Tutkimus: Viestinnän ammattilaisista 16 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää

Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n jäsenyrityksissä kukaan ei ole kokenut fyysistä seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Verbaalista häirintää oli kokenut viisi prosenttia. Liiton tavoite on, että seksuaalisen häirinnän tapauksia on sen jäsenyrityksissä nolla kappaletta. Tiedot selviävät Procom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n teettämästä tutkimuksesta.

– Vaikka prosentit ovat meillä pieniä ja tapauksia vähän, työ ei lopu ennen kuin lukema on pyöreä nolla. Tässä olemme täysin ehdottomia, sanoo MTL:n hallituksen puheenjohtaja Mikael Jungner.

MTL jäsenyrityksiltä edellytetään, että ne toimivat työnantajina eettisesti ja työlainsäädännön mukaisesti. Häirintätapauksiin on puututtava aina ja viipymättä. Liitto kannustaa jäseniään avoimeen vuoropuheluun työpaikoilla ja ohjeistamaan mahdollisten häirintätapausten käsittelyn.

Vastaajista 67 prosenttia näkee, ettei MTL:n työyhteisössä esiinny seksuaalista häirintää ja 26 prosenttia sanoo, että häirinnästä voi tehdä ilmoituksen ilman pelkoa. Neljän prosentin mielestä seksuaalista häirintää esiintyy, mutta siihen ei uskalleta puuttua. Joskus aiemmin (3-5 vuotta sitten) seksuaalista häirintää on kokenut seitsemän prosenttia.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää missä määrin ProComin, Suomen Journalistiliiton ja Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n jäsenet kokevat verbaalista tai fyysistä seksuaalista häirintää.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat liittojen jäsenet ja tutkimus on toteutettu edellä mainittujen liittojen toimeksiannosta.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 18.1. – 5.2.2018.

Lehdet hiipuvat, nettimainonta kasvaa

zeitung

Joukkoviestintämarkkinat kasvoivat hieman vuonna 2016. Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,8 miljardia euroa. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 1,2 prosenttia eli runsaat 40 miljoonaa euroa.

Joukkoviestintämarkkinat 2015 – 2016, miljoonaa euroa

2015 2016 2016 Muutos
Milj. € Milj. € % 2015-16
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 830 807 21,2 -2,8
Muut sanomalehdet 1) 132 135 3,6 2,3
Ilmaislehdet 1) 71 68 1,8 -5,1
Aikakauslehdet 1) 505 490 12,9 -3,0
Kirjat 1) 570 604 15,9 6,0
Kustannustoiminta yhteensä 2 108 2 104 55,3 -0,2
Televisio 2) 1 073 1 097 28,8 2,2
Radio 63 64 1,7 2,8
Internetmainonta 286 324 8,5 13,4
Sähköinen viestintä yhteensä 1 422 1 486 39,1 4,5
Äänitteet 1) 58 59 1,6 1,6
Video 78 59 1,6 -24,4
Elokuvateatterit 94 96 2,5 1,9
Tallenneviestintä yhteensä 231 214 5,6 -7,1
Koko joukkoviestintä 3 760 3 804 100,0 1,2

1) Sisältää myös digitaalisen myynnin.
2) Sisältää myös Yleisradion julkisen palvelun radiotoiminnan.

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat vuosien 2012–2015 aikana.

Vuonna 2016 useimmilla joukkoviestinnän toimialoilla tulos laski tai nousi maltillisesti edelliseen vuoteen nähden. Voimakkainta kasvu oli nettimainonnassa (+13 %) ja kirjamyynnissä (+6 %). Suurinta pudotus oli videotallenteiden myynnissä ja vuokrauksessa (-24 %) sekä ilmaisilla kaupunkilehdillä (-5 %).

Pidemmän aikavälin tarkastelu tuo ilmi mediamarkkinoiden murroksen, jossa sähköisen viestinnän arvo on kasvanut ja kustannustoiminnan arvo laskenut. Kustannustoimintaa ja sähköistä viestintää selvästi pienemmän tallenneviestintämarkkinan arvo on sekin supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka elokuvateatterien lippu- ja mainosmyynti onkin kasvanut.

Kustannusala on edelleen volyymiltaan selvästi suurin sektori Suomen mediamarkkinoilla.

Eri sektorien osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista 1997–2016 (%)

jvie_2016_2017-11-24_tie_001_fi_001

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.

Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus