Ylä-Karjala –lehdelle Viestinnän teko 2016 -kunniakirja Pohjois-Karjalassa

ea_saarelainenanu

Anu Saarelainen vastaanotti Elli Aaltosen luovuttaman tunnustuksen 28.11.2016 Joensuussa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vuoden 2016 Viestinnän teko -kunniakirjan Pohjois-Karjalassa Ylä-Karjala –lehdelle harvaan asutun maaseudun palvelujen, elinvoiman ja asukkaiden osallisuuden esille nostamisesta lehden jutuissa ja artikkeleissa.

Tänä vuonna palkitaan maakunnittain lehti, joka on toiminnallaan, jutuillaan ja artikkeleissaan pitänyt huolta siitä, että maaseudun harvaan asutut alueet  ovat esillä ja alueilla asuvien ihmisten ääni on päässyt kuuluville. Muun muassa liikenneyhteydet, palvelujen häviäminen, kaupan, postin, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työpaikkojen siirtyminen pois sekä nuorten koulutuspaikkojen väheneminen aiheuttavat maakunnan pääkaupungista syrjemmillä alueilla omat haasteensa. Ylä-Karjala –lehti on tehnyt arvokasta työtä maaseudun äänen kuulumiseksi niin maakunnan kuin Suomen päätöksenteossa ja on näin antanut harvalla alueella elämiselle ihmisen äänen ja kasvot Pohjois-Karjalassa.

Viestinnän teko -kunniakirja myönnetään yksityiselle henkilölle, yhteisölle, yritykselle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka viestinnän toimenpitein on tukenut aluehallintoviraston keskeisten tavoitteiden eli oikeusturvan, hyvinvoinnin tai turvallisuuden toteutumista.

Ylijohtaja Elli Aaltonen luovutti tunnustuksen toimittajien joulutilaisuudessa 28.11.2016 Joensuussa.

Destian Via valittu 2. parhaaksi asiakas- ja sidosryhmälehdeksi

2016-11-25-12_23_33-via-02_2016

Destian julkaisema Via on valittu 2. parhaaksi asiakas- ja sidosryhmälehdeksi ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n järjestämässä vuosittaisessa Lehtipäivässä. Yli kaksikymmentä kertaa järjestettyyn Lehtipäivään osallistui tänä vuonna 26 eri julkaisua.

Tuomariston mukaan Destian Via on monipuolinen ja ammattitaitoisesti tehty lehti, jonka vaikutelma on nykyaikainen ja toimiva. Raati toteaa arviossaan, että itsevarma ulkoasu kertoo ensisilmäyksellä, mistä lehdessä on kyse ja antaa vaikutelman dynaamisesta ja luotettavasta organisaatiosta. Lehti vahvistaa organisaation brändiä ja puhuu samaa kieltä sen kanssa.

– Olemme iloisia ja kiitollisia saamastamme tunnustuksesta. Via on Destian viestinnän lippulaiva, joka pyrkii kertomaan houkuttelevasti ja selkeästi infra-alasta ja toteuttamistamme asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme elämää helpottavista ratkaisuista. Tavoitteemme on tuoda projektimme, jotka ovat usein pitkäaikaisia ja haastavia, ihmisten kautta inhimilliseen ja ymmärrettävään muotoon. Viassa esittelemme laajasti osaamistamme sekä työntekijöitämme ja kumppaneitamme ihmisinä työn parissa, aitoina tositoimijoina, kertoo Destian viestintäpäällikkö Johanna Otranen .

Viaa on kehitetty monin tavoin viimevuosien aikana. Julkaisun konseptia on terävöitetty mm. teemoittamalla jokainen numero, lisäksi osaajia aina kesätyöntekijöistä ylimpään johtoon on nostettu entistä enemmän esiin. Via on myös viety verkkoon, jotta sen laadukasta sisältöä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaikessa Destian viestinnässä.

Destia toteuttaa Vian yhteistyössä A-lehdet Dialogin kanssa. Via ilmestyy kolme kertaa vuodessa paperisena lehtenä sekä lisäksi digitaalisessa muodossa Destian verkkosivustolla.

Lehtipäivässä parhaana asiakas- ja sidosryhmälehtenä palkittiin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön julkaisema Viesti ja kolmannelle sijalle ylsi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Presiis.

