotusväline oli aiemmin julkaissut samaa aihetta käsittelevän jutun.

Iltalehti sai piilomainonnasta sekä vapauttavan että langettavan päätöksen. Molemmat tapaukset koskivat samaan konserniin kuuluvien myynti-ilmoituspalvelujen linkkejä toimituksellisen jutun sisällä. Toinen, langettavan saanut juttu sisälsi linkin ja kehotuksen siirtyä saman konsernin myynti-ilmoituspalveluun, mikä sai neuvoston pitämään juttua piilomainontana.

Julkisen sanan neuvosto: Tiedotusvälineen oma Instagram-tili on toimituksellista sisältöä

instagram-icon-2016z

Julkisen sanan neuvosto antoi 20.9.2017 pitämässään kokouksessa neuvoston historian ensimmäisen ratkaisun, joka käsitteli tiedotusvälineen oman Instagram-tilin käyttöä.

Päätös oli langettava ja se kohdistui Ylen paikallistoimituksen Instagram-vieras-kokeiluun. Siinä toimitus antoi Instagram-tilinsä toimituksen ulkopuolisten henkilöiden käyttöön viikonloppujen ajaksi. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä.

Vierailijat olivat muun muassa paikallisia yrittäjiä, taiteilijoita ja muusikoita. Heidän julkaisemansa sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras. Pelkkä hashtag-merkintä ei kuitenkaan riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta.

Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöjä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Toimitus ei varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Neuvosto tulkitsi, että tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Journalistin ohjeita on noudatettava kaikissa kanavissa

Julkisen sanan neuvosto muistutti samassa yhteydessä, että sisällöt, jotka tiedotusvälineet julkaisevat omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään, ovat niiden normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin.

Tällaista on tiedotusvälineen itse ja omissa nimissään, esimerkiksi oman logonsa alla, julkaisema materiaali. Tämä pätee myös toimituksen ulkopuoleltaan tilaamaan tai valikoimaan materiaaliin.

Neuvosto on aiemmin tehnyt vastaavia tulkintoja tiedotusvälineiden omien virallisten Facebook-tilien osalta ja sama pätee myös esimerkiksi tiedotusvälineiden virallisiin Twitter-tileihin. Esimerkiksi virheellisen tiedon oikaisemista edellytetään myös tiedotusvälineen somessa julkaiseman uutisen osalta.

Somessa sekoittumisen vaara on suuri

Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström pitää hyvänä sitä, että tiedotusvälineet kokeilevat rohkeasti uudenlaisia toimintatapoja ja julkaisualustoja. Niiden täytyy kuitenkin aina varmistaa, että ne noudattavat Journalistin ohjeita.

”Tämä on erityisen tärkeää sosiaalisen median alustoilla. Siellä toimituksellinen sisältö ja muu viestintä sekoittuvat helpommin kuin perinteisillä julkaisualustoilla.”

”Jos Instagram-tilin salasanan luovuttaa toimituksen ulkopuoliselle henkilölle, joka ei osaa toimia Journalistin ohjeiden mukaisesti, toimitus ei voi enää taata, että se on aitoa journalistisin periaattein tuotettua sisältöä, joka poikkeaa muusta some-sisällöstä. Tätä voi verrata siihen, että sanomalehti antaisi painokoneen avaimen kenelle tahansa”, Grundström vertaa.

Hän korostaa, että yleisön täytyy voida erottaa toimituksellinen sisältö helposti muusta sisällöstä myös sosiaalisessa mediassa.

”Siksi on tärkeää, että tiedotusvälineet toimivat johdonmukaisesti julkaistessaan sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja tekevät tarvittaessa yleisölle selväksi ne periaatteet, joilla ne toimivat uusissa verkkoympäristöissä.”

Keskusteluketjut eivät ole toimituksellista aineistoa

Grundströmin mukaan Journalistin ohjeita ei kuitenkaan tarvitse soveltaa esimerkiksi some-julkaisun keskusteluketjun yleisökommentteihin. Hänen tulkintansa mukaan ne ovat ”yleisön tuottamaa aineistoa”, johon sovelletaan samoja periaatteita kuin tiedotusvälineiden verkkosivujen kommenttiketjuihin.

”Niitä ei pidetä toimituksellisena aineistona, mutta neuvoston vuonna 2011 tekemän linjauksen mukaan toimituksen on seurattava tällaista yleisön tuottamaa aineistoa ja poistettava ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat kommentit”, Grundström toteaa.

Jotkut tiedotusvälineet, kuten paikallislehdet, ovat myös voineet perustaa Facebookiin erillisiä kaikille avoimia keskusteluryhmiä, joissa kuka tahansa pääsee julkaisemaan ilman ennakkomoderointia.

”Tällaiset ryhmät voitaneen rinnastaa tiedotusvälineiden verkkosivujen keskustelupalstoihin, vaikka niitä ei erikseen mainita vuonna 2011 tehdyssä linjauksessa”, Grundström arvioi.

JSN:n päätöstiedote 20.9.2017 kokouksesta: Salakuvausoikeudenkäynnin uutisoiminen johti kolmeen langettavaan

pexels-photo-518543

Julkisen sanan neuvosto antoi 20.9.2017 pitämässään kokouksessa kolme langettavaa ratkaisua Axl Smith -oikeudenkäynnin tuomion uutisoinnista. Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV saivat langettavan päätöksen tavasta, jolla ne kertoivat musiikkituottaja Hank Solon toiminnasta ”Haippiringiksi” kutsutussa Whatsapp-ryhmässä.

Jutuissa annettiin ryhmästä harhaanjohtava käsitys, jonka mukaan sen pääasiallisena luonteena oli seksikokemusten todentaminen ja kommentoiminen. Alun perin ryhmä oli perustettu työasioita varten, ja käräjäoikeuden tuomion mukaan ryhmään oli lähetetty yksi epäasiallinen kuva ja video.

Kaikki uutiset käsittelivät ryhmässä käytyä erittäin epäasiallista ja naisia halventavaa keskustelua ja niistä sai käsityksen, että Solo oli osallistunut tähän epäasialliseen viestittelyyn. Tämä oli tiedotusvälineiden huolimattomuudesta johtuva olennainen asiavirhe.

Jutuissa oli muun muassa julkaistu oikeuden päätökseen sisältyviä muiden henkilöiden lähettämiä epäasiallisia viestejä siten niin että lukija sai käsityksen, että Solo oli yksi viestien lähettäjistä.  Solo joutui jutuissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, mutta Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV eivät antaneet Solon esittää näkemystään alkuperäisissä jutuissa Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Iltalehti oikaisi juttujaan näyttävästi kantelijan oikaisupyyntöjen jälkeen ja tarjosi kantelijalle myös mahdollisuutta asiaa käsittelevään korjaavaan jatkojuttuun. Tämän vuoksi Iltalehti sai vapauttavan päätöksen virheen korjaamisen osalta. Ilta-Sanomat korjasi juttuaan poistamalla siitä Hank Solon nimen, mutta se ei kertonut korjauksesta lukijoille Journalistin ohjeiden mukaisesti. MTV ei oikaisupyynnöstä huolimatta oikaissut juttuaan lainkaan.

Neuvosto kuitenkin katsoi, että Iltalehden oikaisut tai mahdollinen jatkojuttukaan eivät olisi riittäneet poistamaan virheellisten juttujen synnyttämää erittäin kielteistä julkisuutta.

Neuvosto totesi, että Solo joutui kaikissa jutuissa niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei edes oman kannanoton julkaiseminen jälkeen päin olisi sitä korjannut. Neuvosto on aiemmassa ratkaisukäytännössään päätynyt tällaiseen ratkaisuun erityisen usein vastaavissa tapauksissa, joissa erittäin kielteinen julkisuus on perustunut tiedotusvälineen tekemään virheeseen.

