Valtioneuvosto myönsi uudet radion ohjelmistotoimiluvat

Valtioneuvosto myönsi 15.11.2018 toimilupia radiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa.

Uusi toimilupakausi alkaa vuoden 2020 alussa. Toimiluvat ovat voimassa kymmenen vuotta.

– Toimiluparatkaisuissa on painotettu jatkuvuutta ja kykyä pitkäjänteiseen liiketoimintaan. Samalla on haluttu tarjota mahdollisuuksia uusille toimijoille. Radion kuunteljoille tämä tarkoittaa entistä monipuolisempaa tarjontaa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Toimiluvat on myönnetty lain sallimaksi enimmäisajaksi ja yksityiskohtaisista toimilupaehdoista on pääosin luovuttu. Näillä toimilla on haluttu luoda vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, sanoo Berner.

Kaikki toimiluvanvaraisen analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat olivat haettavana heinäkuussa 2018 päättyneellä hakukierroksella. Valtioneuvosto tekee toimilupapäätökset, jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen.

Viestintävirasto on myöntänyt toimiluvat niille taajuuskokonaisuuksille, joilla hakijoita oli vain yksi.

Nykyinen toimilupatilanne säilyy pääosin ennallaan

Valtakunnallisesti toimilupatilanne pysyy pääosin ennallaan ja nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaansa. Kuudelle hakijalle ei voitu myöntää toimilupaa taajuuksien niukkuuden vuoksi.

Haettavana oli myös uusia taajuuskokonaisuuksia, esimerkiksi taajuuskokonaisuus 13, johon kuuluvat Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. Tähän taajuuskokonaisuuteen toimiluvan sai Businessradio Finland Oy.

Pääkaupunkiseudulla aloittaa uutena toimijana Mediatakojat, joka sai kaksi toimilupaa Helsinkiin. Näiden toimilupien myötä Mediatakojien toiminta laajenee lähes valtakunnalliseksi.

Livelaboratorion (Radio Helsinki) toimintaa laajenee Ouluun ja Tampereen alueelle.

Lehtiyhtiöt laajentavat toimintaansa radiotoimintaan. Etelä-Suomen Media Oy sai toimiluvat Pirkanmaalle ja Helsinkiin. Keski-Suomen Media Oy sai toimiluvan Jyväskylään. Molemmat yhtiöt kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.

Ohjelmasisältöä koskevia ehtoja asetettiin ainoastaan erityisradioille, joita ovat Kristillinen Media Oy:n Radio Dei, Finest Plus FM:n Finest Plus, Kuunappi Oy:n Radio Classic ja Tampereen yliopiston Radio Moreeni.

Valtioneuvoston myöntämät toimiluvat

Taajuuskokonaisuus 1 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 3 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 4 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 7 Kristillinen Media Oy

Taajuuskokonaisuus 8 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 9 Kuunappi Oy

Taajuuskokonaisuus 10 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus 11 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 12 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 13 Businessradio Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 14 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus 16 Radio Kajaus Oy

Taajuuskokonaisuus 17 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 18 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 19 Patmos Lähetyssäätiö sr

Taajuuskokonaisuus 20 Livelaboratorio Oy

Taajuuskokonaisuus 21 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 2 Suomen Lähiradiot Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 2 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Savo 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Jyväskylä 1 Keski-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Kotka-Kouvola 1 Kaasilansalmi Oy

Taajuuskokonaisuus Rovaniemi 1 Lapin Klubi ry

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 1 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 3 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 4 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 1 Tampereen Yliopisto

Taajuuskokonaisuus Tampere 2 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 3 Pispalan Musa Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 4 Pispalan radioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Tampere 5 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 3 Nordic Palvelu Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 1 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 2 Alueradiot Sastamala Oy

Taajuuskokonaisuus Rauma 2 Marva Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 1 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 2 Kansan Radioliitto – Folkets radioförbund ry

Taajuuskokonaisuus Helsinki 3 Finest Plus FM

Taajuuskokonaisuus Helsinki 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 7 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 8 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki-Kotka Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Porvoo 1 Radio Foni Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 1 Turun Lähiradioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Turku 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 5 Turun Paikallisradio Oy

Radiota kuuntelee aamuisin yli 2,5 miljoonaa suomalaista

Suomalaisten audion kulutus monipuolistuu vuosi vuodelta – erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Radio oli edelleen suosituin audiolähde ikäryhmästä riippumatta. Suomessa on tarjolla yli 100 FM-radiota, joista viidennes valtakunnallisia ja loput paikallisia. Monet kaupalliset kanavat ovat profiloituneet joko naisten tai miesten kanaviksi.

Päivittäin radiota kuunneltiin viime vuonna keskimäärin 3 tuntia (2 h 56 min).

Radiota kuunteli viikoittain 93 prosenttia ja päivittäin 74 prosenttia suomalaisista. Radion ääressä oli arkisin yli 3 miljoonaa kuuntelijaa klo 7.30–16.30 välisenä aikana. Radion kuunnelluin hetki oli arkiaamuisin klo 8, jolloin radio tavoitti keskimäärin 1,3 miljoonaa kuulijaa. Aamuisin klo 6.00–10.00 välisenä aikana radiota kuunteli yli 2,5 miljoonaa suomalaista.

Radion lisäksi kuunneltiin musiikkipalveluita sekä äänitteitä. Alle 25-vuotiaiden kuuntelusta noin kolmannes (31 %) oli Spotify-kuuntelua. Radiopalveluista suosituin oli Yle Areena, joka tavoitti viikoittain 450 000 kuuntelijaa.

Alle 45-vuotiaat kuuntelivat radiota eniten autossa (36 %) ja yli 45-vuotiaat puolestaan kotona (63 %).

Kuunnelluin radiokanava oli edelleen Yle Radio Suomi, joka sai 32 prosenttia kaikesta radionkuuntelusta. Toiseksi kuunnelluin oli Radio Nova ja kolmantena oli Yle Radio 1. Radion kuuntelu jakaantui puoliksi Yleisradion ja kaupallisten kanavien kesken.

Tietyt kaupalliset radiokanavat profiloituivat selkeästi sukupuolen mukaan. Radio Aalto, Kiss ja Loop olivat tutkimuksen mukaan kuuntelijaprofiililtaan enemmän naisten kanavia, kun taas Radio Rock, Radio City ja Bassoradio profiloituvat enemmän miehille.

Radiovastaanotin oli edelleen suosituin tapa kuunnella radiosisältöjä kaikissa ikäryhmissä. Alle 45-vuotiaiden keskuudessa seuraavaksi suosituin audiolähde oli matkapuhelin, jota käytti tutkimusviikon aikana sisältöjen kuunteluun 30 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Tulokset perustuvat Finnpanelin tekemään Kansalliseen Radiotutkimukseen, jossa tutkittiin päiväkirjamenetelmällä vuoden 2017 aikana yhteensä 21 000 suomalaisen radionkuuntelua.

Radiovuoden tulokset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: https://www.finnpanel.fi/tulokset/tiedotteet.php

Liikkuvan audion aikakausi

Radiolla menee lukujen valossa vahvasti kaikissa ikäryhmissä. RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller uskoo, että radion kuuntelu on tulevaisuudessa vain yksi osa yhä kasvavaa audion kokonaiskuuntelua, kun puheohjauksella surffataan on demand- ja podcast-sisältöjen sekä livelähetysten välillä.

– Vuosi 2017 oli audion vuosi. Kaupallinen radio teki viime vuonna kaikkien aikojen mainosmyyntiennätyksen, iloitsee Möller.

Ylen radiopäällikön Marja Keskitalon mukaan audiosisältöjä kulutetaan entistä enemmän digitaalisten alustojen ja mobiililaitteiden kautta. Viime vuonna varsinkin mobiilikuuntelu kasvoi selkeästi. Radio kulkee siten entistä enemmän kuuntelijan taskussa.

– Ilahduttavaa on myös se, että mobiilikuuntelun kasvun myötä audion kulutus kasvaa kaksinumeroisin luvuin. Uudistimme 2017 Yle Areenan audiotarjonnan ja se näkyy käytön merkittävänä kasvuna, Keskitalo summaa.

Radion ohjelmistotoimiluvat myönnetty

Valtioneuvosto myönsi 28. joulukuuta radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat 12 hakijalle. Toimiluvat ovat voimassa 31.12.2019 saakka.

Valtioneuvosto tekee ohjelmistotoimilupapäätökset tilanteissa, joissa taajuuksia ei ole tarjolla kaikille hakijoille. Tällä hakukierroksella hakemusten määrä ylitti jaettavissa olevien vapaiden taajuuksien määrän lähes kaikilla paikkakunnilla.

