Joonas Halla Tjäreborgin viestintäpäälliköksi

zxtpllr1i8cpdpv7vghe

Joonas Halla on Tjäreborgin uusi viestintäpäällikkö

Joonas Halla on nimetty 18.4.2017 Tjäreborgin viestintäpäälliköksi. Halla tulee perimään viestikapulan kesäkuun aikana Tjäreborgin nykyiseltä tiedotuspäälliköltä Arja Pucilowskilta hänen jäädessä eläkkeelle. Joonas Halla vastaa Tjäreborgin viestinnästä ja mediasuhteista.

Joonas Halla siirtyi Tjäreborgin palvelukseen Visit Swedeniltä, jossa hän on toiminut Suomen PR Managerina vuodesta 2009 alkaen vastaten Ruotsin matkailun viestinnästä, erilaisista tapahtumista sekä lehdistö- ja mediasuhteista. .

– Tjäreborgin lomatarjonta on erittäin laaja ja mielenkiintoinen. Meiltä löytyy matkoja rantalomakohteiden lisäksi niin suurkaupunkeihin, futismatseihin, loistoristeilyaluksille sekä upeisiin kaukokohteisiin. Meidän omat Sunwing Family Resort -perhehotellimme sekä aikuisille suunnatut Sunprime-hotellimme ovat kruunun jalokiviä perinteisissä rantalomakohteissa. Tällaisista asiakkaidemme palautteiden perusteella jatkuvasti kehittyvistä hotellikonsepteista on ilo viestiä, kertoo Tjäreborgin tuore viestintäpäällikkö Joonas Halla.

Joonas Halla on aikaisemmin työskennellyt myös radiotoimittajana sekä matkaoppaana. Hän tuo mukanaan Tjäreborgille laaja-alaista kokemusta viestinnän ja matkailun eri osa-alueilta.

:KATSO VIDEO: KOTIPIZZA JA PLAN KAMPANJOIVAT YHDESSÄ LAPSITYÖTÄ VASTAAN

Lapsityön vastaisena päivänä 12.6. Kotipizza ja Plan julkaisevat lapsityön vastaisen piilokameravideon. Kotipizza ja Plan edistävät yhteistyössä maailman tyttöjen oikeuksia.

Miten reagoisit, jos näkisit lapsia pakkotöissä ravintolassa? Kotipizza ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi haluavat yhdessä tuottamallaan videolla kiinnittää huomion lapsityövoiman käyttöön, joka on yksi esteistä kehitysmaiden tyttöjen koulunkäynnille. Maailmassa 68 miljoonaa tyttöä tekee lapsityötä, ja 62 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun.

Plan ja Kotipizza julkaisevat sosiaalisessa mediassa lapsityötä käsittelevän piilokameravideon kansainvälisenä lapsityön vastaisena päivänä maanantaina 12.6.

Ylivoimaisesti tehokkain tapa ehkäistä lapsityötä pitkällä aikavälillä on laadukas ja turvallinen koulutus. Tyttöjen koulutus on parhaita keinoja pysäyttää köyhyyden periytyminen ja katkaista kierre, jossa tytöt joutuvat koulun sijaan jäämään joko tekemään kotitöitä tai hankkimaan perheelleen elantoa vaarallisessa lapsityössä.

Kotipizza haluaa tehdä maailmasta paremman paikan pizza kerrallaan. Siksi Kotipizza tukee yhteistyössä Plan Internationalin kanssa maailman tyttöjen oikeutta oppimiseen, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin. Kotipizza tukee erityisesti Planin työtä Indonesiassa.

– Kotipizzan käyttämät ananakset ovat tulleet Indonesiasta jo vuosien ajan. Tuemme Planin työtä Indonesiassa sen vuoksi, että haluamme antaa jotain takaisin maalle, jolta olemme saaneet niin paljon. Plan International edistää maassa lasten ja ennen kaikkea tyttöjen mahdollisuuksia tasa-arvoiseen koulutukseen. Koulutuksen ja yrittäjyyden tasa-arvoisuus ovat meille tärkeitä arvoja, Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo.

Plan parantaa kolmella mantereella lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäyntiä ja tukee lapsityöläisiä palaamaan kouluun. Lisäksi Plan ehkäisee lasten koulupudokkuutta. Plan on parantanut tyttöjen koulunkäyntiä jo 50 maassa.

Plan varmistaa tytöille ja nuorille naisille myös mahdollisuuden jatkokoulutukseen ja ammatin hankkimiseen, jotta he voivat päättää omasta elämästään ja hankkia riittävän toimeentulon sekä elää taloudellisesti itsenäisesti.

Anu Ubaud Helsingin Sanomien toimituspäälliköksi

aeb1156c733e70af_400x400ar

Anu Ubaud, YTM, on nimitetty Helsingin Sanomien featuresta, kulttuurista  ja lifestylesta vastaavaksi toimituspäälliköksi.
Ubaud siirtyy tehtävään viestintäyhtiö Eran projektijohtajan tehtävästä. Hän aloittaa Helsingin Sanomissa 1. joulukuuta palattuaan vanhempainvapaalta.

Ubaud, 35, on aiemmin työskennellyt Helsingin Sanomissa lifestylesta vastaavana uutispäällikkönä ja Sanomassa erilaisissa toimituksellisissa tehtävissä, muun muassa Cosmopolitanin toimituspäällikkönä.

”On mahtavaa päästä työskentelemään alan ykkösosaajien kanssa. Tunnen toimituksen entuudestaan ja arvostan sitä ammattitaitoa ja kunnianhimoa, jota talossa on”,  Ubaud sanoo.

”Hesarilla on hieno tulevaisuuden diginäkymä ja se on kansainvälisestikin vertailtuna edistyksellinen media digitaalisessa siirtymässään. Toimituspäällikön tehtävä on siksi valtavan kiinnostava näköalapaikka, jossa on mahdollisuus merkittävästi kehittää suomalaista journalismia ja mediankulutusta.”

Lifestyle, kulttuuri ja feature ovat Helsingin Sanomille strategisesti nousevia digitaalisia painopistealueita etenkin uusien kohderyhmien tavoittamisessa.

”Anulla on erittäin vahvaa sisältöosaamista näistä aihepiireistä. Lisäksi hänellä on erinomainen näkemys eri kohderyhmistä ja niiden tarpeista. Hän on myös vahva digitaalisen kerronnan kehittäjä. Olemme erittäin iloisia saadessamme hänet Helsingin Sanomiin”, vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.

Ubaud raportoi tehtävässään päätoimittaja Antero Mukalle.  Helsingin Sanomien muina toimituspäällikköinä jatkavat Ari Kinnari Esa Mäkinen Kimmo Pietinen ja Erja Yläjärvi .

Johanna Bussman-Laalo markkinointipäälliköksi Ifoloriin

b9agz3fdq9ruiamy8lqq

KTM Johanna Bussman-Laalo aloitti Ifolorin markkinointipäällikkönä 29.5.2017. Hänen vastuullaan on asiakkuusmarkkinoinnin strateginen suunnittelu ja toimenpiteiden toteutus Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Johannalla on yli kymmenen vuoden työkokemus markkinoinnin suunnittelu- ja kehitystehtävistä Sanoma Media Finlandissa.

Viihde- ja media-ala globaalisti 4,2 prosentin kasvuvauhdissa

890b02fc757cc811_800x800ar

Viihde- ja media-ala kasvaa ennusteen mukaan globaalisti 4,2 % vuoteen 2021 mennessä. Eniten kasvua odotetaan virtuaalisen todellisuuden sisällöntuotannosta, e-urheilusta ja internetvideoista. Tiedot ilmenevät  PwC:n laatimasta Global entertainment and media outlook 2017–2021  -katsauksesta.

PwC:n arvion mukainen globaali viihde- ja media-alan kasvu jää hieman viime vuoden ennustetta (4,4 %) pienemmäksi. Suomessa alan kasvuksi ennustetaan 1,7 % (viime vuonna 2,5 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvun yleisen hidastumisen ja mainontamalleihin kohdistuvan paineen myötä voimistuu entisestään tarve luoda uusia tuottoja muuttamalla kuluttajat faneiksi.

”Alan kasvun hidastuminen heijastaa mainospohjaisten liiketoimintamallien ahdinkoa, kun suuri osa mainostamisesta on siirtynyt internetiin. Kuluttajat ovat mieltyneitä mainoksettomiin kokemuksiin ja mainostajat ovat tyytymättömiä digitaalisen median tällä hetkellä tarjoamiin mittausmenetelmiin”, sanoo PwC:n telekommunikaatio-, media- ja teknologiatoimialasta vastaava partneri Tuomas Törmänen .

Monilla suurimmista markkinoista, ja siten koko teollisuudenalalla, viihde- ja mediayritykset ovat saavuttamassa tai saavuttaneet eräänlaisen väliaikaisen lakipisteen. Tämä asettaa toimijat tilanteeseen, jossa monet perinteiset ja kypsät segmentit taantuvat, internetin ja digitaalisen viihteen ja median arvon kasvu ei riitä kompensoimaan tätä ja seuraava sisältö- ja viihdeaalto on uusilla, vasta alkuvaihettaan käynnistävillä alueilla, kuten e-urheilu ja virtuaalinen todellisuus.

”Kuluttajien mieltymykset vaihtelevat tiuhaan, teknologia kehittyy nopeasti ja liiketoimintamallit ovat pysyvässä muutoksessa. Viihde- ja mediayritysten strateginen fokus on nyt muuttaa asiakkaat faneiksi keksimällä ja kehittämällä houkuttelevia, kiehtovia ja vaistonvaraisia sisältöjä ja käyttäjäkokemuksia”, Törmänen toteaa.

909a7901c7af7f5e_800x800ar

bca320eb3e950041_800x800ar

Teknologian ja datan yhdistelmällä lisää tietoa ja tuottoa

Yhdistämällä viimeisimmän teknologian ja datan huikeaan käyttäjäkokemukseen yritykset voivat luoda hyötyjen kehän, jossa kuluttajien kasvava sitoutuminen ja huomio tuottavat lisädataa täsmentäen siten näkemystä siitä, mitä asiakkaat haluavat.

Näin yritykset voivat entistä paremmin kohdistaa tarjontansa ja sitouttaa ydinyleisönsä, jolloin avautuu uusia tuottomahdollisuuksia. Yritykset soveltavat yhä laajemmassa mittakaavassa teknologian mahdollistamia, valinnanvapautta laajentavia ja käyttäjien vaikutusvaltaa lisääviä suoramyynnin (D2C) strategioita: tulevien viiden vuoden aikana esimerkiksi internetin videotarjonnan kasvuksi arvioidaan globaalisti 11,6 %. Suomessa vastaava arvio on 6,2 %.

Internetmainonnan markkina suurempi kuin televisiomainonnan

Globaali mainosala saavutti tärkeän käännekohdan vuonna 2016 internetmainonnan markkinakoon ylittäessä TV-mainonnan ensimmäistä kertaa. Tämän etumatkan arvioidaan kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana erityisesti mobiilimainonnan merkittävän kasvun ansiosta. Myös TV-mainonnan markkinan arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti, mutta verkkaisempaan tahtiin.

Internetmainonnan kasvun moottori on viime vuonna 58,7 %:lla kasvanut mobiilimainonta, joka kasvaa jatkuvasti vuotuisen kasvun ollessa 18,5 % aina vuoden 2021 loppuun saakka. Suomessa mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti 12,2 % vuodessa ja arvon lähentelevän silloin jo puolta kiinteissä verkoissa tapahtuvan mainonnan arvosta.

Sanomalehtien levikin osuus kokonaistulosta suurempi kuin mainosten vuonna 2016

Vaikka sanomalehtien levikin globaali arvo on ollut laskussa vuodesta 2015, julkaisijoilla on ollut käytössään keinoja korvata painosmäärien nopeaa laskua ainakin osittain. Vuosittainen mainostulojen pieneminen on kuitenkin voimistunut entisestään, koska mainostajat jättävät painetun median sankoin joukoin, ja toisaalta Google ja Facebook työntävät julkaisijoita yhä voimakkaammin pois digitaalisen markkinoinnin tilasta. Sanomalehtien levikkitulojen nouseminen mainostuloja suuremmaksi tulonlähteeksi merkitsee hallitsevien tulovirtojen historiallista siirtymää. Vuonna 2021 sanomalehtien globaalin levikkitulon osuus niiden kokonaistuotosta on 54,0 %.

VR-video tulee

Kuluttajille suunnatun virtuaalisen todellisuuden (VR) sisältötuotannon markkinoiden vuotuinen kasvu on ennustejakson aikana 77 %, ja sen rahallinen arvo on 15,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021. Tästä summasta 8 miljardia dollaria käytetään VR-videoon (91 %:n vuotuinen kasvu). VR-sovellusten, eli ohjelmistojen, jotka eivät ole videoita tai pelejä, vaan esimerkiksi viestintäsovelluksia ja hyötyohjelmistoja, kulutus pysyy maltillisena arvon ollessa vuonna 2021 yhteensä vain 163 miljoonaa dollaria. VR-sovellusten kulutus laskee vuodesta 2018 lähtien, kun ostetut, alustojen tai käyttöjärjestelmien puutteita paikkaavat hyötyohjelmistot sisällytetään ydinalustaan, aivan kuten älypuhelinten sovellukset on laajenevassa määrin sisällytetty iOS:n tai Androidin uusimpiin versioihin.

Kreabin Anna Niemi on nimitetty Viestintäkonsultiksi (Executive Associate)

anna

Kreabin Anna Niemi on nimitetty Viestintäkonsultiksi (Executive Associate) 1.6.2017 alkaen. Nimike täsmentää Annan vastuuta ja osaamista.

Anna on monipuolinen viestintäosaaja, joka on tehnyt useille asiakkaille muun muassa strategista viestinnän suunnittelua, sisällöntuotantoa sekä mediaseurantaa ja -analyysia. Anna tekee viestintää analyyttisella otteella ja auttaa asiakkaitaan kehittämään vaikuttavaa viestintää. Hän aloitti Kreabissa vuonna 2015.

”Kreab on ollut mahtava paikka kehittää osaamista ja päästä ottamaan vastuuta monipuolisista viestintähankkeista. Odotan innolla vilkasta viestintäkesää uudella toimistollamme Mikonkadulla”, Anna sanoo.

Stora Enso on nimittänyt Satu Härkösen Suomen mediasuhteiden ja Suomen puunhankinnan viestintäjohtajaksi

84e8bfeb204dd24f_org

Satu Härkönen on työskennellyt Stora Ensossa vuodesta 1995 lähtien useissa johtotehtävissä myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Viimeisimmäksi hän on toiminut projektipäällikkönä Stora Enson sponsoroidessa Lahden Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuja ja sitä ennen hän toimi Stora Enson Suomen puunhankinnan viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Hänellä on maisterintutkinnot sekä maa- ja metsätieteistä että historiasta.

Satu Härkönen aloittaa uudessa tehtävässään 1. kesäkuuta 2017. Hän raportoi Stora Enson viestintäjohtaja Ulrika Liljalle.

Liisa Nyyssönen, aikaisemmin Stora Enson Suomen mediasuhteiden ja Paper-divisioonan viestintäjohtaja, jatkaa Stora Enson Paper-divisioonan viestintäjohtajana ja raportoi Kati ter Horstille, Paper-divisioonan johtajalle.

Ylen uutistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä

YLE 20131216 Helsinki. YLE johtoryhmä.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä.

Ylen hallitus, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Jääskeläinen ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Jääskeläinen jättää tehtävänsä Ylessä, koska edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut. Jääskeläinen luopuu Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan ja vastaavan päätoimittajan tehtävästä välittömästi.

Hallitus on nimennyt Svenska Ylen johtajan Marit af Björkestenin vt. johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi Uutis- ja ajankohtaistoimintaan 1.6. alkaen. Seuraajahaku käynnistetään välittömästi. Kesäkuun alkuun asti vastaavan päätoimittajan sijaisena toimii päätoimittaja Riikka Venäläinen. Marit af Björkesten on toiminut aiemmin erilaisissa journalistissa johtotehtävissä ja vuodesta 2012 Svenska Ylen johtajana.

Ylen hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 29.5. Hallitus painottaa, että Ylen journalismin tulee jatkossakin perustua totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Yle on journalismissaan sitoutunut sisältöjen ja journalismin eettiseen ohjeistoonsa sekä Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvostoon niiden toteutumisen valvojana.

“Hallitus arvostaa Jääskeläisen työtä laadukkaan journalismin edistäjänä. Nyt tehdyn ratkaisun tarkoitus on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimintaedellytysten ja työrauhan turvaaminen”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

“Atte Jääskeläinen on luotsannut Ylen uutistoimintaa tasan kymmenen vuotta. Hän on kehittänyt uutisorganisaatiota näkemyksellisesti ja johtanut toimintaa yli digitaalisen murroksen. Ylen uutiset nauttivat suomalaisten vankkaa luottamusta. Ylen uutistoiminta on noussut Jääskeläisen kaudella myös kansainväliseksi esikuvaksi”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

“Koen, että Ylen rooli yhteiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä. Pyrkimykseni johtaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta vastuullisen journalismin tiellä on ollut epäilyksen alla. Toivon, että tämä päätöksemme palauttaa Yleen työrauhan”, sanoo Atte Jääskeläinen.

Atte Jääskeläinen aloitti työnsä Ylessä vuonna 2006 ja hän on toiminut Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana 1.6.2007 alkaen. Ennen Yleä Jääskeläinen työskenteli Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana.

Niin hyvää, nyt sen sanotuksi saa – Kismet päivitti tunnuslauseensa

kismet_55g_860x390_2

Kismet jatkaa suomalaisten rohkaisemista sanomaan tärkeitä asioita toisilleen. Uuden tunnuslauseen myötä myös Kismetin tunnuslaulu on päivitetty.

Kismet –suklaavohvelia on valmistettu Suomessa jo vuodesta 1974, ja se on Fazerin suosituin suklaapatukka. Suklaavohvelit valmistetaan Fazerin keksitehtaalla Vantaalla, ja vuosittain niitä valmistetaan 18 miljoonaa kappaletta. 1980-luvulta tähän päivään asti Kismetin tunnuslause on ollut sama ”Niin hyvää, ettei sanotuksi saa”.

Kismet on auttanut meitä joskus hieman jäyhiä ja varautuneita suomalaisia sanomaan tärkeitä asioita toisillemme ja tästä inspiroituneena Fazer on päivittänyt Kismetin tunnuslauseen muotoon ”Niin hyvää, nyt sen sanotuksi saa”.

”Toimme jo vuonna 2014 kauppoihin ensimmäiset viesti-Kismetit ja ne ovat olleet menestys. Tärkeiden asioiden sanomisesta on tullut osa Kismet-brändiä ja haluamme jatkossakin rohkaista suomalaisia pukemaan tunteitaan sanoiksi”, kertoo senior brand manager Annukka Storm Fazerilta.

Tunnuslauseen lisäksi myös Kismetin tuttu laulu on päivitetty. Alkuperäisen laulun takaa löytyy tunnettu parivaljakko Juha Tapaninen ja Esa Nieminen. Uuden sovituksen on tehnyt tuottajapari Kim Kuusi – Kalle Chydenius ja laulun esittävät Antti Koivula ja Jepa Lambert.

Kismet Omar on tämän kesän uutuus

Perinteinen maitosuklaalla kuorrutettu nougattäytteinen vohveli on saanut vuosien varrella erilaisia makuvaihtoehtoja rinnalleen, mm. Kismet Marianne (2011), Kismet Fazerina (2013) ja Kismet Lakritsi (2015). Kismet-suklaalta odotetaan uusia makuja ja kaikki makuvariantit ovat olleet suosittuja. Kesällä 2017 Kismet hurmaantuu suosiotaan nostaneen Omarin pehmeästä kermakaramellin mausta. Omarin pehmeää makua rakastetaan laajasti ikään katsomatta.

Finnair testaa digilehtiä A350-lennoilla kesän aikana

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnair testaa Airbus A350-lennoillaan digitaalisia suomalaisia sanomalehtiä ja aikakausilehtiä 1.6.-31.8.2017. Testijakson ajan asiakkaat voivat lukea useita digilehtiä veloituksetta Finnairin Nordic Sky -portaalin kautta.

Nordic Sky -portaali on käytettävissä kaikissa Finnairin Airbus A350-koneissa, ja siihen pääsyyn tarvitaan vain asiakkaan oma päätelaite. Asiakkaan ei siis tarvitse ostaa internet-yhteyttä lehtien lukemiseen. Digilehtiä voi testijakson aikana lukea myös Finnairin uudella San Franciscon reitillä, vaikka se operoidaan Airbus A330-koneella.

”Kaikissa kaukoliikennekoneissamme on nyt langaton yhteys, joka antaa meille aivan uusia mahdollisuuksia kehittää lennonaikaista viihdetarjontaa”, kertoo Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Tiina Vesterinen. ” Testijakson aikana keräämme kokemuksia digilehtien käytöstä ja niiden vaikutuksesta asiakaskokemukseen, ja teemme sitten päätöksiä lehtitarjonnan tulevaisuudesta.”

Finnairin A350-koneiden Nordic Sky -portaalissa on testin aikana tarjolla seuraavat lehdet: Helsingin Sanomat, Iltasanomat, Kauppalehti sekä useita naisten- ja perhelehtiä (kuten Me Naiset, Kodin Kuvalehti, Gloria) koti-, ruoka- ja harrastelehtiä (Hyvä Terveys, Suuri Käsityö, Sport) sekä Tiede-lehti. Testijakson aikana digitaalisesti tarjottuja lehtiä ei myydä tai jaeta luettavaksi paperiversioina.

Muilla Finnairin lennoilla paperiset sanoma- ja aikakausilehdet ovat edelleen saatavilla kuten aiemmin, matkustusluokasta riippuen joko veloituksetta tai maksua vastaan.