Via digi

JSN:n päätökset 16.11.2016 kokouksesta: vakava huomautus, langettava ja neljä vapauttavaa

Helsingin Sanomat toimi vastuullisesti käsitellessään lapsen sairastumista

Helsingin Sanomat osoitti riittävää harkintaa lapsen tunnistetietojen julkaisemisessa. Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan 16.11. vapauttavan päätöksen Helsingin Sanomille jutusta, jossa käsiteltiin tunnettua rokotusten vastustajaa ja kerrottiin myös hänen lapsensa sairastumisesta rokotteen takia.

Lehti kertoi lapsesta osana rokottamisen vastaista keskustelua ja toi ilmi, miten lapsen sairastuminen vaikutti hänen äitinsä rokotusvastaisten näkemysten syntymiseen ja siitä seuranneeseen laajaan rokotusvastaiseen julkisuuteen. Jutun tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Jutussa mainittu henkilö on julkisuudessa aktiivisesti vastustanut rokottamista ja tuonut esiin siihen liittyviä omia kokemuksiaan, joten hänen oli siedettävä rokotenäkemystensä kriittistäkin käsittelyä tiedotusvälineissä. Sen sijaan lehti oli velvollinen harkitsemaan lapsen osalta huolellisesti tietojen julkaisemista, vaikka niitä oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin. Neuvoston mukaan Helsingin Sanomat oli näin tehnytkin. Helsingin Sanomat ei julkaissut lapsesta kuvaa, eikä se tuonut esiin lapsen nimeä, sukupuolta tai nykyistä ikää, vaikka ne oli äidin aloitteesta tuotu julkisuuteen useita kertoja aiemmin.

Kyseessä oli neljäs kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Neuvosto on viitannut päätökseen tänä vuonna kolmessa langettavassa ratkaisussa, jotka ovat perustuneet Journalistin ohjeiden mutta myös periaatelausuman rikkomiseen.

Neuvosto: Lukijaäänestykset eivät sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn

Julkisen sanan neuvosto ratkaisi Helsingissä 16.11. pidetyssä kokouksessaan yhteensä kuusi kantelua. Neljästä tapauksesta neuvosto antoi vapauttavan ratkaisun, kahdesta langettavan ratkaisun.

Neuvosto antoi vapauttavan päätöksen tapauksesta, jossa Ilta-Sanomien nettiäänestys Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi. Neuvosto kuitenkin toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkein aiheiden käsittelyyn.

Ilta-Sanomat sai toisen vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin pahoinpitelystä, jonka tekijä myöhemmin kuoli. Jutussa ei ollut virhettä, ja se käsitteli pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Ruotsinkielinen Yle sai niin ikään vapauttavan päätöksen. Se oli lähettänyt haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska tässä tapauksessa haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Radio Suomipopille vakava huomautus sekä langettava päätös

Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan kaksi langettavaa päätöstä Radio Suomipopille. Toinen niistä oli vakava huomautus radion aamuohjelmalle. Kyseessä oli vasta kolmas neuvoston koskaan antama vakava huomautus.

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa. Neuvosto piti Journalistin ohjeiden rikkomusta vakavana, koska se tapahtui uutislähetyksessä, koska se oli harkittua ja toistuvaa ja koska sama ohjelma oli saanut äskettäin langettavan päätöksen vastaavanlaisesta ihmisarvon loukkaamisesta.

Radio Suomipopin aamuohjelmat ovat saaneet ihmisarvon loukkaamisesta aiemmin jo kaksi langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä.

Suomipop sai toisen langettavan päätöksen iltapäiväohjelmasta, jossa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Jarno Lappalainen Vihreiden viestintäsuunnittelijaksi

Vihreiden puoluehallitus on valinnut Vihreiden uudeksi viestintäsuunnittelijaksi tekniikan kandidaatti Jarno Lappalaisen 16.11.2016 alkaen.

Viestintäsuunnittelijan tehtävä painottuu poliittisten sisältöjen ja viestinnän rajapintaan. Tehtäviin kuuluu myös mediaviestintä ja mediasuhteet.

Lappalainen, 29, on aiemmin toiminut muun muassa projektinjohto- ja myyntitehtävissä Tussitaikurit Oy:ssä, viestintätehtävissä Uusi energiapolitiikka -hankkeessa sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana. Lappalainen on espoolainen vihreä aktiivi ja on toiminut Vihreissä puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajana ja työllisyystyöryhmän puheenjohtajana. Hän on myös Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen.

– Nyt jos koskaan tarvitsemme poliittisen viestinnän osaajia, joilla on kyky kertoa poliittisista vaihtoehdoista uusilla tavoilla, jotka kiinnostavat, koskettavat ja innostavat ihmisiä mukaan vaikuttamaan tulevaisuuden suuntaan. Jarno Lappalaisen monipuolinen viestinnän ja poliittisten sisältöjen osaaminen on tässä työssä suureksi hyödyksi. Lappalainen on loistovahvistus Vihreiden viestintään, sanoo Vihreiden viestintäpäällikkö Henna Hakkarainen.

Viestintätiimi suunnittelee, kehittää, koordinoi ja toteuttaa Vihreiden ulkoista ja sisäistä viestintää. Vihreiden viestintätiimissä jatkavat viestintäpäällikkö Henna Hakkarainen sekä viestintäsuunnittelijat Ville-Veikko Mastomäki ja Emmi Riikonen.

Talouselämän päätoimittajaksi Emilia Kullas

Talouselämän uudeksi päätoimittajaksi on nimitetty Emilia Kullas, 45.

Hän on viimeksi työskennellyt Talouselämän väliaikaisena päätoimittajana, sitä ennen toimituspäällikkönä ja Sijoituselämä-osiosta vastaavana uutispäällikkönä. Hän on kirjoittanut työnsä ohella kaksi sijoittamisaiheista kirjaa.

”Emilia Kullaksen tärkeänä tehtävänä Talouselämässä on johtaa hieno sisältöbrändi kohti digitaalista tulevaisuutta ja rakentaa osaltaan Alma Talentin toimitusten yhteistyötä” sanoo Alma Talentin toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori .

”Talouselämä auttaa lukijoitaan ymmärtämään, mistä talouden ja yhteiskunnan muutoksessa on kysymys. Näinä aikoina laatujournalismin ja analyysin merkitys kasvaa, myös median digitaalisissa muodoissa”, sanoo Emilia Kullas .

”Lukija valitsee itse, missä muodossa ja milloin hän mediaa kuluttaa. Jatkossa Talouselämä palvelee entistä paremmin, kaikissa muodoissa”, Kullas jatkaa.

Emilia Kullas raportoi tehtävässään Juha-Petri Loimovuorelle.

Yle aloittaa yt-neuvottelut Yle Tuotanto ja Design -osastolla

Yle käynnistää suunnittelun oman tuotantotyön vähentämiseksi ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osastolla. Neuvottelujen piirissä on osaston koko toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilöstö, eli 439 henkilöä, joista Helsingissä työskentelee 289 ja Tampereella 150. Yhtiön suunnitelmat johtaisivat toteutuessaan enintään 145 henkilön irtisanomiseen.
Neuvottelujen taustalla on parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus, jonka mukaan Yle lisää myös palveluostoja ulkopuolisilta toimijoilta. Taustalla ovat myös Ylen uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.
“Ylen tuotantopalvelut on perinteisesti ollut täyden palvelun palveluorganisaatio. Suunnitelmana on vähentää omaa kiinteää resurssia ja ostaa enemmän palveluita. Toisaalta haluamme varmistaa, että Ylelle jää myös vahva ja osaava oma tuotanto”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.
Yle Tuotanto ja Design -osasto vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta. Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt suunniteltavat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

Parhaat kaupunkilehdet palkittiin

96491
Sanomalehtien Liiton järjestämän Kaupunkilehtikilpailun voittajat on palkittu. Kilpailussa valittiin vuoden parhaat kaupunkilehdet, kaupunkilehtijutut ja kaupunkilehtikuvat. Voittajat palkittiin Sanomalehtien Liiton Suurilla Lehtipäivillä Porvoossa 3.11.2016.
Uusi Rovaniemi vuoden paras kaupunkilehti
Vuoden 2016 paras kaupunkilehti on Uusi Rovaniemi. Tuomariston mukaan lehden uskottava ote journalismiin pysyy vankan tasaisena, ja lukijalle jää ammattimainen kuva. Lehden ilme on raikas. Isojen kuvien sommittelussa lehden visuaalinen osasto uskaltaa käyttää mielikuvitusta. Lehti onnistuu osallistamaan lukijoitaan hyvin.
Toiseksi kilpailussa sijoittui Tamperelainen ja kolmanneksi Epari. 
Kymmenen parhaan kaupunkilehden joukkoon sijoittuivat lisäksi Helsingin Uutiset, Karjalan Heili, Kuopion kaupunkilehti, Lounais-Lappi, Länsiväylä, Uusi Lahti ja Vekkari.
Vuoden parhaaksi verkkolehdeksi valittiin Karjalan Heili.
 