Viisi langettava ja kaksi vapauttavaa

Neuvosto teki syyskuun kokouksessaan yhteensä seitsemän ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja kaksi vapauttavia.

Yle sai kaksi langettavaa päätöstä. Toinen niistä liittyi journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuoliselle. Ylen paikallistoimitus oli luovuttanut Instagram-tilinsä tunnukset toimituksen ulkopuolisten vierailijoiden käyttöön viikonloppujen ajaksi. Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Neuvoston mukaan Yle ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Neuvosto muistutti päätöksessään, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin.

Toinen langettava ratkaisu annettiin Ylelle virheen korjaamisesta. Ylen julkaisemassa uutisessa oli olennainen asiavirhe, kun se tulkitsi väärin Facebookissa julkaistua metsänsuojeluaiheista tekstiä. Teksti oli vaikeasti ymmärrettävä siltä osin, mitä metsäaluetta kirjoittaja tarkoitti, mutta Ylen olisi viimeistään oikaisupyynnön saatuaan pitänyt tarkastaa asia ja oikaista juttuaan.

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa kerrottiin kuntavaaliehdokkaan sosiaalisessa mediassa esittämistä rasistisista ja juutalaisvastaisista kommenteista. Lauttasaari-lehti sai vapauttavan ratkaisun kuntavaaleihin liittyvään taulukkoon kohdistuneesta kantelusta.

JSN:n päätöstiedote 23.8.2017 kokouksesta: Kaurismäen haastattelun sai julkaista

hammer-802302_960_720

Julkisen sanan neuvosto antoi 23.8.2017 pitämässään kokouksessa vapauttavan päätöksen elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen haastattelusta, joka esitettiin Ylen pääuutislähetyksessä helmikuussa. Kaurismäki vaikutti haastattelussa päihtyneeltä, mutta haastattelun julkaiseminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastaista, koska hän esiintyi siinä asiallisesti ja johdonmukaisesti, eikä haastattelu loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Neuvosto totesi, ettei pelkkä väsymys tai päihtymystila ole kategorinen este sille, että henkilö voi esiintyä julkisuudessa.

Kaurismäen haastattelun julkaiseminen herätti viime keväänä laajaa keskustelua, koska neuvosto oli vain vähän aiemmin antanut Radio Suomipopille langettavan päätöksen haastattelusta, jossa Matti Nykänen esiintyi päihtyneenä. Tapaus oli kuitenkin erilainen, koska Nykäsen haastattelun sisältö oli neuvoston tulkinnan mukaan epäasiallinen. Siinä ei voinut erottaa tosiasioita sepitteellisestä aineistosta ja haastateltava saattoi päihtyneenä loukata lähipiiriään sekä kertoa yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita.

Kaksi langettava ja viisi vapauttavaa

Neuvosto teki elokuun kokouksessaan yhteensä seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Satakunnan Viikko sai langettavan ratkaisun puhelinyhtiö Findan yhtiökokousta ja siihen liittynyttä valtataistelua koskeneesta pääkirjoituksesta. Pääkirjoituksessa aihetta käsiteltiin yksipuolisesti. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Toinen langettava ratkaisu annettiin Ylelle virheen korjaamisesta. Ylen julkaisemassa uutisessa oli olennainen asiavirhe, jota se ei ollut oikaisupyynnöistä huolimatta korjannut.

Satakunnan Kansa sai vapauttavan ratkaisun kuntavaaliehdokkaan rikostaustaa käsittelevästä uutisesta. Helsingin Sanomien vapauttava ratkaisu liittyi piilomainontaepäilyihin ja konserniyhteyden merkitsemiseen Aku Ankkaa käsittelevissä jutuissa. Nivala-lehti sai vapauttavan ratkaisun yksityisyyden suojaa käsittelevästä jutusta. Seura sai vapauttavan ratkaisun Viipurissa toimivasta koiratarhasta kertoneesta reportaasista.

