Sanomalehtien merkitys yhteiskunnallisten asioiden edistäjänä kasvanut selvästi

newspaper-isolated-11299689494msp

Sanomalehtien toiminta yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin tärkeämpää, ilmenee IRO Researchin syyskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Suomalaisista 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistämisessä. Tulos on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli erityisen suurta 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä (+ 12 prosenttiyksikköä) ja miehissä (+ 8 prosenttiyksikköä).

Samassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemystä siitä, kuinka merkityksellistä sanomalehtien toiminta on paikallisesti. Suomalaisista 85 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä paikallisten asioiden edistäjänä. Luku on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli suurinta 18–34-vuotiaiden keskuudessa (+ 8 prosenttiyksikköä).

Itselleen merkitykselliseksi sanomalehtien sisällön koki neljä viidestä suomalaisesta (78 %). Sanomalehtien merkitys itselle on kasvanut edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

”Elämme monien yhteiskunnallisten muutosten aikaa ja tällaisessa tilanteessa korostuu sekä luotettavan tiedon että erilaisten näkemysten esille tuomisen tarve, jotka molemmat ovat sanomalehtien vahvuuksia. Tuloksissa erityisen hienoa on, että sanomalehtien merkityksen kasvu on voimakkainta aikuisväestön nuoremmassa päässä ja että yhä useampi pitää sanomalehtiä erittäin merkityksellisinä”, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.

Jääkiekon SM-liiga valitsi Fonectan mediamyynnin kumppaniksi

Jääkiekon SM-liiga Oy on valinnut Liiga.fi-sivuston mediamyyntikumppaniksi Fonectan yksinoikeudella. Fonecta myy mainonnan Liiga.fi-sivustolle ja kehittää mainosratkaisuja, kuten natiivimainontaa, yhteistyössä Liigan kanssa.

Suosittu urheilusivusto Liiga.fi tavoittaa 350 000 suomalaista joka viikko.

“Valtaosa sivuston käyttäjistä on hyvin uskollisia kävijöitä, 25–44-vuotiaita miehiä Suomen suurimmista kaupungeista. Yhteistyömme auttaa mainostajia tavoittamaan kiinnostavan ja aktiivisen yhteisön”, kertoo kehitysjohtaja Mikko Ketola Fonectalta.

Liiga on maan ylivoimaisesti seuratuimman urheilulajin ykköstuote. Liigassa pelaa 15 joukkuetta, jotka taistelevat Suomen mestarille myönnettävästä Kanada-maljasta. Kaudella 2015–2016 Liigan runkosarjaa seurasi paikan päällä yhteensä 1 912 403 katsojaa. Pudotuspelien kokonaisyleisömäärä nousi ennätystasolle, lähes 285 000 katsojaan. Syyskuussa alkava runkosarja sisältää yhteensä 450 ottelua. Liigakausi huipentuu maaliskuussa käynnistyviin huippujännittäviin pudotuspeleihin. Suomen mestari on selvillä huhtikuussa.

“Suurimmille mainostajille olemme tuttu, turvallinen ja paras valinta urheilun ystävien tavoittamiseen. Valitsimme Fonectan kumppaniksemme Liiga.fi-sivuston mainontaan, koska haluamme tavoittaa tehokkaammin myös pienemmät ja paikallisesta mainostamisesta kiinnostuneet tahot”, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo.

Tyypillinen Liiga.fi-sivuston käyttäjä on 25–44-vuotias suomalainen mies. 80 prosenttia kävijöistä vierailee sivuilla useamman kerran viikossa.

Arto Satonen Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi

9egblsrp
Arto Satonen (kok)
Ylen hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 20.9. uuden varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Arto Satonen (kok). Eduskunta nimitti  aiemmin Satosen Ylen hallintoneuvoston jäseneksi 13.9. täysistunnossaan. 
 
Hallintoneuvoston edellisenä varapuheenjohtajana vuodesta 2011 toimi kansanedustaja Kalle Jokinen (kok).
 
Hallintoneuvosto on Yleisradion ylin päättävä elin. Sen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps). Hallintoneuvoston 21 jäsentä valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Jäseniksi valitaan tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä. Yhtiön henkilöstöllä on hallintoneuvostossa kaksi edustajaa, joilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Ylen hallintoneuvosto kokoontuu 6-7 kertaa vuodessa.
 

Syöpäsäätiö valitsi Kubon Movember-kampanjan viestintäkumppaniksi

kubo_sys2

Viiksikampanjana tunnettu Movember kerää taas varoja eturauhas- ja kivessyövän tutkimukseen sekä nostaa suomalaisten miesten yleisimmän syövän keskustelun aiheeksi. Movember-keräys alkaa marraskuun alussa ja kestää koko kuukauden. Syöpäsäätiö on varoja keräävän Movember-kampanjan järjestäjä Suomessa.

Syöpäsäätiö valitsi Movember-kampanjan viestintäkumppaniksi strategisen ja visuaalisen sisältötoimisto Kubo Oy.

“Valitsimme Kubon, koska kubolaisilla on aito kiinnostus asiaan ja raikkaita markkinointi-ideoita, jotka eivät keskittyneet pelkästään Movember-viiksien kasvattamiseen. He pureutuivat heti kampanjan ydintehtävään, joka on lisätä ymmärrystä eturauhassyövän yleisyydestä, helpottaa aiheesta keskustelemista sekä kannustaa ihmisiä ja yrityksiä keräämään ja lahjoittamaan varoja suomalaiseen eturauhassyöpätutkimukseen. Ihmiset lahjoittavat vasta, kun tietävät, miksi rahaa kerätään.”, sanoo varainhankintapäällikkö Helena Hulkko.

“Yksi yrityksemme arvoista on, että niillä asioilla, joita teemme on tarkoitus. Yhteistyö Movemberin osalta kulminoituu juuri tähän arvoomme. Ei ulkoisteta itseämme meille tärkeistä asioista vaan välitetään aidosti läheisistämme”, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Hovinen Kubosta.

Lahjoittaminen Movember-keräykseen on tärkein tapa osallistua

Tärkein ja helpoin tapa osallistua Movemberiin on tehdä lahjoitus. Lahjoittamisen lisäksi yksityiset kansalaiset ja yhteisöt sekä yritykset voivat ilmoittautua mukaan aktiivisiksi kampanjakerääjiksi osoitteessa www.movember.com.

 

Tutkimus – Vuorovaikutteinen markkinointi kasvattaa suosiotaan entisestään: Kaupallinen radio on vuorovaikutteisen markkinoinnin pioneeri

13276360631591251743radio-md

Markkinointi on muuttunut viime vuosina yhä voimakkaammin yksipuolisesta viestinnästä kohti vuorovaikutteista toimintaa. TNS Gallupin toteuttaman kyselyn mukaan 86% yrityksistä käyttää nykyisin vuorovaikutteista markkinointia.

Markkinoinnissa vaaditaan nykyisin läsnäoloa ja aitoa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Yksipuolisen viestinnän sijaan yritykset käyttävät yhä enemmän vuorovaikutteista markkinointia osallistaen ihmisiä  aktiiviseen toimintaan. Radio ei ole vain passiivista kuuntelua, vaan kanavat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihinsa.

 RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa, että vuorovaikutteinen markkinointi on ollut radiossa arkipäivää jo vuosikymmeniä. ”Radio loi vuorovaikutteisen yhteyden kuuntelijoihinsa jo kauan ennen Facebookia. Osallistuminen lähetykseen tapahtui aluksi puhelimitse. Nykyään kanavajuontajat ovat tiiviissä yhteydessä kuuntelijoihin aktivoiden heitä joko sisällöntuottamiseen tai osallistumaan kilpailuihin. Vuorovaikutus ei ole vain lähetyksiin sidottua, vaan yhteys säilyy eri kanavien avulla ympäri vuorokauden.”

83,1 % tutkimukseen vastanneista pitää sosiaalista mediaa mieluisimpana aktivointikanavana. Kaupallinen radio on ollut myös edelläkävijä integroimaan sosiaalisen median omaan ydintoimintaansa. Suurimmalle osalle kaupallisista radioasemista sosiaalinen media on jo merkittävässä roolissa sisällöntuotannossa ja suorassa liiketoiminnassa. Myös radion perinteisemmät vuorovaikutuskanavat, kuten erilaiset tapahtumat ja konsertit ovat paikkoja, joissa kuuntelijat, markkinoijat ja kanavat kohtaavat toisensa oman perinteisen liiketoimintansa ulkopuolella.

Nelonen Median radioiden johtaja Sami Tenkanen toteaa, että kaikki mainostoiminta radiossa etsii lähtökohtaisesti aina monimediallisia ja vuorovaikutteisia markkinointiratkaisuja. Lähtökohtana vuorovaikutteisuuteen ovat radioasemat itsessään. “Yksikään radiokanavista ei ole rakentunut vain sun tai mun päässä. Kanava on nimenomaan rakentunut vuorovaikutuksen kautta”, toteaa Tenkanen. Bauer Median luova johtaja Ismo Heikkilä on samoilla linjoilla ja kertoo esimerkin jokakesäisestä Iskelmä-festarista: ”Siellä tapaamme kuuntelijoita ja kohtaaminen jatkuu kanavalla ja verkossa. Koko tekeminen levittyy orgaaniseksi massaksi, eli ei ole kyse vain yhdestä festarista. Vaikka radio on tässä päämediana, sitä ei voi välttämättä edes irrottaa yksinäiseksi mediaksi näin laajasta kokonaisuudesta,” Heikkilä kertoo.

RadioMedian 136 toimitusjohtajalle ja markkinoinnista vastaaville kesäkuussa 2016 osoittaman kyselyn mukaan erityisesti suuret (yli 20 milj. euron liikevaihto) yritykset käyttävät radiota vuorovaikutteisessa markkinoinnissa (21,2 % näistä). Vastaajat uskovat, että vuorovaikutteinen markkinointi toimii parhaiten asiakaskokemuksen parantamisessa, mutta myös oman toiminnan parantamisessa ja asiakassuhteen lujittamisessa.

Radio teki vuosi sitten mainosmyynnissä parhaimman tuloksensa koskaan. Kesän lopussa se on 7,6% edellä ennätysvuottaan ohittaen ensimmäistä kertaa historiassa myös aikakauslehtien mainosmyynnin.

Heta Välimäki vahvistaa Kreabin vaikuttajaosaamista

heta-valimaki

Heta Välimäki aloittaa Kreabissa viestintäkonsulttina 1.11. Välimäen erityisosaamista ovat yhteiskuntasuhteet ja kampanjaviestintä.

Heta Välimäellä on laajaa osaamista järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hänellä on noin 15 vuoden kokemus vaikuttamisesta politiikan tehtävissä ja järjestöissä sekä pääkaupungissa että valtakunnallisesti. Kaksikielinen Välimäki on myös ollut aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä.

Kreabiin Välimäki siirtyy viestintä- ja yhteiskuntasuhdevastaavan tehtävistä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä. Välimäki on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti.

Adobe: 68 prosenttia verkkosivujen kävijäliikenteestä pohjautuu mainontaan

13895135_10153946806498871_6934571455037919563_n

Kilpailu verkkosivuliikenteestä kasvaa, mutta liikenteen kokonaiskasvu on hidastumassa. Personoitu ja kohdennettu mainonta ajavat liikennettä niin pöytäkoneella kuin mobiilissa. Jopa kaksi kolmasosaa mobiilista verkkosivuliikenteestä on mainonnan aikaansaamaa. Sen sijaan huonoksi koettu mainonta johtaa mainosten estämiseen.

Digitaaliset mainontakanavat ovat edelleen erittäin tärkeitä brändien verkkosivuliikenteen ajajia Euroopassa. Adoben tutkimus osoittaa, että jopa 68 prosenttia verkkosivukäynneistä on mainonnan aikaansaamaa. Hieman yli puolet (54 prosenttia) eurooppalaisista verkkosivuista kasvatti kävijämääräänsä viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuona aikana yhteenlaskettu liikenne kuitenkin kutistui hieman.

Lisäksi tutkimuksesta selviää, että mobiilimainonnan merkitys on kasvussa. Kolme vuotta sitten mainonta sai aikaan hieman yli puolet älypuhelimilla tehdyistä verkkosivukäynneistä, kun taas nyt kaksi kolmasosaa älypuhelimella tapahtuvista verkkosivukäynneistä on mainonnan ansiota.

Pohjois-Amerikka johtaa Eurooppaa personoidun mainonnan hyödyntämisessä

Eurooppa on Pohjois-Amerikasta jäljessä esimerkiksi sähköpostilla, maksetuilla hakutuloksilla ja sosiaalisella mainonnalla tehdyn kohdennetun tai personoidun mainonnan käytössä. Kolme neljäsosaa verkkosivukäynneistä Euroopassa tulee ei-kohdennetuista lähteistä, kuten hakukoneoptimoinnista (SEO) ja viittaavilla sivuilla olevista linkeistä. Verrattuna vähenevän verkkosivuliikenteen sivustoihin eurooppalaiset verkkosivut, jotka kasvattivat kävijäliikennettään viimeisen kolmen vuoden aikana, ovat saaneet kahdeksan prosenttia enemmän kävijöitä personoitujen mainontakanavien ansiosta. Yhdysvalloissa puolestaan 36 prosenttia kasvavien sivustojen liikenteestä tulee personoiduista kanavista.

Tutkimuksesta käy ilmi, että verkkosivuliikenteen ja personoidun mainonnan välillä on yhteys. Liikennettään kasvattavat eurooppalaiset verkkosivut saavat lähes 2,6 kertaa enemmän vierailuja sosiaalisen mainonnan ja 1,2 kertaa enemmän vierailuja maksettujen hakutulosten avulla kuin vähenevän liikenteen verkkosivut. Lisäksi liikennettään kasvattavat verkkosivut ovat havainneet 50 prosenttia enemmän liikennettä älypuhelimista kuin vähenevän liikenteen sivustot.

”Internet-liikenne lähestyy saturaatiopistettä, ja orgaanisen verkkosivuliikenteen kasvun ajat ovat päättymässä. Tulevaisuudessa kasvun aikaansaanti vaatii ajattelua, joka keskittyy holistiseen asiakaskokemukseen, mobiilin hyödyntämiseen ja asiakkaan matkaa tukevien markkinointikeinojen yhdistelyyn sekä vetoavan, personoidun sisällön luomiseen”, sanoo Imran Afzal, Adobe Marketing Cloudin Pohjoismaiden markkinointijohtaja.

Mainosten estäminen on merkittävä haaste

44 prosenttia mainonnan estävää sovellusta käyttävistä kertoi kokevansa mainokset ärsyttäviksi ja/tai käyttökokemusta rikkoviksi. Suurin osa kuluttajista Isossa-Britanniassa (60 prosenttia), Ranskassa (66 prosenttia) ja Saksassa (59 prosenttia) jättävät automaattisesti musiikkia tai ääniä soittavat mainokset mieluiten katsomatta.

Estosovellusten käytön yleisyys Euroopassa on verrattavissa Yhdysvaltojen tasoon, vaikka Euroopan maiden välillä on nähtävissä merkittävää vaihtelua. Esimerkiksi Ranskassa 12 prosenttia kuluttajista käyttää mainokset estäviä sovelluksia, kun taas Ruotsissa luku on 28 prosenttia.

”Siitä huolimatta 40 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista kokee, että digitaalinen mainonta on kehittynyt paremmaksi kuin aiemmin”, jatkaa Afzal.

Huono mainonta saattaa maksaa yrityksille jopa 14,5 miljoonaa kuluttajaa

Mainonnanestoteknologian yleisyys saattaa tarkoittaa, että Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yritykset saattavat menettää jopa 14,5 miljoonaa asiakasta muutaman seuraavan vuoden aikana, ellei mainontaa onnistuta personoimaan paremmin.

”Erityisesti Pohjoismaissa estetään mainoksia. Euroopassa mainosten estäminen johti bannerimainonnassa jopa 50 prosentin laskuun viimeisen kolmen vuoden aikana. Mainostajien tuleekin pohtia uusia, vähemmän päällekäyviä keinoja ottaa yhteys asiakkaisiinsa.”

Lisäksi kuluttajat odottavat saavansa relevanttia sisältöä ja erikoistarjouksia palkinnoksi omien tietojensa kertomisesta. Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yli puolet kuluttajista kokee, että mitä enemmän tietoja he itsestään jakavat, sitä enemmän heitä tulisi palkita. 18–24-vuotiasta jopa lähes 60 prosenttia uskoo näin.

Adobe Digital Insights – Tietoja tutkimuksesta

Adoben Advertising Demand Report 2016: Europe -tutkimus perustuu yli 1,1 biljoonaan verkkosivukäyntiin aikavälillä tammikuu 2016–kesäkuu 2016. Data keskittyy yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin media- ja viihde-, vähittäismyynti-, matkailu-, rahoitus- ja autoyrityksiin. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty analyysiyhtiö PageFairin dataa mainonnan estosta niin pöytäkoneella kuin mobiilissa 21 maassa.

PÄIVI PALTOLA ON NIMITETTY MARIMEKON MARKKINOINTIJOHTAJAKSI

Kauppatieteiden maisteri Päivi Paltola on nimitetty Marimekon markkinointijohtajaksi (CMO) ja johtoryhmän jäseneksi 30.1.2017 alkaen.

Päivi Paltola työskentelee tällä hetkellä kuluttajatuoteyhtiö Fiskars Oyj:ssä Scandinavian Living -liiketoimintayksikön vetäjänä vastaten brändeistä Iittala, Royal Copenhagen, Arabia ja Rörstrand sekä globaalisti omien myymälöiden ja verkkokaupan konseptin kehittämisestä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa kosmetiikkayritys Lumenen brändijohtajana ja tuoteryhmävastaavana. Hän on myös Designmuseon säätiön hallituksen jäsen.

“Päivi Paltolalla on vahva kokemus kansainvälisestä monikanavaisesta vähittäiskaupasta ja markkinoinnista sekä suomalaisten kuluttajabrändien kansainvälistämisestä. Suuntaamme markkinointiamme tukemaan entistä paremmin Marimekon globaalia vähittäismyyntivetoista liiketoimintaa kansainvälisen bränditunnettuuden kasvattamisen ohella. Uskon, että Päivin kokemus hyödyttää meitä tässä työssä, ja on hienoa saada hänen kaltaisensa monipuolinen osaaja vetämään markkinointiamme ja kehittämään sitä uudelle tasolle”, sanoo Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko.

Viestinnän Keskusliitto: Lehdille lisätuloja uudella kustantajien tekijänoikeudella

Lehtiä julkaiseville mediayhtiöille avautuu mahdollisuus lisätuloihin, jos Euroopan komission esitys lehtikustantajien tekijänoikeudesta toteutuu.

Komissio esitti keskiviikkona 14.9.2016 laajassa tekijänoikeuspaketissaan, että lehtien kustantajat saisivat samankaltaisen tekijänoikeussuojan kuin äänite- ja elokuvatuottajat.

Viestinnän Keskusliitto on tyytyväinen esitykseen. 

”Eurooppalaisille kustantajille aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun ne voivat lisensioida sisältöjään digitaalisten palvelujen tarjoajille. Uusia tulovirtoja tarvitaan, jotta ammattimaisen journalismin edellytykset voidaan turvata”, sanoo Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

”On korkea aika saattaa luovan alan yritykset samalle viivalle. Lehdistö pääsee vihdoin samaan tekijänoikeusasemaan, missä muut tuottajat ovat olleet jo pitkään”, iloitsee media-alan tekijänoikeuskysymysten asiantuntija, johtaja Satu Kangas.

Brysselissä on odotettavissa kova vääntö Google-veroksikin kutsutun esityksen sisällöstä.

”Piilaakson jättiläiset hyödyntävät eurooppalaisia sisältöjä omassa liiketoiminnassaan. On hienoa, että komissio haluaa eurooppalaisille yrityksille vahvemman aseman näihin jätteihin nähden. Vero on tässä yhteydessä kylläkin väärä sana, kysymys on oikeuksien myynnistä ja siitä saatavasta tulosta”, korostaa Kangas.

Yksityishenkilöt jakavat ja linkittävät lehtien sisältöä erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Tätä ei ole tarkoitus estää.

”Monet kustantajat suorastaan kannustavat lukijoita juttujen jakamiseen. Uusi oikeus ei muuta tilannetta. Kustantajat lisensioivat tekijänoikeuksia nimenomaan yrityksille”, sanoo Satu Kangas.

Kustantajien uusi oikeus ei vaikuta tekijöiden oikeuksiin. Kustantajat ostavat jatkossakin tekijöiltä julkaisutoiminnassa tarvitsemansa tekijänoikeudet.
Komission direktiiviehdotus siirtyy nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.

”Kustantajien tekijänoikeudessa on kysymys vapaan eurooppalaisen lehdistön elinvoimaisuudesta, demokratiasta ja sivistyksestä. Toivon, että parlamentilta ja jäsenvaltioilta saadaan vahva tuki näille arvoille”, Kangas sanoo.

> Komission direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla
> Euroopan lehtikustantajia edustavien järjestöjen kannanotot

Pirkka on Suomen luetuin asiakaslehti

pirkka_lehti_tehdaeaen_jatkossakin_a_lehdissae_articleimage_2010

Tänään julkaistun Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan K-ryhmän asiakaslehti Pirkka on Suomen luetuin 2,36 miljoonalla lukijallaan.

“Huikea lukijamäärä on ehdottomasti paras palkinto meille kaikille Pirkan tekijöille. Kiitämme asiakkaitamme tästä arvostuksesta. Hyvällä mielellä voi todeta, että Pirkka-lehden uudistaminen perinteitä kunnioittaen on onnistunut”, vastaava päätoimittaja MerjaHaverinen Keskosta toteaa.

Pirkka digikanavineen on K-ryhmän asiakkaiden arjen valintoja helpottava ja käytännönläheinen mediakokonaisuus, jonka ideat ja vinkit perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja suosituksiin. Pirkka Mediaan kuuluvat lehden lisäksi digitaalinen palvelu, suosituimmat sosiaalisen median kanavat ja sähköinen uutiskirje kerran kuukaudessa. Jo vuodesta 1933 ilmestynyt Pirkka-lehti on luettavissa myös näköislehtenä www.pirkka.fi/digilehti -palvelussa.

Pirkka-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja yhden numeron painosmäärä on tällä hetkellä 800 000 kpl. Lehti jaetaan osoitteellisena K-Plussa-asiakastalouksiin. Median tekijöiden lisäksi lehti työllistää merkittävästi suomalaista paperi- ja painoteollisuutta. Pirkka on Joutsenmerkitty painotuote, jonka paperi ja painotalo täyttävät pohjoismaiset ympäristökriteerit. Paperi valmistetaan Suomessa Sappi Finland Oy:n Kirkniemen tehtaalla. Pirkka-lehti painetaan UPC Print -painossa Vaasassa. Pirkka Median kustantaja on A-lehdet Dialogi Oy.

“Pirkka Median uudistaminen on ollut A-lehdet Dialogin tekijöille hieno mahdollisuus uudistaa Suomen suurin media ja rakentaa Pirkka Mediasta monikanavainen K-ryhmän asiakkaita palveleva kokonaisuus”, toimitusjohtaja Jyrki Rehumäki sanoo.

Lähde: KMT S2015/K2016, kokonaistavoittavuus