Maunu Anhava STT:lle myynnin ja asiakaspalvelun päälliköksi

Maunu Anhava

Maunu Anhava, 34, on valittu liiketoimintapäälliköksi johtamaan STT Viestintäpalveluiden ja kuvatoimisto Lehtikuvan myyntiä ja asiakaspalvelua.

Anhava on työskennellyt 7,5 vuoden ajan erilaisissa media-alan myyntitehtävissä. STT:lle hän siirtyy sisältötoimisto Era Contentista, jossa hän työskenteli myyntijohtajana. Tätä ennen hän oli Sanoma Media Finlandissa mediamyynnin eri tehtävissä.

”Olo on kuin palaisi kotiin. Tiedän varmuudella, että STT:ssä on erittäin monipuolista osaamista, joka on aivan huipputasoa media-alalla. Yksi tärkeistä tehtävistä on, että tämä osaaminen ja palvelut saadaan entistäkin tehokkaammin asiakkaittemme käyttöön. Odotan intoa täynnä yhteistyötä tiimini kanssa”, Anhava kuvailee.

”Kaupallinen media ja markkinointiviestintä ovat rajussa murroksessa. Uskon että tämä muutos avaa myös uusia mahdollisuuksia STT:lle”.

STT on Anhavalle tuttu paikka, sillä hän on työskennellyt talossa aiemmin  seitsemän vuoden ajan toimittajana eri osastoilla. Näistä tehtävistä hän siirtyi asiakaspäälliköksi  STT Viestintäpalveluihin.

Anhava on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta. Hän aloittaa uudessa tehtävässään huhtikuun alussa. Anhavasta tulee myös STT:n johtoryhmän jäsen.

Lisäksi johtoryhmään on uusina jäseninä nimitetty uutiskuvan ja urheilun päällikkö Panu Tuunala ja  STT:n media-asiakkuuksien liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki.

Kaarle Hurtig hasan communicationsin luovaksi strategiksi

Pitkän linjan vaikuttaja, journalisti ja luova työläinen Kaarle Hurtig aloittaa huhtikuussa hasan communicationsin luovana strategina. Rekrytointi tukee hasan & partners Groupin viestintätoimiston tavoitetta rohkaista yritysten ja yhteisöjen viestinnän tekijöitä yhä luovempaan strategiseen ajatteluun.

Kaarle Hurtig on viime vuosina tehnyt yrityksensä Kaarle & Kumppanit Oy:n nimissä hallitus- ja johtoryhmätyötä, strategista suunnittelua, luovaa johtamista ja journalismia – asiakkainaan muun muassa R-Collection, Helsingin Yliopisto, YLE ja Hartwall.

”Olen vakuuttunut siitä, että yrityksillä on merkittävämpi rooli paremman maailman rakentamisessa kuin yritykset tai niiden kriitikot haluaisivat myöntää. Kaikki hasanin kanssa käydyt keskustelut ovat vahvistaneet omaa fiilistä siitä, että kulttuurin ravistelulle on tilaa ja tilausta niin tilaaja- kuin tekijäpuolellakin. Tuntuu kutkuttavalta päästä tutkimaan oman ajattelunsa potentiaalia tällaisen historian ja jalansijan omaavan porukan kanssa”, Kaarle Hurtig toteaa.

hasan communicationsin kasvu on viime vuonna ollut reipasta. Tällä hetkellä toimisto työllistää 11 henkeä. Tiimi koostuu eri alojen osaajista ja viestinnän tekijöistä – kasvualueita ovat muun muassa audioviestintä, podcastit ja sisältöstrategiatyö liiketoimintastrategian ajurina.

”Perinteisten markkinointiviestinnän siilojen ja ajattelumallien murtaminen sekä viestinnän tekemisen demystifiointi ovat sitä, mihin haluamme tulevina vuosina keskittyä. Tähän tavoitteeseen Kaarlen rekrytointi on enemmän kuin osuva”, hasan communicationsin toimitusjohtaja Päivi Holmqvist sanoo.

Serla luottaa suomalaiseen osaamiseen myös mainonnassa

Serla-orava seikkailee uusissa tv-mainoksissa, joiden taustalla on 100-prosenttisesti suomalainen työn jälki. Tämän kevään kampanjan teemana on esitellä Serlan uudistunut laatu sekä uusi  ”Vaihda Oravaan!” –slogan. Televisiomainoksissa tuttu kurre seikkailee Kirkkonummen ja Nuuksion metsissä.

