Eija Ailasmaa ja Antti Lehto sisältö- ja viestintätoimisto Era Contentin hallitukseen

ERA_Lehto_Ailasmaa_Pollari_Anhava

Vauhdilla kasvava sisältö- ja viestintätoimisto Era Content on saanut uuden hallituksen. Eija Ailasmaa tuo Eran hallitustyöhön näkemystä kansainvälisen yritysmaailman huipulta ja Antti Lehto osaamista talous- ja prosessijohtamisesta.

Eija Ailasmaa toimii tällä hetkellä Solidiumin hallituksen varapuheenjohtajana ja Outotecin hallituksen jäsenenä. Ennen hallitusammattilaisen tehtäviään hän teki uran mediassa toimittajasta kansainvälisen Sanoma Media -liiketoimintaryhmän toimitusjohtajaksi ja Sanoma-konsernin johtoryhmän jäseneksi.

”Läpinäkyvässä ja vuorovaikutteisessa maailmassa viestinnän rooli vain korostuu – merkitykselliset sisällöt vahvistavat luottamusta ja sitoutumista. Eralaisten näkemyksellisyys, uudistava ote ja syvällinen yhteiskunnallinen ymmärrys ovat tehneet minuun vaikutuksen. Tällaista asennetta yritykset kumppaneiltaan odottavat”, Eija Ailasmaa sanoo.

Antti Lehto työskentelee Autoklinikka-yhtiöiden talousjohtajana. Aiemmin hän on muun muassa johtanut Finnair-konsernin business control -toimintoa.

”Olen ollut vaikuttunut Eran tehokkaista ja käytännönläheisistä prosesseista sekä saavutetuista näytöistä. Ne antavat hyvän pohjan kasvattaa Eraa kannattavasti kohti toimialan huippua”, Antti Lehto sanoo.

Eran hallitukseen kuuluvat myös yhtiön perustajaosakkaat Eero Anhava ja Riitta Pollari. Eran liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisestä tilivuodesta oli kolmannes.

”Hallitus on tärkeä keskustelukumppani, kun johdamme Eraa seuraavaan vaiheeseen. Olemme asiakkaidemme strateginen kumppani, ja meiltä odotetaan jatkuvaa kehittämistä ja haastamista. Palvelutarjonnassamme sisältömarkkinoinnin rinnalle ovat nousseet vahvasti viestintä, työnantajakuvan kehittäminen ja sisältöprosessien rakentaminen”, Eero Anhava sanoo.

Lauri Markkanen haastaa suomalaiset ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Sen hillitseminen vaatii tekoja ja sitoumuksia paitsi valtioilta ja yrityksiltä myös kansalaisilta. Siksi koripalloilija Lauri Markkanen ja Neste aloittavat yhteistyön ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun puolesta.

Chicago Bullsin riveissä toista NBA-kauttaan pelaava Markkanen on yhä huolestuneempi maapallon tulevaisuudesta: ”Olen saanut kasvaa oman lapsuuteni Suomessa neljästä vuodenajasta nauttien. Nyt kun olen itse isä, haluan tehdä kaikkeni, jotta myös lapseni voisi nauttia puhtaasta, elinvoimaisesta maapallosta”, Markkanen kertoo.

Sosiaalisessa mediassa näkyvässä kampanjassa Lauri haastaa seuraajansa toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Havainnollistaakseen ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun panoksia, Lauri pelaa kampanjassa pallolla. Sen pintaan on maalattu maapallon lämpökartta viime kesältä, jolloin eri puolilla maapalloa rikottiin lämpöennätyksiä. Pallon on maalannut taiteilija Kickstradomis, joka on tunnetuimpia koripallokenkien tuunaajia maailmassa. Yhteistyötä voi seurata Markkasen kanavissa tunnisteella #DontChoke.

”NBA-pelaajana ja nuorten urheilijoiden esikuvana minulla on velvollisuus toimia ilmastonmuutosta vastaan. Samalla haluan kannustaa myös muita ihmisiä ympärilläni pienentämään omaa hiilijalanjälkeään konkreettisilla teoilla. Meillä on Nesteen kanssa samat arvot, ja yhteinen tavoitteemme on luoda puhtaampi tulevaisuus tuleville sukupolville. Siksi Neste on luonnollinen kumppani minulle. Itse olen ensimmäisenä askeleena luopunut punaisen lihan syömisestä kokonaan, sillä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa suuresti yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen. Heitän pallon seuraavaksi kaikille koripallon ystäville: haastan teidät miettimään, millaisia vastuullisempia valintoja te voitte tehdä omassa arjessanne”, Markkanen jatkaa.

”Viimeistään tuore IPCC:n ilmastoraportti osoittaa, että nyt on aika toimia. On hienoa, että Lauri lähtee kanssamme rohkeasti ja näkyvästi ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Kampanjassa kannustetaan ihmisiä miettimään omia asenteita ja jokapäiväisiä valintoja. #DontChoke tarkoittaa sitä, ettei suurten haasteiden kuten ilmastonmuutoksen edessä voi jäätyä pelikentällä, vaan täytyy uskaltaa tehdä vastuullisempi valinta. Aloittaa voi pienestä asiasta, joka voi aikanaan johtaa suureen muutokseen”, kertoo Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

Nesteen liikevoitosta jo yli 50 % tulee uusiutuvista tuotteista. Yritys on maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan dieselin tuottaja. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Nesteen uusiutuvilla polttoaineilla vähensi maailman ilmastopäästöjä vuonna 2017 yhteensä 8,3 miljoonaa tonnia eli 8,3 miljardia kilogrammaa. Määrä vastaa kolmen miljoonan henkilöauton poistamista liikenteestä kokonaiseksi vuodeksi.

Sanoma ostaa osuuden Kaiku Entertainmentistä

Sanoma Media Finland ostaa osuuden musiikkiyhtiö Kaiku Entertainmentistä. Kaiku Entertainment liittyy osaksi Nelonen Mediaa, mutta säilyy omana itsenäisenä yhtiönään. Kauppa toteuttaa Sanoman kasvustrategiaa.

”Vahvuuksiimme pohjaavat ja nykyiseen liiketoimintaamme kiinteästi kytkeytyvät yritysostot ovat tärkeä osa kasvustrategiaamme. Musiikki on meille luonteva alue laajentua entisestään: haluamme tarjota suomalaisille suurempia ja merkityksellisempiä viihdeilmiöitä”, kommentoi Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Musiikkiyhtiö Kaiku Entertainment koostuu Kaiku Recordings ja Rähinä Records -levymerkeistä sekä Kaiku Songs -kustantamosta. Kaiku Entertainmentin liikevaihto oli viime vuonna noin miljoona euroa. Pekka Ruuska jatkaa yhtiön toimitusjohtajana, ja hänen lisäkseen myös muut nykyiset osakkaat yhtiön omistajina.

Kaiku Entertainmentin artisteja ovat muun muassa Maija VilkkumaaJuha TapioElastinenLaura Voutilainen ja Tuure Boelius. Kaiun nuori Erika Sirola on mukana feattaamassa DJ Robin Schultzin tuoreella Speechless-hitillä, joka on noussut soitetuimpien listalle ympäri maailman. Tunnettuja Kaiun tuottaja-kirjoittajia ovat JurekTidoRafael ja Minna Koivisto.

”Olemme Kaiussa todella innoissamme ennen kaikkea artistiemme, nykyisten ja tulevien, puolesta. Tiedämme jo aiempien vuosien yhteistyöstä, että Sanomalla on töissä erittäin innostuneita ja musiikille omistautuneita ihmisiä. Se, että mediayhtiö ja musiikkiyhtiö ovat nyt samaa perhettä, luo ainutlaatuisen pohjan artistitarinoiden rakentamiselle ja tuo suomalaiselle musiikin rakastajalle vielä monta hienoa hetkeä”, kommentoi Pekka Ruuska.

Kaiku Entertainmentistä tulee itsenäinen yksikkö Nelonen Median sisälle. Kaupan myötä Nelonen Media vahvistaa entisestään asemaansa Suomen suurimpana monikanavaisena viihdetalona. Kehittyvä ja monipuolinen viihdekattaus tarkoittaa jatkuvasti kiinnostavampia mahdollisuuksia koko toimialalle.

