JSN:ltä jo vuoden kolmas langettava lasten tunnistettavuudesta

Julkisen sanan neuvosto antoi 19.10. pidetyssä kokouksessaan jo tämän vuoden kolmannen langettavan ratkaisun lasten tunnistetietojen julkaisemisesta. Langettavan ratkaisun sai juttu, jossa esiintyi 4-vuotias lapsi nimellään ja kuvallaan ilman äidin lupaa. Vaikka lapsen esiintymiselle jutussa oli isän ja kahden oheishuoltajan lupa, lupa äidiltä olisi pitänyt hankkia jutun arkaluonteisuuden vuoksi ja lapsen edun turvaamiseksi. Samassa Suomen Kuvalehden jutussa kerrottiin myös yksityiselämään kuuluvia tietoja tunnistettavissa olevasta lapsen äidistä ilman hänen lupaansa, mikä oli myös peruste langettavalle ratkaisulle.

Kyseessä oli jo kolmas kerta tänä vuonna, kun neuvosto on päätöksessään viitannut vuonna 2014 ilmestyneeseen periaatelausumaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa. Syyskuussa langettavan sai Aamulehti, joka julkaisi tunnistetietoja lapsista reportaasissa, jonka juonellisena rakenteena oli prostituoidun etsiminen. Maaliskuussa JSN antoi langettavan ja vakavan huomautuksen Seiskalle, joka kertoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä siten, että se loukkasi karkeasti tunnistettavissa olevien uhrin lasten yksityisyydensuojaa.

Lasten ja nuorten asioiden ja heidän näkökulmiensa esittäminen on tiedotusvälineiden tärkeä tehtävä. Lapsilla on oikeus omaan mielipiteeseen, ja neuvosto toivoo, että lasten ja nuorten kanssa toimivat henkilöt sekä viranomaiset suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön tiedotusvälineiden kanssa. Lapsilla ja nuorilla on sekä sanan- että mielipiteen vapaus, mutta myös oikeus tulla suojelluiksi ja erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Toimittajan pitäisi aina varmistaa, että lapsi ei esiinny tunnistettavana kontekstissa, joka voi olla hänelle vahingollinen. Neuvoston antama periaatelausuma lasten esiintymisestä mediassa korostaa, että päävastuu tästä kuuluu aina toimituksille silloinkin, kun lapsen huoltaja on antanut luvan tunnistetietojen julkaisemiseen.

Langettava myös virheellisen ja vahingoittavan tiedon levittämisestä

JSN antoi 19.10 kokouksessaan yhteensä kymmenen ratkaisua, joista viisi oli langettavia ja viisi vapauttavia.

Neuvosto antoi langettavan päätöksen Kauppalehdelle jutusta, jossa väitettiin, että hammastahnan fluoridi heikentää älykkyyttä. Jutun väitteille ei löytynyt tukea jutussa mainituista tieteellisistä lähteistä, vaan tulkinnat olivat peräisin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistusta tekstistä. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Langettavan päätöksen saivat myös Yleisradio, joka ei ollut korjannut uutislähetyksen virhettä verkkosivuillaan, sekä Iltalehti rikosepäillyn tunnistetietojen julkaisemisesta ja Kauppalehti piilomainonnasta.

Vapauttavat lottovoitosta kertomisesta ja uskonnollisen yhteisön käsittelystä

Ilta-Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin lottovoittajasta. Jutun tiedot perustuivat yhtiön tiedottajan haastatteluun ja Veikkauksen tiedotteeseen. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti ja useasti lukijoille. Tietoja oli pyritty tarkistamaan ja tarkistamisyritykset avattiin lukijoille.

Österbottens Tidning sai kaksi vapauttavaa päätöstä jutusta, jossa kerrottiin uskonnollisesta yhteisöstä. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä on oikeus kirjoittaa kriittisesti myös uskonnollisista kokemuksista. Erilaisten näkemysten esittäminen kiistanalaisista asioista ei ole journalismissa ainoastaan sallittua vaan se on journalismin tärkeimpiä tehtäviä. Neuvostolla ei sen sijaan ollut edellytyksiä ottaa kantaa siihen, oliko toimittaja haastattelutilanteessa kertonut, että juttu julkaistaisiin toisessa lehdessä.

Satakunnan Viikko sai vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä, kun lehti julkaisi jutun, jossa toimittaja testasi kauneushoitoja. Toimittajan saama hyöty oli suuri, mutta sen vastaanottaminen oli perusteltua. Helsingin Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Yle aloittaa merkittävän uudistusohjelman – omaa tuotantotyötä mitoitetaan pienemmäksi

Yle siirtää voimakkaasti painopistettä digitaaliseen uudistumiseen ja kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan.
Lähivuosina Yle panostaa erityisesti journalismiin, draamaan sekä lasten ja nuorten sisältöihin. Palvelukykyä verkossa kehitetään, samoin Yle Areenaa. Yle.fi-etusivua uudistetaan erityisesti mobiililaitteilla tapahtuvaa käyttöä ajatellen.
“Ohjelmatuotantoa uusitaan ja kehitetään niin, että pystymme tekemään arvokasta ja aikaa kestävää sisältöä laadukkaasti ja toisaalta tuottamaan ajankohtaistarjontaa tehokkaasti”, tiivistää Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Osana uudistuksia, ja parlamentaarisen Yle-työryhmän linjausten mukaisesti, Yle kasvattaa ostoja yhtiön ulkopuolisilta toimijoilta. Tähän liittyen ulkopuolisten palveluostojen määrää lisätään ja yhtiö aloittaa suunnittelun oman tuotantotyön vähentämiseksi.
“Toimialan muutospaineet ovat olleet ilmeisiä jo jonkin aikaa. Parlamentaarisen Yle-työryhmän linjausten myötä on selvää, että yhtiön pitää lähteä uudistumaan ja muuttaa myös tuotantotoiminnan rakenteita”, sanoo Tuotannot-yksikön johtaja Janne Yli-Äyhö. Ylellä säilyy vahva oma tuotanto jatkossakin, vaikka tuotantotoiminta mitoitetaan nykyistä pienemmäksi.
Tuotantotyön vähentäminen tarkoittaa toteutuessaan henkilöstövaikutuksia ja yhteistoimintamenettelyjä. Yt-neuvottelujen aloittamisesta kerrotaan, kun suunnitelmat tarkentuvat lähiaikoina. Yle Tuotanto ja Design -osastot työllistävät tällä hetkellä vakituisesti 466 henkilöä, joista Helsingissä työskentelee 309 ja Tampereella 157. Ylen suunnitelmat voivat johtaa tuotantotyön vähentämiseen noin kolmanneksella.
Ohjelmien tuotantotyötä tehdään ensisijaisesti Helsingissä ja Tampereella, Yle Tuotanto ja Design -osastoilla. Ne vastaavat ohjelmien tuotannollisesta suunnittelusta ja resursoinnista sekä tekemisestä, eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.
Kesäkuussa esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä. Yle julkisti syyskuun lopulla linjauksensa draamatuotannosta ja kertoi samalla muista suunnitelmistaan.
“Ylen tuotantopalvelut on perinteisesti ollut täyden palvelun palveluorganisaatio. Rakennemuutoksella vähennämme omaa kiinteää resurssia  ja täydennämme sitä tarvittaessa palveluostoilla. Näin meillä on joustavasti käytössä kulloinkin tarvittava tuotantovoima. Yksi osa suunnitelmaa on varmistaa, että Ylelle jää myös vahva, oma, osaava tuotanto”, sanoo Janne Yli-Äyhö.
“Jotta pystymme toimimaan tehokkaasti, mitoitamme Ylen tuotannon jatkuvan perustoiminnan mukaan. Kysynnän huiput sijoittuvat tyypillisesti suuriin urheilukisoihin ja muihin suuriin tuotantoihin, jolloin hankimme tarvittaessa tekijöitä Ylen ulkopuolelta. Yle Tuotannossa on paljon kansainvälisestikin tunnustettua osaamista, ja tästä pidämme kiinni jatkossakin”, Lauri Kivinen sanoo.
“Yle on vahvasti sitoutunut toimintaan Tampereen Mediapoliksessa ja sen kehittäminen on myös työn alla.Tuotannollisen työn tukikohdat ovat tulevaisuudessa Helsingissä ja Tampereella, mutta ohjelmia kuvataan ja tallennetaan tietysti ympäri Suomen”, vakuuttaa toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Mainostajien rahaston palkinto Sasu Sorkiolle

print_zpnxvfgb36

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Smile Audiovisualin toimitusjohtaja ja videostrategi Sasu Sorkio. Tärkeimpänä perusteena on hänen kirjoittamansa, vuoden vaihteen jälkeen ilmestyvä tutkimustietoon pohjautuva teos audiovisuaalisten sisältöjen hyödyntämisestä organisaatioiden sisältömarkkinoinnissa.

Video on tänä päivänä osa kaikkea viestintää sekä ihmisten että yritystenkin välisissä suhteissa. Markkinoinnin sisällöt muuttuvat. Esimerkiksi videobloggaajien tuottamat sisällöt ovat nousemassa lineaarisen television rinnalle.

– Tänä vuonna palkinnon antamisessa korostuu, kuinka myös akateemisen maailman ulkopuolinen markkinoinnin tutkimus on tärkeää, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Sorkion tulevan kirjan tarkoituksena on koota uusin tutkimustieto aiheesta sekä näyttöä organisaatioiden menestyksekkäästä videoviestinnän hyödyntämisestä maailmalta. Sisällössä paneudutaan myös johtavien kotimaisten viestintä- ja markkinointijohtajien näkemyksiin. Myös pienet paikalliset toimijat Suomessa, julkisen sektorin organisaatiot sekä järjestöt voisivat kirjan avulla hyödyntää videoviestintää ja
-markkinointia nykyistä enemmän.

– Online-videon asema organisaatioiden markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvin erilainen kuin mitä se oli vaikkapa vain viisi vuotta sitten. Video on arkipäiväistynyt mediaksi, jolla on toisaalta helppoa kertoa organisaation ajankohtaisista asioista ja toisaalta pyrkiä markkinointiviestin läpi menoon kaikissa kohderyhmissä. On hyvin jännittävää seurata, mihin suuntaan videon hyödyntäminen menee ja missä sen kanssa ollaan viiden vuoden kuluttua, Sorkio pohtii.

Sasu Sorkio on koulutukseltaan insinööri ja taiteen maisteri. Hänellä on vuosien kokemus videoiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä niiden käyttämisestä organisaatioiden markkinointiviestinnässä. Yhteistyötä hän on tehnyt julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Pirjo Laaksonen, Jaakko Aspara, Heli Aaltonen, Terhi-Anna Wilska ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Kantar TNS: Suomalaisen mediapäivä 2016 – Televisio ja radio edelleen vahvasti mukana suomalaisen mediapäivässä, sosiaalinen media kiilaa ajankäytössä kolmoseksi

Suomalaiset käyttävät medioiden seuraamiseen yhteensä 7 tuntia  33 minuuttia juuri valmistuneen TNS Atlas -tutkimuksen mukaan. Tutkimus tarjoaa entistä yksityiskohtaisempaa tietoa netin käyttökohteista.

Perinteiset mediat voittavat netin suomalaisten ajankäytössä luvuin 58% – 42% koko väestössä. Alle 30-vuotiailla luvut kääntyvät päinvastoin – nettipalvelut haukkaavat nuorten ajankäytöstä 65% ja perinteiset mediat 35%.

Koko väestön osalta medioihin käytetyn ajan top-3-listalle pääsevät lineaarinen televisio (26%), perinteinen radion kuuntelu (18%)  ja sosiaalinen media (11%). Alle 30-vuotiaiden top-3 ajankäytön mukaan on sosiaalinen media (17%), lineaarinen televisio (16%), musiikin suoratoistopalvelut tai muut netin käyttökohteet (kumpikin 10%). Yli 50-vuotiaiden ajankäytön kärjessä olevat mediat ovat lineaarinen televisio (32%), perinteinen radio (22%) sekä painetut sanoma- ja iltapäivälehdet (9%).

1297241476705121536

Uudistettu TNS Atlas Intermedia tarkentaa suomalaisten mediakäyttöä ottaen aiempaa paremmin huomioon netin eri käyttökohteiden tavoittavuuden, ajankäytön ja seuraamisajankohdan. Tutkimuksessa on tammi-kesäkuussa 2016 haastateltu 10 000 15-74-vuotiasta suomalaista Kantar TNS:n internetpaneelissa.

Radio Helsingin liiketoiminta siirtyy Livelaboratorio Oy:lle

glivelab_rh2016b

G Livelabin toimintaa pyörittävä Livelaboratorio Oy on tehnyt esisopimuksen Radio Helsingin liiketoiminnan ostamisesta Kaupunkitarinat Oy:ltä. Yrityksen taustalla on Muusikkojen liitto.

“Radio Helsingillä on tärkeä paikka monimuotoisen musiikki- ja kaupunkikulttuurin äänenkannattajana, ja sitä halutaan entisestään vahvistaa”, toteaa Livelaboratorio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Vänttinen. “Onkin osuvaa, että juuri muusikot ovat kattojärjestönsä kautta mukana pelastamassa kanavan toimintaa.”

“Tämä on erittäin luonteva ratkaisu”, iloitsee Kaupunkitarinat Oy:n puheenjohtaja Tomi Ruotimo. “Radion uusi koti sopii hyvin kanavan toimintaideologiaan ja se on myös erinomainen paikka kasvaa ja kehittyä monimuotoisen kaupunkikulttuurin sanansaattajana.”

Radio Helsingin jatkon tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin. Suunnitelmissa on luoda uudenlaisia sisältömalleja hyödyntämällä G Livelabia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia radion teossa.

Elokuussa toimintansa aloittanut G Livelab on uusi, musiikin ehdoilla rakennettu klubitila, jossa on 180 asiakaspaikkaa. G Livelabia hallinnoi hanketta varten perustettu Livelaboratorio Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Tanja Douglass ja omistajana Muusikkojen liitto. Livelaboratorio Oy:n hallitukseen kuuluu joukko kotimaisen musiikkikentän vaikuttajia. Hallituksen muodostavat Ahti Vänttinen (pj), Markus Nordenstreng, Jukka Perko, Maija Vilkkumaa, Minna Pensola, Matti Lappalainen, Mari Kärkkäinen ja Matti Nives.

http://glivelab.fi
http://facebook.com/glivelab
http://instagram.com/glivelab

MAINOSTOIMISTO SPYM JA CLIENTS’ FINLAND YHDISTYVÄT – JYVÄSKYLÄLÄINEN FULMORE HAKEE VAHVAA KASVUA

Jyväskyläläiset Mainostoimisto SPYM ja liiketoiminnan kehittämisyhtiö Clients’ Finland yhdistyvät. Yhdistymisen jälkeen Fulmore työllistää 24 henkilöä ja palkkaa nopeassa tahdissa lisää osaajia.

”Markkinointiteknologian ja sen tuottaman tiedon hyödyntäminen alkaa olla suuryrityksille arkista, mutta etenkin pk-sektorissa on vielä paljon mahdollisuuksia. Monilla firmoilla on erinomaisia tuotteita ja palveluita, joista ei kerrota tarpeeksi laajalle yleisölle. Pyrimme osaltaan muuttamaan tätä”, kertoo Fulmoren toimitusjohtaja Kari Heinonen.

Yhdistymisen kautta yhtiö pyrkii vastaamaan alan muutokseen. ”Asiakkaamme toivovat kokonaisvaltaista liiketoiminnan ymmärrystä, apua markkina-aseman vahvistamiseen sekä selkeitä, mitattavia tuloksia. Ja toki se on tärkeää, että molemmat osapuolet puhuvat samaa, toistensa ymmärtämää kieltä”, Heinonen jatkaa.

Uusi yhtiö hakee välittömästi viittä osaajaa ja avasi äskettäin uuden toimiston Helsinkiin. Kasvun haasteeksi saattaakin muodostua rekrytointien haasteellisuus. Jyväskylä ja Keski-Suomi eivät ole ihanteellisia alueita osaavien digimarkkinointialan osaajien rekrytoimiseksi.

“Monet kyvykkäät suunnittelijat tuntuvat karkaavan etelään, vaikka Keski-Suomessa olisi töitä tarjolla hyvillä ehdoilla. Haluammekin haastaa paluumuuttoa suunnittelevia alan ammattilaisia ottamaan yhteyttä.”

Spotifyn ilmaisversio jakoi haitallisia mainoksia

open-graph-default

Spotify-ohjelman ilmaisversio on jakanut haitallisia mainoksia runsaan viikon ajan. Mainokset avautuivat käyttäjän oletusselaimeen kun Spotify-ohjelma oli käynnissä. Spotify korjasi ongelman viime yönä.

Spotify-musiikkipalvelun mainosrahoitteinen ilmaisversio on jakanut haitallisia mainoksia ainakin 25.9.2016 lähtien. Mainokset avautuivat käyttäjän oletusselaimeen ilman käyttäjän toimenpiteitä. Uusi mainos avautui muutaman minuutin välein. Ongelma koski ohjelman Windows-, Mac- ja Linux-ilmaisversioita.

Tiedossa ei ole tapauksia, joissa suomalaiset käyttäjät olisivat saaneet kyseisten mainosten kautta haittaohjelmaa.

Spotifyn mukaan ongelma on nyt korjattu ja haitalliset mainokset on poistettu.

Spotifyllä on ollut vastaava ongelma myös vuonna 2011, kun haitallinen mainos ohjasi kävijöitä haittaohjelmia levittävälle Blackhole exploit kit -sivulle. Haitallisia mainoksia hyödynnetään usein haittaohjelmien levittämiseen.

ZEELAND FAMILY JA SOK AIESOPIMUKSEEN MERKITTÄVÄSTÄ MARKKINOINNIN ULKOISTAMISESTA

Zeeland Family ja SOK ovat tänään allekirjoittaneet aiesopimuksen SOK:n markkinoinnin tuotannon ulkoistamisesta Zeeland Familyn Studiolle. Järjestelyn toteutumisen yhteydessä SOK:sta siirtyisi Zeeland Familyyn noin 25 työntekijää. Palvelusopimuksen kesto on kaksi vuotta sekä yksi optiovuosi. Sopimuksen arvo sisältäen optiovuoden on arviolta noin kuusi miljoonaa euroa. Yhteistyö kattaa S-ryhmän kaikkien ketjujen ja brändien markkinointiviestinnän suunnittelua ja tuotantoa.

Zeeland Familyn ulkoistusliiketoiminnasta vastaava johtaja Sini Norta:

“Tuleva yhteistyö SOK:n kanssa osuu strategiamme keskiöön eli markkinoinnin tuottamiseen palveluna. Kyseessä on markkinointitoimialan suurin ulkoistus Suomessa, ja se rohkaisee niin meitä kuin asiakkaitammekin edelleen haastamaan perinteisiä yhteistyön muotoja ja rakentamaan toimivampia kumppanuuksia. Meillä on ilo olla vauhdittamassa SOK:n muutosta markkinoinnin operaatioissa ja prosesseissa erityisesti digitalisoinnin ja automaation keinoin.”

SOK:n ja Zeeland Familyn tavoitteena on, että liiketoimintasiirto ja palveluiden tuottamisen siirtyminen Zeeland Familyn Studioon tapahtuisivat arviolta viimeistään 1.1.2017.

Viestintävirasto: Ylen on tarkennettava julkisen palvelun ja muun toiminnan tuottojen kohdistamista

Viestintäviraston mukaan Yleisradio ei ole eriyttänyt riittävän läpinäkyvällä tavalla julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan yhteisten TV-tuotantojen kautta syntyviä tuottoja. Yleisradio ei ole myöskään kohdistanut julkisen palvelun ohjelmista syntyneitä myyntituottoja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Lisäksi vuonna 2015 Viestintävirasto totesi Ylen rikkoneen sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa esittämällä Suomen partiolaiset ry:n sponsoroimaa Partiomestari-ohjelmaa Ylen TV 2 -kanavalla sekä mainonnan lähettämisen kieltoa sisällyttämällä internet-palveluunsa linkin maksulliselle viaplay.fi -sivustolle. Viestintävirasto myös huomautti Yleä ääni- ja tekstityspalveluvelvoitteen rikkomisesta.

Muilta osin Yleisradion julkisen palvelun toiminta täytti vuonna 2015 viraston valvontaan kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viestintävirasto tulee seuraamaan, että Yleisradio toteuttaa tuottojen kohdistamisen jatkossa oikein taloushallinnon järjestelmäuudistuksessaan.

Viestintävirasto antaa vuosittain lausunnon Yleisradion tarjoamaa palvelua koskevasta lausunnosta. Lausunnossaan 28.9.2016 virasto arvioi Yleisradion vuoden 2015 aikana tarjoamaa palvelua koskevaa kertomusta suhteessa Ylen palvelua koskevan lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Viestintäviraston lausunto koskee vain virastolle kuuluvaa Yleisradion toiminnan lainmukaisuuden valvontaa.

Julkisen palvelun sisällön valvonta ja julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta eivät kuulu Viestintäviraston vaan Yleisradion hallintoneuvoston toimivaltaan.

Viestintäviraston lausunto

Bauer Media yhteistyökumppaniksi Slush Music -tapahtumaan

Suomalaisten ylpeys, start up -tapahtuma Slush järjestää 30.11.-1.12. musiikkia, teknologiaa ja yrittäjyyttä yhdistävän Slush Musicin. Uuden tapahtuman tavoitteena on auttaa miljardien arvoista musiikkiin keskittyvää toimialaa kehittymään. Suomen suurin radiotalo Bauer Media on yhteistyökumppanina tapahtumassa.

–    Digitalisaatio on tuonut musiikin kuluttajien saataville entistä helpommin sekä luonut paljon uutta liiketoimintaa. Tästä huolimatta, ja varmasti myös osittain siitä syystä, radio voi paremmin kuin koskaan. Musiikkialan teknologiset alustat ja niiden ympärillä kasvavat uudet liiketoimintainnovaatiot kiinnostavat myös Bauer Median radioita. Moderni radio on taipuisa alusta melkein mihin vaan, oli kyse sitten kumppanuuksista tai omasta tekemisestä. Ja ennen kaikkea meillä on yhteinen päämäärä, ihmisten viihdyttäminen, sanoo Bauer Median Head of Music René Mäkinen

Slush Music on suunnattu erityisesti musiikkialan yrityksille. Tapahtuma tavoittelee avointa keskustelua teknologian tuomista mahdollisuuksista alan eri toimijoiden kesken. Bauer Media haluaa osallistua keskusteluun alan tulevaisuudesta ja samalla tukea tapahtumaa.

– On hienoa, että niin moni organisaatio on lähtenyt mukaan tukemaan uuden tapahtuman rakentamista. Tämä on selvä merkki siitä, että alan toimijat kokevat yrittäjyyden, musiikin ja teknologian yhdistämisen tärkeäksi, toteaa Nicolas Dolenc, Slushin varatoimitusjohtaja ja vastaava tuottaja.

Slush Musicin ensimmäinen päivä järjestetään Bauer Median naapurissa Kaapelitehtaalla. Toisen päivän tapahtumat ovat Messukeskuksessa varsinaisen Slushin yhteydessä. Tällä hetkellä varmistuneita puhujia ovat mm. Chris Barton, Shazamin perustaja, Allen Bargfrede, Rethink Musicin toimitusjohtaja ja perustaja, Julie Knibbe, Deezerin tuotestrategiajohtaja sekä Samu Haber, Sunrise Avenuen solisti ja Comusic Ltd:n manageri.

–    On mahtavaa, että musiikkiala ja Slushin kaltainen tekeminen kohtaavat näin isossa mittakaavassa, siitä ei voi seurata kuin pelkkää hyvää, myös radiolle, Mäkinen jatkaa.