Valtioneuvoston periaatepäätös: Varmistetaan median monimuotoisuus ja vahvistetaan medialukutaitoa

Hallitus haluaa varmistaa suomalaisen median monimuotoisuuden ja suomalaisen journalismin tuottamisedellytykset. Kansalaisten mahdollisuutta saada luotettavaa tietoa omalla kielellään halutaan parantaa.

Näitä tavoitteita edistetään mediapoliittisella ohjelmalla ja siihen sisältyvillä toimenpiteillä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen mediapoliittisesta ohjelmasta 5.7.2018. Ohjelma on osa hallituksen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön kärkihanketta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on tyytyväinen ohjelman sisältöön ja valmisteluun.

– Tämä ohjelma on valmisteltu yhdessä media-alan ja muiden ministeriöiden kanssa ja olemme käyneet säännöllisiä keskusteluja alan toimijoiden kanssa. Yhteistyö jatkuu, sille on nykyisessä murrostilanteessa selkeää tarvetta. Tähän periaatepäätökseen kirjatut toimenpiteet on yhdessä käyty läpi ja uskon, että sitoutuminen niiden edistämiseen on vahva. Demokratia tarvitsee toteutuakseen hyviä ja luotettavia mediasisältöjä ja tämän varmistamiseksi haluamme toimia monella taholla, toteaa ministeri Berner.

Mediapoliittisessa ohjelmassa on useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Niihin sisältyy mm. e-lehtien ja e-kirjojen arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle printtiversioiden kanssa heti kun direktiivimuutos sen mahdollistaa. Toimilla edistetään myös uusien journalististen toimijoiden syntyä ja kotimaista uutispalvelua.

Mediakasvatuksen linjauksia päivitetään ja mediakasvatus huomioidaan ammattilaisten koulutuksessa, erityisesti kasvatus-, opetus- ja sivistyspalvelualoilla. Mediakasvatuksessa korostetaan ymmärrystä sisältöjen jakelu- ja valikoitumistavoista ja muun muassa tietosuojasta. Myös kansalaisten omia mediantuottamistaitoja halutaan kehittää.

Median ja mediapolitiikan tilaa on tarkoitus seurata poikkihallinnollisesti säännöllisesti tehtävällä tutkimuksella.

Periaatepäätöksen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden aikajänne on vuoteen 2023 saakka.

Linjaukset tukevat myös nykyisen hallitusohjelman toteuttamista.

Livelähetysten suosio kasvussa – viestintätoimisto Sourcen toteuttama Hihna247 palkittiin Cannesissa

Viestintätoimisto Sourcen S-ryhmälle toteuttama slow tv -lähetys Hihna247 voitti pronssileijonan Cannes Lions -festivaaleilla.

Suorassa slow tv -lähetyksessä kuvattiin Helsingin Prisma Kaaren kassahihnaa 12 tunnin ajan juhannuksena. Viime vuonna suoraa lähetystä striimattiin Prisman Facebook-sivulle ja Subille. Facebookissa Hihna247 keräsi yli miljoona katselua ja Subilla lähetystä seurasi parhaimmillaan saman aikaisesti 245 000 katsojaa. Hihna247 palasi Prisman Facebookiin myös tänä juhannuksena, jolloin se tavoitti noin 500 000 suomalaista.

Hihna247 on viestintätoimisto Sourcen tuotantoa. Kyseessä oli ensimmäisiä kertoja, kun Suomessa käytettiin livestreamiä televisiossa.

– Livestreameistä on puhuttu jo pitkään, mutta nykyään potentiaalinen katsoja voidaan tavoittaa monessa paikassa, somen lisäksi myös lineaarisessa televisiossa, kommentoi Sourcen videoliiketoiminnan johtaja Paavo Tervonen.

– Lähetyksen julkaisu useassa kanavassa ei nosta tuotannon hintaa yhtään, joten livestream on erittäin kustannustehokas työkalu.

Livestreamin lähettäminen televisiossa on uutta, joten Source suunnitteli ja rakensi tekniikan yhdessä Subin kanssa. Juhannuksen lisäksi Hihna247 on toteutettu itsenäisyyspäivänä viime vuonna ja tällöin lähetys sai yli 800 000 näyttökertaa. Hihna247-tuotannossa ovat olleet mukana myös Craft Finland, Sanoma, HOK-Elanto, TBWA\Helsinki sekä Carat Helsinki.

Sote ohitti medianäkyvyydessä Trumpin, presidentinvaalit ja olympialaiset

Suuri maakunnallinen kiinnostus nosti sotevyyhdin alkuvuoden uutisoiduimmaksi aiheeksi. Toiseksi eniten media kirjoitti Donald Trumpista ja kolmanneksi uutisoiduimmaksi aiheeksi kiri PyeongChangin talviolympialaiset. Sosiaalisessa mediassa reagointia herätti alkuvuonna eniten Seuran selvitys Juha Sipilän sidonnaisuuksista.

Pohjoismaiden johtava media-analyysitoimisto Retriever selvitti, mitkä uutisaiheet saivat eniten näkyvyyttä mediassa tammi-toukokuu 2018 välisenä aikana. Vaikka kansainvälisesti median huomio on jo pitkään ollut kiinnittynyt Donald Trumpiin, kotimaan politiikan kärkiaihe soteuudistus kiilasi Suomen medianäkyvyydessä ohi.

– Mielenkiintoista oli, että Trump ja olympialaiset olivat uutisoiduimpia aiheita kun katsotaan valtakunnan päämedioiden (YLE, MTV, iltapäivälehdet ja Helsingin Sanomat) tarjontaa. Sote on kuitenkin maakunnallisesti ja paikallisesti niin kiinnostava, että kokonaisnäkyvyys oli aiheista suurin, Retrieverin analyysipäällikkö Eevi Alanissikertoo.

Yksittäisistä medioista eniten sotesta uutisoi sanomalehti Karjalainen, jota seurasi Helsingin Sanomat. Muita valtakunnanmedioita ei kärkikymmenikköön mahtunut, vaan maakuntamediat olivat aktiivisimpia soteuutisoijia. Sosiaalisessa mediassa reagoitiin ahkerimmin Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa kerrottiin kuinka jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.

Kotimaan politiikka nousi myös sosiaalisessa mediassa ykköseksi, kun tarkasteltiin mitkä uutiset herättivät eniten reagointia. Seuran artikkeli Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla kirvoitti kansalta jakoja, kommentteja ja reaktioita yli 63 000 kappaletta.

Retriever keräsi aineistoa alkuvuoden uutisaiheista kotimaan printti- ja verkkomediasta ajalla 1.1.-31.5.2018. Printtilehtiä oli mukana 249 ja verkkomedioita 504.

Omistajuuden keskittyminen suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle

Yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor (MPM) -selvitys on jälleen kartoittanut riskejä Suomen median monimuotoisuudelle. Tulosten perusteella riskitasot ovat yhä paikoin korkeat, etenkin median omistuksen keskittymisen osalta.

Tutkimuksessa selvitettiin riskejä neljällä eri osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue jäi matalalle riskitasolle. Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet ylsivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

– Esimerkiksi median elinkelpoisuutta kuvaavan riskin mittari kohosi 40 %:iin. Tämä tarkoittaa, että Suomi täyttää kaksi viidestä tutkimuksessa huomioiduista riskin merkeistä. Tällainen merkki on esimerkiksi sanomalehtialan tuottojen lasku, projektitutkija Ville Manninen Jyväskylän yliopistosta selventää.

Mittaustavan muutokset heiluttivat tuloksia

Suomen tulokset muuttuivat viime vuoteen verrattuna huonommiksi kaikilla neljällä osa-alueella. Heikentyneet tulokset selittyvät kuitenkin pitkälti kysymyspatteriin tehdyillä muutoksilla, eivät niinkään konkreettisilla vuoden 2017 tapahtumilla. Esimerkiksi internet-yhteyksien määrän mittaaminen muuttui niin, että kaikkien yhteyksien sijaan tutkimuksessa huomioidaan enää nopeat, yli 30 Mb/s yhteydet.

– Suomen tulosten kannalta positiivinen muutos oli se, että mittarista poistui jumalanpilkkaa koskeva kysymys. Aiempina vuosina uskonrauhan rikkomisesta säädetty rikoslain pykälä on heikentänyt Suomen tulosta, Manninen kertoo.

Mittarit värähtivät joiltain osin myös todellisten muutosten seurauksena. Vuoden 2017 lopulla julkaistut tilastot antoivat merkkejä televisioalan tuottojen elpymisestä, mikä vaikutti suotuisasti median elinkelpoisuutta kuvaavaan mittariin. Toisaalla, journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia. Nämä yksittäiset muutokset eivät kuitenkaan aiheuttaneet dramaattisia muutoksia kokonaisarvioihin.

Tietoa tutkimushankkeesta

Media Pluralism Monitor (MPM) on kansainvälinen tutkimushanke, joka on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Jäsenmaiden lisäksi tutkimus on toteutettu myös Turkissa ja Montenegrossa. Tutkimus perustuu 200 kysymyksen patteristoon, jossa käsitellään muun muassa sananvapautta, media-alan omistuksen keskittymistä, median poliittista itsenäisyyttä sekä vähemmistöjen asemaa.

MPM-tutkimus toteutettiin täydessä laajuudessaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. Lisäksi Suomi osallistui hankkeen koekierrokseen vuonna 2015. Aiempien tutkimuskierrosten tulokset sekä tarkempaa tietoa itse hankkeesta on saatavilla tutkimusta koordinoivan Center for Media Pluralism and Freedom -yksikön verkkosivuilta: http://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/

MTV tarjoaa kotimaisille mediataloille ilmaisen videoalustan

f750ac40-c034-4a44-8090-1b0e050cadd6-w_960

MTV on tehnyt pohjoismaisen Qbrick-videoteknologiayrityksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä MTV Videoverkoston kumppanit saavat ilmaiseksi käyttöönsä Qbrick-videoalustan. MTV:n online videon kehityspäällikkö Tapio Haaja ja Qbrickin partneri- ja avainasiakassuhteista vastaava Niklas Hakalax.

Mediayhtiö MTV haluaa edistää kotimaisen videomarkkinan kasvua ja tarjoaa suomalaisille mediataloille ilmaisen videoalustan osana MTV Videoverkostoa. MTV:n yhteistyössä pohjoismaisen Qbrick-videotoimijan kanssa tarjoama alusta mahdollistaa laadukkaan videosisällön jakelun ja tuo videomainonnan tuloja kumppaneille.

MTV perusti vuonna 2016 yhdessä kotimaisen mediatalojen kanssa MTV Videoverkoston, jonka avulla mediat pystyvät hyödyntämään omissa kanavissaan MTV:n laadukasta videosisältöä ja kasvattamaan videomainonnan tuloja. Nyt Videoverkoston yhteistyömalli laajenee entisestään videoalustan myötä.

MTV on tehnyt pohjoismaisen Qbrick-videoteknologiayrityksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä MTV Videoverkoston kumppanit saavat ilmaiseksi käyttöönsä Qbrick-videoalustan. Alustan avulla mediatalot pystyvät julkaisemaan helposti omaa videosisältöä ja kasvattamaan samalla videomainonnan tuloja.

”Videon rooli uutisoinnissa, markkinoinnissa ja arjessamme kasvaa vauhdilla. Haluamme Suomen johtavana kaupallisena televisioyhtiönä olla kehittämässä kotimaista videomarkkinaa ja toimia sillanrakentajana yleisön ja laadukkaan videosisällön välillä”, kertoo MTV:n online videon kehityspäällikkö Tapio Haaja.

Ruotsalainen, vuonna 1999 perustettu QBrick on Pohjoismaiden johtava videoalustatoimittaja. Qbrickin partneri- ja avainasiakassuhteista vastaava Niklas Hakalax kertoo:

”Qbrick on ylpeä ja iloinen tilaisuudesta rakentaa ja kehittää videoverkostopalvelua yhdessä MTV:n kanssa. MTV:n kokemus ja vahva brändi kotimaisella mediakentällä yhdistettynä Qbrickin tekniseen asiantuntemukseen johtavana pohjoismaisena videoalustatoimittajana tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehokkaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi julkaisijoille.”

Qbrick-videoalusta tulee MTV Videoverkoston yhteistyökumppaneiden saataville marraskuusta lähtien. MTV Videoverkostoon kuuluvat mm. A-lehdet, Aller, Bauer Media, Kaleva ja Keskisuomalainen.

Kansainvälinen journalistitutkimus: Nuoret suomalaiset toimittajat halukkaampia tuottamaan sisältöjä myös brändeille

w1ymvpw8aruwo4dqhzen

Lähes puolet suomalaisista toimittajista suhtautuu positiivisesti mahdollisuuteen työskennellä markkinoinnillisen sisällöntuotannon parissa, selviää Mynewsdeskin tuoreesta tutkimuksesta. Raportti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen journalismin nykytilaan ja brändiviestijöiden asemaan tämän päivän muuttuvassa mediamaisemassa.

Tutkimukseen vastasi kansainvälisesti yli 3100 toimittajaa ja brändiviestinnän sekä markkinoinnin ammattilaista 12 eri maassa. Mynewsdesk toteutti vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2016. Suomessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja vastaajia oli noin 200.

Suomessa journalistien asenne brändiviestintää kohtaan myönteinen

Mynewsdeskin tutkimus paljastaa, että toimittajat suhtautuvat vaihtelevasti mahdollisuuteen ansaita ainakin osan toimeentulostaan tuottamalla sisältöä, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita, yritysten ja brändien omiin medioihin. Erityisesti Pohjoismaissa toimittajat ovat sisällöntuotannon parissa työskentelyä kohtaan vielä skeptisiä, kun taas Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ajatukseen suhtaudutaan avoimemmin.

Pohjoismaiden joukossa Suomi on kuitenkin poikkeus. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimittajat suhtautuvat kansainvälisesti vertaillen myönteisesti viestinnällisen osaamisensa hyödyntämiseen sisältöjen tuottamiseen brändeille. Kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista 15 % kirjoittaa jo nyt sisältöjä yrityksille ja 31 % kertoo olevansa innostunut tai ainakin avoin ajatukselle. Ero on selkeä esimerkiksi Ruotsiin, jossa samaa sanoo vain 16 % journalisteista.

Journalistiliiton tiedottaja Jaakko Kilpeläinen pitää tulosta Suomen osalta jossain määrin yllättävänä. “Toisaalta on nähtävissä, että työkenttä on muuttunut. Journalistisia työpaikkoja ja toimeksiantoja on vähemmän kuin ennen”, sanoo Kilpeläinen. Lisäksi freelancer-toimittajien osuus on viime vuosina kasvanut Journalistiliiton jäsenkunnassa, ja myös markkinoinnillisia toimeksiantoja otetaan enemmän vastaan freelancereiden keskuudessa.

Nuori toimittajasukupolvi avoimempi brändien toimeksiantoja kohtaan

Tutkimuksesta selviää myös, että asenteissa on tapahtunut muutos sukupolvien välillä. Kaikista vastaajista, joilla työkokemusta oli alle seitsemän vuotta, 36 % joko työskenteli parhaillaan brändeille tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Pidemmän työkokemuksen omaavilla vastaava luku oli ainoastaan 20 %.

Kilpeläisen näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla: “Nuoremman polven toimittajat eivät näe ongelmaa kaupallisten sisältöjen tuottamisessa, kunhan raja kaupallisen ja journalistisen sisällön välillä pidetään selkeänä. Journalistisista ohjeista pidetään Suomessa kiinni. Lisäksi nuoremmat toimittajat voivat pitää markkinoinnillisten sisältöjen tuottamista trendikkäänä”. Myös rahalla on merkitystä. “Markkinoinnillisissa toimeksiannoissa voidaan laskuttaa enemmän kuin journalistisissa”, Kilpeläinen sanoo.

Sosiaalinen media pitää pintansa tietolähteenä

Sosiaalinen media on kansainvälisesti menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Osasyynä on varmasti “fake news”-ilmiö, jonka 32 % toimittajista näkee lyhyen aikavälin ja 52 % pitkän aikavälin ongelmana journalismille. Suomessa vaikutus ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan näy, ja Suomi on tilaston kärkimaita sekä Facebookin, Twitterin, LinkedInin että YouTuben käytössä toimittajien tietolähteenä. Esimerkiksi Facebookia käyttää Suomessa 82 % toimittajista, kun kansainvälisesti sen nimeää lähteekseen vain 52 %. Suomessa brändiviestijät kuitenkin nimesivät sosiaalisen median organisaationsa kolmen suurimman haasteen joukkoon.

Sosiaalisen median kanavia tärkeämmiksi lähteiksi toimittajat mainitsevat vain oman henkilökohtaisen verkostonsa ja lehdistötiedotteet. Suomalaiset organisaatiot kuitenkin kokevat luovansa mediasuhteita kansainvälisesti vertaillen huonosti ja vain 51 % tutkimukseen vastanneista viestijöistä kertoi kehittävänsä kestäviä, pitkän aikavälin suhteita yksittäisiin toimittajiin, kansainvälisen keskiarvon ollessa 60 %. Tutkimuksen tuloksien perusteella näyttääkin siltä, että viestijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja toimintatapojaan vastatakseen journalismin vaatimuksiin ja saadakseen ansaittua medianäkyvyyttä.

Viihde- ja media-ala globaalisti 4,2 prosentin kasvuvauhdissa

890b02fc757cc811_800x800ar

Viihde- ja media-ala kasvaa ennusteen mukaan globaalisti 4,2 % vuoteen 2021 mennessä. Eniten kasvua odotetaan virtuaalisen todellisuuden sisällöntuotannosta, e-urheilusta ja internetvideoista. Tiedot ilmenevät  PwC:n laatimasta Global entertainment and media outlook 2017–2021  -katsauksesta.

PwC:n arvion mukainen globaali viihde- ja media-alan kasvu jää hieman viime vuoden ennustetta (4,4 %) pienemmäksi. Suomessa alan kasvuksi ennustetaan 1,7 % (viime vuonna 2,5 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvun yleisen hidastumisen ja mainontamalleihin kohdistuvan paineen myötä voimistuu entisestään tarve luoda uusia tuottoja muuttamalla kuluttajat faneiksi.

”Alan kasvun hidastuminen heijastaa mainospohjaisten liiketoimintamallien ahdinkoa, kun suuri osa mainostamisesta on siirtynyt internetiin. Kuluttajat ovat mieltyneitä mainoksettomiin kokemuksiin ja mainostajat ovat tyytymättömiä digitaalisen median tällä hetkellä tarjoamiin mittausmenetelmiin”, sanoo PwC:n telekommunikaatio-, media- ja teknologiatoimialasta vastaava partneri Tuomas Törmänen .

Monilla suurimmista markkinoista, ja siten koko teollisuudenalalla, viihde- ja mediayritykset ovat saavuttamassa tai saavuttaneet eräänlaisen väliaikaisen lakipisteen. Tämä asettaa toimijat tilanteeseen, jossa monet perinteiset ja kypsät segmentit taantuvat, internetin ja digitaalisen viihteen ja median arvon kasvu ei riitä kompensoimaan tätä ja seuraava sisältö- ja viihdeaalto on uusilla, vasta alkuvaihettaan käynnistävillä alueilla, kuten e-urheilu ja virtuaalinen todellisuus.

”Kuluttajien mieltymykset vaihtelevat tiuhaan, teknologia kehittyy nopeasti ja liiketoimintamallit ovat pysyvässä muutoksessa. Viihde- ja mediayritysten strateginen fokus on nyt muuttaa asiakkaat faneiksi keksimällä ja kehittämällä houkuttelevia, kiehtovia ja vaistonvaraisia sisältöjä ja käyttäjäkokemuksia”, Törmänen toteaa.

909a7901c7af7f5e_800x800ar

bca320eb3e950041_800x800ar

Teknologian ja datan yhdistelmällä lisää tietoa ja tuottoa

Yhdistämällä viimeisimmän teknologian ja datan huikeaan käyttäjäkokemukseen yritykset voivat luoda hyötyjen kehän, jossa kuluttajien kasvava sitoutuminen ja huomio tuottavat lisädataa täsmentäen siten näkemystä siitä, mitä asiakkaat haluavat.

Näin yritykset voivat entistä paremmin kohdistaa tarjontansa ja sitouttaa ydinyleisönsä, jolloin avautuu uusia tuottomahdollisuuksia. Yritykset soveltavat yhä laajemmassa mittakaavassa teknologian mahdollistamia, valinnanvapautta laajentavia ja käyttäjien vaikutusvaltaa lisääviä suoramyynnin (D2C) strategioita: tulevien viiden vuoden aikana esimerkiksi internetin videotarjonnan kasvuksi arvioidaan globaalisti 11,6 %. Suomessa vastaava arvio on 6,2 %.

Internetmainonnan markkina suurempi kuin televisiomainonnan

Globaali mainosala saavutti tärkeän käännekohdan vuonna 2016 internetmainonnan markkinakoon ylittäessä TV-mainonnan ensimmäistä kertaa. Tämän etumatkan arvioidaan kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana erityisesti mobiilimainonnan merkittävän kasvun ansiosta. Myös TV-mainonnan markkinan arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti, mutta verkkaisempaan tahtiin.

Internetmainonnan kasvun moottori on viime vuonna 58,7 %:lla kasvanut mobiilimainonta, joka kasvaa jatkuvasti vuotuisen kasvun ollessa 18,5 % aina vuoden 2021 loppuun saakka. Suomessa mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti 12,2 % vuodessa ja arvon lähentelevän silloin jo puolta kiinteissä verkoissa tapahtuvan mainonnan arvosta.

Sanomalehtien levikin osuus kokonaistulosta suurempi kuin mainosten vuonna 2016

Vaikka sanomalehtien levikin globaali arvo on ollut laskussa vuodesta 2015, julkaisijoilla on ollut käytössään keinoja korvata painosmäärien nopeaa laskua ainakin osittain. Vuosittainen mainostulojen pieneminen on kuitenkin voimistunut entisestään, koska mainostajat jättävät painetun median sankoin joukoin, ja toisaalta Google ja Facebook työntävät julkaisijoita yhä voimakkaammin pois digitaalisen markkinoinnin tilasta. Sanomalehtien levikkitulojen nouseminen mainostuloja suuremmaksi tulonlähteeksi merkitsee hallitsevien tulovirtojen historiallista siirtymää. Vuonna 2021 sanomalehtien globaalin levikkitulon osuus niiden kokonaistuotosta on 54,0 %.

VR-video tulee

Kuluttajille suunnatun virtuaalisen todellisuuden (VR) sisältötuotannon markkinoiden vuotuinen kasvu on ennustejakson aikana 77 %, ja sen rahallinen arvo on 15,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021. Tästä summasta 8 miljardia dollaria käytetään VR-videoon (91 %:n vuotuinen kasvu). VR-sovellusten, eli ohjelmistojen, jotka eivät ole videoita tai pelejä, vaan esimerkiksi viestintäsovelluksia ja hyötyohjelmistoja, kulutus pysyy maltillisena arvon ollessa vuonna 2021 yhteensä vain 163 miljoonaa dollaria. VR-sovellusten kulutus laskee vuodesta 2018 lähtien, kun ostetut, alustojen tai käyttöjärjestelmien puutteita paikkaavat hyötyohjelmistot sisällytetään ydinalustaan, aivan kuten älypuhelinten sovellukset on laajenevassa määrin sisällytetty iOS:n tai Androidin uusimpiin versioihin.

Valtioneuvosto teki ennakkopäätöksen määräysvallan muutoksesta Love FM:ssä

Valtioneuvosto peruuttaa Love FM:n ohjelmistotoimiluvan siinä tapauksessa, että määräysvalta muuttuu Viestintävirastolle toimitetussa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Valtioneuvosto teki asiasta ennakkopäätöksen 2. helmikuuta.

Love FM Oy harjoittaa Suomessa radiotoimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa ohjelmistotoimiluvan nojalla taajuudella Nokia 95,3 MHz. Ohjelmistotoimilupa on voimassa 31.12.2019 asti.

Love FM Oy on Trammell Brady Ford III -nimisen yksityishenkilön omistuksessa oleva yhtiö.  Love FM on hakenut ennakkopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Yrityskaupan toisena osapuolena on Erkki Johan Bäckman, joka on hakemuksen mukaan aikeissa ostaa 95 prosenttia Love FM Oy:n osakkeista.