”On hienoa, että Kaiku on nyt osa Nelonen Mediaa. Artistimme pääsevät varmasti aivan uudella tavalla hyötymään yhteistyöstä median ja tapahtumaliiketoiminnan kanssa. On kuitenkin tärkeää sanoa, että tämä kauppa ei mitenkään muuta suhtautumistamme muita levy-yhtiöitä kohtaan. Haluamme jatkossakin tehdä monipuolisesti yhteistyötä kaikkien kanssa, ja meille on entistä tärkeämpää saada aikaan kasvua koko Suomen musiikkiteollisuudelle”, kommentoi Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

Työnimi-kampanja saa jatkoa – Meeri Koutaniemi kuvasi neljä suomalaisvaikuttajaa romaniasuissa

Meeri Koutaniemi kuvasi Tuomas Enbusken, Anne Kukkohovin, Jari Sarasvuon ja Meri-Tuuli Väntsin romaniasuissa.

Runsaasti keskustelua herättänyt Työnimi-kampanja saa jatkoa. Kansainvälistäkin mainetta niittänyt huippuvalokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kampanjassa Tuomas EnbuskeAnne KukkohoviMeri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä romaninimillä laihoin tuloksin. Nyt pääosan saavat valokuvaaja Meeri Koutaniemen neljästä vaikuttajasta ottamat kampanjakuvat, joissa he esiintyvät romaniasuihin pukeutuneina. Huolella ja kunnioituksella tehty puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavista valokuvistaan. Vuonna 2014 Koutaniemen ottamat kuvat kahden Masai-heimoon kuuluvan tytön ympärileikkauksista voittivat lukuisia palkintoja valokuvakilpailuissa, ja kuvat olivat esillä yhdysvaltalaisessa Time-aikakauslehdessä.

Koutaniemen mukaan päätös lähteä mukaan Työnimi-kampanjaan syntyi helposti:

–      Lähdin mukaan kampanjaan, koska koen, että jokaisen tulisi ottaa kantaa vahvasti ja väkevästi suomalaisen työelämän tasa-arvoistamiseen. Työelämässä puhutaan ideaaleista, jotka ovat kaukana totuudesta. Eletään kuplassa, jossa sisäseinämät ovat niin kirkkaat ja heijastavat, että työkuplan ulkopuolelle jääviä ei edes tiedetä olevan olemassa. Tämä kampanja on neula, joka puhkaisee sen kuplan.

Koutaniemi korostaa yhteiskunnan vastuuta muutoksen käynnistämisessä:

–      Syrjinnän vuoksi romanien pääsy osaamistaan vastaavaan työhön ei ole vain vaikeutunut, vaan heiltä on evätty mahdollisuus edetä suomalaisessa yhteiskunnassa paikoille ja työn kärkijoukkoihin, jossa heidän osaamisensa pääsisi sille kuuluvaan arvoon ja valoon. Romanien työkyvyn, ammattitaidon ja potentiaalin tunnustamiseksi tarvitaan rakenteiden ja työnantajien radikaalia havahtumista sekä aitoa tahtoa ongelman ratkaisemiseen.

Projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärling Diakista on tyytyväinen Työnimi-kampanjan tähän mennessä saamaan huomioon:

–      Kampanjan herättämä runsas keskustelu osoittaa sen merkityksellisyyden. Toivottavasti kampanjan myötä saamme käynnistettyä muutoksen ajattelutavoissa ja asenteissa niin, että nimellä tai etnisellä taustalla ei ole väliä vaan osaamisella.

Pukeutuminen näkyvä osa romanikulttuuria

Ärlingin mukaan pääväestöllä on monia vääriä mielikuvia romanikulttuurista ja yhtenä esimerkkinä hän mainitsee pukeutumisen:

–      Romanikulttuurissa pukeutuminen on osa molemminpuolista kulttuurillista kunnioittamista. Monet pääväestön edustajat kuitenkin olettavat pukeutumisen olevan este työnteolle. Useissa ammateissa on hyvin vapaa ja salliva suhtautuminen pukeutumiseen muutoinkin, ja kulttuuri puolestaan joustaa niillä aloilla, joissa tietty työasu on tarpeen, kuten esimerkiksi sairaaloissa. Joillekin romanityöntekijöille saattaa edelleen tulla kasvojen menettämisen tilanteita tiloissa, joissa on muita, etenkin vanhempia romaneita läsnä, mutta toisaalta nykyään romanikulttuuri on tässäkin valmis kehittymään vallitsevan yhteiskunnan mukaan.

Pukeutuminen on monesti helpoimmin tunnistettava osa romanikulttuuria, ja romanit suhtautuvat asujensa yksityiskohtiin sekä niiden puhtauteen kunnioituksella. Sama kunnioitus asuja ja perinteitä kohtaan käy ilmi Koutaniemen ottamien kuvien aikana tehdyltä making of -videolta, jonka voit katsoa täältä.

Meeri Koutaniemen ottamat kuvat lanseerataan maanantaina 26.11. Kuvat tulevat olemaan esillä koko maan laajuisessa ulkomainonnassa sekä sanomalehdissä.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Kotimainen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkisen sanan neuvosto: JSN linjasi ihmisarvon kunnioittamista

Julkisen sanan neuvosto (JSN) käsitteli kokouksessaan 21.11.2018 kaksi ihmisarvon kunnioittamista käsittelevää kantelua. Päätökset linjasivat Journalistin ohjeiden näkökulmasta hyväksyttävän kriittisen keskustelun rajaa. Toinen päätöksistä oli vapauttava ja toinen langettava.

Keskipohjanmaa sai neuvostolta langettavan, kun se oli julkaissut mielipidekirjoituksen, jossa loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

JSN totesi päätöksessään, että kärjekäskin keskustelu kuuluu sananvapauden piiriin ja tällaisessa keskustelussa voi esittää myös uskonnollisia perusteluja. Neuvoston mukaan kirjoituksen keskeinen sisältö oli kuitenkin seksuaalivähemmistöjen ja Kokkolan Priden järjestäjien leimaaminen asiaankuulumattomalla ja halventavalla tavalla. Kirjoituksessa heitä väitettiin useita kertoja muun muassa syntisiksi ja valehtelijoiksi ja heidän elämäntapaansa luonnottomaksi. Lisäksi heistä käytettiin alatyylistä ilmausta.

Toisesta ihmisarvon kunnioittamista koskevasta kantelusta neuvosto antoi vapauttavan päätöksen. JSN tulkitsi, että Loviisan Sanomien kulttuurijutussa ei loukattu kaupungin päättäjien ihmisarvoa, kun siinä siteerattiin taiteilijan sanoneen, että ”väliportaan pomot voisi upottaa vaikka saman tien Svartholman taakse”. JSN:n tulkinnan mukaan kyseessä oli kärjekkäässä kulttuurikeskustelussa esitetty kuvaannollinen ilmaus, joka kertoi puhujan persoonallisuudesta ja puhetavasta.

Yhteensä kahdeksan päätöstä

JSN käsitteli kokouksessaan myös kesäkuista kohua, jossa väitettiin, että luontojärjestöjen kansalaisaloitekampanjassa käyttämä kuva avohakkuualueella istuvasta pöllönpoikasesta olisi lavastettu. Neuvosto katsoi, että Suomenmaa-lehden pääkirjoituksessa ei ollut oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä, vaikka siinä olikin tehty yksipuolisia kampanjaa kritisoivia tulkintoja.

JSN antoi kokouksessaan vapauttavan päätöksen Ylelle sen Helsingin psykoterapiainstituuttia kriittisesti käsitelleestä MOT-ohjelmasta. Neuvosto totesi, että Yle oli pyrkinyt haastattelemaan instituutin opiskelijoita monipuolisesti, eivätkä jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia erikseen jokaiselta opiskelijalta.

Kouvolan Sanomat sai JSN:ltä vapauttavan jutusta, jossa käsiteltiin kriittisesti paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Neuvoston mukaan lehti käytti lähteitä monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää.

Lisäksi JSN antoi Iltalehdelle kaksi vapauttavaa päätöstä kuvituskuvan käyttöä koskeneista kanteluista.

Linjaava päätös tietopalvelujen julkaisemisesta

JSN teki kokouksessaan myös Kauppalehden verkkosivujen yritystietoja koskevan vapauttavan päätöksen, johon sisältyi uusi linjaus. Siinä linjattiin, miten tiedotusvälineet voivat julkaista toimituksellisena aineistona tietopalveluja, joiden tiedot päivittyvät toimituksen ulkopuolisista lähteistä ilman toimituksen etukäteistä käsittelyä.