Serla aloitti brändiuudistustyönsä mainostoimisto Wörksin kanssa vuonna 2015 ja yhteistyön tuloksena markkinoille tuotiin uudistunut Serla-brändi, jonka keskiössä on inhimillinen oravahahmo. ”Serlan uudet mainokset on tehty Pohjoismaita ja Baltian maita ajatellen,” Pia Af Hällström, Partner, Wörks Oy:stä kertoo ja jatkaa: ”Tarvitsimme siis luovan oivalluksen, joka aukeaa kaikkien markkinoiden kuluttajille. Näin lähtökohdaksi tuli peilata mainoksissa kaikille tuttujen satujen draamankaarta.”

Tuotannosta vastasi helsinkiläinen Woodpecker film Oy ja ohjauksesta Anssi Määttä. ”Yhteistyö Serlan kanssa on jatkunut jo useamman vuoden ajan ja tämä on mahdollistanut eri osa-alueiden, kuten tarinan, tekniikan ja toteutuksen, luonnollisen kehityksen. Se on aina isoin hyöty pitkän aikavälin yhteistyöstä”, ohjaaja Anssi Määttä kertoo. ”Kuten aikaisemmissakin projekteissa, myös tällä kertaa haastavinta oli 3D/CGI -toteutus, eli Serla-oravan pää ja sen yhdistäminen kuvattuun kuvaan aidontuntuisine ilmeineen ja eleineen. Kyseessä on aina prosessi, ja vasta kun oravan ilmeen tai reaktion näkee valmiiksi animoituna, sitä pystyy kommentoimaan, muuttamaan ja viemään eteenpäin”, hän jatkaa. ”Kuvausvaiheessa oravaa esittävältä näyttelijältä vaaditaan fyysistä heittäytymistä ja liikkeiden korostamista. Tunnetiloja karrikoidaan sarjakuvamaisesti ja koska oravapuku on melko raskas ja kankea, täytyy liikkeet tehdä aina vähän liiankin isosti.”

Tamperelainen Troll, joka on ollut mukana muun muassa suurissa Tuntematon sotilas- ja Iron Sky -elokuvaprojekteissa, teki uusien Serla-mainosten animoinnin. ”Mainosten animointi on käsityötä parhaimmillaan ja tämän projektin erityisluonteena oli luonnollisesti se, että kuvauspaikalla taltioidun näyttelijän suoritusta lähdettiin tietyllä tavalla jatkamaan”, tuottaja Molla Karjaluoto kertoo: ”Itse animointityö alkaa hahmon 3D-mallintamisella ja tekstuurien määrittämisellä – esimerkiksi oravan karvojen pituus piti määritellä tarkkaan ja kammata digitaalisesti prikulleen oikein. Sen jälkeen hahmolle päästiin animoimaan ilmeet ja liikkeet.”

”Animaatioissa suurin osa työstä menee ilmeiden hakemiseen ja viilaamiseen. Tähänkin filmiin mahtui ilme jos toinenkin, ja näitä sitten yhdessä mainostoimiston luovien sekä animaattorien kanssa työstettiin pieni askel kerrallaan”, Anssi Määttä kommentoi.

”Serlan pakkauksissa seikkaileva orava on ollut keskeinen osa Serla-brändiä jo vuosikymmenten ajan. Veikeästä oravahahmosta on viime vuosien aikana kehittynyt aktiivinen ja energinen brändin keulakuva, joka on näkyvästi esillä pakkauksissa, toimii Serlan äänitorvena sosiaalisessa mediassa ja seikkailee mainosfilmeissä”, toteaa Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen.

”Serlan juuret ovat syvällä suomalaisessa metsässä ja on todella hienoa, että pystyimme toteuttamaan uuden kampanjan täysin kotimaisin voimin”, Hirvonen sanoo. ”Mäntän tehtaamme täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja uskon, että tehtaan perustaja Serlachiuskin olisi ylpeä tavastamme toteuttaa tuotemarkkinointia ja pitää Serlan nimi kiinnostavalla tavalla näkyvillä!”

Studio Mediapolis käynnistää yt-neuvottelut

Televisiotuotantopalveluja tarjoava Studio Mediapolis aloittaa yt-neuvottelut. Syynä on Yleisradion päätös lopettaa Studio Mediapoliksen tuottama Uusi päivä -päivittäissarja tämän vuoden lopussa. Uusi päivä on ollut kokoluokaltaan yrityksen merkittävin projekti, joka on työllistänyt 30–40 henkilöä.

Yt-neuvotteluiden piirissä on koko yrityksen henkilökunta eli 24 vakinaista työntekijää. Neuvotteluiden edetessä pyritään edelleen selvittämään korvaavia tuotantoja Uuden päivän tilalle. Neuvottelut Yleisradion kanssa ovat tältä osin vielä kesken, ja niitä käydään hyvässä yhteistyössä.

Studio Mediapoliksen liikevaihto maaliskuussa 2017 päättyneellä tilikaudella oli 2,5 miljoonaa euroa.

Ylen vuosi 2017: Isoja elämyksiä kaikille, koukuttavia sisältöjä nuorille

Yle tarjosi vuonna 2017 yhdistäviä, isoja elämyksiä kaikille suomalaisille, mutta myös uusia ja kiinnostavia sisältöjä nuorille. 
Vuonna 2017 Yle saavutti keskeiset asiakkuustavoitteensa: Ylen sisällöt ja palvelut tavoittivat joka päivä 54 prosenttia ja joka viikko 76 prosenttia alle 45-vuotiaista. Kaikista suomalaisista Yle tavoitti joka viikko 93 prosenttia. Ylen verkkopalveluissa käytetty aika kasvoi yli 10 prosentilla.
“Vuosi 2017 oli meille monien onnistumisten vuosi. Pystyimme tuottamaan suomalaisille sisältöjä, jotka kiinnostivat heitä kuten Suomi 100 -tarjonta tai vaalisisällöt. Yle on suomalaisille tärkeä, ja uutisemme koetaan erittäin luotettaviksi. Onnistuimme viime vuoden aikaan myös tavoittamaan nuoria aiempaa paremmin”, iloitsee toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Nuoret tavoitetaan parhaiten verkossa
Vuoden 2017 asiakkuustuloksista käy ilmi, että yhä useampi nuori on löytänyt Ylen sisällöt. Nuorten kiinnostus Ylen sisältöihin on kasvanut selvästi ja he viettävät niiden parissa yhä enemmän aikaa. Tavoittavuus on parantunut erityisesti Ylelle perinteisesti vaikeassa 15–29-vuotiaiden kohderyhmässä.
“Tavoitimme joka päivä yli puolet alle 45-vuotiaista suomalaisista. Se on hyvä tulos nykypäivän ylenpalttisen runsaassa, kilpaillussa ja koukuttavassa mediaympäristössä. Järjestelmällinen työ kantoi hedelmää”, toteaa Lauri Kivinen.
Nuoria kiinnostivat vuonna 2017 nuorten omasta elämästä kertovat sarjat kuten draamat Skam ja Uusi päivä sekä sairaalaan sijoittuva Syke ja reality Au pairit.
E-urheilusta kertova draama Nörtti: Dragonslayer666 oli yksi Yle Areenan hiteistä yli 1,2 miljoonalla startillaan. Yle Areenassa alle 45-vuotiaita kiinnostivat myös draamasarja Kimmo sekä Siskonpedin sketsit.
MM-hiihdot, presidentti Koiviston hautajaiset, Linnan juhlat
Vuoden seuratuimpia sisältöjä Ylellä olivat isot urheilukisat ja Suomi 100 -juhlallisuudet. Lahden MM-hiihdon ohella yleisurheilun MM-kisat Lontoosta kiinnostivat miljoonayleisöjä.
Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset keräsivät suomalaiset toukokuussa ruutujen ääreen. Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän paraatiin ja Linnan juhliin, joka perinteiseen tapaan keräsi vuoden suurimmat katsojaluvut.
Vuoden isoja ohjelma- ja sisältökokonaisuuksia olivat kuntavaalien lisäksi Suomen  juhlavuoden ohjelmisto upeaa luontoa esittelevistä Meidän maamme -maisemista mittaviin ja kiitettyihin Urheilu-Suomeen ja Kirjojen Suomeen. Yle myös vietti yhteistä Hulahula-juhannusjuhlaa suomalaisten kanssa kautta maan.
Joulukuussa Yle osti pysyvät oikeudet Aki Kaurismäen elokuviin, jotka esitettiin vuodenvaihteen aikaan Yle Teemalla ja Yle Areenassa. Kaurismäen elokuvat ovat milloin tahansa katsottavissa Yle Areenassa.
Kansainvälinen kiinnostus Ylen sisältöihin kasvoi. Luonnosta kertova Eränkävijät sekä rikosdraamasarja Sorjonen on myyty jo kymmeniin maihin, ja lasten animaatio Albi Lumiukko valloittaa Aasian markkinoita.
Vuonna 2017 Yle TV1 oli edelleen katsotuin tv-kanava ja Yle Radio Suomi kuunnelluin radiokanava. Yle Areena valittiin Taloustutkimuksen mittauksessa viidettä kertaa peräkkäin Suomen arvostetuimmaksi verkkobrändiksi.
Ylen yleisösuhteen keskeiset tunnusluvut ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Asiakkuustiedot käyvät ilmi Ylen asiakkuudet 2017 -katsauksesta.
Ylen hallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 21.3. Yle julkaisee verkkosivuillaan hyväksytyn Tilinpäätöksen ja vuoden 2017 taloudelliset tunnusluvut sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Linkit

Aikakausmedia: 2,3 miljoonaa aikakauslehden lukijaa suhtautuu myönteisesti mainontaan

Yli 12-vuotiaista suomalaisista jopa 4,3 miljoonaa lukee aikakauslehtiä. Lukijoita erotteleva ja toisaalta yhdistävä tekijä on heidän suhteensa aikakauslehteen ja siinä olevaan mainontaan.

Kantar TNS:n ryhmitteli yhteistyössä Aikakausmedian kanssa suomalaiset aikakauslehtien lukijat neljään erilaiseen ryhmään. Lukijaryhmistä kahdella on erityisen läheinen ja aktiivinen suhde aikakauslehteen. He rentoutuvat ja inspiroituvat aikakauslehden parissa, lukevat lehtensä yleensä kannesta kanteen ja pitävät suomalaisia aikakauslehtiä laadukkaina. Toinen näistä aktiiviryhmistä kokee myös lehdessä esitettävät mainokset itselleen läheiseksi ja hyödylliseksi.

Vastaavasti kahdella lukijaryhmällä on passiivisempi suhde aikakauslehteen. He eivät koe lehteä erityisen läheiseksi tai eivät ole löytäneet itselleen sopivaa suomalaista aikakauslehteä, mutta toinen näistä passiiviryhmistä hyödyntää hyvin aikakauslehdissä olevia mainoksia.

Löydetyt lukijaryhmät jakautuivat seuraavasti

  1. mainosmyönteiset aikakauslehtiaktiivit 25 %
  2. mainoskriittiset aikakauslehtiaktiivit 30 %
  3. mainosmyönteiset aikakauslehtipassiivit 27 % ja
  4. mainoskriittiset aikakauslehtipassiivit 19 %.

Kaiken kaikkiaan mainonnalle myönteisiä lukijoita on 2,3 miljoonaa ja aikakauslehtiä aktiivisesti seuraavia lukijoita 2,4 miljoonaa. Painettu lehti on kaikkien lukijaryhmien tyypillisin tapa kuluttaa aikakauslehtisisältöjä.

Lähes yhdeksän kymmenestä mainosmyönteisestä aikakauslehtiaktiivista suhtautuu mainontaan aikakauslehdessä myönteisesti. He suhtautuvat mainontaan myönteisesti myös muissa mediaryhmissä. Tässä ryhmässä korostuvat naiset, ja he lukevat tyypillisesti perhelehtiä, ruoka- ja juomalehtiä sekä terveys- ja hyvinvointilehtiä. Aikakauslehtiä tilaa tästä ryhmästä 77 prosenttia.

Mainosmyönteisistä aikakauslehtipassiiveista myönteinen suhde aikakauslehden mainontaan on yli seitsemällä kymmenestä. Myös tässä ryhmässä on naisia enemmän kuin miehiä, ja tyypillisimmin he lukevat yleisaikakauslehtiä sekä tiede- ja kulttuurilehtiä. Kahdeksan kymmenestä tilaa aikakauslehteä kotiin.

Aikakauslehtipassiivien ryhmissä on enemmän miehiä, ja sekä mainosmyönteisten että -kriittisten ryhmässä luetaan useimmin autoilun ja tekniikan lehtiä. Aikakauslehtipassiivien ryhmissä lehden keskimääräinen lukuaika on aktiiveja lyhyempi. On huomionarvoista, että myös aikakauslehtipassiivit tilaavat lehtiä kotiin, joskin huomattavasti harvemmin kuin ryhmät, joiden suhde lehteen on läheisempi.

Aikakauslehtien lukijaryhmiä kiinnostavat eri aihealueet. Mainosmyönteiset aikakauslehtiaktiivit seuraavat mieluiten kauneudenhoitoa, muotia ja pukeutumista sekä sisustamista. Mainoskriittisillä aikakauslehtiaktiiveilla korostuvat kulttuuri, kirjat ja kirjallisuus ja mainosmyönteisillä aikakauslehtipassiiveilla tiede ja tutkimus sekä autot ja muut moottoriajoneuvot. Mainoskriittiset aikakauslehtipassiivit seuraavat mieluiten oman paikkakunnan, kotimaan ja ulkomaiden ajankohtaisia asioita.

Yhteenveto aikakauslehtien lukijaryhmistä

Mainosmyönteiset aikakauslehti­aktiivit (25 %) Mainoskriittiset aikakauslehti­aktiivit (30 %) Mainosmyönteiset aikakauslehti­passiivit (27 %) Mainoskriittiset aikakauslehti­passiivit (19 %)
Suomalaisia 1,1 milj. 1,3 milj. 1,2 milj. 0,8 milj.
Lukuminuutit* 54 min 57 min 39 min 36 min
Lukukerrat** 2,7 kertaa 2,6 kertaa 2,5 kertaa 2,1 kertaa
Kuinka montaa aikakauslehteä lukee 6,0 kpl 4,8 kpl 3,5 kpl 2,7 kpl
Tilaa aikakauslehteä kotiin 77 % 80 % 52 % 40 %

*) Yhden numeron lukemiseen käytettävä aika keskimäärin
**) Yhden numeron lukukerrat keskimäärin

Tärkeimmät tiedot:

  • Lukijaryhmittelyn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä aikakauslehden lukijoista ja parantaa mahdollisuuksia kiinnostavan sisällön ja mainonnan kohdentamiselle.
  • Aineistona käytettiin Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT AL + total 2017) aikakauslehtisuhdetta sekä mainontaan suhtautumista mittaavia kysymyksiä.
  • KMT on printtimedia-alan yhteinen tutkimus, jonka päätilaaja on MediaAuditFinland Oy ja toteuttaja Kantar TNS Oy.

Krista Taubert Ylen ulkomaantoimituksen päälliköksi

Krista Taubert Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Krista Taubert on nimetty Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ulkomaantoimituksen päälliköksi. Taubert aloittaa tehtävässään 19.3.2018.
Ulkomaantoimituksen päällikkönä Krista Taubert vastaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ulkomaanjournalismista ja sen kehittämisestä. Taubertin vastuulle kuuluu muun muassa Ylen kirjeenvaihtajien verkosto ja hän toimii ulkomaantoimituksen esimiehenä. Koulutukseltaan Taubert on yhteiskuntatieteiden maisteri.
Taubertilla on vankka kokemus monipuolisista journalistisista vastuutehtävistä. Hän on työskennellyt Ylessä vuodesta 1997. Tällä hetkellä Taubert työskentelee vastaavana tuottajana Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan Lähetykset-osastolla, jossa hänen vastuualueenaan ovat Ylen TV-uutisetAamu-tv, sää ja Puoli Seitsemän. Taubert on työskennellyt aiemmin myös A-studion toimitusihteerinä ja ulkomaantoimittajana. Vuosina 2008–2012 hän teki toimittajan töitä Washingtonissa.
Uudessa tehtävässään Taubert raportoi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajalle Riikka Venäläiselle.

Jenni Santalo VTT:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi

Filosofian maisteri Jenni Santalo on nimitetty 1.2.2018 lähtien Teknologian tutkimuskeskus VTT:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi. (Kuva: VTT)

Filosofian maisteri Jenni Santalo on nimitetty 1.2.2018 lähtien Teknologian tutkimuskeskus VTT:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi.

Jenni Santalo siirtyi VTT:lle Tieto-konsernissa, jossa hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien useassa eri markkinointi- ja viestintäpäällikön tehtävässä. Hän on kartuttanut osaamistaan niin digitaalisen läsnäolon, kulttuurin ja markkinoinnin kuin vaikuttamis- ja vastuullisuusviestinnänkin osalta.

”On äärimmäisen innostava mahdollisuus päästä osaksi niinkin ainutlaatuista ja innovatiivista yhtiötä kuin VTT. Olen ylpeä siitä, että saan olla osa kokonaisuutta, jossa yhdessä yritysten ja yhteiskunnan kanssa rakennamme entistä elinvoimaisempaa ja ratkaisukeskeisempää maailmaa. Markkinointi- ja viestintäihmisenä en malta odottaa, että pääsen kertomaan kaikki ne huikeat tarinat, joita tieteellisellä innovoinnilla täällä on tehty todeksi”, sanoo Jenni Santalo.

Santalo työskentelee 1.3.2018 lähtien VTT:n uuden Kaupalliset toiminnot -yksikön johtoryhmän jäsenenä. VTT kokoaa myynti-, markkinointi- ja viestintätoimintonsa uuteen yksikköön, joka jakautuu seuraaviin kolmeen päätoimintoon: Myynti ja asiakaskumppanuudet, Markkinointi ja viestintä sekä Tutkimuksen palvelumuotoilu. Yksikön tehtävänä on tukea asiakkaita sekä vastata heidän tarpeisiinsa entistä laaja-alaisemmin ja tehokkaammin.

Omistajuuden keskittyminen suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle

Yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor (MPM) -selvitys on jälleen kartoittanut riskejä Suomen median monimuotoisuudelle. Tulosten perusteella riskitasot ovat yhä paikoin korkeat, etenkin median omistuksen keskittymisen osalta.

Tutkimuksessa selvitettiin riskejä neljällä eri osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue jäi matalalle riskitasolle. Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet ylsivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

– Esimerkiksi median elinkelpoisuutta kuvaavan riskin mittari kohosi 40 %:iin. Tämä tarkoittaa, että Suomi täyttää kaksi viidestä tutkimuksessa huomioiduista riskin merkeistä. Tällainen merkki on esimerkiksi sanomalehtialan tuottojen lasku, projektitutkija Ville Manninen Jyväskylän yliopistosta selventää.

Mittaustavan muutokset heiluttivat tuloksia

Suomen tulokset muuttuivat viime vuoteen verrattuna huonommiksi kaikilla neljällä osa-alueella. Heikentyneet tulokset selittyvät kuitenkin pitkälti kysymyspatteriin tehdyillä muutoksilla, eivät niinkään konkreettisilla vuoden 2017 tapahtumilla. Esimerkiksi internet-yhteyksien määrän mittaaminen muuttui niin, että kaikkien yhteyksien sijaan tutkimuksessa huomioidaan enää nopeat, yli 30 Mb/s yhteydet.

– Suomen tulosten kannalta positiivinen muutos oli se, että mittarista poistui jumalanpilkkaa koskeva kysymys. Aiempina vuosina uskonrauhan rikkomisesta säädetty rikoslain pykälä on heikentänyt Suomen tulosta, Manninen kertoo.

Mittarit värähtivät joiltain osin myös todellisten muutosten seurauksena. Vuoden 2017 lopulla julkaistut tilastot antoivat merkkejä televisioalan tuottojen elpymisestä, mikä vaikutti suotuisasti median elinkelpoisuutta kuvaavaan mittariin. Toisaalla, journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia. Nämä yksittäiset muutokset eivät kuitenkaan aiheuttaneet dramaattisia muutoksia kokonaisarvioihin.

Tietoa tutkimushankkeesta

Media Pluralism Monitor (MPM) on kansainvälinen tutkimushanke, joka on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Jäsenmaiden lisäksi tutkimus on toteutettu myös Turkissa ja Montenegrossa. Tutkimus perustuu 200 kysymyksen patteristoon, jossa käsitellään muun muassa sananvapautta, media-alan omistuksen keskittymistä, median poliittista itsenäisyyttä sekä vähemmistöjen asemaa.

MPM-tutkimus toteutettiin täydessä laajuudessaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. Lisäksi Suomi osallistui hankkeen koekierrokseen vuonna 2015. Aiempien tutkimuskierrosten tulokset sekä tarkempaa tietoa itse hankkeesta on saatavilla tutkimusta koordinoivan Center for Media Pluralism and Freedom -yksikön verkkosivuilta: http://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/

Selvitys: Näin toimittajat hyödyntävät sosiaalista mediaa

Sosiaalinen media on menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Vuonna 2016 66% toimittajista nimesi sosiaalisen median merkittäväksi tietolähteeksi. Viime vuonna samaa sanoi ainoastaan 53% toimittajista – 13 prosenttiyksikön pudotus, kertoo Mynewsdeskin uusin selvitys.

Mynewsdeskin vuosittainen journalismitutkimus toteutettiin heinäkuussa 2017 ja siihen vastasi yli 3000 toimittajaa, viestijää ja PR-ammattilaista. Tänään Mynewsdesk julkaisee kolmannen journalismitutkimuksen tuloksia käsittelevän e-kirjan. Uusin e-kirja Social Media Reset käsittelee sosiaalisen median roolia uutisoinnissa.

Vaikka sosiaalisen median suosio uutisten lähteenä on yleisesti laskussa, Suomessa toimittajat käyttävät sosiaalisen median kanavia uutisoinnin lähteenä kansainvälistä keskiarvoa enemmän. Suomalaistoimittajista 82% prosenttia kertoo käyttävänsä säännöllisesti Facebookia taustatutkimukseen, kansainvälisen keskiarvon ollessa vain 55%. Muut sosiaalisen median kanavat seuraavat samaa trendiä.

Suomalaiset toimittajat myös hyödyntävät Facebookia artikkeleidensa jakeluun kansainvälisestä keskiarvoa enemmän (Suomi: 78%, kansainvälinen keskiarvo: 66%). Muissa sosiaalisen median kanavissa Suomi on uutisten jakelussa kuitenkin jäljessä. Esimerkiksi Twitteriä jakelukanavana käyttää 46% kansainvälisen keskiarvon ollessa 52%. LinkedIniä puolestaan hyödyntää vain 12% suomalaistoimittajista verraten 20 prosenttiin kansainvälisesti.

“Mediamaisema muuttuu kovalla vauhdilla, mikä vaatii nopeaa sopeutumista. Sosiaalisen median kanavat ovat korvanneet perinteiset mediat kokonaiselle sukupolvelle. Tämä tarkoittaa, että tavanomaiset uutismediat eivät enää tavoita kaikkia. On tärkeää varmistaa, että laadukasta ja luotettavaa uutisointia on tarjolla myös siellä, missä lukijat ovat. Siksi olisikin ehdottoman tärkeää, että perinteiset uutismediat integroisivat sosiaalisen median omiin liiketoimintamalleihinsa”, sanoo Sofia Juhlin, Mynewsdeskin Global Head of Marketing & Communications.

Selvityksen mukaan myös suurien mediajättien valta-asema huolettaa toimittajia. Selvitykseen vastanneista suomalaistoimittajista 75% on sitä mieltä, että Facebookilla on liian paljon valtaa ihmisten tietolähteenä. Googlesta ja Youtubesta samaa sanoo 70%. Tulokset osoittavat, että toimittajat ovat selkeästi huolissaan siitä, että yhä useammin erilaiset algoritmit määrittävät ihmisten vastaanottaman tiedon sen sijaan, että sitä etsittäisiin itse tietystä lähteestä.

Tutkimusprosessin aikana Mynewsdesk haastatteli Martin Schibbye’ä, joukkorahoitetun digitaalisen journalismin alustan Blank Spot Projectin päätoimittajaa. “Ajat, jolloin toimittajat lähettivät viestejä omasta norsunluutornistaan, ovat ohi. Neuvon palkkaamiani toimittajia käyttämään 50% työpäivästään Facebookissa tarinoista keskusteluun ja toisen puolen perinteiseen journalismiin, ihmisille soittamiseen ja artikkeleiden kirjoittamiseen”, Schibbye kommentoi toimittajien ja sosiaalisen median suhdetta.

Muita mielenkiintoisia tuloksia;

  • 66% suomalaistoimittajista näkee “fake news”-ilmiön pitkän aikavälin ongelmana ja 39% on huolissaan sen vaikutuksista toimialaansa
  • 55% on huolissaan siitä, että uutismedioita ei enää pidetä luotettavana lähteenä
  • 68% pelkää, että itsenäiset uutisorganisaatiot eivät enää tulevaisuudessa ole taloudellisesti kannattavia