Ohjelmistotoimilupaa ei saa tietoyhteiskuntakaaren mukaan siirtää muulle kuin samaan konserniin kuuluvalle yritykselle ja toimilupaviranomainen voi siirtotilanteessa peruuttaa toimiluvan. Toimiluvan peruuttaminen on viranomaisen harkinnassa ja toimilupa voidaan tietyissä tilanteissa jättää peruuttamatta. Sellainen erityisen painava peruste kuin kansallinen turvallisuus ja sen ilmeinen vaarantuminen tulee ottaa huomioon, kun käytetään toimiluvan peruuttamista koskevaa harkintavaltaa.

Suojelupoliisi on liikenne- ja viestintäministeriön siltä pyytämässä lausunnossa päätynyt siihen, että Love FM:n ohjelmistoluvan peruuttamatta jättäminen ilmeisellä tavalla vaarantaa kansallista turvallisuutta, jos ohjelmistoluvan määräysvalta muuttuu hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Suomen luetuin aikakauslehti Seiska uudistuu verkossa

af29e110f4c09257_800x800ar

Aller Median uusittu Seiska.fi tarjoaa nyt entistä ketterämmän käyttökokemuksen ja palvelee mainostajia tehokkaammin. Digiuudistus käynnistää keväällä 25 vuotta täyttävän lehden juhlavuoden.

Digi-Seiska panostaa nyt entistä sujuvampaan käyttäjäkokemukseen. Uudistuksella halutaan palvella paremmin mobiilikäyttäjäkuntaa. Lisäksi mainostajille annetaan entistä enemmän näkyvyyttä.

”Suomen suurin aikakauslehti vastaa modernin lukijan tarpeisiin. Uudistuneessa digi-Seiskassa kiinnostava sisältö löytyy entistä nopeammin ja jutusta toiseen surffailu on helppoa”, Seiskan vastaava päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Videot ja livelähetykset ovat tuttuun tapaan merkittävä osa sivuston sisältöä.

”Lukijoiden lisäksi mainostajat hyötyvät uudistuksesta, sillä nykyaikaisempi toteutus takaa heille tehokkaat ratkaisut sekä banneri- että natiivimainonnassa”, kertoo Allerin sisältöjohtaja Elina Schüller .

Seiska on Suomen luetuin viikkolehti ja seuratuin aikakauslehti sosiaalisessa mediassa. Vuonna 1992 perustettu Seiska täyttää ensi keväänä 25 vuotta. Juhlavuosi näkyy Seiskan printti- ja digisisällöissä läpi vuoden.

”Palautamme lukijoiden mieliin muistoja Seiskan kuluneilta vuosilta sekä teemme uusia sisältöjä synttärivuoteen liittyen”, Schüller paljastaa.

Seiska tavoittaa printtinä ja verkossa keskimäärin 517 000 lukijaa.

Retriever ja STT yhdistävät voimansa Suomen mediaseurantamarkkinalla

Suomen Tietotoimisto STT ja Pohjoismaiden johtava mediaseurannan ja -analyysin tuottaja Retriever liittoutuvat mediaseurantaliiketoiminnassa. Yritykset perustavat yhteisyrityksen Retriever Suomi Oy:n, joka tuo Retrieverin korkealaatuiset digitaaliset palvelut Suomen markkinoille.

Osana tätä yritysjärjestelyä STT myy 51 % mediaseurantaliiketoiminnastaan Retrieverille. Uuden yrityksen nimeksi tulee Retriever Suomi Oy. STT on yrityksen toinen suuri omistaja 49 % osuudellaan.

– Kumppaneina täydennämme toisiamme. STT tuntee Suomen markkinan ja Retriever tuo kansainvälisen osaamisen sekä pitkälle kehitetyn teknologian. Asiakas voittaa, toteaa STT:n vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson.

– Tavoitteenamme on tuoda Suomen markkinoille kilpailijoitaan monipuolisempi ja kattavampi mediaseurannan ja -analyysin palvelukokonaisuus. Haluamme tarjota asiakkaillemme palveluportaalin, joka tyydyttää tarpeet kaikissa Pohjoismaissa, sanoo Retriever-konsernin toimitusjohtaja Robert Söderling.

Retriever Suomi Oy aloittaa toimintansa 1. marraskuuta 2016.