JSN tiedottaa päätöksestä tarkemmin erikseen.

Marraskuun kokouksessa tehtiin yhteensä kahdeksan päätöstä, joista yksi oli langettava ja seitsemän vapauttavaa.

HS:n uudet kaupunkilehdet kertovat ainutlaatuisia tarinoita kotikaupungista

Helsingin Sanomat alkaa julkaista 16. tammikuuta alkaen uusia kaupunkilehtiä pääkaupunkiseudulla. HS Espoo, HS Vantaa ja HS Helsinki keskittyvät kertomaan ultrapaikallisia ja ainutlaatuisia tarinoita kukin oman kaupunkinsa ja sen kaupunginosien asioista, tapahtumista ja henkilöistä.

Miksi Espoo remontoitiin upea tie, johon ei mahdu kahta autoa rinnakkain? Miksi Träskändan hulppea kartano on seissyt tyhjillään jo vuosia? Syntymäpäiväjuhlat menivät pilalle – miksi trampoliinipuisto suljettiin yllättäen? Muun muassa näihin kysymyksiin HS:n kaupunkilehdet antavat vastauksia. Lehtien aihepiirit käsittelevät esimerkiksi alueen liikennettä, kiehtovia rakennuksia, alueen tunnettuja hahmoja, paikallishistoriaa ja paikallisia yrityksiä.

”Uudet lehdet koostuvat tarinoista, joiden tähtinä ovat kunkin kaupungin asukkaat itse. Tavoitteenamme on aidosti osallistaa ja palvella alueen asukkaita tarjoamalla tuoreita näkökulmia. Olemme todenneet, että laadukkaat ultrapaikalliset sisällöt kiinnostavat lukijoita HS.fi:ssä. Ne tulevat vahvistamaan ja täydentämään kaupunkiuutisointia, joka on jo ennestään Hesarin vahvuuksia verkossa”, kertoo paikallisuutisista vastaavan toimituksen esimies Riku Jokinen.

Lehdet jaetaan pääkaupunkiseudun koteihin keskiviikkoisin ilmaisjakeluna. Torstaisin Helsingin Sanomien tilaajat saavat lehden liitteenä Hesarin välissä. Uusi liite täydentää Helsingin Sanomien Kaupunki-osiota.

”Samalla, kun vahvistamme Helsingin Sanomia Suomen suurimpana tilattavana digitaalisena mediana, haluamme pitää entistä parempaa huolta sisällöistämme pääkaupunkiseudulla. Hyvin tehty paikallisuutisointi voi kiinnostaa ja puhuttaa myös valtakunnallista yleisöä”, kertoo vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

*Tutkimuksen perusteella uusi lehtikonsepti herättää kiinnostusta ja kokeiluhalua noin 70 prosentissa pääkaupunkiseutulaisista. Uuden lehden ominaisuuksista tärkeimmiksi koettiin omaan kaupunkiin keskittymineen, kotiin jakaminen sekä ilmaisuus.

* Tutkimus toteutettiin Norstat-paneelissa. Kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun taloudet, joissa ei ole mainoskieltoa. Tutkimukseen vastasi 612 kuluttajaa.

Kinkkutemppu tulee taas, tuplana! Tavoitteena kierrättää 300 000 kotitalouden joulun paistinrasvat Neste MY uusiutuvaksi dieseliksi

Huippusuosittu Kinkkutemppu palaa kolmannen kerran piristämään suomalaisten joulunviettoa tavoitteenaan kerätä ja kierrättää ennätysmäärä paistinrasvaa, josta valmistetaan Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoainetta. Tavoitteena on tuplata edellisvuoden huima osallistujamäärä ja saada mukaan 300 000 kotitaloutta. Tänä vuonna kampanja kasvaa entisestään kun keräyspaikkojen määrää on lisätty erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla, ja niitä tuodaan myös Lapin hiihtokeskuksiin.

“Viime vuosien Kinkkutemput ovat osoittaneet, että suomalaiset tahtovat ja osaavat kierrättää oikeaoppisesti, kunhan prosessi on selkeä. Tänä vuonna kierrätyspisteiden määrää on jälleen kasvatettu, joten uskomme saavamme 300 000 kotitaloutta mukaan edistämään kiertotaloutta kanssamme. Paistinrasvoista jalostamme Porvoossa Neste MY uusiutuvaa dieseliä, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 % alhaisemmat kuin perinteisen dieselin”, kertoo Nesteen teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors.

Maailmanlaajuisestikin huomiota saanut ainutlaatuinen tempaus havainnollistaa kiertotalouden mahdollisuuksia, estää viemäreiden tukkeutumista sekä säästää ympäristöä.

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman kärkeä, eikä yhtä valtavaa temppua pystyttäisi toteuttamaan missään muualla maailmassa. “Kinkkutemppu on erinomainen esimerkki suomalaisen tutkimuksen ja kehityksen kasvusta viimeisen vuosikymmenen aikana. Vastuullisten ratkaisujen kehittäminen on Nesteellä tekemisemme keskiössä, ja näytämme enemmän kuin mielellämme tänäkin vuonna kumppaniemme ja suomalaisten kanssa esimerkkiä kiertotalouden mahdollisuuksista” kertoo Lindfors.

Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Yhteensä rasvaa kertyi viime jouluna huikeat 44 tonnia – tästä määrästä jalostettu polttoaine riittäisi 14 matkaan henkilöautolla maapallon ympäri.

Kansainvälisesti tunnustettu vaikuttava kampanja

Keräysaika on 20.12.2018–7.1.2019 ja paistorasvan keräyspaikkojen määrä on kasvanut lähes sadalla viime vuodesta. Keräyspaikkoja löytyy muun muassa K-ruokakauppojen sekä valikoitujen Neste-asemien yhteydestä, ja niiden määrää on lisätty varsinkin suurten kaupunkien keskustoissa.

Kotitaloudet pääsevät kokemaan kiertotalouden helppouden tänäkin vuonna pakkaamalla käytetyt paistinrasvat kartonkitölkkeihin ja tuomalla ne keräyspaikkoihin. Nesteen Porvoon jalostamolla rasva hyödynnetään Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineena.

Jokainen ruokailija voi halutessaan kierrättää joulupöydän paistinrasvat, ruokavaliosta riippumatta. Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat. Nesteen on mahdollista valmistaa uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä.

Joulun paistinrasvat kierrätetään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, sillä Kinkkutemppu-kampanja lahjoittaa 20 000 euroa Hope ry:lle keräyksen päätyttyä. Hope ry tukee vähävaraisia perheitä taloudellisesti ja välittämällä perheille esimerkiksi käytettyjä vaatteita ja harrastusvälineitä. Joulun aikaan Hope ry:n lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen.

Kinkkutemppu lyhyesti

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 300 000 suomalaista kotitaloutta. Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

Valtioneuvosto myönsi uudet radion ohjelmistotoimiluvat

Valtioneuvosto myönsi 15.11.2018 toimilupia radiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa.

Uusi toimilupakausi alkaa vuoden 2020 alussa. Toimiluvat ovat voimassa kymmenen vuotta.

– Toimiluparatkaisuissa on painotettu jatkuvuutta ja kykyä pitkäjänteiseen liiketoimintaan. Samalla on haluttu tarjota mahdollisuuksia uusille toimijoille. Radion kuunteljoille tämä tarkoittaa entistä monipuolisempaa tarjontaa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Toimiluvat on myönnetty lain sallimaksi enimmäisajaksi ja yksityiskohtaisista toimilupaehdoista on pääosin luovuttu. Näillä toimilla on haluttu luoda vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, sanoo Berner.

Kaikki toimiluvanvaraisen analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat olivat haettavana heinäkuussa 2018 päättyneellä hakukierroksella. Valtioneuvosto tekee toimilupapäätökset, jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen.

Viestintävirasto on myöntänyt toimiluvat niille taajuuskokonaisuuksille, joilla hakijoita oli vain yksi.

Nykyinen toimilupatilanne säilyy pääosin ennallaan

Valtakunnallisesti toimilupatilanne pysyy pääosin ennallaan ja nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaansa. Kuudelle hakijalle ei voitu myöntää toimilupaa taajuuksien niukkuuden vuoksi.

Haettavana oli myös uusia taajuuskokonaisuuksia, esimerkiksi taajuuskokonaisuus 13, johon kuuluvat Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. Tähän taajuuskokonaisuuteen toimiluvan sai Businessradio Finland Oy.

Pääkaupunkiseudulla aloittaa uutena toimijana Mediatakojat, joka sai kaksi toimilupaa Helsinkiin. Näiden toimilupien myötä Mediatakojien toiminta laajenee lähes valtakunnalliseksi.

Livelaboratorion (Radio Helsinki) toimintaa laajenee Ouluun ja Tampereen alueelle.

Lehtiyhtiöt laajentavat toimintaansa radiotoimintaan. Etelä-Suomen Media Oy sai toimiluvat Pirkanmaalle ja Helsinkiin. Keski-Suomen Media Oy sai toimiluvan Jyväskylään. Molemmat yhtiöt kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.

Ohjelmasisältöä koskevia ehtoja asetettiin ainoastaan erityisradioille, joita ovat Kristillinen Media Oy:n Radio Dei, Finest Plus FM:n Finest Plus, Kuunappi Oy:n Radio Classic ja Tampereen yliopiston Radio Moreeni.

Valtioneuvoston myöntämät toimiluvat

Taajuuskokonaisuus 1 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 3 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 4 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 7 Kristillinen Media Oy

Taajuuskokonaisuus 8 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 9 Kuunappi Oy

Taajuuskokonaisuus 10 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus 11 NRJ Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 12 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 13 Businessradio Finland Oy

Taajuuskokonaisuus 14 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus 16 Radio Kajaus Oy

Taajuuskokonaisuus 17 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 18 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus 19 Patmos Lähetyssäätiö sr

Taajuuskokonaisuus 20 Livelaboratorio Oy

Taajuuskokonaisuus 21 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 2 Suomen Lähiradiot Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Mikkeli 2 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Savo 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Jyväskylä 1 Keski-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Kotka-Kouvola 1 Kaasilansalmi Oy

Taajuuskokonaisuus Rovaniemi 1 Lapin Klubi ry

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 1 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 3 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pirkanmaa 4 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 1 Tampereen Yliopisto

Taajuuskokonaisuus Tampere 2 Radio SUN Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 3 Pispalan Musa Oy

Taajuuskokonaisuus Tampere 4 Pispalan radioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Tampere 5 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 1 Kevyt Kanava Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 3 Nordic Palvelu Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 1 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Pori 2 Alueradiot Sastamala Oy

Taajuuskokonaisuus Rauma 2 Marva Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 1 Etelä-Suomen Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 2 Kansan Radioliitto – Folkets radioförbund ry

Taajuuskokonaisuus Helsinki 3 Finest Plus FM

Taajuuskokonaisuus Helsinki 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 5 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 6 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 7 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki 8 Mediatakojat Oy

Taajuuskokonaisuus Helsinki-Kotka Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Porvoo 1 Radio Foni Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 1 Turun Lähiradioyhdistys ry

Taajuuskokonaisuus Turku 4 Basso Media Oy

Taajuuskokonaisuus Turku 5 Turun Paikallisradio Oy

Lähes joka kuudes journalisti kokenut uhkailua

Lähes joka kuudes suomalainen journalisti (16%) on kokenut väkivallalla tai sen kohteeksi joutumisella uhkaamista viimeisen kolmen vuoden aikana. Neljä prosenttia on joutunut työtehtävissään fyysisen väkivallan uhriksi. Vihapalautetta on samalla ajanjaksolla saanut lähes kaksi kolmasosaa (60%) toimittajista, ja 15 prosenttia saa sitä jokseenkin säännöllisesti. Yli kuudesosasta (17%) on mustamaalaustarkoituksessa levitetty julkisesti valheellisia huhuja, juoruja tai yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja.

Tiedot selviävät äskettäin julkaistusta tutkimusartikkelista, joka kartoittaa laajasti, millaisilla menetelmillä ulkopuoliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan journalisteihin ja journalismin sisältöön Suomessa.

–Vaikka valtaosa suomalaisista journalisteista näyttäisi kohtaavan erilaisia ulkoisen vaikuttamisen menetelmiä verrattain harvoin, niillä voi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Erityisesti julkisella uhkailulla ja mustamaalaamisella lähetetään tietynlaisia viestejä koko ammattikunnalle, sanoo tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta.

Lähes puolet (47%) tutkimukseen osallistuneista journalisteista kokee, että erilaiset ulkoisen vaikuttamisen menetelmät lisäävät työn henkistä kuormittavuutta. Yli kuudesosa (17%) ei mielellään käsittele tiettyjä aiheita tai näkökulmia ulkoisen vaikuttamisen takia, ja 14 prosenttia on muokannut juttujansa vaikuttamisen pelosta.

–Journalistien kyky tehdä työtään itsenäisesti koskettaa aiheena jokaista kansalaista. Jos ulkopuoliset toimijat pääsevät vaikuttamaan tai ohjaamaan journalismia, yleisön oikeus saada itsenäisesti tuotettua tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi kärsii, Hiltunen sanoo.

Tutkimusartikkeli perustuu maaliskuussa 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 875 Suomen Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen ja Aikakauslehtien päätoimittajien jäsentä. Julkaisu on osa väitöstutkimusta, joka kartoittaa laajasti ulkoisen vaikuttamisen seurauksia suomalaiselle journalismille ja sen autonomialle.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Experiences of External Interference Among Finnish Journalists: Prevalence, methods and implications julkaistiin yhteispohjoismaisessa Nordicom Review-tiedelehdessä.

Artikkeli on saatavilla osoitteessa:
http://www.nordicom.gu.se/sv/system/tdf/kapitel-pdf/hiltunen_2018.pdf?file=1&type=node&id=39911

Aku Ankka ja Liiga yhteistyöhön – eri seuroille kohdennettujen lehtien tuotto junioritoimintaan

 

Liiga-joukkueiden tähdet pelaavat joulukuussa ilmestyvässä Aku Ankan Liiga-erikoisnumerossa Aku Ankkaa vastaan. Liiga ja Sanoma Media Finland julkaisevat lehden yhteistyössä, ja sen tuotto menee lyhentämättömänä Liiga-seurojen junioritoimintaan.

”Liigaa varten tehty sarja lienee Ankka-historian paras jääkiekkotarina! Daan Jippes ja Ulrich Schröder ovat tämän hetken taitavimpia piirtäjiä, ja he herättivät Kari Korhosen käsikirjoituksen komeasti henkiin. Lätkä on itse asiassa Akkarin sivuilla aika harvinainen laji, ja monet siihen liittyvät tarinat ovat suomalaisen toimituksen erikseen tilaamia. Niistä edustavimmat kokosimme erikoissarjamme lisäksi Ankkaliigan lehteen. Muistatteko esimerkiksi, millä Akkarin nimiväännöksellä Patrik Laine luisteli Ankkalinnan liigassa?” Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kysyy.

Kaikille Liiga-seuroille on tehty lehdestä oma kansiversionsa, johon on valittu jokaisesta joukkueesta yksi pelaaja.

”Erikoisnumerossa on viisitoista yksilöllistä kantta. Piirtäjät ovat huomioineet kuvissa kekseliäästi pelaajien erityispiirteet – meidän Liiga-pelaajissa on selvästi piileviä Ankkalinnan joukkueen tunnusmerkkejä!” Liigan markkinointipäällikkö Aija Saha kertoo.

Aku Ankan Liiga-erikoisnumero tulee myyntiin jokaisella Liiga-paikkakunnalla joulukuun alussa. Lehden voi ostaa esimerkiksi seuran myyntipisteistä, verkkokaupoista ja lipunmyyntipisteistä. Lisäksi kolme euroa maksavaa lehteä myyvät kiekkojuniorit.

”Erikoisnumeron painosmäärä on 100 000 kappaletta. Yhdistämällä Aku Ankan ja jääkiekon haluamme kertoa, että Aku Ankan tavoin optimismi, hauskuus ja omat oivallukset vievät pitkälle, ja niitä arvoja haluamme korostaa myös puhuttaessa juniorikiekosta. Kun kaikki kolme euroa maksavat lehdet on myyty, on koossa mukava potti liigaseurojen junnukiekolle ja monelle tuhannelle pelaajalle”, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo.