Thomas Wilhelmsson jatkaa Ylen hallituksen puheenjohtajana – Katri Viippola hallituksen uudeksi jäseneksi

Katri Viippola Kuva: Varma
Yleisradion hallintoneuvosto valitsi 4.12. kokouksessaan yhtiön hallituksen vuodelle 2019.
Kansleri Thomas Wilhelmsson jatkaa Ylen hallituksen puheenjohtajana. Hallituksessa jatkavat myös toimitusjohtaja Paulina Ahokas, toimitusjohtaja Kai Huotari, toimitusjohtaja Jussi Karinen, erityisasiantuntija Lauri Kontro ja toimitusjohtaja Pauliina Mäkelä.
Uutena jäsenenä ja varapuheenjohtajana Ylen hallituksessa aloittaa vuoden alussa HR-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Katri Viippola, kun viestintäjohtaja Carina Geber-Teir jättää hallitustehtävän.
Katri Viippola on työeläkeyhtiö Varman HR-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Hän on työskennellyt aiemmin Kevan HR- ja hallintojohtajana sekä Yleisradiossa mm. henkilöstön kehittämispäällikkönä. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri ja hänellä on Executive MBA-tutkinto.
Ylen henkilöstön edustajana yhtiön hallituksessa kaudella 2016–2020 on toimittaja Arto Nieminen.
Yleisradion hallintoneuvosto valitsi Ylen hallituksen vuodelle 2019 kokouksessaan 4.12. Hallitus aloittaa toimikautensa 1.1.2019.
Ylen hallituksessa on 5–8 jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaan hallituksen tehtävänä on mm. valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja, päättää seuraavan vuoden talousarviosta, kutsua koolle yhtiökokous ja valmistella siinä käsiteltävät asiat sekä antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus Viestintävirastolle. Hallitus nimittää myös sananvapauslain edellyttämät vastaavat toimittajat. Lisäksi hallituksella on muita osakeyhtiölaista johtuvia tehtäviä. Hallituksella on kaksi valiokuntaa, tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta.

Jari Sarasvuon uusi kausi kiinnostaa – avausjaksolle ennätyslukemat Yle Areenassa

Kuva: Jari Sarasvuo. Kuvaaja: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu
Yle Puheelle palanneen Jari Sarasvuon syyskausi on alkanut suurella suosiolla. Ensimmäinen jakso, “Kaikkia kultteja yhdistää vesi, veri ja sperma”, on tähän mennessä kerännyt Yle Areenassa jo yli 25 700 kuuntelua.
“Aloitus on ollut poikkeuksellisen vahva. Syyskauden avausjakso on noussut viikossa Sarasvuon tekemien ohjelmien kärkijoukkoon. Jaksot ovat yleensä keränneet yhtä suuren kuuntelumäärän useamman vuoden aikana”, kommentoi Yle Puheen ohjelmapäällikkö Olli Junes.
Kuulijat ovat toivottaneet ohjelman tervetulleeksi puolitoista vuotta kestäneeltä tauolta. Tekijä itse on imarreltu hyvästä avauksesta.
“On varmaan ollut patoutunutta kysyntää, koska olin pitkään poissa. Vaikka ohjelman muoto onkin monologi, on yhteydenpito kuulijoiden kanssa ollut tiivistä. Yleisön kanssa on ollut tosi kivaa kommunikoida. Koen saavani yleisön tuen työhön”, Jari Sarasvuo kiittelee kuulijoitaan.
Syksyn aikana Sarasvuon monologeissa tullaan kuulemaan elämän suurista teemoista, kuten parisuhteesta, mielenterveydestä ja addiktioista.
“Olen ottanut tavaksi, että teen joka kaudella uuden version samasta teemasta. Siinä välissä on eletty elämää ja saatu uutta näkemystä, joten sisältö on aina erilainen”, Sarasvuo kertoo.
Myös Sarasvuon syyskauden toista jaksoa kuunnellaan vilkkaasti. Rakkaus on kaaosta on vajaan vuorokauden aikana ehtinyt kerätä jo yli 6 200 kuuntelua Yle Areenassa.
“On todennäköistä, että tällä kaudella rikotaan Yle Puheen kuuntelu ennätyksiä Areenassa”, Olli Junes arvioi.
Jari Sarasvuon ohjelma kuullaan Yle Puheessa maanantaisin klo 13.00. Yle Areenassa julkaistaan puoli tuntia pidempi versio samana päivänä klo 15.00. Kaikki Sarasvuon monologit on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Yle haastaa muut mediayhtiöt mukaan #Häirinnästävapaa Suomi -kampanjaan

Oikeusministeriö on käynnistänyt kampanjan #Häirinnästävapaa Suomi. Yle lähtee mukaan kampanjaan ja haastaa myös muut mediayhtiöt osallistumaan. 
“Mediayhtiöilla on työnantajina ja luovan alan työllistäjinä erityinen rooli ja myös erityiset mahdollisuudet edistää hyvää ja häirinnästä vapaata työelämää.Toivomme, että muut mediatalot tarttuvat haasteeseen ja liittyvät mukaan oikeusministeriön kampanjaan”, sanoo Ylen HR-, viestintä- ja strategiajohtaja Gunilla Ohls
Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin hyviä toimintamalleja, joilla seksuaaliseen häirintään voidaan puuttua yrityksissä, yhteisöissä ja organisaatioissa. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot julkistavat sitoutumisensa puuttua häirintätilanteisiin. Ne myös kertovat toimintamalleista, joilla tilanteisiin puututaan ja häirintää ehkäistään. 
Ylellä on nollatoleranssi häirintään. Häirintää ehkäisee sen julkitulo ja siihen tarttuminen.
“Yle haluaa olla työpaikka, jossa jokainen kiusaamis- tai häirintätapaus selvitetään. Meillä on myös selkeät ohjeet ja toimintatavat kiusaamistapausten selvittelyyn. Tavoitteemme on, että kynnys ilmoittaa häirinnästä on todella matalalla ja että kaikki tietävät, kuinka mahdollisissa kiusaamis- ja häirintätapauksissa toimitaan”, Ohls sanoo.
 
Ylen eettiset ohjeet velvoittavat yleläisten lisäksi myös Ylen kumppaneita. Esimerkiksi tuotantoyhtiöt sitoutuvat yhteistyössä Ylen kanssa – sopimusten liitteenä on ns. kumppanuussitoumus – noudattamaan lakeja, säädöksiä ja yleisesti hyväksyttyjä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joihin kuuluvat mm. tasa-arvolaki ja sen kielto syrjinnästä.
Kampanjan on käynnistänyt oikeusministeri Antti Häkkänen, jonka mukaan pelkkä lainsäädäntö ei ole riittävä työkalu estämään häirintää ja puuttuminen häirintään edellyttää toimenpiteitä jokaiselta. 
Oikeusministeriö: #Häirinnästävapaa Suomi

Merja Ylä-Anttila Yleisradion toimitusjohtajaksi

Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityisen sektorin palvelukseen. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1.9.2018
Merja Ylä-Anttilalla on vankka, yli kolmenkymmenen vuoden kokemus media-alalta.
Ylä-Anttila on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana ja viimeiset kolme vuotta Bonnier Broadcastingin tytäryhtiön Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtajana. Viime vuosina hän on johtanut menestyksekkäästi useita vaativia uudistus- ja muutoshankkeita media-alalla.
Yhtiön hallitus korosti toimitusjohtajan valinnassa Ylä-Anttilan pitkää johtajakokemusta sekä vahvaa näkemystä media-alalta.
“Merja Ylä-Anttilassa yhdistyy kokemus, osaaminen ja johtajuus. Hän tuntee alan sekä Ylen toiminnan hyvin. Hänellä on selkeä käsitys yhteiskunnallisten ja teknologisten paineiden aiheuttamista kehitystarpeista. Johtajana Ylä-Anttila on innostaja”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.
“Hallitus on vakuuttunut, että Ylä-Anttilalla on syvällinen ymmärrys julkisen palvelun median ja Ylen roolista yhteiskunnassa.Ylä-Anttila on erinomainen yhteiskunnallisten verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Toivomme, että hän pystyy myötävaikuttamaan siihen, että Suomen media-alan sisäinen yhteistyö syvenee ja laajenee.”
Ylen toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa ja vastata hallitukselle toiminnan tuloksellisuudesta. Toimitusjohtaja huolehtii myös Ylen hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanosta yhdessä hallituksen kanssa. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii yksiköiden ja yhteisten toimintojen johtajista koostuva johtoryhmä. Ylen sisältöpäätökset kuuluvat Ylen vastaaville toimittajille, kuten tähänkin asti.
“Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän”, kertoo Merja Ylä-Anttila.
“Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa. Sen kokemuksen voin tuoda mukanani Yleisradioon.”
“Nyt kun media Suomessakin on joutunut kovaan kansainväliseen kilpailuun, on yhteistyö julkisen palvelun ja kaupallisen median välillä entistä tärkeämpää. Me tarvitsemme  Suomessa hyvin toimivaa kotimaista mediaa, joka kykenee tarjoamaan suomalaisille parhaat mahdolliset sisällöt”, Merja Ylä-Anttila sanoo.
Ylen hallitus käynnisti uuden toimitusjohtajan haun tammikuussa, kun Lauri Kivinen ilmoitti jättävänsä yhtiön tämän vuoden aikana. Ylen toimitusjohtajaa haettiin ensimmäistä kertaa suorahaun lisäksi myös avoimella haulla. Lauri Kivinen jatkaa toimitusjohtajana elokuun 2018 loppuun.

Ylen tulos vuodelta 2017 oli suunnitellusti ylijäämäinen

Ylen talous pysyi edelleen tasapainossa. Yle-veron tuotot pysyivät edellisvuosien tasolla, mutta kulut olivat edellisvuotta pienemmät.
Vuonna 2017 Ylen liikevaihto oli 472,3 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 0,3 prosenttia. Kaikki tuotot yhteensä olivat 475,0 miljoonaa euroa.  Tuotoista Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa euroa eli 97,2 prosenttia. Yle-veron tuotot pysyivät samana kuin kolmena edellisenä vuotena.
Tilikauden ylijäämä oli 6,9 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tappio oli 2,9 miljoonaa euroa. Tulosvaihtelun pääasiallinen syy on joka toinen vuosi toistuvat suuret urheilutapahtumat. Hallintoneuvoston linjaus on, että vuotuiset tulosvaihtelut kattavat toisensa.
“Vuodelle 2017 olimme budjetoineet 5 miljoonaa euroa ylijäämää, mutta tulos muodostui kuitenkin hiukan ennakoitua suuremmaksi, koska tietyt kehitysprojektit lykkääntyivät”, sanoo Ylen talousjohtaja Maisa Hyrkkänen.
Henkilöstön määrä laski edelleen
Ylen henkilöstön määrä on laskenut usean vuoden ajan. Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2017 lopussa 2 786. Kaikissa työsuhteissa henkilötyövuosia kertyi yhteensä 3 333, mikä on 157 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Poistot ja kulut ilman rahoituseriä olivat 467,9, mikä on 8,2 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna (476,1). Henkilöstökulut olivat 222,6 miljoonaa euroa ja niiden osuus kaikista kuluista oli 47,6 prosenttia. Henkilöstökulut laskivat 4,1 prosenttia edellisestä vuodesta.
Yle on lisännyt ohjelmahankintoja yhtiön ulkopuolelta parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti. Esitys- ja tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät poistot ja muut kulut olivat yhteensä 88,0 miljoonaa euroa. Yle tarjosi eri välineissään kotimaisia ohjelmia 30,2 miljoonan euron arvosta. Urheilun ja ulkomaisten ohjelmien esityskorvaukset olivat 21,0 miljoonaa euroa. Sen lisäksi maksettiin musiikkiin ja radioon liittyviä esityskorvauksia, esitysoikeuspalkkioita, uusintakorvauksia sekä muita ohjelmiin liittyviä oikeusmaksuja kaikkiaan 36,8 miljoonan euron edestä.
Liiketoiminnan muihin kuluihin liittyviä suurimpia eriä olivat ulkopuolisilta ostetut palvelut, joita Yle hankki 63,6 miljoonalla eurolla. Näitä olivat muun muassa tietotekniset palvelut, tuotantopalvelut, kiinteistöpalvelut sekä korjaus- ja huoltotyöt.
Ylen investoinnit vuonna 2017 olivat yhteensä 19,8 miljoonaa euroa, mikä on 5,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpiin investointeihin kuuluivat Pasilan kiinteistöremontit, radioyksiköiden uudistaminen sekä järjestelmähankkeet. Yle panosti vuoden aikana merkittävästi myös verkkopalvelujen kehittämiseen.
Ylen hallitus hyväksyi yhtiön tilinpäätöksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kokouksessaan 21.3.2018. Ylen hallintoneuvosto käsittelee tilinpäätöstä 3.4.2018 ja antaa huhtikuun aikana kertomuksen eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuodelta 2017

Ylen vuosi 2017: Isoja elämyksiä kaikille, koukuttavia sisältöjä nuorille

Yle tarjosi vuonna 2017 yhdistäviä, isoja elämyksiä kaikille suomalaisille, mutta myös uusia ja kiinnostavia sisältöjä nuorille. 
Vuonna 2017 Yle saavutti keskeiset asiakkuustavoitteensa: Ylen sisällöt ja palvelut tavoittivat joka päivä 54 prosenttia ja joka viikko 76 prosenttia alle 45-vuotiaista. Kaikista suomalaisista Yle tavoitti joka viikko 93 prosenttia. Ylen verkkopalveluissa käytetty aika kasvoi yli 10 prosentilla.
“Vuosi 2017 oli meille monien onnistumisten vuosi. Pystyimme tuottamaan suomalaisille sisältöjä, jotka kiinnostivat heitä kuten Suomi 100 -tarjonta tai vaalisisällöt. Yle on suomalaisille tärkeä, ja uutisemme koetaan erittäin luotettaviksi. Onnistuimme viime vuoden aikaan myös tavoittamaan nuoria aiempaa paremmin”, iloitsee toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Nuoret tavoitetaan parhaiten verkossa
Vuoden 2017 asiakkuustuloksista käy ilmi, että yhä useampi nuori on löytänyt Ylen sisällöt. Nuorten kiinnostus Ylen sisältöihin on kasvanut selvästi ja he viettävät niiden parissa yhä enemmän aikaa. Tavoittavuus on parantunut erityisesti Ylelle perinteisesti vaikeassa 15–29-vuotiaiden kohderyhmässä.
“Tavoitimme joka päivä yli puolet alle 45-vuotiaista suomalaisista. Se on hyvä tulos nykypäivän ylenpalttisen runsaassa, kilpaillussa ja koukuttavassa mediaympäristössä. Järjestelmällinen työ kantoi hedelmää”, toteaa Lauri Kivinen.
Nuoria kiinnostivat vuonna 2017 nuorten omasta elämästä kertovat sarjat kuten draamat Skam ja Uusi päivä sekä sairaalaan sijoittuva Syke ja reality Au pairit.
E-urheilusta kertova draama Nörtti: Dragonslayer666 oli yksi Yle Areenan hiteistä yli 1,2 miljoonalla startillaan. Yle Areenassa alle 45-vuotiaita kiinnostivat myös draamasarja Kimmo sekä Siskonpedin sketsit.
MM-hiihdot, presidentti Koiviston hautajaiset, Linnan juhlat
Vuoden seuratuimpia sisältöjä Ylellä olivat isot urheilukisat ja Suomi 100 -juhlallisuudet. Lahden MM-hiihdon ohella yleisurheilun MM-kisat Lontoosta kiinnostivat miljoonayleisöjä.
Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset keräsivät suomalaiset toukokuussa ruutujen ääreen. Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän paraatiin ja Linnan juhliin, joka perinteiseen tapaan keräsi vuoden suurimmat katsojaluvut.
Vuoden isoja ohjelma- ja sisältökokonaisuuksia olivat kuntavaalien lisäksi Suomen  juhlavuoden ohjelmisto upeaa luontoa esittelevistä Meidän maamme -maisemista mittaviin ja kiitettyihin Urheilu-Suomeen ja Kirjojen Suomeen. Yle myös vietti yhteistä Hulahula-juhannusjuhlaa suomalaisten kanssa kautta maan.
Joulukuussa Yle osti pysyvät oikeudet Aki Kaurismäen elokuviin, jotka esitettiin vuodenvaihteen aikaan Yle Teemalla ja Yle Areenassa. Kaurismäen elokuvat ovat milloin tahansa katsottavissa Yle Areenassa.
Kansainvälinen kiinnostus Ylen sisältöihin kasvoi. Luonnosta kertova Eränkävijät sekä rikosdraamasarja Sorjonen on myyty jo kymmeniin maihin, ja lasten animaatio Albi Lumiukko valloittaa Aasian markkinoita.
Vuonna 2017 Yle TV1 oli edelleen katsotuin tv-kanava ja Yle Radio Suomi kuunnelluin radiokanava. Yle Areena valittiin Taloustutkimuksen mittauksessa viidettä kertaa peräkkäin Suomen arvostetuimmaksi verkkobrändiksi.
Ylen yleisösuhteen keskeiset tunnusluvut ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Asiakkuustiedot käyvät ilmi Ylen asiakkuudet 2017 -katsauksesta.
Ylen hallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 21.3. Yle julkaisee verkkosivuillaan hyväksytyn Tilinpäätöksen ja vuoden 2017 taloudelliset tunnusluvut sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Linkit

Krista Taubert Ylen ulkomaantoimituksen päälliköksi

Krista Taubert Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Krista Taubert on nimetty Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ulkomaantoimituksen päälliköksi. Taubert aloittaa tehtävässään 19.3.2018.
Ulkomaantoimituksen päällikkönä Krista Taubert vastaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ulkomaanjournalismista ja sen kehittämisestä. Taubertin vastuulle kuuluu muun muassa Ylen kirjeenvaihtajien verkosto ja hän toimii ulkomaantoimituksen esimiehenä. Koulutukseltaan Taubert on yhteiskuntatieteiden maisteri.
Taubertilla on vankka kokemus monipuolisista journalistisista vastuutehtävistä. Hän on työskennellyt Ylessä vuodesta 1997. Tällä hetkellä Taubert työskentelee vastaavana tuottajana Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan Lähetykset-osastolla, jossa hänen vastuualueenaan ovat Ylen TV-uutisetAamu-tv, sää ja Puoli Seitsemän. Taubert on työskennellyt aiemmin myös A-studion toimitusihteerinä ja ulkomaantoimittajana. Vuosina 2008–2012 hän teki toimittajan töitä Washingtonissa.
Uudessa tehtävässään Taubert raportoi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajalle Riikka Venäläiselle.

Mika Rahkonen Ylen strategiapäälliköksi

Mika Rahkonen, Kuva: Yle
Ylen uudeksi strategiapäälliköksi on valittu Mika Rahkonen. Rahkonen aloittaa työnsä  HR-, viestintä- ja strategiaosastolla 1.3.2018.
Mika Rahkosella on vankat näytöt strategisesta työskentelystä ja kehitystehtävistä sekä journalismista eri välineissä Ylessä. Tällä hetkellä hän työskentelee Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehittämisen päällikkönä. Hän on ollut mm. pystyttämässä Uutisvahdin ja Yle Kioskin.
“Rahkosella on erinomainen  toimintaympäristön tuntemus ja hyvät kansainväliset suhteet, hän on mm. EBU:n Digitaalisen komitean jäsen. Henkilönä Rahkonen on luova ja innostava. Uskon, että Mikan johdolla voimme kehittää Ylessä ennakoivaa ja nopeasti reagoivaa strategia-työskentelyä”, sanoo Ylen HR-, viestintä- ja strategiajohtaja Gunilla Ohls.
“Yleisöjen jatkuvasti parempi palvelu on ykkösasia, myös strategiatyössä. Strategian ja tavoitteiden pitää olla selkeitä ja iskeviä. Jos ihmiset eivät muista tavoitteita, niillä ei tee mitään. Strategisessa ajattelussa pitää olla koko ajan nokka kohti yksinkertaisempaa. Uudessa työssäni haluan ensimmäiseksi tutustua muihin yksiköihin tarkemmin”, sanoo Mika Rahkonen.
Uudessa tehtävässään Rahkonen ja hänen tiiminsä vastaavat yhtiön strategisesta suunnittelumallista sen kehittämisestä ja toimeenpanosta sekä toimintaympäristöanalytiikasta ja tiedolla johtamisen kehittämisestä. Työ vaatii erinomaista kykyä toimia verkostomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä Ylen yksiköiden kanssa. Se edellyttää myös laajaa kontaktiverkostoa sekä kotimaassa että ulkomailla.
Strategiapäällikkö raportoi HR-, viestintä- ja strategiajohtaja Gunilla Ohlsille.

Yle Areena on vuoden 2017 arvostetuin suomalainen verkkobrändi

Yle Areena on valittu jälleen kerran arvostetuimmaksi suomalaiseksi verkkobrändiksi.
Taloustutkimuksen Verkkobrändien Arvostus ja Suosittelu Suomessa -tutkimuksessa.
Yle Areena sijoittui ensimmäiseksi jo viidettä vuotta peräkkäin tunnetuimpien suomalaisten verkkobrändien joukossa.
Tutkimuksen mukaan Yle Areenalla on erittäin korkea tunnettuus: lähes yhdeksän kymmenestä internetin viikkokäyttäjästä tuntee brändin. Vastaajat kehuvat Areenaa hyväksi, toimivaksi ja monipuoliseksi palveluksi. Erityisesti korostetaan mahdollisuutta katsoa sen sisältöjä silloin kun itselle sopii.  Areenan sisältöjä vastaajat luonnehtivat laadukkaiksi.
Yle Areenan ohjelmapäällikkö Cilla Lönnqvist on ilahtunut siitä, että Areena pitää ykköspaikan vuosi vuoden perään.
“Suomalaisten arvostus on hienoin tunnustus, jonka voimme saada. Pyrimme koko ajan laajentamaan Areenan tarjontaa ja parannamme ohjelmien katselu- ja kuunteluoikeuksia. Kehitämme Areenaa niin, että se palvelee jokaista käyttäjää juuri oikealla sisällöllä oikealla hetkellä ja oikealla tavalla”, sanoo Lönnqvist.
Yle Areenan tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Viimeksi Ylen ja tekijänoikeusjärjestöjen sopimuksen ansiosta katsottaviksi tulivat mm. Ylen omatuotantoiset suosikkisarjat. Jatkossa Yle Areenasta tulee myös yhä tärkeämpi Ylen tapahtumasisältöjen ja audiosisältöjen jakelukanava. Niinikään Areenan käyttökokemusta kehitetään personoinnin avulla.
Myös Yle-brändi samoin kuin Ylen Elävä arkisto menestyivät erinomaisesti mittauksessa. Elävää arkistoa käyttäjät kiittivät nostalgian monipuoliseksi aarrearkuksi.
Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkkobrändien arvostus Suomessa 2017 -tutkimuksen omana tuotantonaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa. Verkkobrändien arvostusta on tutkittu vuodesta 2001 alkaen.

Yle tavoittaa verkkopalveluillaan yhä useampia – myös nuorten tavoittavuus kasvussa

KMK
Yle on saavuttanut keskeiset asiakkuustavoitteensa tuoreimman KMK-tutkimuksen mukaan. Tavoittavuus on kasvanut erityisesti alle 45-vuotiailla ja verkkopalveluissa.
Yle tavoittaa viikoittain 86 prosenttia alle 45-vuotiaista ja päivittäinkin 54 prosenttia. Nousua on ollut erityisesti Ylelle perinteisesti vaikeassa ikäryhmässä, 15–29-vuotiaissa.
Tavoitamme suomalaisia enemmän nyt kuin vuosi sitten. Koko väestöstä Yle tavoittaa 76 prosenttia joka päivä ja 93 prosenttia joka viikko.
Erityisesti verkko- ja mobiilipalveluiden tavoittavuudessa on nousua. Yle Areenasta nuoret ovat löytäneet hyvin esimerkiksi SkaminUuden päivän ja Nörtti: Dragonslayer666:n. Tulosten mukaan myös uutissisällöt ovat tavoittaneet nuoria aiempaa paremmin.
Yle on suunnitelmallisesti kehittänyt Areenan käyttökokemusta. Areena on käytetyin ja arvostetuin kotimainen verkkomedia.
Suomalaiset arvostavat Yleä
Ylen palveluiden kiinnostavuus on kasvanut kaikissa alle 60-vuotiaiden ryhmissä.
Henkilökohtainen tärkeys on kaikkiaan säilynyt viime vuoden tasolla, se on kasvanut hieman nuorilla naisilla ja puolestaan hieman laskenut yli 60-vuotiailla. Merkityksestä henkilökohtaisessa mediankäytössä Yle saa suomalaisilta arvion 6,8/10.
Ylen yhteiskunnallisesta merkityksestä suomalaiset antavat arvosanan 8/10. Tulos on pysynyt viimevuotisella tasolla.
Yle mittaa tavoittavuutta Kanava- ja palvelumielikuva- eli KMK-tutkimuksella kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tutkimuksesta vastaa Älykäs data ja asiakkuus -tiimi. Syksyn 2017 tutkimuksen tiedonkeruun toteutti Taloustutkimus, ja siihen osallistui 2 540 henkilöä.