Tutkimus: suomalaiset eivät halua luopua autoradioistaan

adjusting-the-volume-of-her-car-radio-while-seated-behind-the-wheel-of-her-automobile-725x482

Auto ja radio kuuluvat saumattomasti yhteen. Näin ajattelee 80 % vastaajista Ylen ja RadioMedian teettämässä tutkimuksessa. Vain murto-osa suomalaisista kaipaa tällä hetkellä uusia viihdepalveluita autoradioonsa. Kehitystyö kuitenkin jatkuu ja liikenneturvallisuutta sekä helppokäyttöisyyttä lisääviä uudistuksia on tulossa jo lähitulevaisuudessa. 

Moni perhe istuu jälleen tunteja juhannusliikenteessä autoissaan. Seuraa, viihdettä ja ajantasaista tietoa tarjoaa perinteinen autoradio. RadioMedian ja Ylen teettämän tutkimuksen(*) mukaan suomalaiset auton omistajat eivät ole innokkaita vaihtamaan radioita muihin audiopalveluihin. Autoradiota pidetään itsestäänselvyytenä ja sen katsotaan kuuluvan auton vakiovarusteisiin. Tutkimukseen vastanneista 72 % ei edes harkitsisi ostavansa sellaista autoa, jossa ei ole mahdollisuutta radionkuunteluun.

Autoradion käyttäjien kehitysideoissa esille nousi helppokäyttöisyys ja ilmaisuus. Liian monimutkaisia valikoita ei haluta, mutta noin kolmannes vastaajista on kuitenkin valmis kuuntelemaan radiota sovelluksen ja kosketusnäytön avulla.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ymmärtää hyvin autoilijoiden perinneuskollisuutta. Vaikka tekniset alustat muuttuisivatkin tulevaisuudessa, on autoilun ja radion symbioosia vaikea korvata.

– Radio vastaa autoilijoiden perustarpeisiin monella tasolla. Autossa halutaan ja tarvitaan ajantasaista tietoa liikenteestä. Eri paikkakunnille matkustettaessa myös paikalliset uutiset ja tiedot koetaan tärkeiksi. Erityisesti kesälomamatkailussa korostuu paikallisen uutisoinnin tarve. Lisäksi kannattaa muistaa, että autoradiolla on tärkeä rooli puhtaasti viihdyttäjänä ja seuranpitäjänä, Möller kertoo.

Kuluttajat ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä nykyisiin autoradioihinsa, mutta teknologisen kehityksen myötä myös autoradiot kehittyvät.

Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti muistuttaa, että internet avaa autoissa uusia mahdollisuuksia parantaa sekä käyttömukavuutta että liikenneturvallisuutta. Radiot.fi tulee tarjoamaan kuuntelijoilleen tämän kehityksen parhaat piirteet.

Radiot.fi:tä voi jo nyt käyttää autoissa älypuhelimista bluetoothin avulla. Palvelusta voi valita sekä kanavia että ohjelmia. Jo lähitulevaisuudessa valinnat voi tehdä myös puhumalla, jolloin käyttö on helppoa myös kuljettajalle.

– Radiosta tulee myös entistä henkilökohtaisempi. Kun tunnistamme käyttäjän, voimme sekä suositella että tarjota sopivimmat sisällöt eri kanavilta sekä Ylestä että kaupallisista radioista valmiina listana vaikkapa halutun tunnelman mukaan, Lahti lupaa.

 

*) Radiosoitin autossa on Kantar TNS:n huhtikuussa 2017 toteuttama tutkimus. Tutkimus toteutettiin Radiosoitin Suomi Oy:n tilaamana. RadioMedia ry ja Yleisradio omistavat Radiosoitin Suomi Oy:n.

Radio Nova on jälleen Suomen suurin radiokanava

radionova_cover

Finnpanelin Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan Radio Nova on Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava. Uusimmassa kolmen kuukauden mittauksessa Radio Nova tavoitti 1,217 miljoonaa viikkokuulijaa, ja sen kaupallinen kuunteluosuus oli 17,3 %. Toiseksi suurimmalla kanavalla Radio Suomipopilla kuunteluosuus oli 15,5 %. Tämä oli jo toinen kerta peräkkäin, kun Radio Nova oli kolmen kuukauden luvuissa ykköspaikalla niin kuuntelijoiden kuin tavoittavuuden suhteen.

-Kun Radio Nova siirtyi Bauer Medialle reilu vuosi sitten, tiedotimme, että lähdemme haastamaan Suomipopia. Päätimme, että rakennamme Radio Novasta parhaimman kanavan yhdessä kuulijoiden kanssa. Kuuntelimme ja tutkimme saatua kuuntelijapalautetta, muokkasimme ohjelmistoa ja lähdimme hakemaan kasvua sekä erityisesti 25-44-vuotiaita kuuntelijoita. Radio Novan kuuntelijamäärä on vuodessa kasvanut 18 %, ja tavoittavuus 25-44-vuotiaissa peräti 45 %, kertoo Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälä .

Myös Radio Novan kuunteluaika on kasvanut, ja kanavaa kuunnellaan arkipäivisin yli kaksi ja puolituntia. Vuosi sitten Radio Novan aamuun palannut Aki Linnanahde korostaa vuorovaikutusta kuuntelijoiden kanssa.

-Tuntuu hyvältä, että vanhat kuuntelijamme ovat taas löytäneet meidät, ja mukaan on tullut myös paljon uusia ystäviä. Radiojuontajan työ on palveluammatti, jossa lähetystä tehdään yhdessä muiden radioammattilaisten kanssa kuuntelijoita varten. On hienoa, kuinka paljon olemme saaneet palautetta rakentaessamme entistä parempaa Radio Novaa.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Radio Nova on Suomen tunnetuin kaupallinen radiobrändi, joka kuulijaelämyksen lisäksi haluaa tarjota mainostajille laadukkaan ja luotettavan mediaympäristön.

-Katsomme tietenkin eteenpäin, ja nyt lähdemme tavoittelemaan johtoasemaa kaikissa kohderyhmissä. Katsotaan, missä olemme vuoden päästä. Tällä tiimillä ja sitoutumisasteella kaikki on mahdollista, Seppälä sanoo.

Suomen suurimman radiotalon Bauer Median kanavien osuus on 43,4 % kaikesta kaupallista kuuntelusta.

Kaupallinen radio teki hattutempun – tuplana: Myynti ja kuulijamäärät kasvoivat kolmatta vuotta perättäin

Tuoreiden Kantar TNS:n ja Finnpanelin* mainonnan myyntiä ja radion kuuntelua mittaavien tutkimusten mukaan kaupallinen radio kasvoi jo kolmatta vuotta perättäin. Hattutemppu ennätystuloksin saavutettiin niin kuuntelijamäärissä kuin mainosmyynnissä mitattuna. RadioMedia uskoo vahvasti, että kaupallisen radion kasvu jatkuu tänäkin vuonna.

Kaupallinen radio jatkaa ennätyksien takomista jo kolmatta vuotta perättäin. Uudet ennätystulokset saavutettiin tällä kertaa kahdella rintamalla, kun sekä mainonnan myynti että kuuntelijaluvut nousivat. Eilen TNS Gallupin julkistama vuoden 2016 mainonnan lukuja selvittävä tutkimus vahvisti, että radiomainonta kasvoi vuoden takaisesta tuloksesta 2,9 %. Kanavien kokonaismyynti nousi yli 61 miljoonaan euroon.

Myyntilukujen lisäksi kaupallisen radion kuuntelijaluvut jatkavat edelleen kasvuaan. Tuoreen Finnpanelin kansallisen radiotutkimuksen perusteella kaupallinen radio tavoittaa viikoittain 3,7 miljoonaa suomalaista. Viikkotasolla 76 % väestöstä kuuntelee kaupallista radiota. Vastaavasti Ylen radiot tavoittavat yhteensä 56 % väestöstä viikoittain.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller iloitsee kaupallisen radion menestyksen jatkumisesta, mutta muistuttaa, ettei laakereille sovi jäädä lepäämään.

”Radio on aktiivisesti kehittyvä ala ja olemme kasvaneet siihen, ettei mikään tule ilmaiseksi, vaan uusia polkuja on tallattava rohkeasti. Radioasemat ovat onnistuneet tavoittamaan uusia yleisöjä ja uudet yhteistyömuodot taas kehittäneet radioita markkinointiviestintävälineenä, ” Möller toteaa.

Radion menestyksen salaisuus löytyy Möllerin mukaan myös siitä, että alalla on aina ymmärretty, että maailma pyörii kuluttajavetoisesti. ”On oltava kaikkialla siellä missä kuuntelijat ovat ja käytettävä luovuutta löytääkseen kaikki toimivimmat ratkaisut kuuntelijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin.”

Arvioitaessa alkanutta vuotta väläyttelee mainosmyynti printtimediaa lukuun ottamatta yleisesti elpymisen merkkejä. Medioiden kulutus sitä vastoin elää murroskauttaan monella tasolla. Möller näkee kuitenkin kaupallisen radion tulevaisuuden valoisana.

”Musiikin suoratoistopalvelut eivät ole radiolle uhka. Tutkimusten mukaan radio on edelleen suosituin. Suomalaisen keskiverto päivittäinen audiokuuntelu on kolme ja puoli tuntia, josta 86 % on radion kuuntelua. Jopa nuoremmissa ikäryhmissä (15–24-vuotiaat) yli puolet kuuntelusta on edelleen radiosta. En näe syytä, miksi mainonnan tai kuuntelun kasvu tyrehtyisi kuluvan vuoden aikana,” Möller arvioi.

 

Helmiradio tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti – jo lähes 300 000 kuuntelijaa

13177474_259409177779871_5148747463603790174_n

Toivotut klassikkobiisit erottavat Nelonen Median uusimman valtakunnallisen radiokanavan kilpailijoista. Aikuiseen makuun toimitettu Helmiradio tavoittaa yli 35-vuotiaista naisista lähes yhdeksän prosenttia.

Nelonen Median uusin radiokanava, aikuiseen makuun tehty Helmiradio, on löytänyt viiden ensimmäisen kuukauden aikana yleisönsä. Kanavan 280 000 kuuntelijaa viihtyy taajuudella pitkään, ja yli 35-vuotiaista naisista kanava tavoittaa lähes yhdeksän prosenttia.

”Aikuisten hittikanava rakentuu yhdessä kuulijoiden kanssa, ja yhteisöstä on tullut muutamassa kuukaudessa todella tiivis. Myös Sanoman aikakauslehdet tavoittavat aikuiset naiset erinomaisesti, ja samalle kohderyhmälle suunnattu radiokanava on suuressa mediatalossa iso etu ja kiinnostava konsepti”, ohjelmapäällikkö Satu Risteli sanoo.

Nelonen Median ja Mediatakojien yhteinen radiokanava on valtakunnallinen, mutta alueellisen mainonnan ja ohjelmien myötä kanavalla on myös vahva paikallinen ote. Valtakunnallisen ja pääkaupunkiseudun mainonnan myy Sanoma Media Finlandin mediamyynti, kun taas muusta paikallisesta mainonnasta vastaa Mediatakojat.

Kanavan juontajina ovat aamuisin Ellen Jokikunnas ja Ari Hursti , päivällä Petra Kalliomaa ja iltapäivisin Ile Jokinen . Suosittujen juontajien lisäksi musiikki on kanavalla suuressa roolissa, ja aikuisten hittikanava eroaakin klassikkobiiseihin painottuvalla soittolistallaan muista valtakunnallisista kanavista.

Helmiradiota voi kuunnella Suplassa ja seuraavilla taajuuksilla

Helsinki 88,6 MHz,
Hyvinkää 89,4 MHz
Hämeenlinna 95,2 Mhz
Iisalmi 102,5 Mhz
Joensuu 98,7 MHz
Jyväskylä 107,8 Mhz
Kuopio 92,0 Mhz
Lappeenranta 97,4 Mhz
Loimaa 91,8 Mhz
Oulu 101,0 Mhz
Pori 101,0 Mhz
Salo 88,2 Mhz
Savonlinna 93,6 Mhz
Seinäjoki 101,8 Mhz
Tampere 94,1 Mhz
Turku 89,0 Mhz
Uusikaupunki 88,5 Mhz
Vaasa 91,2 Mhz

Lisää taajuuksia on tulossa lähiaikoina.

Maria Veitola Radio Helsingin sisältöjohtajaksi

maria-veitola-kuva-mitro-ha%cc%88rko%cc%88nen

Maria Veitola (kuva: Mitro Härkönen)

Maria Veitola palaa Radio Helsinkiin ja aloittaa välittömästi uudessa toimessaan sisältöjohtajana. Aiemmin Veitola toimi Radio Helsingin päätoimittajana kuluvan vuoden huhtikuuhun saakka. Radio Helsingin liiketoiminnan ostanut Livelaboratorio Oy lanseeraa kanavan uuden tulemisen alkuvuodesta 2017, jolloin radion toimitilat siirtyvät osoitteeseen Yrjönkatu 3. Samassa rakennuksessa toimivat Livelaboratorio Oy, sen omistaja Muusikkojen liitto ja G Livelab -klubi.

“Olen erittäin innoissani siitä, että pääsen jatkamaan työtäni rakkaassa Radio Helsingissä”, Veitola sanoo. “On todella ihanaa päästä hommiin nyt, kun rakenteet ovat kunnossa ja radiolla on omistaja joka on sitoutunut toimintaan ja sen kehittämiseen.”

Radio Helsingin uusista sisällöistä tiedotetaan myöhemmin. Kuten aiemmin lokakuussa julkistettiin, G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt sopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtaja on Tanja Douglass ja omistaja Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab

Radio Helsingin liiketoiminta siirtyy Livelaboratorio Oy:lle

glivelab_rh2016b

G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt esisopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Yrityksen taustalla on Muusikkojen liitto.

“Radio Helsingillä on tärkeä paikka monimuotoisen musiikki- ja kaupunkikulttuurin äänenkannattajana, ja sitä halutaan entisestään vahvistaa”, toteaa Livelaboratorio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Vänttinen. “Onkin osuvaa, että juuri muusikot ovat kattojärjestönsä kautta mukana pelastamassa kanavan toimintaa.”

“Tämä on erittäin luonteva ratkaisu”, iloitsee Kaupunkitarinat Oy:n puheenjohtaja Tomi Ruotimo. “Radion uusi koti sopii hyvin kanavan toimintaideologiaan ja se on myös erinomainen paikka kasvaa ja kehittyä monimuotoisen kaupunkikulttuurin sanansaattajana.”

Radio Helsingin jatkon tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin. Suunnitelmissa on luoda uudenlaisia sisältömalleja hyödyntämällä G Livelabia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia radion teossa.

Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Tanja Douglass ja omistajana Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab

Tutkimus – Vuorovaikutteinen markkinointi kasvattaa suosiotaan entisestään: Kaupallinen radio on vuorovaikutteisen markkinoinnin pioneeri

13276360631591251743radio-md

Markkinointi on muuttunut viime vuosina yhä voimakkaammin yksipuolisesta viestinnästä kohti vuorovaikutteista toimintaa. TNS Gallupin toteuttaman kyselyn mukaan 86% yrityksistä käyttää nykyisin vuorovaikutteista markkinointia.

Markkinoinnissa vaaditaan nykyisin läsnäoloa ja aitoa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Yksipuolisen viestinnän sijaan yritykset käyttävät yhä enemmän vuorovaikutteista markkinointia osallistaen ihmisiä  aktiiviseen toimintaan. Radio ei ole vain passiivista kuuntelua, vaan kanavat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihinsa.

 RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa, että vuorovaikutteinen markkinointi on ollut radiossa arkipäivää jo vuosikymmeniä. ”Radio loi vuorovaikutteisen yhteyden kuuntelijoihinsa jo kauan ennen Facebookia. Osallistuminen lähetykseen tapahtui aluksi puhelimitse. Nykyään kanavajuontajat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihin aktivoiden heitä joko sisällöntuottamiseen tai osallistumaan kilpailuihin. Vuorovaikutus ei ole vain lähetyksiin sidottua, vaan yhteys säilyy eri kanavien avulla ympäri vuorokauden.”

83,1 % tutkimukseen vastanneista pitää sosiaalista mediaa mieluisimpana aktivointikanavana. Kaupallinen radio on ollut myös edelläkävijä integroimaan sosiaalisen median omaan ydintoimintaansa. Suurimmalle osalle kaupallisista radioasemista sosiaalinen media on jo merkittävässä roolissa sisällöntuotannossa ja suorassa liiketoiminnassa. Myös radion perinteisemmät vuorovaikutuskanavat, kuten erilaiset tapahtumat ja konsertit ovat paikkoja, joissa kuuntelijat, markkinoijat ja kanavat kohtaavat toisensa oman perinteisen liiketoimintansa ulkopuolella.

Nelonen Median radioiden johtaja Sami Tenkanen toteaa, että kaikki mainostoiminta radiossa etsii lähtökohtaisesti aina monimediallisia ja vuorovaikutteisia markkinointiratkaisuja. Lähtökohtana vuorovaikutteisuuteen ovat radioasemat itsessään. “Yksikään radiokanavista ei ole rakentunut vain sun tai mun päässä. Kanava on nimenomaan rakentunut vuorovaikutuksen kautta”, toteaa Tenkanen. Bauer Median luova johtaja Ismo Heikkilä on samoilla linjoilla ja kertoo esimerkin jokakesäisestä Iskelmä-festarista: ”Siellä tapaamme kuuntelijoita ja kohtaaminen jatkuu kanavalla ja verkossa. Koko tekeminen levittyy orgaaniseksi massaksi, eli ei ole kyse vain yhdestä festarista. Vaikka radio on tässä päämediana, sitä ei voi välttämättä edes irrottaa yksinäiseksi mediaksi näin laajasta kokonaisuudesta,” Heikkilä kertoo.

RadioMedian 136 toimitusjohtajalle ja markkinoinnista vastaaville kesäkuussa 2016 osoittaman kyselyn mukaan erityisesti suuret (yli 20 milj. euron liikevaihto) yritykset käyttävät radiota vuorovaikutteisessa markkinoinnissa (21,2 % näistä). Vastaajat uskovat, että vuorovaikutteinen markkinointi toimii parhaiten asiakaskokemuksen parantamisessa, mutta myös oman toiminnan parantamisessa ja asiakassuhteen lujittamisessa.

Radio teki vuosi sitten mainosmyynnissä parhaimman tuloksensa koskaan. Kesän lopussa se on 7,6% edellä ennätysvuottaan ohittaen ensimmäistä kertaa historiassa myös aikakauslehtien mainosmyynnin.

Kaiku-radiomainoskilpailuun uusi Teho-kategoria – Nyt arvioidaan mainonnan tuloksellisuutta

kaiku-logo

Kaupallisten radioiden kattojärjestön RadioMedian Kaiku-radiomainoskilpailu alkaa tänään maanantaina 29.8. Kaiku uudistuu tälle vuodelle merkittävästi, kun kilpailussa on mukana kaksi uutta kategoriaa. Teho-kategoriassa mitataan radiokampanjoiden tuloksellisuutta ja Integroitu-kategoriassa radion ja muiden medioiden yhteispeliä.

Radiomainonta on kasvattanut viimeisen kahden vuoden aikana osuuttaan Suomen mainoskakusta. Heinäkuussa radio ohitti ensimmäistä kertaa aikakauslehtien mainosmyynnin. Yksi radion menestyksen kulmakiviä on tehokkuus ja ensimmäistä kertaa Kaikussa nähdään kategoria, jossa voittaja selviää kampanjasta mitattavien lukujen perusteella. Uudessa Teho-kategoriassa mainonnan luova osuus jää sivurooliin, kun tuomaristo arvioi osallistuvat kilpailutyöt panos – tuotos -suhteen valossa.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller uskoo uuden kilpailukategorian ja sen tulosten näkyvän radiomainonnan arvostuksessa ja huomiossa.

 – Aiemmin Kaiku-kilpailussa menestyminen on huomioitu erityisesti mainonnan tekijöiden keskuudessa. Uskomme Teho-kategorian tulosten kiinnostavan erityisesti mainostavia yrityksiä. Radiomainonta on tehokkaaksi todettua ja nyt voimme tarkastella tuloksia syvällisesti ja uudella tavalla.

Teho-kategorian nimekkääseen tuomaristoon on valittu markkinointiviestinnän ammattilaisia, joilta löytyy osaamista tuloksellisesta mediamatematiikasta sekä vahvaa kokemusta ja arvovaltaa alalta. Kategorian kilpailutöitä arvioivat Mediatoimisto ToinenPHD:n toimitusjohtaja Sanna Myller, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara, hallitusammattilainen ja pitkänlinjan markkinointiosaaja Anne Korkiakoski sekä viestintätoimisto Cassiuksen copywriter Axa Fahler, joka toimii myös tuomariston puheenjohtajana.

Tuomaristo saa entry-listalle osallistuvista töistä kohderyhmät, tulokset ja kirjalliset perustelut. Teho-kategoriaan osallistuvissa töissä on oltava mediabudjetti, jossa radion osuus on vähintään 20%. Tuomaristo arvioi entry-listalta jatkoon menijät puhtaasti tulosten perusteella. Toiselle kierrokselle selviytyneistä töistä arvioidaan lisäksi luovan työn osuus.

Toinen Kaikun uutuus on Integroitu-kategoria, johon ilmoitettu kampanja hyödyntää vähintään kolmea eri mediaa niin, että radio on keskeisessä roolissa. Kampanjoilta odotetaan radion ja muiden medioiden tai toimenpiteiden integroinnin nerokkuutta sekä radion vahvuuksien ymmärtämistä ja hyödyntämistä.

Vuosittain järjestettävän Kaiku radiomainoskilpailun tavoitteena on kehittää suomalaisen äänimainonnan laatua ja kohottaa sen arvostusta. Tämän vuoden Kaiku-kilpailuun ilmoittautuminen päättyy 27.9. ja voittajat palkitaan 24.11. järjestettävässä KaikuGaalassa. Lisätietoa Kaiku-radiomainoskilpailusta tästä linkistä.

Kaikun kaikki kategoriat ovat:

Tuotteet

Palvelut

Yrityskuva

Musiikki / Jingle

Yhteiskunnallinen

Paikallinen

Teho

Integroitu

Uudistettu Yle Vega aloittaa 1.9.

2016-08-29 13_30_08-Så ska det låta - snart är Yle Vega här _ Radio Vega _ svenska.yle.fi
Yle Kuvapalvelu
Ylen 90-vuotisjuhlien alla kääntyy myös lehti suomenruotsalaisessa radiohistoriassa. Torstaina 1.9. on Yle Vegan ensi-ilta.
“Vegalla on tärkeä rooli Suomen ruotsinkielisen väestön elämässä joka päivä. Siksi olemme valtavan iloisia siitä, että voimme tarjota kanavan joka on entistä merkityksellisempi ja entistä enemmän läsnä kuuntelijoiden arjessa”, sanoo Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten.
 
Vahvasti yhteiskunnallista sisältöä, uutisia ja ajankohtaista asiaa – kaikilta alueilta
Uusi Yle Vega on syntynyt pitkällisen kehitystyön tuloksena. Johtotähtenä on ollut vahvistaa kanavan otetta uutis-, ajankohtais- ja yhteiskunnallisten sisältöjen välittäjänä. Tämä onnistuu muun muassa siten, että kanavan toimintamallia on muutettu joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi.
Yle Vegalla kuuluu myös huomattavasti entistä enemmän alueellista sisältöä. Lähetykset Helsingistä, Vaasasta, Itä-Uudeltamaalta, Länsi-Uudeltamaalta ja Turusta tulevat olemaan tunnin pidempiä, eli ne jatkuvat puoleen päivään asti joka päivä. Alueellista ohjelmaa lähetetään myös lauantaisin klo 7–9.
Uudistus on tehty tiiviissä yhteistyössä kuuntelijoiden kanssa
Vega tavoittaa 40 prosenttia suomenruotsalaisista päivittäin, mutta kilpailu kuuntelijoiden ajasta on koventunut ja uudet tavat kuluttaa mediaa tuovat uusia vaatimuksia kanavalle.
“Kanavan kehitystyö perustui laajaan yleisötutkimukseen, mutta myös kuuntelijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin”, sanoo Yle Vegan ja Yle X3M:in ohjelmapäällikkö Kaj Backman.
Uusia ja tuttuja ääniä
Vega ei olisi Vega ilman juontajiaan. Rakkaat ja tutut äänet jatkavat juontajina: Camilla Kivivuori ja Jukka Isojoki ohjelmissa Vega Kväll, Tongåvan ja Vegatoppen sekä  Pia Abrahamsson Vega Söndag -ohjelmassa. Koko maanantai-ilta on varattu suomenruotsalaiselle musiikille Benny Törnroosin ja Tomas Ekin johdolla uudessa ohjelmassa Vår musik.
Uusia ääniä kanavalle tuovat muun muassa Magnus Hansén ja Nicke Aldén X3M:in viikonlopuista. Nickeä kuullaan Hannah Norrenan kanssa Vega Dagissa, joka lähetetään heti Slaget efter tolv -ohjelman jälkeen, sekä Vega Lördag -ohjelmassa, joka jatkaa suositun Lördax-ohjelman perintöä. Magnus nostaa esiin päivän suurimpia puheenaiheita Joakim Rundtin kanssa ohjelmassa Vega Eftermiddag.
Kanavalla jatkavat suosikit Kvanthopp, Fritt fram, Kaffekvarnen och Radioteatern. Sunnuntai-iltaisin keskustellaan viikon kulttuuritapahtumista uudessa Vega Kultur -ohjelmassa.
“Vegalla on läheinen suhde kuulijoihinsa, ja olemme aina saaneet paljon palautetta. Se on auttanut meitä kehittämään kanavaa ja sen sisältöjä. Toivottavasti näin on jatkossakin”, sanoo Kaj Backman.