Parhaat kaupunkilehdet valitsi tänä vuonna raati, jossa oli mukana Turun ammattikorkeakoulun journalismin ja mainonnan suunnittelun erikoistumisen opiskelijoita ohjaajinaan Tuomas Mustikainen ja Erkki Mikkola sekä päätoimittajat Petri Piipari ja Janne Rantanen.
Vuoden kaupunkilehtijutun kirjoitti Aimo Salonen
Kaupunkilehtijuttukilpailun voitti toimittaja Aimo Salosen Karjalan Heilissä julkaistu juttupaketti Ladasta en luovu enkä digikuvia ota sekä Melkein joka kerta se Lada tulee vastaan. Jutuissa nuoruus ja vanhuus sekä menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat suorastaan hellyttävällä tavalla. Teksti ei elämöi eikä huuda, vaan antaa äänen haastatelluille.
Juttukilpailun toisen palkinnon sai Satakunnan Viikon tuottaja Sanna Jääskeläinen jutullaan Pakolaisen sukua. Kolmanneksi kilpailussa tuli Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti Petteri Kankkusen kolumni VO2max vai PS2max?
Voittajat valitsi viestintäalan yrittäjä, toimittaja Ilkka Vänttinen.
Johanna Erjonsalolle jälleen kaksi palkintoa kuvakisassa
Valokuvaaja Johanna Erjonsalon kuva Helsingin Uutisten juttuun Tanssikonkari kisaa ensi kertaa baletissa on Vuoden kaupunkilehtikuva. Perustelun mukaan voittajakuvassa voi aistia urheilullisuutta, ketteryyttä ja voimaa. Kuva on upeasti sommiteltu, hyvin valaistu ja terävä, vaikka kohde on ilmassa vain nopean hetken. Varjo luo kuvaan hienon tunnelman.
Johanna Erjonsalo sai myös kilpailun toisen sijan Länsiväylässä julkaistulla kuvallaan jutussa Asunnottomuus uhkaa räjähtää käsiin. 
Kolmanneksi sijoittui Pia Rauhalammin kuva, joka on julkaistu Satakunnan Viikon jutussa Rohkeasti erilainen pari.
Parhaat kaupunkilehtikuvat valitsi vuoden 2015 uutiskuvan ottanut KSF Median valokuvaaja Niklas Tallqvist.

Kimmo Sasi aloittaa viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstellerin johtavana neuvonantajana 3.11.2016

sasi-kimmo-web1-600x600

Kimmo Sasilla on yli 30 vuoden monipuolinen kokemus niin kansanedustajan kuin ministerinkin tehtävistä. Hän tuntee päätöksenteon hyvät käytännöt ja valmisteluprosessit erittäin hyvin.

”Kimmo Sasi tuo meille politiikan korkeimman tason asiantuntemusta, jota hyödynnämme vaativissa hankkeissa. Sasi auttaa vahvistamaan tarjontaamme tuntuvasti”, kertoo Pohjoisranta B-M:n vaikuttajaviestinnän liiketoiminnasta vastaava johtaja Riku Cavadas .

Sasi kokee uuden tehtävänsä Pohjoisrannassa erittäin kiinnostavana, kun vaikuttajaviestintä toimialana kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Hän uskoo, että vastuullisesti hoidettu edunvalvonta on niin yritysten, päättäjien kuin lainsäädännönkin etu.

”Fiksut yritykset vahvistavat kilpailukykyään investoimalla pitkäjänteiseen ja vastuulliseen edunvalvontaan, jolla edistetään hyvän lainsäädännön valmistelua. Pohjoisranta on tutkitusti Suomen paras viestinnän ja maineenhallinnan asiantuntijatoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen erittäin asiantuntevaa edunvalvontaa. Pohjoisrannan vaikuttajaviestinnän liiketoiminta on kasvanut kahden viime vuoden aikana johdonmukaisesti, ja koko ala elää kasvukautta. Olen erittäin innoissani yhteistyöstämme”, toteaa Kimmo Sasi.

Sasi toimi Kokoomuksen kansanedustajana 1983 lähtien yhtäjaksoisesti 32 vuoden ajan ja Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuosina 1977-2001. Kansanedustaja-aikanaan Sasi toimi mm. valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, suuren valiokunnan varapuheenjohtajana ja Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ennen ministeritehtäviään Sasi johti kokoomuksen eduskuntaryhmää. Sasi toimi Lipposen ensimmäisessä ja toisessa hallituksessa vuosina 1999-2003 liikenneministerinä sekä ulkomaankauppaministerinä. Sasi on koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti, Master of Laws (Columbia University) ja diplomiekonomi.

Pohjoisrannan palvelualueisiin kuuluvat maineenhallinnan ja viestinnän konsultointi, vaikuttajaviestintä, sijoittajaviestintä, mediasuhteet, kriisiviestintä sekä tutkimukset ja analyysit. Pohjoisranta on osa Burson-Marsteller-viestintätoimistoketjua, joka kattaa 110 maata. Burson-Marsteller on osa maailman johtavaa viestintäpalveluyhtiö WPP:tä.

Helmiradio tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti – jo lähes 300 000 kuuntelijaa

13177474_259409177779871_5148747463603790174_n

Toivotut klassikkobiisit erottavat Nelonen Median uusimman valtakunnallisen radiokanavan kilpailijoista. Aikuiseen makuun toimitettu Helmiradio tavoittaa yli 35-vuotiaista naisista lähes yhdeksän prosenttia.

Nelonen Median uusin radiokanava, aikuiseen makuun tehty Helmiradio, on löytänyt viiden ensimmäisen kuukauden aikana yleisönsä. Kanavan 280 000 kuuntelijaa viihtyy taajuudella pitkään, ja yli 35-vuotiaista naisista kanava tavoittaa lähes yhdeksän prosenttia.

”Aikuisten hittikanava rakentuu yhdessä kuulijoiden kanssa, ja yhteisöstä on tullut muutamassa kuukaudessa todella tiivis. Myös Sanoman aikakauslehdet tavoittavat aikuiset naiset erinomaisesti, ja samalle kohderyhmälle suunnattu radiokanava on suuressa mediatalossa iso etu ja kiinnostava konsepti”, ohjelmapäällikkö Satu Risteli sanoo.

Nelonen Median ja Mediatakojien yhteinen radiokanava on valtakunnallinen, mutta alueellisen mainonnan ja ohjelmien myötä kanavalla on myös vahva paikallinen ote. Valtakunnallisen ja pääkaupunkiseudun mainonnan myy Sanoma Media Finlandin mediamyynti, kun taas muusta paikallisesta mainonnasta vastaa Mediatakojat.

Kanavan juontajina ovat aamuisin Ellen Jokikunnas ja Ari Hursti , päivällä Petra Kalliomaa ja iltapäivisin Ile Jokinen . Suosittujen juontajien lisäksi musiikki on kanavalla suuressa roolissa, ja aikuisten hittikanava eroaakin klassikkobiiseihin painottuvalla soittolistallaan muista valtakunnallisista kanavista.

Helmiradiota voi kuunnella Suplassa ja seuraavilla taajuuksilla

Helsinki 88,6 MHz,
Hyvinkää 89,4 MHz
Hämeenlinna 95,2 Mhz
Iisalmi 102,5 Mhz
Joensuu 98,7 MHz
Jyväskylä 107,8 Mhz
Kuopio 92,0 Mhz
Lappeenranta 97,4 Mhz
Loimaa 91,8 Mhz
Oulu 101,0 Mhz
Pori 101,0 Mhz
Salo 88,2 Mhz
Savonlinna 93,6 Mhz
Seinäjoki 101,8 Mhz
Tampere 94,1 Mhz
Turku 89,0 Mhz
Uusikaupunki 88,5 Mhz
Vaasa 91,2 Mhz

Lisää taajuuksia on tulossa lähiaikoina.

Maria Veitola Radio Helsingin sisältöjohtajaksi

maria-veitola-kuva-mitro-ha%cc%88rko%cc%88nen

Maria Veitola (kuva: Mitro Härkönen)

Maria Veitola palaa Radio Helsinkiin ja aloittaa välittömästi uudessa toimessaan sisältöjohtajana. Aiemmin Veitola toimi Radio Helsingin päätoimittajana kuluvan vuoden huhtikuuhun saakka. Radio Helsingin liiketoiminnan ostanut Livelaboratorio Oy lanseeraa kanavan uuden tulemisen alkuvuodesta 2017, jolloin radion toimitilat siirtyvät osoitteeseen Yrjönkatu 3. Samassa rakennuksessa toimivat Livelaboratorio Oy, sen omistaja Muusikkojen liitto ja G Livelab -klubi.

“Olen erittäin innoissani siitä, että pääsen jatkamaan työtäni rakkaassa Radio Helsingissä”, Veitola sanoo. “On todella ihanaa päästä hommiin nyt, kun rakenteet ovat kunnossa ja radiolla on omistaja joka on sitoutunut toimintaan ja sen kehittämiseen.”

Radio Helsingin uusista sisällöistä tiedotetaan myöhemmin. Kuten aiemmin lokakuussa julkistettiin, G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt sopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtaja on Tanja Douglass ja omistaja Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab