Aku Ankka ja Liiga yhteistyöhön – eri seuroille kohdennettujen lehtien tuotto junioritoimintaan

 

Liiga-joukkueiden tähdet pelaavat joulukuussa ilmestyvässä Aku Ankan Liiga-erikoisnumerossa Aku Ankkaa vastaan. Liiga ja Sanoma Media Finland julkaisevat lehden yhteistyössä, ja sen tuotto menee lyhentämättömänä Liiga-seurojen junioritoimintaan.

”Liigaa varten tehty sarja lienee Ankka-historian paras jääkiekkotarina! Daan Jippes ja Ulrich Schröder ovat tämän hetken taitavimpia piirtäjiä, ja he herättivät Kari Korhosen käsikirjoituksen komeasti henkiin. Lätkä on itse asiassa Akkarin sivuilla aika harvinainen laji, ja monet siihen liittyvät tarinat ovat suomalaisen toimituksen erikseen tilaamia. Niistä edustavimmat kokosimme erikoissarjamme lisäksi Ankkaliigan lehteen. Muistatteko esimerkiksi, millä Akkarin nimiväännöksellä Patrik Laine luisteli Ankkalinnan liigassa?” Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kysyy.

Kaikille Liiga-seuroille on tehty lehdestä oma kansiversionsa, johon on valittu jokaisesta joukkueesta yksi pelaaja.

”Erikoisnumerossa on viisitoista yksilöllistä kantta. Piirtäjät ovat huomioineet kuvissa kekseliäästi pelaajien erityispiirteet – meidän Liiga-pelaajissa on selvästi piileviä Ankkalinnan joukkueen tunnusmerkkejä!” Liigan markkinointipäällikkö Aija Saha kertoo.

Aku Ankan Liiga-erikoisnumero tulee myyntiin jokaisella Liiga-paikkakunnalla joulukuun alussa. Lehden voi ostaa esimerkiksi seuran myyntipisteistä, verkkokaupoista ja lipunmyyntipisteistä. Lisäksi kolme euroa maksavaa lehteä myyvät kiekkojuniorit.

”Erikoisnumeron painosmäärä on 100 000 kappaletta. Yhdistämällä Aku Ankan ja jääkiekon haluamme kertoa, että Aku Ankan tavoin optimismi, hauskuus ja omat oivallukset vievät pitkälle, ja niitä arvoja haluamme korostaa myös puhuttaessa juniorikiekosta. Kun kaikki kolme euroa maksavat lehdet on myyty, on koossa mukava potti liigaseurojen junnukiekolle ja monelle tuhannelle pelaajalle”, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo.

Kuluttaja-asiamies: Lehtitalojen korjattava aikakauslehtien markkinoinnin ongelmat

Kuluttaja-asiamiehen kuluttajilta saamien ilmoitusten ja kuluttaja-asiamiehen omien valvontahavaintojen perusteella aikakauslehtien markkinoinnissa on paljon ongelmia. Kuluttaja-asiamies käsittelee niitä paraikaa viiden lehtitalon kanssa. Puutteet vaihtelevat lehtitaloittain, mutta yleisesti ongelmia on ollut lehtitilausten kestosta, hinnasta, peruuttamisoikeudesta ja sopimuksen päättämistä koskevista ehdoista kertomisessa niin puhelinmarkkinoinnissa kuin verkkosivuilla. Myös kestotilausten irtisanomisajat ovat osin kohtuuttoman pitkiä ja irtisanominen on tehty tarpeettoman hankalaksi. 

A-lehdet Oy:lle, Aller Media Oy:lle, Bonnier Publications Oy:lle, Otavamedia Oy:lle ja Sanoma Media Finland Oy:lle lokakuussa 2018 lähettämissään sitoumuspyynnöissä kuluttaja-asiamies nostaa esille lainvastaisia menettelyitä, jotka kuluttaja-asiamies edellyttää lehtitalojen korjaavan.

”Aikakauslehtien markkinoinnissa ja etämyynnissä on merkittäviä ongelmia kuluttajansuojalain kannalta ihan perusasioissa ja ne pitää nyt saada kuntoon”, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Tilauksen kesto, hinta ja muut ennakkotiedot kerrottava selvästi

Aikakauslehtien markkinoinnissa ja etämyynnissä ei usein ole annettu kuluttajalle kaikkia kuluttajansuojalain edellyttämiä ennakkotietoja tai annetut tiedot ovat olleet osin harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia. 

”Kun kestotilausta eli toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta markkinoidaan tutustumistarjouksella tai kokeilujaksolla, tulee kuluttajalle kertoa selvästi, että kyse on kestotilauksesta ja mikä on sen hinta. Myös tiedot peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevista ehdoista, määräajoista ja menettelyistä tulee antaa kuluttajille selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sopimuksen tekemistä”, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Osa lehtitaloista on lisäksi lähettänyt kuluttajille aikakauslehtiä ilman kuluttajien nimenomaista suostumusta ja edellyttänyt kuluttajilta maksua.

Lisäksi  puutteita on ollut myös tilausvahvistuksen sisältämissä tiedoissa, eikä vaihtoehtoisesta riidanratkaisuelimestä ole aina kerrottu. Vaihtoehtoisesta riidanratkaisuelimestä pitäisi olla maininta sekä ehdoissa että verkkosivuilla. 

Irtisanomisajan pituus ja sen kohtuuttomuus keskeinen ongelma

Osa lehtitaloista on sitonut irtisanomisajan laskutusjakson pituuteen eli esimerkiksi jos tilausjakso on 4 kuukautta, on myös irtisanomisaika 4 kuukautta. Kuluttaja-asiamies painottaa, että laskutuskauden pituus ja toistaiseksi voimassa oleva sopimuksen irtisanomisaika ovat juridisesti täysin erillisiä asioita, eikä niitä tule sekoittaa toisiinsa. 

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä. Pisimpänä kohtuullisena irtisanomisaikana voidaan kuluttaja-asiamiehen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan pitää 30 päivää tai kalenterikuukautta, jolloin irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Kuluttaja-asiamies pitää tilausjakson pituuteen sidottuja ja muutenkin epäselviä irtisanomisehtoja kuluttajien kannalta kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomina. 

”Muistutimme lehtitaloja myös siitä, että kuluttajan tulee voida tehokkaasti käyttää irtisanomis- ja peruuttamisoikeuttaan. Esimerkiksi irtisanomisen rajaaminen ainoastaan yhteen asiakaspalvelukanavaan silloin, kun yrityksellä on useita asiakaspalvelukanavia käytössään, hankaloittaa tarpeettomasti kuluttajan oikeuksien käyttöä ja on sopimatonta menettelyä asiakassuhteessa”, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen linjaa. 

Kuluttaja-asiamies edellyttää lehtitaloilta sitoumusta siitä, että ne muuttavat lainvastaisia menettelytapojaan ja pyrkii pääsemään neuvotteluratkaisuun vuoden 2018 aikana.


Aikakauslehtien valvontakokonaisuudesta kerrotaan myös tänään julkaistussa kuluttaja-asiamiehen uutiskirjeessä 5/2018
joka on kuluttajansuojalain 40-vuotisjuhlavuoden teemanumero.

Vangit saivat oman lehden

Kriminaalihuollon tukisäätiö on tuottanut lehden, joka on postitettu kaikkiin vankiloihin. Jokaiselle vangille on varattu oma kappale.

Lehdessä on sekä hyödyllistä tietoa että selviytymistarinoita. Teemana on työ. Vangit ovat olleet mukana lehden tekemisessä.

“Haluamme rohkaista vankeja koulutus- ja työelämään ja kertoa, mistä saa apua. Kerromme lehdessä myös Turun TE-toimiston jalkautumisesta Turun ja Käyrän vankiloihin”, toimitusjohtaja Sanna Sunikka kertoo.

“Lehti vangeille” sisältää myös Turun kaupungin kirjaston projektisuunnittelija Irmeli Malka-Kanniston kokoaman Irmelin kirjalaari -palstan ja vankien kirjoittamia runoja.

Vankilakirjastojen työntekijät ovat kertoneet, ettei vangeilla ole useinkaan tietoa uutuuskirjoista, joita he voisivat tilata itselleen kirjastoista. Vankien pääsy netissä olevan tietoon on edelleen hyvin rajattua.

Kriminaalihuollon tukisäätiö on julkaissut lehden vangeille aiemmin kahtena vuonna. Nyt lehteä on tarkoitus julkaista vuosittain.

Lehti on postitettu myös yhdyskuntaseuraamustoimistoihin ja useisiin järjestöihin.

Lehden voi ladata pdf-tiedostona säätiön sivuilta krits.fi > säätiö > materiaalit ja julkaisut

Seiskan ja Katson lukijamäärät kasvussa

Aller Median viikkolehdet Seiska ja Katso tavoittavat yhä enemmän lukijoita. Seiskalla on 341 000 lukijaa ja Katsolla 59 000 lukijaa viikossa Kansallisen mediatutkimuksen viimeisen mittauksen mukaan.

Seiskan lukijamäärä kasvoi 15 000 lukijalla.

”Seiskan kasvavat lukijamäärät kertovat siitä, että sisältömme kiinnostaa kuluttajaa yhä enemmän. Seuraavaksi Seiska ottaa ison digiloikan kuluttajabisneksen tehostamisessa. Uskon vahvasti globaaliin trendiin, jonka mukaan digitilaukset ovat kasvussa”, Seiskan vastaava päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Seiska.fi tavoittaa 1,1 miljoonaa kävijää keskimäärin kuukaudessa FIAM-mittauksen (Finnish Internet Audience Measurement) mukaan. Lisäksi brändillä on vankka somesuosio: se on Suomen neljänneksi seuratuin mediabrändi sosiaalisessa mediassa*.

”Katso tarjoaa lukijakunnalleen tietoa viihdyttävällä tavalla. Kun kanavakenttä pirstoutuu tv:n puolella, kuratoitu apu ohjelmista koetaan erittäin tervetulleeksi. Lukijamme ovat hyvin uskollisia brändillemme”, pohtii Katson päätoimittaja Kirsi Lindh-Mansikka. Katson lukijat lisääntyivät 6 000:lla.

Kansallinen Mediatutkimus (KMT) on printtimedia-alan yhdessä toteuttama tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa luetun median mediamyynnin valuutan eli viralliset lukijamäärät noin 200 lehdelle ja niiden digijulkaisuille. Luvut kertovat, kuinka monta lukijaa lehden numerolla on keskimäärin. Nyt julkaistut luvut on mitattu heinäkuusta 2017 kesäkuuhun 2018.

*Seuraajat ja tilaajat Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa ja Pinterestissä

(Aikakausmediat sosiaalisessa mediassa, heinäkuu 2018)

Alma Media myy Luoteisväylä-lehden Noormarkusta

Alma Median tytäryhtiö Alma Media Kustannus Oy myy Noormarkussa Porissa ilmestyvän Luoteisväylä-lehden Viestintä Vallin Oy:lle. Luoteisväylä on 1-päiväinen paikallislehti, jonka levikki on noin 2 300 kappaletta. Lehden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 0,2 miljoonaa euroa.

Alma Media Kustannus Oy kustantaa Alma Media -konsernin maakunta-, paikallis- ja kaupunkilehtiä. Tunnetuimpia tuotteita ovat Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Kulttuurilehtien tilaustukea koskeva selvitys valmistunut

Kulttuurilehtien tilaustuki on tarpeellinen sekä kirjastoille että lehdille selviää opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Tilaustuki edistää kulttuurilehtien tasavertaista saatavuutta, laajentaa yleisten kirjastojen lehtitarjontaa ja osaltaan kasvattaa kulttuurilehtien levikkiä.

Selvityksessä tarkasteltiin yleisten kirjastojen käyttöön kohdistettua kulttuurilehtien tilaustukea sekä sen merkitystä kirjastoille ja kulttuurilehdille. Tilaustuella yleiset kirjastot voivat tilata kulttuurilehtiä kokoelmiinsa.

Selvityksestä ilmenee, että tilaustuki kasvattaa kulttuurilehtinimekkeiden määrää ja samalla laajentaa kirjastojen lehtivalikoimien aihepiirejä. Kirjastot suosivat kuitenkin vuosittain lähes samoja kirjallisuutta, kulttuuria ja musiikkia käsitteleviä lehtiä ja tilaavat tarjontaan nähden vähän yhteiskunnallisia lehtiä. Tilastoista käy ilmi, että kirjastojen lehtitilauksissa toistuvat samat suosikit vuodesta toiseen. Kuusi suosituinta tilattua nimikettä vuonna 2016 olivat Luontokuva, Episodi, Parnasso, Onnimanni ja Soundi.

Kirjastot ovat selvityksen aineiston mukaan tyytyväisiä tilaustukeen. Määräraha näyttää olevan asukasmäärältään pienempien kuntien kirjastoille erityisen tärkeä, sillä pienten kuntien kirjastoissa on huomattavasti suppeammat kulttuurilehtikokoelmat kuin isompien kuntien kirjastoissa. Ilman tilaustukea vähemmän kysytyt kulttuurilehdet saattaisivat jäädä pieniltä kirjastoilta kokonaan hankkimatta.

Kirjastot kertoivat kulttuurilehdillä olevan hyvin vaihtelevasti kysyntää. Kulttuurilehtien tunnettavuutta kirjastokävijöiden keskuudessa olisi ehkä syytä selvittää tulevaisuudessa.

Tilaustukea ei ole myönnetty suoraan yleisille kirjastoille eikä kunnille. Yleisen käytännön mukaan kirjastot tilaavat lehdet lehtivälittäjän kautta. Kulttuurilehtien tilaustuen lehtivälittäjäksi valikoitui kokeiluvuonna 1995 BTJ Oy, jolle on vuoteen 2016 saakka myönnetty valtionavustus kirjastojen lehtitilausten vastaanottamiseksi ja tilausten välittämiseksi kustantajille. Yhtiön tehtävänä on ollut kerätä kirjastojen tilaukset, hoitaa yhteydenpito lehtikustantajiin ja toimittaa kirjastojen tilaukset kustantamoille, jotka puolestaan toimittavat lehdet kirjastoille.

Tilaustuen lehtivalikoima muodostetaan vuosittain niistä kulttuurilehdistä, joille on myönnetty avustusta lehden julkaisemiseen. Siten valikoima vaihtelee eri vuosina. Vuodeksi 2017 kirjastot saattoivat tilata lehtiä valikoimasta, johon sisältyi 81 lehteä.

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki muodostaa yhdessä kulttuurilehtiavustuksen kanssa kulttuurilehtimäärärahan kokonaisuuden, joka viime vuosina on ollut suuruudeltaan noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuosittain lähes 900 000 euroa on myönnetty suorina avustuksina kulttuurilehtien julkaisemiseen. Vuonna 2017 avustusta myönnettiin 102 lehdelle.

Suomen Elle 10 vuotta

Maailman suurin muotilehti vakiinnutti paikkansa Suomessa. ”Kymmenvuotias Elle on raikas ja sinnikäs, ja siinä on ripaus hullua rohkeutta”, toteaa vt. päätoimittaja Taina Risto.

Muotilehti Elle täyttää toukokuussa 10 vuotta. Lehti juhlii merkkivuotta julkaisemalla 156-sivuisen jättinumeron, jossa on yli 50 sivua muotia.