JSN:n päätökset 20.6.2017: Sudenmetsästystä sai käsitellä kriittisesti

Julkisen sanan neuvosto antoi 20.6. pitämässään kokouksessa vapauttavan ratkaisun Ylen Katoava Pohjola -ohjelman susia ja sudenmetsästystä käsittelevälle jaksolle. Samasta ohjelmasta oli kannellut kolme ihmistä, joista yhtä oli haastateltu jutussa. Kantelut liittyivät muun muassa haastatteluun, toimittajan asemaan, lähdekritiikkiin ja tietojen harhaanjohtavuuteen.

Sudenmetsästys on yhteiskunnallisesti tärkeä ja kiistanalainen aihe. Ohjelmaan oli valittu kriittinen näkökulma sudenmetsästykseen. Neuvosto korosti ratkaisussaan, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa myös kiistanalaisiin aiheisiin.

Kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Neuvosto teki kokouksessaan 20.6. yhteensä seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Iltalehti sai kolme vapauttavaa ratkaisua. Niistä yksi annettiin jutusta, jossa Iltalehti oli kertonut epäillystä rikoksesta oman tiedonhankintansa pohjalta ja maininnut lisäksi asiasta aiemmin kertoneen tiedotusvälineen. Neuvoston mukaan sen ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Iltalehden kaksi muuta vapauttavaa ratkaisua liittyivät piilomainontaepäilyihin.

Lapuan Sanomat sai vapauttavan ratkaisun kantelusta, joka liittyi muun muassa haastatteluun ja kielteiseen julkisuuteen.

Langettavan ratkaisun saivat Kauppalehti ja Urheilulehti.

Kauppalehti sai langettavan tiedeaiheisesta jutusta. Jutun tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Urheilulehti sai langettavan jutusta, jossa rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Neuvoston mukaan rikokseen liittyvien epäilyjen käsitteleminen oli perusteltua, vaikka tutkinta olikin lopetettu. Juttu oli kuitenkin yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran elokuussa.

Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa, viisi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto teki huhtikuun kokouksessaan 26.4. seitsemän ratkaisua, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Langettavan ratkaisun saivat Radio Rock äänin 7–3 ja Hämeen Sanomat. Radio Rock sai langettavan Korporaatio-ohjelman juontajien julkisuuden henkilöä käsittelevästä keskustelusta. JSN:n mukaan keskustelu sai alkunsa kantelijan toimintaan kohdistuvasta kritiikistä mutta juontajien kommentointi oli erittäin alatyylistä ja kohdistui loukkaavalla tavalla nimeltä mainittuun henkilöön hyvän maun ja kohtuuden rajat ylittävällä tavalla. Kantelijaa arvosteltiin henkilönä asiaankuulumattomasti ja halventavasti, joten hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu. Kantelijaan viitattiin muun muassa ilmauksilla ”oman elämänsä vitsi”, ”ihan suuren luokan saatana vitsi” ja ”vittu mikä pelle”.

Hämeen Sanomat taas sai langettavan ratkaisun, kun se kertoi käräjäoikeuden ratkaisun yhteydessä toisen osapuolen terveydentilasta yksityiskohtaisia tietoja.

Äänestyspäätökset poliittisen päätöksen yksipuolisesta raportoinnista

Neuvosto antoi kaksi vapauttavaa ratkaisua viime lokakuussa julkaistuista jutuista, joissa oli käsitelty korkeakoulujen pääomittamista ”lisärahoituksena” ja ”täyskäännöksenä” hallituksen korkeakoulupolitiikassa. Vapauttavan äänin 9–1 sai Lännen Media ja sen osakaslehdet Aamulehti, Kaleva ja Turun Sanomat, vapauttavan äänin 5–3 sai Lännen Median juttua siteerannut Yle.

Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. Ylen jutussa tätä ei ollut kerrottu.

