MTV tarjoaa kotimaisille mediataloille ilmaisen videoalustan

f750ac40-c034-4a44-8090-1b0e050cadd6-w_960

MTV on tehnyt pohjoismaisen Qbrick-videoteknologiayrityksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä MTV Videoverkoston kumppanit saavat ilmaiseksi käyttöönsä Qbrick-videoalustan. MTV:n online videon kehityspäällikkö Tapio Haaja ja Qbrickin partneri- ja avainasiakassuhteista vastaava Niklas Hakalax.

Mediayhtiö MTV haluaa edistää kotimaisen videomarkkinan kasvua ja tarjoaa suomalaisille mediataloille ilmaisen videoalustan osana MTV Videoverkostoa. MTV:n yhteistyössä pohjoismaisen Qbrick-videotoimijan kanssa tarjoama alusta mahdollistaa laadukkaan videosisällön jakelun ja tuo videomainonnan tuloja kumppaneille.

MTV perusti vuonna 2016 yhdessä kotimaisen mediatalojen kanssa MTV Videoverkoston, jonka avulla mediat pystyvät hyödyntämään omissa kanavissaan MTV:n laadukasta videosisältöä ja kasvattamaan videomainonnan tuloja. Nyt Videoverkoston yhteistyömalli laajenee entisestään videoalustan myötä.

MTV on tehnyt pohjoismaisen Qbrick-videoteknologiayrityksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä MTV Videoverkoston kumppanit saavat ilmaiseksi käyttöönsä Qbrick-videoalustan. Alustan avulla mediatalot pystyvät julkaisemaan helposti omaa videosisältöä ja kasvattamaan samalla videomainonnan tuloja.

”Videon rooli uutisoinnissa, markkinoinnissa ja arjessamme kasvaa vauhdilla. Haluamme Suomen johtavana kaupallisena televisioyhtiönä olla kehittämässä kotimaista videomarkkinaa ja toimia sillanrakentajana yleisön ja laadukkaan videosisällön välillä”, kertoo MTV:n online videon kehityspäällikkö Tapio Haaja.

Ruotsalainen, vuonna 1999 perustettu QBrick on Pohjoismaiden johtava videoalustatoimittaja. Qbrickin partneri- ja avainasiakassuhteista vastaava Niklas Hakalax kertoo:

”Qbrick on ylpeä ja iloinen tilaisuudesta rakentaa ja kehittää videoverkostopalvelua yhdessä MTV:n kanssa. MTV:n kokemus ja vahva brändi kotimaisella mediakentällä yhdistettynä Qbrickin tekniseen asiantuntemukseen johtavana pohjoismaisena videoalustatoimittajana tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehokkaan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi julkaisijoille.”

Qbrick-videoalusta tulee MTV Videoverkoston yhteistyökumppaneiden saataville marraskuusta lähtien. MTV Videoverkostoon kuuluvat mm. A-lehdet, Aller, Bauer Media, Kaleva ja Keskisuomalainen.

Kansainvälinen journalistitutkimus: Nuoret suomalaiset toimittajat halukkaampia tuottamaan sisältöjä myös brändeille

w1ymvpw8aruwo4dqhzen

Lähes puolet suomalaisista toimittajista suhtautuu positiivisesti mahdollisuuteen työskennellä markkinoinnillisen sisällöntuotannon parissa, selviää Mynewsdeskin tuoreesta tutkimuksesta. Raportti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen journalismin nykytilaan ja brändiviestijöiden asemaan tämän päivän muuttuvassa mediamaisemassa.

Tutkimukseen vastasi kansainvälisesti yli 3100 toimittajaa ja brändiviestinnän sekä markkinoinnin ammattilaista 12 eri maassa. Mynewsdesk toteutti vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2016. Suomessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja vastaajia oli noin 200.

Suomessa journalistien asenne brändiviestintää kohtaan myönteinen

Mynewsdeskin tutkimus paljastaa, että toimittajat suhtautuvat vaihtelevasti mahdollisuuteen ansaita ainakin osan toimeentulostaan tuottamalla sisältöä, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita, yritysten ja brändien omiin medioihin. Erityisesti Pohjoismaissa toimittajat ovat sisällöntuotannon parissa työskentelyä kohtaan vielä skeptisiä, kun taas Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ajatukseen suhtaudutaan avoimemmin.

Pohjoismaiden joukossa Suomi on kuitenkin poikkeus. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimittajat suhtautuvat kansainvälisesti vertaillen myönteisesti viestinnällisen osaamisensa hyödyntämiseen sisältöjen tuottamiseen brändeille. Kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista 15 % kirjoittaa jo nyt sisältöjä yrityksille ja 31 % kertoo olevansa innostunut tai ainakin avoin ajatukselle. Ero on selkeä esimerkiksi Ruotsiin, jossa samaa sanoo vain 16 % journalisteista.

Journalistiliiton tiedottaja Jaakko Kilpeläinen pitää tulosta Suomen osalta jossain määrin yllättävänä. “Toisaalta on nähtävissä, että työkenttä on muuttunut. Journalistisia työpaikkoja ja toimeksiantoja on vähemmän kuin ennen”, sanoo Kilpeläinen. Lisäksi freelancer-toimittajien osuus on viime vuosina kasvanut Journalistiliiton jäsenkunnassa, ja myös markkinoinnillisia toimeksiantoja otetaan enemmän vastaan freelancereiden keskuudessa.

Nuori toimittajasukupolvi avoimempi brändien toimeksiantoja kohtaan

Tutkimuksesta selviää myös, että asenteissa on tapahtunut muutos sukupolvien välillä. Kaikista vastaajista, joilla työkokemusta oli alle seitsemän vuotta, 36 % joko työskenteli parhaillaan brändeille tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Pidemmän työkokemuksen omaavilla vastaava luku oli ainoastaan 20 %.

Kilpeläisen näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla: “Nuoremman polven toimittajat eivät näe ongelmaa kaupallisten sisältöjen tuottamisessa, kunhan raja kaupallisen ja journalistisen sisällön välillä pidetään selkeänä. Journalistisista ohjeista pidetään Suomessa kiinni. Lisäksi nuoremmat toimittajat voivat pitää markkinoinnillisten sisältöjen tuottamista trendikkäänä”. Myös rahalla on merkitystä. “Markkinoinnillisissa toimeksiannoissa voidaan laskuttaa enemmän kuin journalistisissa”, Kilpeläinen sanoo.

Sosiaalinen media pitää pintansa tietolähteenä

Sosiaalinen media on kansainvälisesti menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Osasyynä on varmasti “fake news”-ilmiö, jonka 32 % toimittajista näkee lyhyen aikavälin ja 52 % pitkän aikavälin ongelmana journalismille. Suomessa vaikutus ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan näy, ja Suomi on tilaston kärkimaita sekä Facebookin, Twitterin, LinkedInin että YouTuben käytössä toimittajien tietolähteenä. Esimerkiksi Facebookia käyttää Suomessa 82 % toimittajista, kun kansainvälisesti sen nimeää lähteekseen vain 52 %. Suomessa brändiviestijät kuitenkin nimesivät sosiaalisen median organisaationsa kolmen suurimman haasteen joukkoon.

Sosiaalisen median kanavia tärkeämmiksi lähteiksi toimittajat mainitsevat vain oman henkilökohtaisen verkostonsa ja lehdistötiedotteet. Suomalaiset organisaatiot kuitenkin kokevat luovansa mediasuhteita kansainvälisesti vertaillen huonosti ja vain 51 % tutkimukseen vastanneista viestijöistä kertoi kehittävänsä kestäviä, pitkän aikavälin suhteita yksittäisiin toimittajiin, kansainvälisen keskiarvon ollessa 60 %. Tutkimuksen tuloksien perusteella näyttääkin siltä, että viestijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja toimintatapojaan vastatakseen journalismin vaatimuksiin ja saadakseen ansaittua medianäkyvyyttä.

Viihde- ja media-ala globaalisti 4,2 prosentin kasvuvauhdissa

890b02fc757cc811_800x800ar

Viihde- ja media-ala kasvaa ennusteen mukaan globaalisti 4,2 % vuoteen 2021 mennessä. Eniten kasvua odotetaan virtuaalisen todellisuuden sisällöntuotannosta, e-urheilusta ja internetvideoista. Tiedot ilmenevät  PwC:n laatimasta Global entertainment and media outlook 2017–2021  -katsauksesta.

PwC:n arvion mukainen globaali viihde- ja media-alan kasvu jää hieman viime vuoden ennustetta (4,4 %) pienemmäksi. Suomessa alan kasvuksi ennustetaan 1,7 % (viime vuonna 2,5 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvun yleisen hidastumisen ja mainontamalleihin kohdistuvan paineen myötä voimistuu entisestään tarve luoda uusia tuottoja muuttamalla kuluttajat faneiksi.

”Alan kasvun hidastuminen heijastaa mainospohjaisten liiketoimintamallien ahdinkoa, kun suuri osa mainostamisesta on siirtynyt internetiin. Kuluttajat ovat mieltyneitä mainoksettomiin kokemuksiin ja mainostajat ovat tyytymättömiä digitaalisen median tällä hetkellä tarjoamiin mittausmenetelmiin”, sanoo PwC:n telekommunikaatio-, media- ja teknologiatoimialasta vastaava partneri Tuomas Törmänen .

Monilla suurimmista markkinoista, ja siten koko teollisuudenalalla, viihde- ja mediayritykset ovat saavuttamassa tai saavuttaneet eräänlaisen väliaikaisen lakipisteen. Tämä asettaa toimijat tilanteeseen, jossa monet perinteiset ja kypsät segmentit taantuvat, internetin ja digitaalisen viihteen ja median arvon kasvu ei riitä kompensoimaan tätä ja seuraava sisältö- ja viihdeaalto on uusilla, vasta alkuvaihettaan käynnistävillä alueilla, kuten e-urheilu ja virtuaalinen todellisuus.

”Kuluttajien mieltymykset vaihtelevat tiuhaan, teknologia kehittyy nopeasti ja liiketoimintamallit ovat pysyvässä muutoksessa. Viihde- ja mediayritysten strateginen fokus on nyt muuttaa asiakkaat faneiksi keksimällä ja kehittämällä houkuttelevia, kiehtovia ja vaistonvaraisia sisältöjä ja käyttäjäkokemuksia”, Törmänen toteaa.

909a7901c7af7f5e_800x800ar

bca320eb3e950041_800x800ar

Teknologian ja datan yhdistelmällä lisää tietoa ja tuottoa

Yhdistämällä viimeisimmän teknologian ja datan huikeaan käyttäjäkokemukseen yritykset voivat luoda hyötyjen kehän, jossa kuluttajien kasvava sitoutuminen ja huomio tuottavat lisädataa täsmentäen siten näkemystä siitä, mitä asiakkaat haluavat.

Näin yritykset voivat entistä paremmin kohdistaa tarjontansa ja sitouttaa ydinyleisönsä, jolloin avautuu uusia tuottomahdollisuuksia. Yritykset soveltavat yhä laajemmassa mittakaavassa teknologian mahdollistamia, valinnanvapautta laajentavia ja käyttäjien vaikutusvaltaa lisääviä suoramyynnin (D2C) strategioita: tulevien viiden vuoden aikana esimerkiksi internetin videotarjonnan kasvuksi arvioidaan globaalisti 11,6 %. Suomessa vastaava arvio on 6,2 %.

Internetmainonnan markkina suurempi kuin televisiomainonnan

Globaali mainosala saavutti tärkeän käännekohdan vuonna 2016 internetmainonnan markkinakoon ylittäessä TV-mainonnan ensimmäistä kertaa. Tämän etumatkan arvioidaan kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana erityisesti mobiilimainonnan merkittävän kasvun ansiosta. Myös TV-mainonnan markkinan arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti, mutta verkkaisempaan tahtiin.

Internetmainonnan kasvun moottori on viime vuonna 58,7 %:lla kasvanut mobiilimainonta, joka kasvaa jatkuvasti vuotuisen kasvun ollessa 18,5 % aina vuoden 2021 loppuun saakka. Suomessa mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti 12,2 % vuodessa ja arvon lähentelevän silloin jo puolta kiinteissä verkoissa tapahtuvan mainonnan arvosta.

Sanomalehtien levikin osuus kokonaistulosta suurempi kuin mainosten vuonna 2016

Vaikka sanomalehtien levikin globaali arvo on ollut laskussa vuodesta 2015, julkaisijoilla on ollut käytössään keinoja korvata painosmäärien nopeaa laskua ainakin osittain. Vuosittainen mainostulojen pieneminen on kuitenkin voimistunut entisestään, koska mainostajat jättävät painetun median sankoin joukoin, ja toisaalta Google ja Facebook työntävät julkaisijoita yhä voimakkaammin pois digitaalisen markkinoinnin tilasta. Sanomalehtien levikkitulojen nouseminen mainostuloja suuremmaksi tulonlähteeksi merkitsee hallitsevien tulovirtojen historiallista siirtymää. Vuonna 2021 sanomalehtien globaalin levikkitulon osuus niiden kokonaistuotosta on 54,0 %.

VR-video tulee

Kuluttajille suunnatun virtuaalisen todellisuuden (VR) sisältötuotannon markkinoiden vuotuinen kasvu on ennustejakson aikana 77 %, ja sen rahallinen arvo on 15,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021. Tästä summasta 8 miljardia dollaria käytetään VR-videoon (91 %:n vuotuinen kasvu). VR-sovellusten, eli ohjelmistojen, jotka eivät ole videoita tai pelejä, vaan esimerkiksi viestintäsovelluksia ja hyötyohjelmistoja, kulutus pysyy maltillisena arvon ollessa vuonna 2021 yhteensä vain 163 miljoonaa dollaria. VR-sovellusten kulutus laskee vuodesta 2018 lähtien, kun ostetut, alustojen tai käyttöjärjestelmien puutteita paikkaavat hyötyohjelmistot sisällytetään ydinalustaan, aivan kuten älypuhelinten sovellukset on laajenevassa määrin sisällytetty iOS:n tai Androidin uusimpiin versioihin.

Valtioneuvosto teki ennakkopäätöksen määräysvallan muutoksesta Love FM:ssä

Valtioneuvosto peruuttaa Love FM:n ohjelmistotoimiluvan siinä tapauksessa, että määräysvalta muuttuu Viestintävirastolle toimitetussa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Valtioneuvosto teki asiasta ennakkopäätöksen 2. helmikuuta.

Love FM Oy harjoittaa Suomessa radiotoimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa ohjelmistotoimiluvan nojalla taajuudella Nokia 95,3 MHz. Ohjelmistotoimilupa on voimassa 31.12.2019 asti.

Love FM Oy on Trammell Brady Ford III -nimisen yksityishenkilön omistuksessa oleva yhtiö.  Love FM on hakenut ennakkopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Yrityskaupan toisena osapuolena on Erkki Johan Bäckman, joka on hakemuksen mukaan aikeissa ostaa 95 prosenttia Love FM Oy:n osakkeista.

Ohjelmistotoimilupaa ei saa tietoyhteiskuntakaaren mukaan siirtää muulle kuin samaan konserniin kuuluvalle yritykselle ja toimilupaviranomainen voi siirtotilanteessa peruuttaa toimiluvan. Toimiluvan peruuttaminen on viranomaisen harkinnassa ja toimilupa voidaan tietyissä tilanteissa jättää peruuttamatta. Sellainen erityisen painava peruste kuin kansallinen turvallisuus ja sen ilmeinen vaarantuminen tulee ottaa huomioon, kun käytetään toimiluvan peruuttamista koskevaa harkintavaltaa.

Suojelupoliisi on liikenne- ja viestintäministeriön siltä pyytämässä lausunnossa päätynyt siihen, että Love FM:n ohjelmistoluvan peruuttamatta jättäminen ilmeisellä tavalla vaarantaa kansallista turvallisuutta, jos ohjelmistoluvan määräysvalta muuttuu hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Suomen luetuin aikakauslehti Seiska uudistuu verkossa

af29e110f4c09257_800x800ar

Aller Median uusittu Seiska.fi tarjoaa nyt entistä ketterämmän käyttökokemuksen ja palvelee mainostajia tehokkaammin. Digiuudistus käynnistää keväällä 25 vuotta täyttävän lehden juhlavuoden.

Digi-Seiska panostaa nyt entistä sujuvampaan käyttäjäkokemukseen. Uudistuksella halutaan palvella paremmin mobiilikäyttäjäkuntaa. Lisäksi mainostajille annetaan entistä enemmän näkyvyyttä.

”Suomen suurin aikakauslehti vastaa modernin lukijan tarpeisiin. Uudistuneessa digi-Seiskassa kiinnostava sisältö löytyy entistä nopeammin ja jutusta toiseen surffailu on helppoa”, Seiskan vastaava päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Videot ja livelähetykset ovat tuttuun tapaan merkittävä osa sivuston sisältöä.

”Lukijoiden lisäksi mainostajat hyötyvät uudistuksesta, sillä nykyaikaisempi toteutus takaa heille tehokkaat ratkaisut sekä banneri- että natiivimainonnassa”, kertoo Allerin sisältöjohtaja Elina Schüller .

Seiska on Suomen luetuin viikkolehti ja seuratuin aikakauslehti sosiaalisessa mediassa. Vuonna 1992 perustettu Seiska täyttää ensi keväänä 25 vuotta. Juhlavuosi näkyy Seiskan printti- ja digisisällöissä läpi vuoden.

”Palautamme lukijoiden mieliin muistoja Seiskan kuluneilta vuosilta sekä teemme uusia sisältöjä synttärivuoteen liittyen”, Schüller paljastaa.

Seiska tavoittaa printtinä ja verkossa keskimäärin 517 000 lukijaa.

Retriever ja STT yhdistävät voimansa Suomen mediaseurantamarkkinalla

Suomen Tietotoimisto STT ja Pohjoismaiden johtava mediaseurannan ja -analyysin tuottaja Retriever liittoutuvat mediaseurantaliiketoiminnassa. Yritykset perustavat yhteisyrityksen Retriever Suomi Oy:n, joka tuo Retrieverin korkealaatuiset digitaaliset palvelut Suomen markkinoille.

Osana tätä yritysjärjestelyä STT myy 51 % mediaseurantaliiketoiminnastaan Retrieverille. Uuden yrityksen nimeksi tulee Retriever Suomi Oy. STT on yrityksen toinen suuri omistaja 49 % osuudellaan.

– Kumppaneina täydennämme toisiamme. STT tuntee Suomen markkinan ja Retriever tuo kansainvälisen osaamisen sekä pitkälle kehitetyn teknologian. Asiakas voittaa, toteaa STT:n vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson.

– Tavoitteenamme on tuoda Suomen markkinoille kilpailijoitaan monipuolisempi ja kattavampi mediaseurannan ja -analyysin palvelukokonaisuus. Haluamme tarjota asiakkaillemme palveluportaalin, joka tyydyttää tarpeet kaikissa Pohjoismaissa, sanoo Retriever-konsernin toimitusjohtaja Robert Söderling.

Retriever Suomi Oy aloittaa toimintansa 1. marraskuuta 2016.

Kantar TNS: Suomalaisen mediapäivä 2016 – Televisio ja radio edelleen vahvasti mukana suomalaisen mediapäivässä, sosiaalinen media kiilaa ajankäytössä kolmoseksi

Suomalaiset käyttävät medioiden seuraamiseen yhteensä 7 tuntia  33 minuuttia juuri valmistuneen TNS Atlas -tutkimuksen mukaan. Tutkimus tarjoaa entistä yksityiskohtaisempaa tietoa netin käyttökohteista.

Perinteiset mediat voittavat netin suomalaisten ajankäytössä luvuin 58% – 42% koko väestössä. Alle 30-vuotiailla luvut kääntyvät päinvastoin – nettipalvelut haukkaavat nuorten ajankäytöstä 65% ja perinteiset mediat 35%.

Koko väestön osalta medioihin käytetyn ajan top-3-listalle pääsevät lineaarinen televisio (26%), perinteinen radion kuuntelu (18%)  ja sosiaalinen media (11%). Alle 30-vuotiaiden top-3 ajankäytön mukaan on sosiaalinen media (17%), lineaarinen televisio (16%), musiikin suoratoistopalvelut tai muut netin käyttökohteet (kumpikin 10%). Yli 50-vuotiaiden ajankäytön kärjessä olevat mediat ovat lineaarinen televisio (32%), perinteinen radio (22%) sekä painetut sanoma- ja iltapäivälehdet (9%).

1297241476705121536

Uudistettu TNS Atlas Intermedia tarkentaa suomalaisten mediakäyttöä ottaen aiempaa paremmin huomioon netin eri käyttökohteiden tavoittavuuden, ajankäytön ja seuraamisajankohdan. Tutkimuksessa on tammi-kesäkuussa 2016 haastateltu 10 000 15-74-vuotiasta suomalaista Kantar TNS:n internetpaneelissa.

Kodin Kuvalehden klassikkojuttuja voi nyt myös kuunnella

Kodin Kuvalehden suosituimmista jutuista saa nauttia täysin uudella tavalla ja uudessa kanavassa. Lukijoiden suosikkitarinat ovat kaikkien kuunneltavissa äänisisältöpalvelu Suplassa.

Näyttelijä Rinna Paatso luki Kodin Kuvalehden suosituimmat jutut ääneen tallenteiksi, jotka ovat kuunneltavissa Nelonen Median äänisisältöpalvelu Suplassa. Äänitettyjen juttujen joukossa ovat muiden muassa hotellissa pysyvästi asuva nainen, Hjallis Harkimon kotiapulainen Aune, kasvatusguru Kari Uusikylän raskas lapsuus alkoholistiperheessä ja rakastuneen downpariskunnan hääpäivähaastattelu. Suplassa on myös paljon keskustelua ja ajatuksia herättänyt viisiosainen Viestejä kuolinvuoteelta -juttusarja. Julkaistuja juttuja lisätään Suplaan vähitellen.

”Aikakauslehtijutut ovat niin hienoja, koskettavia ja uusia näkökulmia antavia, että ne toimivat erinomaisen hyvin myös puhuttuina. Kun juttuja kuuntelee, niiden syvällisyys nousee esiin aivan uudella tavalla”, Suplasta vastaava digital manager Johannes Saukko sanoo.

Kodin Kuvalehden kokonaistavoittavuus kasvoi uusimmassa KMT-mittauksessa ja on aivan ylivoimainen kilpailijoihin nähden.

”Tavoitamme nyt 540 000 suomalaista ja on mahtavaa tehdä aluevaltaus ihan uudessa kanavassa. Aikakauslehtiä ei aikaisemmin ole luettu ääneen suurelle yleisölle”, Kodin Kuvalehden päätoimittaja Minna McGill sanoo.

Nelonen Median äänisisältöpalvelu Supla mahdollistaa omien suosikkiohjelmien kuuntelemisen silloin, kun itse haluaa. Radio-ohjelmien lisäksi tarjolla on Sanoman eri kanavissa julkaistuja keskusteluohjelmia kuin myös varta vasten Suplaan tuotettua uutta sisältöä. Sekä iOS- että Android-alustoille julkaistun palvelun voi ladata ilmaiseksi Apple Storesta ja Google Playsta. Palvelun nettiversio löytyy osoitteesta Supla.fi .

Mikael Jungner, Jan Erola ja Petra Thorén tähdittävät uutta KreabMediaa

ryhma_petra_mikael_jan

Viestintätoimisto Kreab lanseeraa oman KreabMedian. Netissä toimiva kreabmedia.fi-sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja näkökulmia muun muassa talouden, politiikan, digitalisaation ja viestinnän maailmasta. Tarkoituksena on kertoa selkeästi ja yksinkertaisesti digitaalisen ajan mutkikkaista ilmiöistä.

Omat ohjelmat KreabMediassa saavat niin toimitusjohtaja Mikael Jungner, viestintäkonsultti Jan Erola kuin yrityksen partneri, ex-tennisammattilainen Petra Thorén. Ensimmäisiä haastateltavia KreabMediassa ovat muun muassa Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J.Penttilä sekä ex-tennisammattilainen Jarkko Nieminen.

“Politiikka, talous ja digitalisaatio ovat aihealueita, joista mielelläni keskustelen, mutta mieluusti laitan lusikkani muihinkin päivänpolttaviin aiheisiin. On mahtavaa päästä käymään kiehtovia keskusteluita eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia, haastaa vanhoja ajattelutapoja ja ehkä parantaa maailmaa”, Jungner pohtii Viikon visio -palstaansa.

Jan Erola on monille tuttu persoona Ylen Jälkiviisaat-ohjelmasta ja saattaapa joku muistaa hänet myös Kirvesmiehet-ohjelmasta samalle yhtiölle. Viestintäkonsultin työn ohella Erola kirjoittaa koulumneja lehtiin ja toimii Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana. Mitä annettavaa hänelle siis vielä jää omaan PressInspector-ohjelmaan KreabMediaan?

“Tarkkailen uutis- ja mediamaailmaa viistosta näkökulmasta. Ajattelin pitää myös hauskaa, itseni ja muiden kustannuksella”, Erola naureskelee.

Tennistä&taloutta -palstaa vetää Kreabin partneri Petra Thorén, jolla on pitkäaikainen kokemus molemmilta puolilta kenttää. Ennen talousviestintämaailmaan siirtymistään Thorén kiersi tennisammattilaiskenttiä ympäri maapalloa ja nousi parhaimmillaan maailmanlistan sijalle 73.

“Tennistä&taloutta on oiva tapa päästä puhumaan kovaakin talousasiaa rennossa ympäristössä. Moni yritysjohtaja on innokas tenniksen harrastaja ja kentän laidalla vaihdetaan usein mielenkiintoisia ajatuksia ja keskusteluja. Toivon, että haastateltavista tulee ohjelman myötä myös uusia puolia esiin – sellaisia, joita ei tiukassa uutishaastattelussa pääse useinkaan näkemään”, Thorén miettii. 

Suomen suurimmille mediataloille yhteinen markkinapaikka digimainonnan ostamiseen

Kymmenen suomalaista mediayhtiötä (Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Otavamedia Oy, Aller Media Oy, A-lehdet Oy, MTV Oy, KSF Media Ab, Kaleva365 Oy, Improve Media Oy, Keskisuomalainen Oyj) lanseeraavat syksyllä 2016 yhteisen digitaalisen mainonnan markkinapaikan. Markkinapaikan kautta mediatoimistot voivat suunnitella ja ostaa digitaalista mainontaa helpommin ja nopeammin. Markkinapaikka kattaa sekä desktop-, mobiili- että videomainonnan tuotteet.

– Hienoa, että kotimaiset mediayhtiöt yhdistävät voimansa ja lanseeraavat automated guaranteed –ostamiseen yhteisen työkalun. Hallitulle ja nopealle digitaalisen mainonnan varaus- ja ostoprosessille on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa ja toimistoissa odotamme innolla uuden työkalun käyttöönottoa. Tämä on odotettu ja hyvä kehitysaskel, sanoo mediatoimisto Dagmarin teknologiajohtaja Antti Kallio.

Digimainontaa voidaan ostaa automatisoidusti joko ns. takuuinventaarikauppana (Automated Guaranteed) tai reaaliaikaiseen hinnoitteluun perustuvana mainoshuutokauppana (RTB, Real Time Bidding). Aiemmin takuuinventaarikauppa oli hyvinkin manuaalista, mutta nyt uusi käyttöönotettava automated guaranteed -ratkaisu automatisoi mainostilan ostamista vähentäen merkittävästi takuunäyttöisten kampanjoiden varaamiseen liittyviä eri työvaiheita.

– Tavoitteenamme on helpottaa ja tehostaa mediatilan ostamista. Globaalisti työkalut ovat vasta kehitysvaiheessa, joten on hienoa, että me suomalaiset mediatalot ja toimistot haluamme yhdessä viedä ostamisen automatisoimista eteenpäin, toteaa Alma Median Digimainonnan palvelut ja -kehityksen johtaja Johanna Vartiainen.

–  Olemme iloisia, että voimme yhteistyössä tuoda Suomeen työkalun, joka varmistaa suomalaisen median kilpailukyvyn digitaalisessa markkinassa, kertoo kaupallinen johtaja Hans Edin Sanoma Media Finlandista.

Mediayhtiöt ovat valinneet yhteiseksi järjestelmätoimittajaksi digitaalisiin mainosratkaisuihin erikoistuneen Adform A/S:n. Adform on toiminut Suomessa vuodesta 2012 lähtien ja tarjoaa laajasti erilaisia online-mainonnan työkaluja niin mainonnan ostajille kuin myyjille. Adformin kehitysresurssit luovat hyvän pohjan uuden järjestelmän kehittämiseksi ja lanseeraamiseksi mediamarkkinalle.

Yhteinen markkinapaikka yksinkertaistaa mainonnan ostoprosessia, kun Suomen suurimpien mediatalojen digimainonnan tuotteita voi ostaa yhden työkalun kautta. Palvelussa ostaja voi valita haluamansa mediat ja tuotteet, tarkistaa mainosnäyttöjen saatavuuden, neuvotella hinnat, tehdä mainospaikkavaraukset ja toimittaa kampanja-aineistot suoraan julkaisijan mainonnanjakelujärjestelmiin. Lisäksi ostaja voi seurata mainoskampanjoidensa edistymistä palvelussa.

Vuonna 2015 digimainonnan kampanjoista 85 prosenttia ostettiin perinteisesti takuunäyttöinä Suomessa. Digimainonta on kokonaisuudessaan kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti suurimmaksi mainosluokaksi. Panostukset digimainontaan ohittivat vuoden 2016 ensimmäisellä kvartaalilla printtimainonnan määrän. Vuonna 2015 Suomessa digimainontaan käytettiin yhteensä 286,1 miljoonaa euroa.