Valtioneuvosto myönsi kaksi kokonaan uutta toimilupaa. Radio Kajaus Oy:lle myönnettiin toimilupa uuden yleiskanavan perustamiseen seitsemälle paikkakunnalle. Bauer Media Oy:lle myönnettiin toimilupa Iskelmä Itä-Suomelle kahdelle paikkakunnalle. Valtaosalla toimilupia laajennetaan olemassa olevien radiokanavien peittoalueita.

Radion uusi toimilupakausi alkaa vuonna 2020.

Toimiluvat myönnettiin seuraavasti:

Iisalmi: Radio Kajaus Oy (uusi kanava) ja Bauer Media Oy (Iskelmä Itä-Suomi)
Joensuu: Mediatakojat (HitMix) ja Kaimax Media (SuomiRock)
Jyväskylä: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Kajaani: Kaimax Oy (SuomiRock), Radio Kajaus Oy (uusi kanava) ja Bauer Media Oy (Iskelmä Itä-Suomi)
Keuruu: Järviradio Oy (Järviradio)
Kokkola: Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos)
Kouvola: Järviradio Oy (Järviradio)
Kuopio: Suomen Lähiradiot Oy (Radio Sandels) ja Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos)
Lahti: Mediatakojat Oy (HitMix)
Loimaa: Alueradiot Sastamala Oy (Iskelmä) ja Kaimax Media Oy (SuomiRock)
Mikkeli: Kaimax Media Oy (SuomiRock), Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos) ja Mediatakojat Oy (Helmiradio)
Oulu: Businessradio Finland Oy (Business FM) ja Mediatakojat Oy (HitMix)
Parkano: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pietarsaari: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pihtipudas: Kaimax Media Oy (SuomiRock) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pori: Kuunappi Oy (Classic) ja Järviradio
Porvoo: Sanoma Media Finland Oy (Radio Rock)
Raahe: Kristillinen Media Oy (Radio Dei) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Rauma: Sanoma Media Finland Oy (Loop)
Rovaniemi: Mediatakojat Oy (Helmiradio)
Savonlinna: Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos), Sanoma Media Finland Oy (Rock)
Seinäjoki: Kuunappi Oy (Classic) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Tampere: Businessradio Finland Oy (Business FM)
Vaasa: Mediatakojat Oy (HitMix) ja Bauer Media Oy (Radio City)

Tutkimus: suomalaiset eivät halua luopua autoradioistaan

adjusting-the-volume-of-her-car-radio-while-seated-behind-the-wheel-of-her-automobile-725x482

Auto ja radio kuuluvat saumattomasti yhteen. Näin ajattelee 80 % vastaajista Ylen ja RadioMedian teettämässä tutkimuksessa. Vain murto-osa suomalaisista kaipaa tällä hetkellä uusia viihdepalveluita autoradioonsa. Kehitystyö kuitenkin jatkuu ja liikenneturvallisuutta sekä helppokäyttöisyyttä lisääviä uudistuksia on tulossa jo lähitulevaisuudessa. 

Moni perhe istuu jälleen tunteja juhannusliikenteessä autoissaan. Seuraa, viihdettä ja ajantasaista tietoa tarjoaa perinteinen autoradio. RadioMedian ja Ylen teettämän tutkimuksen(*) mukaan suomalaiset auton omistajat eivät ole innokkaita vaihtamaan radioita muihin audiopalveluihin. Autoradiota pidetään itsestäänselvyytenä ja sen katsotaan kuuluvan auton vakiovarusteisiin. Tutkimukseen vastanneista 72 % ei edes harkitsisi ostavansa sellaista autoa, jossa ei ole mahdollisuutta radionkuunteluun.

Autoradion käyttäjien kehitysideoissa esille nousi helppokäyttöisyys ja ilmaisuus. Liian monimutkaisia valikoita ei haluta, mutta noin kolmannes vastaajista on kuitenkin valmis kuuntelemaan radiota sovelluksen ja kosketusnäytön avulla.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ymmärtää hyvin autoilijoiden perinneuskollisuutta. Vaikka tekniset alustat muuttuisivatkin tulevaisuudessa, on autoilun ja radion symbioosia vaikea korvata.

– Radio vastaa autoilijoiden perustarpeisiin monella tasolla. Autossa halutaan ja tarvitaan ajantasaista tietoa liikenteestä. Eri paikkakunnille matkustettaessa myös paikalliset uutiset ja tiedot koetaan tärkeiksi. Erityisesti kesälomamatkailussa korostuu paikallisen uutisoinnin tarve. Lisäksi kannattaa muistaa, että autoradiolla on tärkeä rooli puhtaasti viihdyttäjänä ja seuranpitäjänä, Möller kertoo.

Kuluttajat ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä nykyisiin autoradioihinsa, mutta teknologisen kehityksen myötä myös autoradiot kehittyvät.

Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti muistuttaa, että internet avaa autoissa uusia mahdollisuuksia parantaa sekä käyttömukavuutta että liikenneturvallisuutta. Radiot.fi tulee tarjoamaan kuuntelijoilleen tämän kehityksen parhaat piirteet.

Radiot.fi:tä voi jo nyt käyttää autoissa älypuhelimista bluetoothin avulla. Palvelusta voi valita sekä kanavia että ohjelmia. Jo lähitulevaisuudessa valinnat voi tehdä myös puhumalla, jolloin käyttö on helppoa myös kuljettajalle.

– Radiosta tulee myös entistä henkilökohtaisempi. Kun tunnistamme käyttäjän, voimme sekä suositella että tarjota sopivimmat sisällöt eri kanavilta sekä Ylestä että kaupallisista radioista valmiina listana vaikkapa halutun tunnelman mukaan, Lahti lupaa.

 

*) Radiosoitin autossa on Kantar TNS:n huhtikuussa 2017 toteuttama tutkimus. Tutkimus toteutettiin Radiosoitin Suomi Oy:n tilaamana. RadioMedia ry ja Yleisradio omistavat Radiosoitin Suomi Oy:n.

Radio Nova on jälleen Suomen suurin radiokanava

radionova_cover

Finnpanelin Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan Radio Nova on Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava. Uusimmassa kolmen kuukauden mittauksessa Radio Nova tavoitti 1,217 miljoonaa viikkokuulijaa, ja sen kaupallinen kuunteluosuus oli 17,3 %. Toiseksi suurimmalla kanavalla Radio Suomipopilla kuunteluosuus oli 15,5 %. Tämä oli jo toinen kerta peräkkäin, kun Radio Nova oli kolmen kuukauden luvuissa ykköspaikalla niin kuuntelijoiden kuin tavoittavuuden suhteen.

-Kun Radio Nova siirtyi Bauer Medialle reilu vuosi sitten, tiedotimme, että lähdemme haastamaan Suomipopia. Päätimme, että rakennamme Radio Novasta parhaimman kanavan yhdessä kuulijoiden kanssa. Kuuntelimme ja tutkimme saatua kuuntelijapalautetta, muokkasimme ohjelmistoa ja lähdimme hakemaan kasvua sekä erityisesti 25-44-vuotiaita kuuntelijoita. Radio Novan kuuntelijamäärä on vuodessa kasvanut 18 %, ja tavoittavuus 25-44-vuotiaissa peräti 45 %, kertoo Bauer Median sisältöjohtaja Hermanni Seppälä .

Myös Radio Novan kuunteluaika on kasvanut, ja kanavaa kuunnellaan arkipäivisin yli kaksi ja puolituntia. Vuosi sitten Radio Novan aamuun palannut Aki Linnanahde korostaa vuorovaikutusta kuuntelijoiden kanssa.

-Tuntuu hyvältä, että vanhat kuuntelijamme ovat taas löytäneet meidät, ja mukaan on tullut myös paljon uusia ystäviä. Radiojuontajan työ on palveluammatti, jossa lähetystä tehdään yhdessä muiden radioammattilaisten kanssa kuuntelijoita varten. On hienoa, kuinka paljon olemme saaneet palautetta rakentaessamme entistä parempaa Radio Novaa.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Radio Nova on Suomen tunnetuin kaupallinen radiobrändi, joka kuulijaelämyksen lisäksi haluaa tarjota mainostajille laadukkaan ja luotettavan mediaympäristön.

-Katsomme tietenkin eteenpäin, ja nyt lähdemme tavoittelemaan johtoasemaa kaikissa kohderyhmissä. Katsotaan, missä olemme vuoden päästä. Tällä tiimillä ja sitoutumisasteella kaikki on mahdollista, Seppälä sanoo.

Suomen suurimman radiotalon Bauer Median kanavien osuus on 43,4 % kaikesta kaupallista kuuntelusta.

Kaupallinen radio teki hattutempun – tuplana: Myynti ja kuulijamäärät kasvoivat kolmatta vuotta perättäin

Tuoreiden Kantar TNS:n ja Finnpanelin* mainonnan myyntiä ja radion kuuntelua mittaavien tutkimusten mukaan kaupallinen radio kasvoi jo kolmatta vuotta perättäin. Hattutemppu ennätystuloksin saavutettiin niin kuuntelijamäärissä kuin mainosmyynnissä mitattuna. RadioMedia uskoo vahvasti, että kaupallisen radion kasvu jatkuu tänäkin vuonna.

Kaupallinen radio jatkaa ennätyksien takomista jo kolmatta vuotta perättäin. Uudet ennätystulokset saavutettiin tällä kertaa kahdella rintamalla, kun sekä mainonnan myynti että kuuntelijaluvut nousivat. Eilen TNS Gallupin julkistama vuoden 2016 mainonnan lukuja selvittävä tutkimus vahvisti, että radiomainonta kasvoi vuoden takaisesta tuloksesta 2,9 %. Kanavien kokonaismyynti nousi yli 61 miljoonaan euroon.

Myyntilukujen lisäksi kaupallisen radion kuuntelijaluvut jatkavat edelleen kasvuaan. Tuoreen Finnpanelin kansallisen radiotutkimuksen perusteella kaupallinen radio tavoittaa viikoittain 3,7 miljoonaa suomalaista. Viikkotasolla 76 % väestöstä kuuntelee kaupallista radiota. Vastaavasti Ylen radiot tavoittavat yhteensä 56 % väestöstä viikoittain.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller iloitsee kaupallisen radion menestyksen jatkumisesta, mutta muistuttaa, ettei laakereille sovi jäädä lepäämään.

”Radio on aktiivisesti kehittyvä ala ja olemme kasvaneet siihen, ettei mikään tule ilmaiseksi, vaan uusia polkuja on tallattava rohkeasti. Radioasemat ovat onnistuneet tavoittamaan uusia yleisöjä ja uudet yhteistyömuodot taas kehittäneet radioita markkinointiviestintävälineenä, ” Möller toteaa.

Radion menestyksen salaisuus löytyy Möllerin mukaan myös siitä, että alalla on aina ymmärretty, että maailma pyörii kuluttajavetoisesti. ”On oltava kaikkialla siellä missä kuuntelijat ovat ja käytettävä luovuutta löytääkseen kaikki toimivimmat ratkaisut kuuntelijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin.”

Arvioitaessa alkanutta vuotta väläyttelee mainosmyynti printtimediaa lukuun ottamatta yleisesti elpymisen merkkejä. Medioiden kulutus sitä vastoin elää murroskauttaan monella tasolla. Möller näkee kuitenkin kaupallisen radion tulevaisuuden valoisana.

”Musiikin suoratoistopalvelut eivät ole radiolle uhka. Tutkimusten mukaan radio on edelleen suosituin. Suomalaisen keskiverto päivittäinen audiokuuntelu on kolme ja puoli tuntia, josta 86 % on radion kuuntelua. Jopa nuoremmissa ikäryhmissä (15–24-vuotiaat) yli puolet kuuntelusta on edelleen radiosta. En näe syytä, miksi mainonnan tai kuuntelun kasvu tyrehtyisi kuluvan vuoden aikana,” Möller arvioi.

 

Helmiradio tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti – jo lähes 300 000 kuuntelijaa

13177474_259409177779871_5148747463603790174_n

Toivotut klassikkobiisit erottavat Nelonen Median uusimman valtakunnallisen radiokanavan kilpailijoista. Aikuiseen makuun toimitettu Helmiradio tavoittaa yli 35-vuotiaista naisista lähes yhdeksän prosenttia.

Nelonen Median uusin radiokanava, aikuiseen makuun tehty Helmiradio, on löytänyt viiden ensimmäisen kuukauden aikana yleisönsä. Kanavan 280 000 kuuntelijaa viihtyy taajuudella pitkään, ja yli 35-vuotiaista naisista kanava tavoittaa lähes yhdeksän prosenttia.

”Aikuisten hittikanava rakentuu yhdessä kuulijoiden kanssa, ja yhteisöstä on tullut muutamassa kuukaudessa todella tiivis. Myös Sanoman aikakauslehdet tavoittavat aikuiset naiset erinomaisesti, ja samalle kohderyhmälle suunnattu radiokanava on suuressa mediatalossa iso etu ja kiinnostava konsepti”, ohjelmapäällikkö Satu Risteli sanoo.

Nelonen Median ja Mediatakojien yhteinen radiokanava on valtakunnallinen, mutta alueellisen mainonnan ja ohjelmien myötä kanavalla on myös vahva paikallinen ote. Valtakunnallisen ja pääkaupunkiseudun mainonnan myy Sanoma Media Finlandin mediamyynti, kun taas muusta paikallisesta mainonnasta vastaa Mediatakojat.

Kanavan juontajina ovat aamuisin Ellen Jokikunnas ja Ari Hursti , päivällä Petra Kalliomaa ja iltapäivisin Ile Jokinen . Suosittujen juontajien lisäksi musiikki on kanavalla suuressa roolissa, ja aikuisten hittikanava eroaakin klassikkobiiseihin painottuvalla soittolistallaan muista valtakunnallisista kanavista.

Helmiradiota voi kuunnella Suplassa ja seuraavilla taajuuksilla

Helsinki 88,6 MHz,
Hyvinkää 89,4 MHz
Hämeenlinna 95,2 Mhz
Iisalmi 102,5 Mhz
Joensuu 98,7 MHz
Jyväskylä 107,8 Mhz
Kuopio 92,0 Mhz
Lappeenranta 97,4 Mhz
Loimaa 91,8 Mhz
Oulu 101,0 Mhz
Pori 101,0 Mhz
Salo 88,2 Mhz
Savonlinna 93,6 Mhz
Seinäjoki 101,8 Mhz
Tampere 94,1 Mhz
Turku 89,0 Mhz
Uusikaupunki 88,5 Mhz
Vaasa 91,2 Mhz

Lisää taajuuksia on tulossa lähiaikoina.

Maria Veitola Radio Helsingin sisältöjohtajaksi

maria-veitola-kuva-mitro-ha%cc%88rko%cc%88nen

Maria Veitola (kuva: Mitro Härkönen)

Maria Veitola palaa Radio Helsinkiin ja aloittaa välittömästi uudessa toimessaan sisältöjohtajana. Aiemmin Veitola toimi Radio Helsingin päätoimittajana kuluvan vuoden huhtikuuhun saakka. Radio Helsingin liiketoiminnan ostanut Livelaboratorio Oy lanseeraa kanavan uuden tulemisen alkuvuodesta 2017, jolloin radion toimitilat siirtyvät osoitteeseen Yrjönkatu 3. Samassa rakennuksessa toimivat Livelaboratorio Oy, sen omistaja Muusikkojen liitto ja G Livelab -klubi.

“Olen erittäin innoissani siitä, että pääsen jatkamaan työtäni rakkaassa Radio Helsingissä”, Veitola sanoo. “On todella ihanaa päästä hommiin nyt, kun rakenteet ovat kunnossa ja radiolla on omistaja joka on sitoutunut toimintaan ja sen kehittämiseen.”

Radio Helsingin uusista sisällöistä tiedotetaan myöhemmin. Kuten aiemmin lokakuussa julkistettiin, G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt sopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtaja on Tanja Douglass ja omistaja Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab

Radio Helsingin liiketoiminta siirtyy Livelaboratorio Oy:lle

glivelab_rh2016b

G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt esisopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Yrityksen taustalla on Muusikkojen liitto.

“Radio Helsingillä on tärkeä paikka monimuotoisen musiikki- ja kaupunkikulttuurin äänenkannattajana, ja sitä halutaan entisestään vahvistaa”, toteaa Livelaboratorio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Vänttinen. “Onkin osuvaa, että juuri muusikot ovat kattojärjestönsä kautta mukana pelastamassa kanavan toimintaa.”

“Tämä on erittäin luonteva ratkaisu”, iloitsee Kaupunkitarinat Oy:n puheenjohtaja Tomi Ruotimo. “Radion uusi koti sopii hyvin kanavan toimintaideologiaan ja se on myös erinomainen paikka kasvaa ja kehittyä monimuotoisen kaupunkikulttuurin sanansaattajana.”

Radio Helsingin jatkon tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin. Suunnitelmissa on luoda uudenlaisia sisältömalleja hyödyntämällä G Livelabia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia radion teossa.

Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Tanja Douglass ja omistajana Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab

Tutkimus – Vuorovaikutteinen markkinointi kasvattaa suosiotaan entisestään: Kaupallinen radio on vuorovaikutteisen markkinoinnin pioneeri

13276360631591251743radio-md

Markkinointi on muuttunut viime vuosina yhä voimakkaammin yksipuolisesta viestinnästä kohti vuorovaikutteista toimintaa. TNS Gallupin toteuttaman kyselyn mukaan 86% yrityksistä käyttää nykyisin vuorovaikutteista markkinointia.

Markkinoinnissa vaaditaan nykyisin läsnäoloa ja aitoa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Yksipuolisen viestinnän sijaan yritykset käyttävät yhä enemmän vuorovaikutteista markkinointia osallistaen ihmisiä  aktiiviseen toimintaan. Radio ei ole vain passiivista kuuntelua, vaan kanavat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihinsa.

 RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa, että vuorovaikutteinen markkinointi on ollut radiossa arkipäivää jo vuosikymmeniä. ”Radio loi vuorovaikutteisen yhteyden kuuntelijoihinsa jo kauan ennen Facebookia. Osallistuminen lähetykseen tapahtui aluksi puhelimitse. Nykyään kanavajuontajat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihin aktivoiden heitä joko sisällöntuottamiseen tai osallistumaan kilpailuihin. Vuorovaikutus ei ole vain lähetyksiin sidottua, vaan yhteys säilyy eri kanavien avulla ympäri vuorokauden.”

83,1 % tutkimukseen vastanneista pitää sosiaalista mediaa mieluisimpana aktivointikanavana. Kaupallinen radio on ollut myös edelläkävijä integroimaan sosiaalisen median omaan ydintoimintaansa. Suurimmalle osalle kaupallisista radioasemista sosiaalinen media on jo merkittävässä roolissa sisällöntuotannossa ja suorassa liiketoiminnassa. Myös radion perinteisemmät vuorovaikutuskanavat, kuten erilaiset tapahtumat ja konsertit ovat paikkoja, joissa kuuntelijat, markkinoijat ja kanavat kohtaavat toisensa oman perinteisen liiketoimintansa ulkopuolella.

Nelonen Median radioiden johtaja Sami Tenkanen toteaa, että kaikki mainostoiminta radiossa etsii lähtökohtaisesti aina monimediallisia ja vuorovaikutteisia markkinointiratkaisuja. Lähtökohtana vuorovaikutteisuuteen ovat radioasemat itsessään. “Yksikään radiokanavista ei ole rakentunut vain sun tai mun päässä. Kanava on nimenomaan rakentunut vuorovaikutuksen kautta”, toteaa Tenkanen. Bauer Median luova johtaja Ismo Heikkilä on samoilla linjoilla ja kertoo esimerkin jokakesäisestä Iskelmä-festarista: ”Siellä tapaamme kuuntelijoita ja kohtaaminen jatkuu kanavalla ja verkossa. Koko tekeminen levittyy orgaaniseksi massaksi, eli ei ole kyse vain yhdestä festarista. Vaikka radio on tässä päämediana, sitä ei voi välttämättä edes irrottaa yksinäiseksi mediaksi näin laajasta kokonaisuudesta,” Heikkilä kertoo.

RadioMedian 136 toimitusjohtajalle ja markkinoinnista vastaaville kesäkuussa 2016 osoittaman kyselyn mukaan erityisesti suuret (yli 20 milj. euron liikevaihto) yritykset käyttävät radiota vuorovaikutteisessa markkinoinnissa (21,2 % näistä). Vastaajat uskovat, että vuorovaikutteinen markkinointi toimii parhaiten asiakaskokemuksen parantamisessa, mutta myös oman toiminnan parantamisessa ja asiakassuhteen lujittamisessa.

Radio teki vuosi sitten mainosmyynnissä parhaimman tuloksensa koskaan. Kesän lopussa se on 7,6% edellä ennätysvuottaan ohittaen ensimmäistä kertaa historiassa myös aikakauslehtien mainosmyynnin.