Neuvoston mukaan Lännen Median juttu ja erityisesti jotkin sanavalinnat antoivat hallituksen suunnittelemasta rahoituksesta yksipuolisen positiivisen ja sellaisena jopa harhaanjohtavan kuvan. Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka.

Sekä Yle että Lännen Media jatkoivat aiheen käsittelyä jatkojutuissa. Neuvoston mielestä molemmissa tapauksissa kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Neuvosto kuitenkin piti puutteena sitä, ettei Ylen alkuperäiseen uutiseen lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto muistutti, että tiedotusvälineiden on linkitettävä puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut alkuperäiseen uutiseen.  Myös Aamulehdessä jatkojutut on linkitetty huomattavan etäälle alkuperäisestä jutusta, ja olisi ollut suotavaa, että ne olisi linkitetty heti alkuperäisen jutun perään.

Näköislehden muuttaminen olisi historian hävittämistä

Helsingin Sanomat sai vapauttavan ratkaisun tapauksesta, jossa se oli muokannut verkkojulkaisuja jälkeen päin mutta ei suostunut näköislehden muuttamiseen. JSN totesi, että näköislehti oli tässä tapauksessa painetun printtilehden kopio, jonka muuttaminen olisi historian hävittämistä. Neuvoston ratkaisukäytäntö perustuu siihen, että tiedotusvälineet korjaavat virheellisen toimintansa uusissa julkaisuissaan eivätkä kajoamalla julkaisuhistoriaan.

Aamulehti sai vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa se oli kertonut lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista, sekä jutusta, jossa käytettiin epämääräisesti yrityssaneerauksen käsitettä. Neuvoston mukaan kummassakaan tapauksessa Aamulehti ei ollut rikkonut Journalistin ohjeita.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvatJournalistin ohjeiden tulkintaan.

 

JSN:n päätöstiedote 14.12.2016: JSN antoi vapauttavan päätöksen julkkiksen Instagram-kuvien käyttämisestä

68726230-law-wallpapers

Julkisen sanan neuvoston mukaan MTV ei rikkonut Journalistin ohjeita jutussa, jossa se kertoi julkisuuden henkilön lisänneen Instagramiin kuvan perheestään. MTV:n jutussa käytettiin julkisuuden henkilön julkiselta tililtä lainattua Instagram-kuvaa upotuksena tekstin seassa sekä revinnäisenä osana jutun pääkuvaa. Kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Neuvoston aiempien linjausten mukaan toimittajat voivat hyödyntää Facebookia lähteenään, minkä voi laajentaa koskemaan muitakin sosiaalisen median palveluita kuten Instagramia.

Kuva ei myöskään loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa. Kantelija oli itse ennen MTV:n juttua julkaissut saman kuvan julkisella Instagram-tilillään, jolla on kymmeniätuhansia seuraajia. Lisäksi hän on antanut yksityiselämästään haastatteluja ja tuonut sitä oma-aloitteisesti esiin blogissaan ja sosiaalisessa mediassa. Yksityiselämänsä julkisuudelle altistaneet julkisuuden henkilöt eivät voi enää sanella, milloin, miten ja miltä osin heidän yksityiselämäänsä tulee tiedotusvälineissä käsitellä.

Kuvan julkaiseminen ei loukannut myöskään kuvassa olevan alaikäisen lapsen yksityisyyden suojaa. Kyseisessä kuvassa ei tullut esiin mitään arkaluonteisia tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, vaan siinä oli kantelijan perhe lentokoneessa.

Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että neuvosto tulkitsi tapausta ainoastaan Journalistin ohjeiden, ei tekijänoikeuslain näkökulmasta.

Yhteensä kuusi vapauttavaa

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi Helsingissä 14.12. pidetyssä kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua, joista kaikista annettiin vapauttava ratkaisu. Useassa ratkaisussa neuvosto muistutti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita aiheensa, näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut. Tämä oikeus on voimassa myös silloin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Neuvosto antoi MTV:n lisäksi vapauttavan päätöksen Kalevalle ja Sunnuntaisuomalaiselle sekä kolme vapauttavaa ratkaisua Yleisradiolle.

Sunnuntaisuomalainen sai vapauttavan ratkaisun adoptioaiheisesta jutusta, jossa asiantuntijahaastateltava oli halunnut, että hänen haastattelunsa jätetään julkaisematta. Neuvoston mukaan jutussa tapahtunutta näkökulman muutosta voi pitää huomattavana, mutta sitä ei voida pitää niin voimakkaana asiayhteyden muuttumisena, että haastattelu olisi ollut syytä jättää julkaisematta. Haastateltavan tyytymättömyys jutun näkökulmaan ja siinä tehtyihin valintoihin ei ole peruste jutun muuttamiselle, vaan vastuu niin onnistuneista kuin epäonnistuneista valinnoista on aina toimituksella.

Ruotsinkielinen Yle sai vapauttavan ratkaisun kolumnista, jossa pohdittiin kärjekkäästi ruotsinkielisen sanomalehden kulttuuriasioiden seurannan tulevaisuutta. Ratkaisussaan neuvoston korosti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen Kuningaskuluttaja sai vapauttavan ratkaisun valemedioita käsittelevästä jutusta. Kantelun oli tehnyt yhden jutussa mainituista sivustoista päätoimittaja. Neuvosto korosti, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Suomenkielinen Yle sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin poliisin kiinni ottamien henkilöiden etninen tausta. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Kaleva sai vapauttavan ratkaisun jutusta, joka käsitteli vakavaa rikosta. Kantelun teki sivullinen, jota epäiltiin sosiaalisessa mediassa rikoksen tekijäksi Kalevan jutun perusteella. Julkisen sanan neuvosto korosti, että Kaleva vastaa ainoastaan omasta jutustaan eikä ole vastuussa sosiaalisessa mediassa sen perusteella tehdyistä hätäisistä ja vääristä päätelmistä. Sivullista ei jutun kokonaisuuden perusteella voinut sekoittaa epäiltyyn.

JSN:n päätökset 16.11.2016 kokouksesta: vakava huomautus, langettava ja neljä vapauttavaa

Helsingin Sanomat toimi vastuullisesti käsitellessään lapsen sairastumista

Helsingin Sanomat osoitti riittävää harkintaa lapsen tunnistetietojen julkaisemisessa. Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan 16.11. vapauttavan päätöksen Helsingin Sanomille jutusta, jossa käsiteltiin tunnettua rokotusten vastustajaa ja kerrottiin myös hänen lapsensa sairastumisesta rokotteen takia.

Lehti kertoi lapsesta osana rokottamisen vastaista keskustelua ja toi ilmi, miten lapsen sairastuminen vaikutti hänen äitinsä rokotusvastaisten näkemysten syntymiseen ja siitä seuranneeseen laajaan rokotusvastaiseen julkisuuteen. Jutun tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Jutussa mainittu henkilö on julkisuudessa aktiivisesti vastustanut rokottamista ja tuonut esiin siihen liittyviä omia kokemuksiaan, joten hänen oli siedettävä rokotenäkemystensä kriittistäkin käsittelyä tiedotusvälineissä. Sen sijaan lehti oli velvollinen harkitsemaan lapsen osalta huolellisesti tietojen julkaisemista, vaikka niitä oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin. Neuvoston mukaan Helsingin Sanomat oli näin tehnytkin. Helsingin Sanomat ei julkaissut lapsesta kuvaa, eikä se tuonut esiin lapsen nimeä, sukupuolta tai nykyistä ikää, vaikka ne oli äidin aloitteesta tuotu julkisuuteen useita kertoja aiemmin.

Kyseessä oli neljäs kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Neuvosto on viitannut päätökseen tänä vuonna kolmessa langettavassa ratkaisussa, jotka ovat perustuneet Journalistin ohjeiden mutta myös periaatelausuman rikkomiseen.

Neuvosto: Lukijaäänestykset eivät sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi Helsingissä 16.11. pidetyssä kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua. Neljästä tapauksesta neuvosto antoi vapauttavan ratkaisun, kahdesta langettavan ratkaisun.

Neuvosto antoi vapauttavan päätöksen tapauksesta, jossa Ilta-Sanomien nettiäänestys Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi. Neuvosto kuitenkin toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkein aiheiden käsittelyyn.

Ilta-Sanomat sai toisen vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin pahoinpitelystä, jonka tekijä myöhemmin kuoli. Jutussa ei ollut virhettä, ja se käsitteli pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Ruotsinkielinen Yle sai niin ikään vapauttavan päätöksen. Se oli lähettänyt haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska tässä tapauksessa haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Radio Suomipopille vakava huomautus sekä langettava päätös

Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan kaksi langettavaa päätöstä Radio Suomipopille. Toinen niistä oli vakava huomautus radion aamuohjelmalle. Kyseessä oli vasta kolmas neuvoston koskaan antama vakava huomautus.

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa. Neuvosto piti Journalistin ohjeiden rikkomusta vakavana, koska se tapahtui uutislähetyksessä, koska se oli harkittua ja toistuvaa ja koska sama ohjelma oli saanut äskettäin langettavan päätöksen vastaavanlaisesta ihmisarvon loukkaamisesta.

Radio Suomipopin aamuohjelmat ovat saaneet ihmisarvon loukkaamisesta aiemmin jo kaksi langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä.

Suomipop sai toisen langettavan päätöksen iltapäiväohjelmasta, jossa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

JSN:ltä jo vuoden kolmas langettava lasten tunnistettavuudesta

Julkisen sanan neuvosto antoi 19.10. pidetyssä kokouksessaan jo tämän vuoden kolmannen langettavan ratkaisun lasten tunnistetietojen julkaisemisesta. Langettavan ratkaisun sai juttu, jossa esiintyi 4-vuotias lapsi nimellään ja kuvallaan ilman äidin lupaa. Vaikka lapsen esiintymiselle jutussa oli isän ja kahden oheishuoltajan lupa, lupa äidiltä olisi pitänyt hankkia jutun arkaluonteisuuden vuoksi ja lapsen edun turvaamiseksi. Samassa Suomen Kuvalehden jutussa kerrottiin myös yksityiselämään kuuluvia tietoja tunnistettavissa olevasta lapsen äidistä ilman hänen lupaansa, mikä oli myös peruste langettavalle ratkaisulle.

Kyseessä oli jo kolmas kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Syyskuussa langettavan sai Aamulehti, joka julkaisi tunnistetietoja lapsista reportaasissa, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Maaliskuussa JSN antoi langettavan ja vakavan huomautuksen Seiskalle, joka kertoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä siten, että se loukkasi karkeasti tunnistettavissa olevien uhrin lasten yksityisyydensuojaa.

Lasten ja nuorten asioiden ja heidän näkökulmiensa esittäminen on tiedotusvälineiden tärkeä tehtävä. Lapsilla on oikeus omaan mielipiteeseen, ja neuvosto toivoo, että lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt sekä viranomaiset suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön tiedotusvälineiden kanssa. Lapsilla ja nuorilla on sekä sanan- että mielipiteen vapaus, mutta myös oikeus tulla suojelluiksi ja erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Toimittajan pitäisi aina varmistaa, että lapsi ei esiinny tunnistettavana kontekstissa, joka voi olla hänelle vahingollinen. Neuvoston antama periaatelausuma lasten esiintymisestä mediassa korostaa, että päävastuu tästä kuuluu aina toimituksille silloinkin, kun lapsen huoltaja on antanut luvan tunnistetietojen julkaisemiseen.