”Muhkea juhlanumeromme kertoo, miten lehdellä menee: ilmassa on taas uskoa laatulehteen. Tämä on myös viestimme ja syntymäpäivälahja lukijoillemme”, sanoo lehden vs. päätoimittaja Taina Risto.

Taina Risto kuvailee Elle-naista uteliaaksi, moderniksi ja kansainvälisesti ajattelevaksi naiseksi, jolle muoti ja kosmetiikka ovat mutkattomia kiinnostuksen kohteita.

”Lukijaamme inspiroivat huippumuodin tuulahdukset ja se, miten ne sovelletaan suomalaisen naisen arki- ja juhlatyyliin. Sama koskee kauneusaiheita. Kansainvälisen lehtiperheen edustajana Suomen Ellellä on lukijoiden silmissä etulyöntiasema. Lehdellähän on sisarlehtiä peräti 46 maassa, joten muodissa olemme suunnannäyttäjä.”

Elle-naiselle tyyli on elämäntapa. Siksi myös sisustus, ruoka ja matkailu ovat lifestyleen erikoistuneen lehden ydinaiheita.

Entä mikä on muotilehden arvomaailma? Riston mukaan arvoja käsitellään tietoisesti lehden henkilöhaastatteluissa, ranskalaisen emolehden Ellen esikuvan mukaan. Niissä on paikkansa niin #metoo-kampanjalle ja muille tasa-arvokysymyksille kuin kipeille kasvutarinoille.

”Elle-nainen on avarakatseinen Suomi-kosmopoliitti. Hän ei juutu mustavalkoisiin keskusteluihin, eikä katso maailmaa väritetyin lasein. Elle-naisen maailmassa avaudutaan ja kapinoidaan, kun on kapinan aika, ja sitten jatketaan takki auki eteenpäin.”

Toukokuun numeron kansihaastattelussa malli-näyttelijä Mia Ehrnrooth kertoo tuoreesta äitiydestään ja yrittäjyydestään. Start up -sukkayritystä perustaessaan hän oppi sparraajiltaan, että menestyjät eivät välttämättä ole taitavimpia vaan niitä, jotka yrittävät sitkeimmin.

”Juuri tällaista ajattelua kaipaamme Suomeen lisää: raikkautta, sinnikkyyttä ja vähän hullua rohkeutta”, Taina Risto toteaa.

Kielitoimisto lopettaa perinteisen Kielikello-lehden

Kielikellon vuoden viimeinen numero (4/2017) on ilmestynyt. Lehti on samalla viimeinen painettu Kielikello.

Verkko-Kielikello

Vuonna 2018 Kielikello alkaa ilmestyä ilmaisena verkkolehtenä.

Hyvästeistä ja hylkäyksistä – kohti uutta!

Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen kiittää alkusanoissa lehden uskollisia tilaajia ja toivottaa tervetulleiksi verkkotilaajien joukkoon.

Syntyessään vuonna 1968 Kielikello oli ulkonäöltään vaatimaton vihkonen, jonka asiallisuutta lievensi leikillinen, suorastaan itseironinen nimi. Nimen valinnasta voi onnitella silloisia tekijöitä. Se oli varmasti kilpailevia ehdotuksia helpommin lähestyttävä, hyvä brändi jo ennen kuin sanaa brändi meillä tunnettiinkaan.

Riitta Eronen: Hyvästijättö paperilehdelle (Kielikello, 4/2017)

Vapaasti verkossa luettavana on muun muassa Elina Keckmanin artikkeli Hylkäyskirje tekstilajina:

Odotan mielenkiinnolla, kuinka työnantajat kehittävät rekrytointiviestintäänsä vaaliakseen yrityskuvaansa ja kuinka se näkyy tulevaisuuden hylkäyskirjeissä. Viestintää voisi parantaa vaikkapa valintakriteerien erittelyllä – hylkäyskirjeistä vain 15 prosentissa kuvataan, millaisin kriteerein työntekijä valittiin.

Elina Keckman: Hylkäyskirje tekstilajina (Kielikello, 4/2017)

95-vuotias Kotiliesi juhlii upealla taidekannella

a7e0169374ac5973_400x400ar b9798a1b1533af47_400x400ar

Suomen vanhin naistenlehti Kotiliesi juhlii 95-vuotista taivaltaan upealla juhlanumerolla.

16.11. ilmestyvässä numerossa on poikkeuksellisesti kaksi kantta. Tilaajaversiossa päällimmäisenä on taitelija Karoliina Hellbergin Kotiliedelle maalaama taideteos. Sen innoittajana ovat taiteilija Martta Wendelinin rakastetut Kotiliesi-kannet. Irtonumeroversiossa päällimmäiseen kanteen on kuvattu näyttelijä Krista Kosonen, joka on yksi 22-sivuisen lifestylekokonaisuuden kahdeksasta tunnetusta mallista.

”Kotiliesi tunnetaan maalauskansistaan. Päätimme kunnioittaa Martta Wendelinin työtä tuomalla maalauskannet tähän päivään hänen hengessään. Kutsuimme tekijäksi taiteilija Karoliina Hellbergin”, Kotilieden vastaava päätoimittaja Saija Hakoniemi kertoo.

Kotiliesi on kahden viime vuoden aikana uusiutunut voimakkaasti.  Lehden haluttavuuden lisääntyminen näkyy erityisesti irtonumeromyynnin kasvuna. Kappaleilla mitaten lehden irtonumeromyynti kasvoi 22 prosenttia ja euroilla mitaten 13 prosenttia. Samaan aikaan kotimaisten naistenlehtien myynti koko markkinassa on laskenut kappaleissa 6,7 ja euroissa 9,7 prosenttia (Lehtipisteen laskutusmyynti 1-9/2017).

Kotiliesi on vahvistanut asemiaan myös verkossa. Sivulatausten määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana sadalla tuhannella. Verkossa luetuinta sisältöä ovat ruokaohjeet. Kotiliesi lanseerasi elokuussa ruokablogiyhteisön, jonka kärkinimenä on Vappu Pimiä. Mukana on myös Suomen suositumpiin leivontablogeihin kuuluva suklaapossu.

Kotiliesi.fi:n suurin kävijäjoukko on 18-25-vuotiaat.

”Iloitsemme siitä, että tavoitamme printissä ja verkossa suomalaisnaiset nuorista aikuisista isoäiteihin ainutlaatuisella tavalla. Tavoitteemme on uudistua ja kasvaa voimakkaasti verkossa myös ensi vuoden aikana”, Hakoniemi sanoo.

Kotiliesi on osa Otavamedian Kodin lehtiä, joihin kuuluvat lisäksi Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Kotilieden lukijamäärä on 250 000 ja kokonaistavoittavuus 357 000 (KMT syksy 2016, kevät 2017).

Useat Kärkimedian sanomalehdet kasvattivat lukijamääriään

Yy3RePHk_400x400

7 Kärkimedian sanomalehteä nosti painetun lehden* lukijamääräänsä edelliseen mittaukseen verrattuna (KMT 2016). Valtaosa muista sanomalehdistä säilytti lukijamääränsä.

Kärkimedialehtien painetut ja digitaaliset sisällöt tavoittavat 85% suomalaisista eli 3 793 000 lukijaa viikossa. Kärkimedian painetut- ja näköislehdet yhdessä tavoittavat 69% suomalaisista eli 3 090 000lukijaa viikossa.

Kärkimedian sanomalehdet ovat selkeitä markkinajohtajia omilla alueillaan. Myös mainosvälineenä sanomalehti on Suomen suurin. Oman alueen sanomalehti koetaan tärkeäksi ja läheiseksi. Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpana mediana on vain vahvistunut kaikissa ikäryhmissä.

”Luvut kertovat jälleen sanomalehden vahvasta asemasta suomalaisten keskuudessa ja osoittavat miten tärkeä paikallinen sanomalehti on lukijoille. Kun muuttuvassa maailmassa on paljon keskustelua valeuutisista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan, korostuu paikallisen sanomalehden rooli selkeästi luotettavimpana uutismediana markkinoilla”, sanoo Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

”Oman kotipaikkakunnan uutiset ja tapahtumat kiinnostavat. Sanomalehteä pidetään niin tärkeänä, että sen sisällöistä halutaan maksaa. 67 prosentille suomalaisista sanomalehti tulee maksettuna tilauksena kotiin. Lehti luetaan joko painettuna tai digitaalisesti”, täydentää Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åberg.

Näköislehtien lukijamäärät kasvavat voimakkaasti. Kärkimedia tavoittaa 378 000 näköislehden lukijaa.Yksittäisten lehtien lukijamäärä on kasvanut edelliseen mittaukseen verrattuna  parhaimmillaan 21 000 (12%) viikossa, päivätasolla jopa 16 000 (16 %).

Näköislehden lukijat täydentävät hyvin painetun lehden lukijakuntaa: lukijoissa korostuu 40-60 -vuotiaat keskimääräistä paremmin ansaitsevat, eri päätelaitteita sujuvasti käyttävät ostohaluiset ja aktiiviset kuluttajat.

Lisäksi Kärkimedian tavoittavuutta kasvattavat HS Metro, Moro, Porilaine, Kale, TS Kaupunki ja Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan Keskiviikko lehdet.

Lehti  Painettu lehti*,päivätavoittavuus

 

Painettu lehti*,viikkotavoittavuus

 

Painettu lehti ja digitaalinen sisältöviikkotavoittavuus
Aamulehti 217 000 304 000 620 000
Aamuposti 37 000 57 000 77 000
Etelä-Saimaa 54 000 78 000 97 000
Etelä-Suomen Sanomat 88 000 121 000 224 000
Forssan Lehti  (ei kalibroitu) 24 000 35 000 35 000
Helsingin Sanomat 679 000 1 046 000 1 904 000
Hufvudstadsbladet 70 000 116 000 153 000
Hämeen Sanomat  (ei kalibroitu) 50 000 71 000 84 000
Iisalmen Sanomat 26 000 41 000 53 000
Ilkka 97 000 134 000 173 000
Itä-Häme 20 000 28 000 34 000
Itä-Savo 34 000 49 000 73 000
Kainuun Sanomat 39 000 55 000 87 000
Kaleva 140 000 199 000 372 000
Karjalainen 84 000 115 000 180 000
Keskipohjanmaa 51 000 74 000 78 000
Keskisuomalainen 123 000 178 000 279 000
Keski-Uusimaa 33 000 55 000 82 000
Kouvolan Sanomat 49 000 72 000 102 000
Kymen Sanomat 43 000 65 000 94 000
Lapin Kansa (sis. Pohjolan Sanomat) 95 000 131 000 177 000
Länsi-Savo 47 000 66 000 101 000
Länsi-Suomi 28 000 42 000 80 000
Länsi-Uusimaa 25 000 40 000 55 000
Pohjalainen 48 000 73 000 105 000
Salon Seudun Sanomat 42 000 58 000 79 000
Satakunnan Kansa 101 000 142 000 199 000
Savon Sanomat 113 000 168 000 281 000
Turun Sanomat 176 000 245 000 361 000
Uusimaa 24 000 40 000 65 000
Vasabladet  39 000 55 000 87 000
Österbottens Tidning 32 000 44 000 58 000
Kärkimedia 2 353 000 3 090 000 3 793 000

 

*sisältää näköislehtien lukijat

Kärkimedian ja Lapin Kansan kokonaistavoittavuus on laskettu liian vähäiseksi. Digiluvuissa ei ole virheellisesti huomioitu Pohjolan Sanomien lukua.