Radion ohjelmistotoimiluvat myönnetty

Valtioneuvosto myönsi 28. joulukuuta radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat 12 hakijalle. Toimiluvat ovat voimassa 31.12.2019 saakka.

Valtioneuvosto tekee ohjelmistotoimilupapäätökset tilanteissa, joissa taajuuksia ei ole tarjolla kaikille hakijoille. Tällä hakukierroksella hakemusten määrä ylitti jaettavissa olevien vapaiden taajuuksien määrän lähes kaikilla paikkakunnilla.

Valtioneuvosto myönsi kaksi kokonaan uutta toimilupaa. Radio Kajaus Oy:lle myönnettiin toimilupa uuden yleiskanavan perustamiseen seitsemälle paikkakunnalle. Bauer Media Oy:lle myönnettiin toimilupa Iskelmä Itä-Suomelle kahdelle paikkakunnalle. Valtaosalla toimilupia laajennetaan olemassa olevien radiokanavien peittoalueita.

Radion uusi toimilupakausi alkaa vuonna 2020.

Toimiluvat myönnettiin seuraavasti:

Iisalmi: Radio Kajaus Oy (uusi kanava) ja Bauer Media Oy (Iskelmä Itä-Suomi)
Joensuu: Mediatakojat (HitMix) ja Kaimax Media (SuomiRock)
Jyväskylä: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Kajaani: Kaimax Oy (SuomiRock), Radio Kajaus Oy (uusi kanava) ja Bauer Media Oy (Iskelmä Itä-Suomi)
Keuruu: Järviradio Oy (Järviradio)
Kokkola: Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos)
Kouvola: Järviradio Oy (Järviradio)
Kuopio: Suomen Lähiradiot Oy (Radio Sandels) ja Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos)
Lahti: Mediatakojat Oy (HitMix)
Loimaa: Alueradiot Sastamala Oy (Iskelmä) ja Kaimax Media Oy (SuomiRock)
Mikkeli: Kaimax Media Oy (SuomiRock), Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos) ja Mediatakojat Oy (Helmiradio)
Oulu: Businessradio Finland Oy (Business FM) ja Mediatakojat Oy (HitMix)
Parkano: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pietarsaari: Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pihtipudas: Kaimax Media Oy (SuomiRock) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Pori: Kuunappi Oy (Classic) ja Järviradio
Porvoo: Sanoma Media Finland Oy (Radio Rock)
Raahe: Kristillinen Media Oy (Radio Dei) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Rauma: Sanoma Media Finland Oy (Loop)
Rovaniemi: Mediatakojat Oy (Helmiradio)
Savonlinna: Patmos Lähetyssäätiö (Radio Patmos), Sanoma Media Finland Oy (Rock)
Seinäjoki: Kuunappi Oy (Classic) ja Radio Kajaus Oy (uusi kanava)
Tampere: Businessradio Finland Oy (Business FM)
Vaasa: Mediatakojat Oy (HitMix) ja Bauer Media Oy (Radio City)

Elisa ja Spotify yhteistyöhön: kymmenet miljoonat kappaleet Elisan palveluvalikoimaan

Elisa ja Spotify ovat aloittaneet yhteistyön, jonka myötä Spotify-palvelun saa kätevästi operaattorilaskulle. Spotify on musiikin suoratoistopalvelu, jonka kautta pääsee edullisella kuukausimaksulla käsiksi kymmeniin miljooniin kappaleisiin. Esimerkiksi Harman Kardon -suoratoistokaiuttimiin yhdistettynä Spotify on kattava korvike kodin nurkassa lojuvalle mankalle.

Spotify Premium -musiikkipalvelu on tilattavissa Elisalta 28. joulukuuta alkaen. Edullisella kuukausimaksulla, pääsee kuuntelemaan kymmenien miljoonien kappaleiden valikoimaa täysin rajoituksetta. Palvelun laskutus toteutuu kätevästi operaattorilaskulla: yhdessä asiakkaan muiden Elisa-palveluiden kanssa tai ainoana palveluna.

– Elisalta on toivottu musiikkipalvelua laajalti ja pitkään. Olemme iloisia, että Spotify liittyi tarjoamiemme palvelujen valikoimaan. Elisan palvelukirjo on Elisa Viihteen ja Elisa Kirjan osalta ollut laaja, ja nyt pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös puhdasta musiikkisisältöä jokaiseen makuun, kertoo Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Ei vain päivän kuumimpia hittejä

Spotifyn kappalevalikoima on huikean laaja, ja palvelusta löytyy suosituimpien hittien lisäksi suuri määrä vanhempaakin sisältöä. Kotimaisia kappaleita Spotifystä löytyy runsaasti, ja joukossa on runsaasti myös menneiden vuosikymmenten suosikkilauluja. Myös klassista musiikkia sekä jazzia löytyy useaan tarpeeseen.

Spotify on helppokäyttöinen palvelu, ja se on käytettävissä kätevästi niin puhelimesta, tabletilta kuin tietokoneeltakin. Musiikkikirjasto kulkee puhelimessa kätevästi mukana kaupungilla ja matkoilla. Kotona Spotifystä on myös stereoiden ja vanhan mankan korvaajaksi, kun palvelun kytkee suoratoistokaiuttimeen.

– Elisalta on saatavilla muun muassa laadukkaita Harman Kardon -suoratoistokaiuttimia, jotka on helppo kytkeä Spotify-palveluun. Tällöin voit valita haluamasi kappaleen, levyn tai soittolistan kännykästäsi, ja ääni kuuluu edelleen kaiuttimista. Kännykkäsi toimii ikään kuin kaukosäätimenä, ja voit hetkessä valita minkä tahansa kappaleen miljoonien joukosta, Virkki sanoo.

Kielitoimisto lopettaa perinteisen Kielikello-lehden

Kielikellon vuoden viimeinen numero (4/2017) on ilmestynyt. Lehti on samalla viimeinen painettu Kielikello.

Verkko-Kielikello

Vuonna 2018 Kielikello alkaa ilmestyä ilmaisena verkkolehtenä.

Hyvästeistä ja hylkäyksistä – kohti uutta!

Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen kiittää alkusanoissa lehden uskollisia tilaajia ja toivottaa tervetulleiksi verkkotilaajien joukkoon.

Syntyessään vuonna 1968 Kielikello oli ulkonäöltään vaatimaton vihkonen, jonka asiallisuutta lievensi leikillinen, suorastaan itseironinen nimi. Nimen valinnasta voi onnitella silloisia tekijöitä. Se oli varmasti kilpailevia ehdotuksia helpommin lähestyttävä, hyvä brändi jo ennen kuin sanaa brändi meillä tunnettiinkaan.

Riitta Eronen: Hyvästijättö paperilehdelle (Kielikello, 4/2017)

Vapaasti verkossa luettavana on muun muassa Elina Keckmanin artikkeli Hylkäyskirje tekstilajina:

Odotan mielenkiinnolla, kuinka työnantajat kehittävät rekrytointiviestintäänsä vaaliakseen yrityskuvaansa ja kuinka se näkyy tulevaisuuden hylkäyskirjeissä. Viestintää voisi parantaa vaikkapa valintakriteerien erittelyllä – hylkäyskirjeistä vain 15 prosentissa kuvataan, millaisin kriteerein työntekijä valittiin.

Elina Keckman: Hylkäyskirje tekstilajina (Kielikello, 4/2017)

Yle tavoittaa verkkopalveluillaan yhä useampia – myös nuorten tavoittavuus kasvussa

KMK
Yle on saavuttanut keskeiset asiakkuustavoitteensa tuoreimman KMK-tutkimuksen mukaan. Tavoittavuus on kasvanut erityisesti alle 45-vuotiailla ja verkkopalveluissa.
Yle tavoittaa viikoittain 86 prosenttia alle 45-vuotiaista ja päivittäinkin 54 prosenttia. Nousua on ollut erityisesti Ylelle perinteisesti vaikeassa ikäryhmässä, 15–29-vuotiaissa.
Tavoitamme suomalaisia enemmän nyt kuin vuosi sitten. Koko väestöstä Yle tavoittaa 76 prosenttia joka päivä ja 93 prosenttia joka viikko.
Erityisesti verkko- ja mobiilipalveluiden tavoittavuudessa on nousua. Yle Areenasta nuoret ovat löytäneet hyvin esimerkiksi SkaminUuden päivän ja Nörtti: Dragonslayer666:n. Tulosten mukaan myös uutissisällöt ovat tavoittaneet nuoria aiempaa paremmin.
Yle on suunnitelmallisesti kehittänyt Areenan käyttökokemusta. Areena on käytetyin ja arvostetuin kotimainen verkkomedia.
Suomalaiset arvostavat Yleä
Ylen palveluiden kiinnostavuus on kasvanut kaikissa alle 60-vuotiaiden ryhmissä.
Henkilökohtainen tärkeys on kaikkiaan säilynyt viime vuoden tasolla, se on kasvanut hieman nuorilla naisilla ja puolestaan hieman laskenut yli 60-vuotiailla. Merkityksestä henkilökohtaisessa mediankäytössä Yle saa suomalaisilta arvion 6,8/10.
Ylen yhteiskunnallisesta merkityksestä suomalaiset antavat arvosanan 8/10. Tulos on pysynyt viimevuotisella tasolla.
Yle mittaa tavoittavuutta Kanava- ja palvelumielikuva- eli KMK-tutkimuksella kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tutkimuksesta vastaa Älykäs data ja asiakkuus -tiimi. Syksyn 2017 tutkimuksen tiedonkeruun toteutti Taloustutkimus, ja siihen osallistui 2 540 henkilöä.

Risto Oksanen mukaan viestintätoimisto Ellun Kanoihin

ristooksanen_villetuominen-kuva-kira-hagstrom

Risto Oksanen Ville Tuominen kuva: Kira Hagström

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimitusjohtaja Risto Oksanen lähtee mukaan myös Ellun Kanoihin. Kun Oksanen aloitti kesällä Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n toimitusjohtajana, oli selvää, että tässä vaiheessa yhdistyksen pesti on osa-aikainen.

– Kun tuli mahdollisuus liittyä myös Ellun Kanojen vauhdikkaaseen tiimiin, en epäröinyt hetkeäkään. Yrityksen toimintatapa ja yhteinen arvomaailma vaikuttivat päätökseeni. Koen, että minulla on loistava mahdollisuus kehittyä ja uskon, että kokemukseni ja osaamiseni tukevat myös Ellun Kanojen tavoitteita. Liityn mukaan arvoliittolaisuuteen keskittyvään liiketoimintayksikköön, Respektiin. Toimimme asiakkaidemme taisteluparina voimakkaasti muuttuvassa maailmassa. Haluamme ravistella siiloutuneiden markkinoinnin ja viestinnän toimintamalleja ja tuottaa asiakkaillemme etulyöntiaseman. Lisäksi molemmat tehtäväni tukevat hienosti toisiaan, toteaa Oksanen.

– Yhdistyksessä tavoitteemme on nostaa sponsoroinnin osaamista ja arvostusta. Yhteiset tavoitteet on sovittu ja niissä hienosti edetty. Hyvällä draivilla jatketaan työtä eteenpäin, toteaa Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n puheenjohtaja Sirpa Tuomi.

Maksullisten Discovery- ja Eurosport-kanavien jakelu DNA:n asiakkaille vaarassa keskeytyä 1. tammikuuta

030_Dna_Toimitalo__50A6593

DNA varautuu keskeyttämään maksullisten Discovery- ja Eurosport-kanavien jakelun 1.1.2018 alkaen. Taustalla on tv-yhtiö Discoveryn sopimusneuvotteluihin tuomat kohtuuttoman suuret jakelukorvausten korotusvaatimukset sekä se, että jakelun keskeytysuhka on jo toteutunut useilla muilla operaattoreilla vastaavassa tilanteessa.

Useat operaattorit Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat joutuneet Discoveryn kanavien jakelua koskevan keskeytysuhan alle tai keskeyttämään jakelun tilapäisesti, kun jakeluehdoista ei ole päästy yhteisymmärrykseen ajoissa ennen sopimuskauden päättymistä.

Toteutuessaan jakelun keskeytys koskisi seuraavia kanavia: Animal Planet, Discovery Channel, Discovery HD Showcase, Discovery Science, Discovery Worldja Investigation Discovery sekä Eurosport 1 ja Eurosport 2 (kanavien SD- ja HD-versiot). Mikäli näiden kanavien jakelu DNA:n asiakkaille joudutaan keskeyttämään, keskeytys koskee sekä kaapeliverkkoa että antenniverkkoa ja näiden lisäksi myös IPTV- ja mobiilijakelua.

”Teemme aktiivisesti töitä päästäksemme jatkosopimukseen Discoveryn kanssa. Neuvottelut ovat käynnissä, ja toivomme asiaan pikaista ratkaisua”, kommentoi DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Discoveryn ja DNA:n tämänhetkinen sopimus päättyy joulukuun lopussa, eikä operaattori voi jakaa kanavia ilman sopimusta. DNA:n tavoitteena on jatkossakin tarjota asiakkaille monipuoliset katselumahdollisuudet ilman että sillä on vaikutusta kuluttajahintoihin.

DNA tiedottaa tilanteen etenemisestä osoitteessa www.dna.fi/discovery.

Uskontojournalismi-palkinto Horisontti-ohjelman tekijöille

eYcQPXQZ_400x400

Kuvaoikeudet: YLE

Kotimaa-säätiö on jakanut ensimmäisen Uskontojournalismi-palkintonsa. Palkinnon saivat Radio Yle 1:n Horisontti-ohjelmaa tänä vuonna tehneet Kirkon viestinnän toimittajat Anna PatronenSamuli Suonpää ja Ville Talola.

Palkintoperustelujen mukaan ohjelman toimittajat ovat tehneet paneutuvaa työtä ja tuoneet esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Horisontti on uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan.

Perusteluissa todetaan, että vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajemman kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta.

Horisontti vastaa hyvin Uskontojournalismi-palkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.

Toimittaja Anna Patronen toteaakin, että tässä ajassa on tärkeää ymmärtää erilaisuutta.

”Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä. On myös tärkeää, että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua, ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti.”

Horisontti-ohjelma kuullaan Yle Radio 1:n kanavalla sunnuntaisin klo 12.15. Sillä on viikoittain noin 83 000 kuulijaa.

Uskontojournalismi-palkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan “kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen”. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus.

Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985. Ensimmäisen Uskontojournalismi-palkinnon valitsi työryhmä, johon kuuluivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli SeppäläKotimaa-lehdestä.

Uskontojournalismi-palkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Horisontti Yle Areenassa

Pohjoisranta Burson-Marsteller ja Bravura kumppaneiksi sijoittajaviestinnässä

bf4c8a8bde546cf4_800x800ar

Kuvassa Pohjoisranta Burson-Marstellerin ja Bravuran sijoittaja- ja talousviestinnän ammattilaiset. Valokuvaaja: Wilma Hurskainen

Maineenhallinnan konsulttitoimisto Pohjoisranta Burson-Marsteller sekä sijoittajaviestintään ja pörssilistautumisiin erikoistunut Bravura käynnistävät strategisen yhteistyön, jonka tavoitteena on tarjota markkinoiden parasta liiketoimintalähtöistä viestintäosaamista erityisesti listautumista harkitseville yrityksille. Yhteistyö ei sisällä omistuksellisia järjestelyjä.

Listautumisbuumin jatkuessa kilpailu sijoittajien huomiosta kiristyy entisestään. Pelkkä listautuminen ei enää automaattisesti takaa runsasta ja haluttua näkyvyyttä. Hyvin mietitty ja kiinnostava sijoittajatarina sekä huolellinen valmistautuminen ovat osa onnistunutta listautumisprojektia. Yhtiön arvon määrittää viime kädessä sijoittajayhteisö.

“Yhdessä Bravuran kanssa haluamme tarjota uudenlaista ja kokonaisvaltaista viestinnän palvelua. Pohjoisranta B-M:n vahva osaaminen yritys- ja muutosviestinnässä sekä Bravuran vakuuttavat referenssit listautumisissa ja sijoittajaviestinnässä avaavat asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia. Kumppanuus tarjoaa myös kansainvälisen ulottuvuuden kasvua hakeville asiakkaillemme. Olemme valtavan innoissamme uudesta yhteistyömallistamme”, Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitusjohtaja Clarisse Berggårdh iloitsee.

Yksi uusista palvelukokonaisuuksista on maineen due diligence -analyysi, joka jää usein monelta listautuvalta yritykseltä tekemättä ennen listautumista. Analyysissa kartoitetaan maineriskit ja rakennetaan varautumissuunnitelma tämänlaisen aineettoman pääoman suojelemiseksi.

”Listautuminen pörssiin on monelle yritykselle luonnollinen ja paras vaihtoehto kasvaa ja kehittää liiketoimintaa. Suomessa listoille pyrkii ja pääsee pääsääntöisesti erittäin hyviä ja hyvin hoidettuja yhtiöitä. Listautumisten määrällinen kasvu kertoo paitsi paremmasta taloustilanteesta, myös siitä, että Suomessa on rohkeita yrittäjiä ja menestyviä yrityksiä. Bravura haluaa kehittää uusia viestinnän palveluita ja tarjota mahdollisimman monipuolisia ratkaisuja sekä isommille että pienemmille yrityksille. Yhteistyö maineikkaan Pohjoisrannan kanssa tuo meille uudenlaisen mahdollisuuden räätälöidä asiakkaan kulloisiakin tarpeita vastaavia kokonaisuuksia”, kertoo Bravuran perustajaosakas Tiina Olkkonen .

Katja Oittinen Yle Oulun ja Yle Kajaanin päälliköksi

Kuvassa Katja Oittinen, kuvaaja Niko Mannonen, Yle
Kuva: Katja Oittinen. Kuvaaja: Niko Mannonen / Yle
Yle Oulun ja Yle Kajaanin päälliköksi on valittu Katja Oittinen, 45. Oittinen aloittaa Pohjois-Suomen päällikön tehtävässä 11.12.2017.
Oittinen on työskennellyt lähes 17 vuotta Kajaanin toimituksessa eri tehtävissä. Hän on toiminut koko syksyn ajan sekä Kajaanin että Oulun toimituksen vastaavana tuottajana ja tuntee molemmat toimitukset ja alueet hyvin.
Aluepäällikkö vastaa toimitustensa henkilöstöstä, taloudesta, strategian toteuttamisesta sekä journalismin ja toiminnan kehittämisestä.
Ylen Oulun ja Kajaanin toimitukset vastaavat alueensa uutis- ja ajankohtaistoiminnasta radioon, verkkoon ja televisioon. Toimitukset tuottavat alueellisia tv-uutisia ja Suomen kuunnelluimman radiokanavan Yle Radio Suomen lähetyksiä alueellaan arkipäivisin.

Heikki Aittokoski on valittu Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtajaksi

a7def6ffc09e6877_800x800ar

Vuonna 2018 Helsingin Sanomien lukijat saavat lukea entistä enemmän ihmiskunnan peruskysymyksiä pohtivia artikkeleita, kun lehti saa tulevaisuuskirjeenvaihtajan.

Tehtävään on valittu ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski . Hän aloittaa vuoden mittaisen urakkansa tammikuussa. Kyseessä ei ole perinteinen paikkaan sidottu kirjeenvaihtajuus. Aittokoski toimii Helsingistä käsin, mutta matkustaa tiheään ympäri Suomea ja maailmaa aiheensa vaatimalla tavalla.

Tulevaisuusteeman valintaan vaikutti kysely, jonka HS teki lukijoilleen elokuussa. Vastauksia kyselyyn tuli yli 1200. Aittokoski keskittyy vuoden aikana suuriin ja kauaskantoisiin ilmiöihin, jotka muodostavat pohjan ihmiskunnan tuleville vuosikymmenille.

Millä tavalla teknologia parantaa elämäämme tulevaisuudessa? Pystytäänkö ympäristöongelmat ratkaisemaan? Mitä tapahtuu, kun väestö toisaalla vanhenee ja toisaalla kasvaa räjähdysmäisesti? Vievätkö robotit työmme? Yltyykö nationalismi entisestään? Vai muuttuuko maailma onnellisemmaksi paikaksi, jossa yhä harvempi joutuu elämään köyhyydessä ja sorrossa?

Tarkastelemalla näitä suuria murroksia Aittokoski etsii vastausta siihen, minkälaisista aineksista rakentuu tulevaisuuden hyvä elämä. Jossain päin maailmaa on ehkä jo löydetty ratkaisun avaimia pulmiin, joiden kanssa Suomessa nyt painitaan.

”Journalismin yksi tärkeä tehtävä on antaa eväitä suurten ja monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Tulevaisuuskirjeenvaihtaja tuottaa tietoa ja lisää ymmärrystä uusista asioista, jotka ovat vaikuttamassa meihin kaikkiin”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi .

Heikki Aittokoski, 47, on Helsingin Sanomien kokeneimpia ulkomaantoimittajia. Hän on työskennellyt muun muassa kirjeenvaihtajana Berliinissä ja Brysselissä sekä ulkomaantoimituksen esimiehenä.

Aittokoski on myös tietokirjailija. Viimeisin teos Kuolemantanssi pureutuu eurooppalaisen nationalismin historiaan ja nykytilaan.  Syyskuussa Aittokoski palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla pitkäjänteisestä journalistisesta työstä.