Langettava myös virheellisen ja vahingoittavan tiedon levittämisestä

JSN antoi 19.10 kokouksessaan yhteensä kymmenen ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Neuvosto antoi langettavan päätöksen Kauppalehdelle jutusta, jossa väitettiin, että hammastahnan fluoridi heikentää älykkyyttä. Jutun väitteille ei löytynyt tukea jutussa mainituista tieteellisistä lähteistä, vaan tulkinnat olivat peräisin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistusta tekstistä. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Langettavan päätöksen saivat myös Yleisradio, joka ei ollut korjannut uutislähetyksen virhettä verkkosivuillaan, sekä Iltalehti rikosepäillyn tunnistetietojen julkaisemisesta ja Kauppalehti piilomainonnasta.

Vapauttavat lottovoitosta kertomisesta ja uskonnollisen yhteisön käsittelystä

Ilta-Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin lottovoittajasta. Jutun tiedot perustuivat yhtiön tiedottajan haastatteluun ja Veikkauksen tiedotteeseen. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti ja useasti lukijoille. Tietoja oli pyritty tarkistamaan ja tarkistamisyritykset avattiin lukijoille.

Österbottens Tidning sai kaksi vapauttavaa päätöstä jutusta, jossa kerrottiin uskonnollisesta yhteisöstä. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä on oikeus kirjoittaa kriittisesti myös uskonnollisista kokemuksista. Erilaisten näkemysten esittäminen kiistanalaisista asioista ei ole journalismissa ainoastaan sallittua vaan se on journalismin tärkeimpiä tehtäviä. Neuvostolla ei sen sijaan ollut edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko toimittaja haastattelutilanteessa kertonut, että juttu julkaistaisiin toisessa lehdessä.

Satakunnan Viikko sai vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä, kun lehti julkaisi jutun, jossa toimittaja testasi kauneushoitoja. Toimittajan saama hyöty oli suuri, mutta sen vastaanottaminen oli perusteltua. Helsingin Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

JSN piti tiedevilppiepäilyjen käsittelemistä perusteltuna mutta antoi kaksi langettavaa tiedevilppijuttujen virheistä

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 21.9. pitämässään kokouksessa vapauttavan päätöksen juttukokonaisuudesta, jossa kerrottiin tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä tutkimuslaitos VTT:ssä. Helsingin Sanomien 7.2. julkaistusta juttukokonaisuudesta syntyi neuvostossa vapauttava päätös äänestyksellä luvuin 10–2.

Neuvoston mukaan Helsingin Sanomien jutuissa esitettiin yksipuolisia tulkintoja ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan. Pelkkien epäilyjenkin käsitteleminen oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua.

Helsingin Sanomat sai myös toisesta samaan juttukokonaisuuteen liittyvästä kantelusta vapauttavan päätöksen. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen jutuissa mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Sen sijaan Helsingin Sanomat sai kaksi langettavaa päätöstä 9.6.2016 ja 16.6.2016 julkaistuista jatkojutuista, joissa käsiteltiin samaa vilppiepäilyä.

JSN:n mukaan 9.6. julkaistu juttu antoi lukijoilleen virheellisen kuvan tiedevilppiä koskeneiden uusien selvitysten sisällöstä eikä oikaissut olennaista asiavirhettä. Myös 16.6. julkaistusta jutusta jätettiin oikaisematta olennainen asiavirhe.

Vapauttavat päätökset mielenosoituksen kutsumisesta rasistiseksi

Neuvosto antoi 21.9. Helsingissä pidetyssä kokouksessa tiedevilppitapausten lisäksi yhden langettavan ja kolme vapauttavaa päätöstä. Yhteensä langettavia päätöksiä annettiin siis kolme ja vapauttavia viisi.

Aamulehti sai äänestyspäätöksellä langettavan jutusta, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen.

Neuvoston mielestä Iltalehdellä oli perusteet kutsua ramadan-juhlan vastaista mielenosoitusta jutussaan rasistiseksi. JSN käsitteli kaksi jutusta tehtyä kantelua, ja Iltalehti sai molemmista vapauttavat päätökset. MTV sai äänestyspäätöksellä vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä.