SUURI JOURNALISTIPALKINTO SUOMALAISEN MEDIAN JAETTAVAKSI

Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus, Suuri Journalistipalkinto – Stora Journalistpriset (SJP), siirtyy suomalaisten mediatoimijoiden jaettavaksi. Vuodesta 2001 Suurta Journalistipalkintoa Suomessa jakanut ruotsalainen mediakonserni Bonnier AB luovuttaa oikeudet palkintoon Päätoimittajien yhdistys PTY:lle, jonka kumppaneina palkinnon jakavat ja rahoittavat suomalaiset mediayhtiöt Alma Media, Sanoma, Yle, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, TS-Yhtymä ja KSF Media. Osapuolet ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen palkinnon jakamiseksi vuosina 2020-2022.

”Suuri Journalistipalkinto on vakiinnuttanut arvostetun paikkansa suomalaisen media-alan keskuudessa. Kiitos tästä kuuluu Bonnier Ab:lle ja MTV:lle, jotka ovat jo lähes parinkymmenen vuoden ajan palkintoa jakaneet”, sanoo Päätoimittajien yhdistyksen PTY:n puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

”Nyt Suuresta Journalistipalkinnosta tulee merkittävä kotimaisen median yhteinen hanke. Haluamme näin vahvistaa vastuullisen median asemaa yhteiskunnassamme ja vaalia suomalaisen journalismin parhaiden käytäntöjen arvostusta ja näkyvyyttä”, toteaa MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.

Kuten tähänkin saakka, Suuren Journalistipalkinnon gaala televisioidaan vuosittain. Suuri Journalistipalkinto jaetaan edelleen neljässä palkintoluokassa: ”Vuoden journalisti”, ”Vuoden juttu”, ”Vuoden journalistinen teko” ja ”Vuoden journalistinen pomo”. Viimeksi mainittu palkintoluokka on uusi ja sen tarkoituksena on palkita hyvää journalistista työnjohtoa, toimitusten arkipäivän sankareita, jotka usein jäävät tähtitoimittajien ja näyttävien juttujen tekijöiden varjoon. Tämä kategoria tulee aiempina vuosina olleen Vuoden kirja -palkinnon tilalle.
Jokaisen neljän palkinnon arvo saajalleen on 7 500 euroa. Seuraavan kerran Suuri Journalistipalkinto jaetaan keskiviikkona 11. maaliskuuta 2020. Ehdokkaita palkinnon saajiksi voi esittää marraskuun alusta alkaen 31.12.2019 saakka. Ehdokkaat palkintojen saajiksi julkistetaan helmikuussa 2020.

Suuren Journalistipalkinnon jakaa journalismin ammattilaisista koostuva palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimii MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.

Maaliskuun 2020 palkintogaalan järjestää ja televisioi MTV. Suuren journalistipalkinnon gaalan järjestämisvuoro on jatkossa kiertävä: vuoden 2021 järjestelyistä vastaa Yle. Vuonna 2022 gaalan järjestää Sanoma Media Finland. Myös palkintolautakunnan puheenjohtajuus kiertää mediatalojen kesken.

SUURI JOURNALISTIPALKINTO 2018 -VOITTAJAEHDOKKAAT

Suuren Journalistipalkinnon ehdokkaat julki!

Vuoden juttu

Raakaa leikkiä – kullan kääntöpuoli. Marika Lehto, Mikko Marttinen, Tuomo Heiti ja Petri Lahti Urheilulehden reportaasi oli riipaiseva kuvaus joukkuevoimistelun valmennuskulttuurin varjopuolista. Juttu nosti esiin kysymyksen siitä, kenen ehdoilla lasten ja nuorten kilpaurheilu toimii ja kuinka kovaa hintaa menestyksestä ollaan valmiita maksamaan.

VW-konsernin autojen turvavyöongelmat
Velimatti Honkanen, Jari Kujala, Aimo Niemi ja Tekniikan maailman autotoimitus
Tekniikan Maailma paljasti eräiden VW-konsernin autojen vaarallisen turvavyövian. Jatkojutussa osoitettiin ensimmäinen korjausyritys epäonnistuneeksi. Juttujen seurauksena satoja tuhansia autoja jouduttiin kutsumaan takaisin, ja hyvin todennäköisesti jutut pelastivat myös ihmishenkiä.

Seksuaalinen häirintä elokuva- ja teatterialalla. Sara Rigatelli, Yle/A-studio
Sara Rigatelli paljasti Taideteollisen korkeakoulun suojissa pitkään jatkuneen ja vaietun seksuaalisen häirinnän, jossa valta-asemassa ollut johtaja käytti asemaansa hyväkseen. Juttukokonaisuus, johon liittyi myös opiskelijatoverinsa raiskaamaksi joutuneen naisen tarina, käynnisti laajan ja kauaskantoisen keskustelun seksuaalisesta häirinnästä ja siihen liittyvistä valtarakenteista Suomessa. Rigatellin jutussa lukuisat naiset avautuvat ensi kertaa kokemastaan häirinnästä.

Vuoden journalistinen teko

Land of Free Press -kampanja
Sami Valtere, Veera Siivonen, Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
Kun Donald Trump ja Vladimir Putin saapuivat Helsingin huippukokoukseen, oli heitä vastassa Helsingin Sanomien ärhäkkä mainoskampanja. Saapumisreittiä oli reunustettu julisteilla, joissa presidenttejä piikiteltiin lehdistönvapauden rikkomuksista ja joissa heidät toivotettiin tervetulleiksi vapaan lehdistön valtakuntaan. Hyvin ajoitettu idea sai maailmanlaajuisen mediahuomion ja kohotti myös Suomen profiilia sananvapauden puolustajana.

Faktana kiitos! -kiertue
Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Pauliina Grönholm, Helsingin Sanomat
Vapaaehtoiset journalistit ympäri maata vierailivat kouluissa keskustelemassa medialukutaidosta, journalistien arvoista, sananvapaudesta ja vastuusta sosiaalisessa mediassa. Kiertueen taustalla oli valeuutisten lisääntyminen, journalisteihin kohdistuva vihapuhe ja huoli median vapauden rapautumisesta. Yli 160 toimittajaa kohtasi ainakin 6000 oppilasta eri oppilaitoksissa.

Vastuullisten toimittajien suojeleminen ja valejournalismin tuomitseminen
Suomalainen oikeusvaltio
Suomen laki ja oikeusvaltio asettuivat puolustamaan uhkailun, väärien ilmiantojen ja vihakirjoittelun kohteeksi joutunutta suomalaista mediaa ja toimittajia. Järjestelmä osoitti toimivuutensa, kun vale- ja vihasivustojen rikokset saivat tuomion. Työtään tekevien toimittajien vainoamiselle piirrettiin selvä raja.

Vuoden kirja

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki, Otava Mahdottomista vaihtoehdoista on tehtävä valinta, joka raastaa parisuhdetta ja perhettä ennen, jälkeen ja ikuisesti. Ratkaisu oikeudesta elämän ihmeeseen ja vastuu toisten tulevaisuudesta vievät kohtuuttomalla tavalla perimmäisten kysymysten äärelle. Silloin jokainen on lopulta yksin. Omakohtaisista aineksista syntynyt romaani vie lukijan mukaan arvokeskusteluun.

Minna Rytisalo: Rouva C, Gummerus Lehtorin rouva Canth elää onnelliseksi kasvavan avioliiton, jossa puolisot yhdessä työskentelevät tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Kannustavan hengenheimolaisen tuki vie rouvaa eteenpäin vielä silloinkin, kun työtä on jatkettava yksin. Edelläkävijän osa ja itsensä alttiiksi asettaminen ei vaadi paljon, vaan kaiken. Vaikuttava romaani avaa ikkunan historiallisen henkilön yksityiseen maailmaan.

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin, Otava Naiset sadan ja satojen vuosien takaa eivät jätä rauhaan, vaan rohkaisevat ja inspiroivat matkaamaan maailman ääriin asti. Kun mieli komentaa liikkeelle, pelot ja elämän esteet sysätään syrjään. Uteliaisuus ja uuden jano pakottavat tutkimusmatkoille, joilla voi löytää vaikkapa oman itsensä. Historian yönaisille kaikki oli mahdollista, mihin riittää tämän ajan ihmisen rohkeus.

Vuoden journalisti

Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti
Vappu Kaarenoja on melko lyhyessä ajassa noussut suomalaisen aikakauslehtijournalismin kärkikaartiin. Hän osaa kehittää persoonallisia jutunaiheita ja löytää tuttuihin aiheisiin uusia näkökulmia. Hänen yksinkertaista, tarkkaa ja elävää kieltään on myös ilo lukea.

Ville Ranta, freelancer
Ville Rannan pilapiirrokset Kirkko ja kaupunki- sekä Demokraatti-lehdessä ihastuttavat ja pöyristyttävät, mutta eivät jätä välinpitämättömäksi. Ranta on ansioitunut erityisesti uskontojen ja politiikan tabujen rikkojana. Hän käsittelee rohkeasti aiheita, joihin muut eivät usein tohdi koskea.

Teppo Sillantaus, Helsingin Sanomat/Kuukausiliite
Teppo Sillantauksen eli nimimerkki Kuukautisen pakinat käsittelevät usein jotakin yleistä keskustelunaihetta, mutta hänen käsittelyssään asia kiertyy aivan omiin ulottuvuuksiinsa. Satiiri on osuvaa, älykästä ja hauskaa. Pakinoiden kirjoittamisen lisäksi Sillantauksella on vuosia ollut keskeinen rooli Kuukausiliitteen kehittämisessä ja juttujen editoimisessa.