Timo Huovinen Ylen journalististen standardien ja etiikan päälliköksi

Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikön tehtävään on nimitetty FM ja OTM Timo Huovinen (53). Hän aloittaa tehtävässä 20.03.2017.

Timo Huovinen on pitkän linjan uutis- ja ajankohtaisjournalisti. Tällä hetkellä hän on Yle Uutisten päivittäisen uutistoiminnan sisältöpäällikkö. Huovinen on työskennellyt aiemmin eri päällikkötehtävissä Yle Uutisissa ja Yle Urheilussa. Hän on 2011-2014 ollut Ylen edustaja Julkisen sanan neuvostossa ja toiminut myös sen varapuheenjohtajana.

Ylen journalistisen linjan perustana ovat riippumattomuus ja luotettavuus. Etiikkapäällikön tehtävänä on edistää vastaavien toimittajien tukena Ylen journalismin laatua sekä varmistaa ohjelmatyön toteutumista Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaisesti. Etiikkapäällikkö avustaa vastaavia toimittajia Ylen kaikissa ohjelmayksiköissä.

“Nykyisessä pirstaloituvassa ja nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa on erityisen tärkeää, että yleisö voi luottaa perinteisten mediatalojen laatuun. Julkisen palvelun Ylelle tämä on erityisen tärkeää”, sanoo julkaisujohtaja Ismo Silvo.

“Pitkän journalistisen kokemukseni ja koulutukseni perusteella tiedän, että journalismin perusasiat ovat Ylessä kunnossa. Uusi mediamaailma vaatii kuitenkin entistä enemmän valppautta ja journalistiikan eettisten perusteiden selkeyttä ja perusteltavuutta”, sanoo Timo Huovinen.

Etiikkapäällikköä vastaavia toimenkuvia on tällä hetkellä myös muissa eurooppalaisissa yleisradioyhtiöissä kuten pohjoismaisissa yhtiöissä ja BBC:ssä. Etiikkapäällikkö sijoittuu hallinnollisesti Ylen Julkaisut-yksikköön.

Suomalaisten luottamus Yle Uutisiin on säilynyt

Tuoreessa Ylen uutisarvostuksia mittaavassa tutkimuksessa Yle Uutisia piti luotettavana uutismediana 86 prosenttia vastaajista. Tulos on samalla tasolla kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2016.
Tammikuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista piti Yle Uutisia luotettavana uutismediana. Samalla menetelmällä tehdyissä tutkimuksissa vuosina 2015-2016 tulokset ovat vaihdelleet välillä 86–89 prosenttia. Edellisessä, viime joulukuussa julkistetussa ja lokakuussa tehdyssä suuressa Uutisarvostukset-tutkimuksessa tulos oli 90 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös mielikuvaa Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta. Vastaajista 47 prosenttia arvioi Ylen uutiset riippumattomaksi. Viime lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa Ylen uutisia piti riippumattomana 48 prosenttia vastaajista. Korkeimmillaan Yle Uutisten riippuumattomuusluku on vuosina 2013–2016 ollut 51 prosenttia.
Arvokkaana suomalaiselle yhteiskunnalle Ylen uutisia pitää vastaajista 73 prosenttia.
Suomalaiset luottavat Yle Uutisiin kohuista huolimatta
Tulokset kertovat, että suomalaiset luottavat Yle Uutisiin, myös viime vuoden lopun Yle-keskustelun jälkeen. Kansalaisten arviot Ylen uutistoiminnan luotettavuudesta ja riippumattomuudesta ovat viime vuosien normaalin vaihteluvälin sisällä.
“Keskustelu Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta näyttää vaikuttaneen kansalaisten arvioihin Ylestä varsin vähän”, sanoo Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen.
Uutisarvostukset-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1019 henkilöä. Taloustutkimus on toteuttanut tutkimuksen Yleisradion toimeksiannosta.
Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2017 suppeammassa laajuudessa nyt viidennen kerran. Aiemmat vastaavat, tuoreen tutkimuksen kanssa vertailukelpoiset tutkimukset on toteutettu tammikuussa, maaliskuussa, huhti-toukokuussa ja syyskuussa vuonna 2016. Lisäksi Yle selvittää kansalaisten käsityksiä vuosittain laajassa Uutisarvostustutkimuksessa, viimeksi lokakuussa 2016.
Ylen uutisarvostukset 2017 tammikuun tulokset kokonaisuudessaan täällä.

Yle aloittaa yt-neuvottelut kahdessa yksikössään

Yle aloittaa yt-neuvottelut Julkaisut-yksikössään 9.2.2017. Neuvottelut koskevat 102 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Neuvottelujen piirissä olevat tehtävät ovat pääosin Ylen arkisto-  markkinointi- ja versiointitoiminnoissa sekä radiokanavien yhteisessä puffituotannossa ja äänimaisemoinnissa.
Alustavan suunnitelman mukaan enintään 35 neuvottelujen piirissä olevista nykyisistä tehtävistä lakkaisi. Suunnitelma johtaisi toteutuessaan enintään 25 henkilön irtisanomiseen.
Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.
“Suomalaisten mediankäyttö muuttuu, ja Julkaisut-yksikön päätehtävä on Ylen sisältöjen saattaminen suomalaisten käyttöön heille parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää painotusten muutoksia toiminnassamme. Lisäksi meillä on yksinkertaisesti käytettävissä vähemmän palkkarahaa. Ylen rahoitus ei kasva vaikka yleinen kustannustaso nousee, ja Yleltä myös edellytetään ulkopuolisten ostojen määrän kasvattamista”, sanoo julkaisujohtaja Ismo Silvo.
Yle aloittaa myös filmidigitointia ja -restaurointia koskevat yt-neuvottelut
Ylen Tuotannot-yksikön Lähetys- ja mediapalvelut -osastolla alkaa 17.2.2017 filmidigitointia ja -restaurointia koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen piirissä on neljä tehtävää Pasilassa.
Ylen filmikokoelmaan kuuluu noin 45 000 ohjelmaa, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta, tuoreimmat 1990-luvulta. Nykyisellä toimintamallilla filmiä pystytään digitoimaan noin 400 tuntia vuodessa. Lisäksi Ylen käytössä oleva filmien skannaustekniikka on elinkaarensa päässä.
“Nykyisellä toimintamallilla koko kokoelman digitointi kestäisi 150 vuotta. Haluamme nopeuttaa digitointia, koska muuten osa kokoelmasta ehtii tuhoutua”, kertoo Lähetys- ja mediapalvelut -osaston päällikkö Lise-Lottie Ek.

Yle vähentää omaa tuotantotyötään – yt-neuvottelut saatiin päätökseen

Yle käynnisti vuoden 2016 marraskuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli yhtiön oman tuotantotyön vähentäminen. Neuvottelujen piirissä oli Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osaston koko henkilöstö. Neuvottelut päättyivät 25.1.2017.
Yt-neuvottelujen tuloksena Yle Tuotanto ja Design -osastolta irtisanotaan enintään 63 henkilöä. Lisäksi 35 henkilön kanssa on sovittu eläkeratkaisusta ja seitsemäntoista henkilön työt jatkuvat muualla yhtiössä.
“Muutos on suuri ja prosessi on ollut raskas. Uusien toimintamallien käyttöönotto alkaa heti. Suomalaisten mediankäytön muutos edellyttää isoja muutoksia Yleltä myös tuotantotyössä. Erittäin tärkeää on, että Ylellä on vahva ja osaava tuotanto myös jatkossa, ja näillä muutoksilla varmistamme sen”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.
Alun perin neuvottelujen arvioitiin johtavan jopa 145 henkilön irtisanomiseen.
“Irtisanomisien määrä väheni merkittävästi, kun henkilöstön aloitteesta päästiin hyvään paikalliseen sopimukseen työehdoista. Myös eläkeratkaisut ja muut sisäiset järjestelyt helpottivat painetta irtisanomisiin”, sanoo Janne Yli-Äyhö.
Ylen ohjelmatyöntekijät YOT:n pääluottamusmies Jyrki Saarikoski arvioi, että 63:n Ylen vahvan ammattilaisen irtisanominen on ankara isku etenkin irtisanottaville työntekijöille, mutta myös työyhteisöille ja Ylen tuotantokulttuurille. “Yhtiö irtisanoo työntekijöitä joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan muun muassa kevään kisojen ja kuntavaaliohjelmien toteuttamisessa. On silti todettava että raskaat yt-neuvottelut pystyttiin käymään lävitse avoimessa hengessä ja keinoja etsien, minkä vuoksi  alkuperäinen 145:n irtisanomislukema supistui”, Jyrki Saarikoski sanoo.
Yle Tuotanto ja Design toimii jatkossakin sekä Helsingissä että Tampereen Mediapoliksessa. 
Neuvottelujen taustalla oli parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus. Kesäkuussa 2016 esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.
Taustalla ovat myös Ylen uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.
Yle Tuotanto ja Design vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.
Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt toteutuvat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

Yleisradion riippumattomuuden takaa laadukas journalismi ja sujuva toiminta

10441492_10152263850986902_7282932150923433876_n
Yleisradion on varmistettava kansalaisten luottamus. Luottamus varmistetaan tuottamalla tinkimättömän laadukasta journalismia, joka on riippumatonta ja itsenäistä.
Kuluneen viikon aikana toimitusjohtaja Lauri Kivinen on käynyt läpi kuulemiskierroksen Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa ja koonnut kokonaiskuvan tilanteesta. Keskustelujen aiheina ovat olleet erityisesti työkulttuuri ja toimintatavat. Kivinen on tavannut työntekijöitä ja samat kysymykset ovat olleet esillä myös Ylen hallituksessa, hallintoneuvostossa sekä luottamusmiesten tapaamisessa.
Kivinen pitää tärkeänä, että Yleisradion kiistaton riippumattomuus, journalistinen uskottavuus sekä sisällön ja toiminnan laatu taataan. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan organisaatiorakennetta yksinkertaistetaan, journalistista päätöksentekoa sujuvoitetaan ja hallintoa kevennetään. Lisäksi yhtiössä panostetaan luottamuksen lisäämiseen avoimuudella ja laajalla keskustelulla.
“Sananvapaus ja Ylen riippumattomuus ovat niin tärkeitä asioita suomalaisille, ettei Ylen uskottavuuden yllä voi olla pienintäkään epäilystä kun journalismi kokonaisuudessaan on isossa murroksessa”, sanoo Kivinen.
Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa käynnistetään toiminnan uudistusohjelma, jonka ensimmäiset askeleet julkistettiin perjantaina 16.12.
Rakenteen selkeyttäminen
Ylen journalistisista standardeista ja etiikasta vastaava päällikkö Riitta Pihlajamäki, nimitetään Ylen uuden A-studion toimituksen päälliköksi. Toimitukseen kootaan tv-lähetyksiä ja verkon ajankohtaisjournalismia tekevät toimittajat. Pihlajamäki on aiemmin työskennellyt Ylessä useissa eri tehtävissä, mm. TV-uutisten ulkomaantoimittajana, A-studion ulkomaantoimituksen päällikkönä, TV:n faktaohjelmien tilaajana, ja TV1:n ohjelmajohtajana sekä Ylen TV-kanavista vastaavana julkaisupäällikkönä. Kahdessa viimeisessä tehtävissä hänellä on ollut vastaavan toimittajan vastuu.
Pihlajamäki raportoi vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja hän tulee jäseneksi Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtotiimiin.
“Haluamme koota yhteen kunnianhimoisen, monipuolista ja laadukasta ajankohtaisjournalismia tekevän toimituksen, joka pureutuu tiukasti kaikkein vaikeimpiinkin aiheisiin”, sanoo Pihlajamäki.
Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtamista selkeytetään ja päivittäisestä johtamisesta vastaavaksi päälliköksi nimitetään Riikka Venäläinen. Venäläinen on aikaisemmin toiminut muun muassa Helsingin Sanomien päällikkötehtävissä ja vt. vastaavana päätoimittajana.
Yhteiskuntatoimituksen päälliköksi nimitetään Jukka Niva.
Nimitykset tulevat voimaan 9.1.2017. Organisaation rakennetta ja toimintaa seurataan ja siihen varaudutaan tekemään tarkennuksia tarvittaessa.
Journalistinen päätöksenteko
Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on jo käynnistetty journalistinen linjaustyö, joka jatkuu koko vuoden 2017. Koko henkilökunta kutsutaan osallistumaan tähän työhön ja keskustelemaan journalistisista periaatteista. Vastaava kierros toteutetaan myös muissa Ylen toimituksellisissa yksiköissä.
Lisäksi Uutis- ja ajankohtaisyksikköön nimetään hallintopäällikkö, jolle keskitetään merkittävä osa hallinnollisista ja suunnittelutehtävistä. Näin toimitusten resursseja vapautetaan sisältötyöhön.
Toimituksia myös tuetaan toimilla, joiden tarkoituksena on parantaa luottamusta ja avoimuutta. Näitä ovat mm. ulkopuolinen apu työyhteisöjen tueksi, toimintaohjeiden selkeyttäminen sekä käytäntöjen jatkuva parantaminen keskusteluiden kautta. Keväällä toteutetaan ylimääräinen työtyytyväisyystutkimus.

Ylen hallitus: Ylen riippumattomuudesta ei tingitä

10441492_10152263850986902_7282932150923433876_n

Ylen hallitus pitää tärkeänä, että yhtiön riippumattomuudesta huolehditaan määrätietoisesti. Ylen hallitus käsitteli Ylen johtoryhmän selvitystä Ylen riippumattomuudesta ja työilmapiiristä kokouksessaan 14.12.

Hallitus kuuli myös henkilöstön edustajan arvion tilanteesta.

“Ylen hallituksen keskeinen tehtävä on varjella Ylen riippumattomuutta. Riippumattomuudesta ei tingitä. Journalistiset päätökset uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on tehty itsenäisesti toimituksen sisällä kuten pitääkin”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

Hallitus pitää huolestuttavana, että viime viikkojen tapahtumien seurauksena Ylen riippumattomuutta on kyseenalaistettu. Wilhelmssonin mielestä on tärkeää, että asia selvitetään perusteellisesti.

“On Ylen toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää, että niin suuri yleisö, päättäjät kuin Yleisradion työntekijätkin luottavat Yleen ja pitävät sen riippumattomuutta jatkossakin kiistattomana”, Wilhelmsson sanoo.

Vastaisuudessa Ylen hallitus seuraa nykyistä tiiviimmin mahdollisia journalismiin kohdistuvia painostus- tai vaikutusyrityksiä. Hallitus pyytää kaikilta Ylen vastaavilta toimittajilta säännöllisen raportin aiheesta ja voi näin tehdä arvionsa jatkuvasti päivitetyn tilannekuvan pohjalta.

Hallitus edellyttää myös, että Ylen johto seuraa työilmapiiriä nykyistä tiiviimmin.

Hallitus pitää toimitusjohtaja Lauri Kivisen käynnistämää kolmiosaista toimenpideohjelmaa hyvänä. Kivisen ohjelma työilmapiirin parantamiseksi on esitelty Ylen henkilöstölle sekä yhtiön hallintoneuvostolle ja hallitukselle.

Lauri Kivinen käy parhaillaan Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa keskusteluja ja kuulee tekijöitä kahden kesken. Myös Ylen vastaavat toimittajat keskustelevat journalismista omissa yksiköissään ja journalististen standardien ja etiikan päällikkö avaa aktiivisen keskustelukanavan journalismin etiikasta yleläisille. Näihin toimiin on jo ryhdytty ja ne jatkuvat pitkälle ensi vuoteen.

Vastaavat toimittajat vastaavat Ylen sisällöistä ja johtavat niitä. Hallitus toteaa, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalla päätoimittajalla Atte Jääskeläisellä on Ylen hallituksen täysi luottamus.

Yle aloittaa yt-neuvottelut Yle Tuotanto ja Design -osastolla

Yle käynnistää suunnittelun oman tuotantotyön vähentämiseksi ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osastolla. Neuvottelujen piirissä on osaston koko toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilöstö, eli 439 henkilöä, joista Helsingissä työskentelee 289 ja Tampereella 150. Yhtiön suunnitelmat johtaisivat toteutuessaan enintään 145 henkilön irtisanomiseen.
Neuvottelujen taustalla on parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus, jonka mukaan Yle lisää myös palveluostoja ulkopuolisilta toimijoilta. Taustalla ovat myös Ylen uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.
“Ylen tuotantopalvelut on perinteisesti ollut täyden palvelun palveluorganisaatio. Suunnitelmana on vähentää omaa kiinteää resurssia ja ostaa enemmän palveluita. Toisaalta haluamme varmistaa, että Ylelle jää myös vahva ja osaava oma tuotanto”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.
Yle Tuotanto ja Design -osasto vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta. Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt suunniteltavat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

Ylen hallintoneuvosto päätti televisiouudistuksesta

1024px-yleisradion_iso_paja

Kuvaaja: Markus Koljonen

Yle uudistaa televisiopalvelunsa: Yle Areenasta tehdään yhä runsaamman televisiosisällön tarjotin ja samalla huolehditaan perinteisten televisiokanavien laadusta. Yle Teema ja Yle Fem jakavat jatkossa perinteisen television kanavapaikan. Ylen hallintoneuvosto hyväksyi 25.10. suunnitelman Ylen tv-kanavauudistuksesta ja Yle Areenan kehittämisestä. Päätös uudistuksesta tehtiin ennakkoarvioinnin jälkeen.

Yle Areenan tarjonta monipuolistuu ja kasvaa lähivuosina. Sisältöjä tarjotaan nykyistä enemmän sekä suomen että ruotsin kielillä. Uudistuksen myötä Yle Teeman ja Yle Femin sisällöt myös löytyvät entistä paremmin Yle Areenasta.

Perinteisessä televisiossa yhteisen kanavapaikan ohjelma-aika jaetaan jatkossa Teeman ja Femin kesken. Molempien ohjelmistot saavat vakioidut lähetysajat. Yle TV1 säilyy tärkeimpänä uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien kanavana. Yle TV2:n ohjelmistossa korostuu nykyistä enemmän tapahtumallisuus, elämyksellisyys ja live-lähetykset. Femin ja Teeman jakamalla kanavapaikalla uusintojen määrä parhaaseen katseluaikaan vähenee. Tarkempi ohjelmiston suunnittelu käynnistyy välittömästi ja uusi kanavapaikka aloittaa keväällä 2017.

“Sähköinen media on isojen muutosten edessä: teräväpiirto tekee tuloaan ja tv:tä katsotaan yhä enemmän verkossa. Uudistuvalla televisiolla vastaamme katsojien muuttuviin tarpeisiin ja varmistamme, että suomalaiset voivat katsoa television sisältöjä tulevaisuudessa haluamallaan tavalla”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Ennakkoarvioinnilla kartoitettiin vaikutukset
Ennakkoarviointi on Yle-laissa hallintoneuvostolle annettu velvoite arvioida olennaisia muutoksia Ylen julkisessa palvelussa. Ennakkoarviointiin kuuluu avoin kysely markkinaosapuolille ja intressiryhmille ja siinä kuultiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoa. Hallintoneuvosto sai eri tahojen vastauksia yhteensä 30. Lausunnoista julkistetaan erillinen kooste Yleisradion yhtiösivuille.
“On hyvä, että lausuntoja tuli paljon ja asiaa on nyt harkittu perusteellisesti eri näkökulmista. Hallintoneuvoston päätökseen vaikutti ratkaisevasti muun muassa se, että julkisen palvelun yhtiönä Ylellä on velvollisuus toimia alan suomalaisen kehityksen veturina”, sanoo hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä.
Ennakkoarvioinnin perusteella Ylen hallintoneuvosto katsoo, että Yle Areenan kehittäminen ei vaikuta kielteisesti alan markkinaan. Hallintoneuvoston mukaan Ylelle kuuluu eri teknologioiden hyödyntäminen ja osaltaan verkkopalveluiden kehityksen ja käytön edistäminen.
Ylen ruotsinkielinen palvelu kokonaisuutena vahvistuu. Ylen suomenruotsalaisia ohjelmasisältöjä kehitetään jatkossa sekä perinteiseen televisioon että Areenaan.
Yleltä edellytetään vielä lisäselvitystä siitä, miten vähemmistö- ja erityisryhmien tarpeet huomioidaan tv-kanavilla ja Areenassa. Lisäksi Yle selvittää Areenan sisältöjen nykyistä laajempaan avaamiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset ja mahdolliset tekniset rajoitteet sekä sen, miten ne olisivat ratkaistavissa.

Tuki Ylen uudistusten toimeenpanolle

Hallintoneuvosto hyväksyi esityksen Ylen talouden ja toiminnan suuntaviivoiksi vuosille 2017–2018. Toiminnan linjauksia arvioidaan uudestaan vuonna 2017 käynnistyvän strategiatyön yhteydessä.

Hallintoneuvosto painottaa Ylen laajaa ja monipuolista palvelua sekä panostusten lisäämistä verkkoon niin sisällöissä, palveluissa kuin jakelussakin. Yle lisää taloudellista ja toiminnallista joustavuutta ja käyttää sille suunnattuja varoja tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

Lisäksi hallintoneuvosto toteaa osana linjauksia, että parlamentaarisen työryhmän esityksiin perustuva Ylen uudistamisohjelma käynnistetään. Hallintoneuvosto edellyttää, että Yle noudattaa uudistusten yhteydessä vastuullista työnantajapolitiikkaa.

Yle aloittaa merkittävän uudistusohjelman – omaa tuotantotyötä mitoitetaan pienemmäksi

Yle siirtää voimakkaasti painopistettä digitaaliseen uudistumiseen ja kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan.
Lähivuosina Yle panostaa erityisesti journalismiin, draamaan sekä lasten ja nuorten sisältöihin. Palvelukykyä verkossa kehitetään, samoin Yle Areenaa. Yle.fi-etusivua uudistetaan erityisesti mobiililaitteilla tapahtuvaa käyttöä ajatellen.
“Ohjelmatuotantoa uusitaan ja kehitetään niin, että pystymme tekemään arvokasta ja aikaa kestävää sisältöä laadukkaasti ja toisaalta tuottamaan ajankohtaistarjontaa tehokkaasti”, tiivistää Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Osana uudistuksia, ja parlamentaarisen Yle-työryhmän linjausten mukaisesti, Yle kasvattaa ostoja yhtiön ulkopuolisilta toimijoilta. Tähän liittyen ulkopuolisten palveluostojen määrää lisätään ja yhtiö aloittaa suunnittelun oman tuotantotyön vähentämiseksi.
“Toimialan muutospaineet ovat olleet ilmeisiä jo jonkin aikaa. Parlamentaarisen Yle-työryhmän linjausten myötä on selvää, että yhtiön pitää lähteä uudistumaan ja muuttaa myös tuotantotoiminnan rakenteita”, sanoo Tuotannot-yksikön johtaja Janne Yli-Äyhö. Ylellä säilyy vahva oma tuotanto jatkossakin, vaikka tuotantotoiminta mitoitetaan nykyistä pienemmäksi.
Tuotantotyön vähentäminen tarkoittaa toteutuessaan henkilöstövaikutuksia ja yhteistoimintamenettelyjä. Yt-neuvottelujen aloittamisesta kerrotaan, kun suunnitelmat tarkentuvat lähiaikoina. Yle Tuotanto ja Design -osastot työllistävät tällä hetkellä vakituisesti 466 henkilöä, joista Helsingissä työskentelee 309 ja Tampereella 157. Ylen suunnitelmat voivat johtaa tuotantotyön vähentämiseen noin kolmanneksella.
Ohjelmien tuotantotyötä tehdään ensisijaisesti Helsingissä ja Tampereella, Yle Tuotanto ja Design -osastoilla. Ne vastaavat ohjelmien tuotannollisesta suunnittelusta ja resursoinnista sekä tekemisestä, eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.
Kesäkuussa esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä. Yle julkisti syyskuun lopulla linjauksensa draamatuotannosta ja kertoi samalla muista suunnitelmistaan.
“Ylen tuotantopalvelut on perinteisesti ollut täyden palvelun palveluorganisaatio. Rakennemuutoksella vähennämme omaa kiinteää resurssia  ja täydennämme sitä tarvittaessa palveluostoilla. Näin meillä on joustavasti käytössä kulloinkin tarvittava tuotantovoima. Yksi osa suunnitelmaa on varmistaa, että Ylelle jää myös vahva, oma, osaava tuotanto”, sanoo Janne Yli-Äyhö.
“Jotta pystymme toimimaan tehokkaasti, mitoitamme Ylen tuotannon jatkuvan perustoiminnan mukaan. Kysynnän huiput sijoittuvat tyypillisesti suuriin urheilukisoihin ja muihin suuriin tuotantoihin, jolloin hankimme tarvittaessa tekijöitä Ylen ulkopuolelta. Yle Tuotannossa on paljon kansainvälisestikin tunnustettua osaamista, ja tästä pidämme kiinni jatkossakin”, Lauri Kivinen sanoo.
“Yle on vahvasti sitoutunut toimintaan Tampereen Mediapoliksessa ja sen kehittäminen on myös työn alla.Tuotannollisen työn tukikohdat ovat tulevaisuudessa Helsingissä ja Tampereella, mutta ohjelmia kuvataan ja tallennetaan tietysti ympäri Suomen”, vakuuttaa toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Viestintävirasto: Ylen on tarkennettava julkisen palvelun ja muun toiminnan tuottojen kohdistamista

Viestintäviraston mukaan Yleisradio ei ole eriyttänyt riittävän läpinäkyvällä tavalla julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan yhteisten TV-tuotantojen kautta syntyviä tuottoja. Yleisradio ei ole myöskään kohdistanut julkisen palvelun ohjelmista syntyneitä myyntituottoja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Lisäksi vuonna 2015 Viestintävirasto totesi Ylen rikkoneen sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa esittämällä Suomen partiolaiset ry:n sponsoroimaa Partiomestari-ohjelmaa Ylen TV 2 -kanavalla sekä mainonnan lähettämisen kieltoa sisällyttämällä internet-palveluunsa linkin maksulliselle viaplay.fi -sivustolle. Viestintävirasto myös huomautti Yleä ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteen rikkomisesta.

Muilta osin Yleisradion julkisen palvelun toiminta täytti vuonna 2015 viraston valvontaan kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viestintävirasto tulee seuraamaan, että Yleisradio toteuttaa tuottojen kohdistamisen jatkossa oikein taloushallinnon järjestelmäuudistuksessaan.

Viestintävirasto antaa vuosittain lausunnon Yleisradion tarjoamaa palvelua koskevasta lausunnosta. Lausunnossaan 28.9.2016 virasto arvioi Yleisradion vuoden 2015 aikana tarjoamaa palvelua koskevaa kertomusta suhteessa Ylen palvelua koskevan lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Viestintäviraston lausunto koskee vain virastolle kuuluvaa Yleisradion toiminnan lainmukaisuuden valvontaa.

Julkisen palvelun sisällön valvonta ja julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta eivät kuulu Viestintäviraston vaan Yleisradion hallintoneuvoston toimivaltaan.

Viestintäviraston lausunto