Timo Huovinen Ylen journalististen standardien ja etiikan päälliköksi

Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikön tehtävään on nimitetty FM ja OTM Timo Huovinen (53). Hän aloittaa tehtävässä 20.03.2017.

Timo Huovinen on pitkän linjan uutis- ja ajankohtaisjournalisti. Tällä hetkellä hän on Yle Uutisten päivittäisen uutistoiminnan sisältöpäällikkö. Huovinen on työskennellyt aiemmin eri päällikkötehtävissä Yle Uutisissa ja Yle Urheilussa. Hän on 2011-2014 ollut Ylen edustaja Julkisen sanan neuvostossa ja toiminut myös sen varapuheenjohtajana.

Ylen journalistisen linjan perustana ovat riippumattomuus ja luotettavuus. Etiikkapäällikön tehtävänä on edistää vastaavien toimittajien tukena Ylen journalismin laatua sekä varmistaa ohjelmatyön toteutumista Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaisesti. Etiikkapäällikkö avustaa vastaavia toimittajia Ylen kaikissa ohjelmayksiköissä.

“Nykyisessä pirstaloituvassa ja nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa on erityisen tärkeää, että yleisö voi luottaa perinteisten mediatalojen laatuun. Julkisen palvelun Ylelle tämä on erityisen tärkeää”, sanoo julkaisujohtaja Ismo Silvo.

“Pitkän journalistisen kokemukseni ja koulutukseni perusteella tiedän, että journalismin perusasiat ovat Ylessä kunnossa. Uusi mediamaailma vaatii kuitenkin entistä enemmän valppautta ja journalistiikan eettisten perusteiden selkeyttä ja perusteltavuutta”, sanoo Timo Huovinen.

Etiikkapäällikköä vastaavia toimenkuvia on tällä hetkellä myös muissa eurooppalaisissa yleisradioyhtiöissä kuten pohjoismaisissa yhtiöissä ja BBC:ssä. Etiikkapäällikkö sijoittuu hallinnollisesti Ylen Julkaisut-yksikköön.

Susanne Päivärinta siirtyy Iltalehteen

Toimittaja Susanne Päivärinta siirtyy Alma Median kustantamaan Iltalehteen IL-TV:n erikoistoimittajaksi. Päivärinta ryhtyy toimittamaan viikoittaista suoraa haastatteluohjelmaa, jonka voi nähdä ainoastaan netissä. IL:TV:ssä on viikoittain 6–7 miljoonaa videokäynnistystä ja Iltalehden sivuilla käy reilut kaksi miljoonaa suomalaista viikoittain.

Päivärinta työskenteli viimeksi Yleisradiossa A-studion toimittajana ja juontajana. Iltalehdessä Päivärinta aloittaa maaliskuun puolivälissä.

– On huikeaa olla mukana laajentamassa Iltalehteä liikkuvan kuvan taloksi. Vaikka tekotapani on monille tuttu jo entuudestaan, IL-TV:ssä pääsen höystämään tinkimätöntä ja suoraa tyyliäni myös huumorilla. Ohjelman nimi on Sensuroimaton Päivärinta. Taloutta, politiikkaa, viihdettä ja urheilua tulen ruotimaan entistä rohkeammin ja suoremmin, Päivärinta sanoo ja jatkaa:

– Mikä parasta: IL-TV:ssä emme ole sidottuja perinteisen tv:n jähmeisiin ohjelmakaavioihin. Nyt on kanava auki koko ajan. Ihmiset rakastavat ”puhuvaa päätä”, mutta katselutavat muuttuvat hurjaa vauhtia ja mobiilikäytöstä se kasvu tulee. Menen sinne, minne katsojatkin.

– IL-TV on kasvanut rivakasti tarjoten toimivaa ja monipuolista mediaympäristöä mainostajille. Jakelu on murroksessa ja perinteinen televisio on saanut runsaasti uusia haastajia. Katsominen siirtyy yhä enemmän mobiililaitteisiin. Haluamme olla tässä suunnannäyttäjä ja olen hyvin tyytyväinen saadessamme Susannen tapaisen huippujournalistin ja visionäärin osaajiemme joukkoon, kustantaja ja vastaava päätoimittaja Kari Kivelä kertoo.

Briiffi suunnitteli Poutulle makoisan mainonnan linjan

pouttu_ps_valinta_620x

Pouttu kilpailutti markkinointiviestinnän tekijänsä. Mainostoimistolta toivottiin tiivistä strategista kumppanuutta ja vahvaa näyttöä brändin rakentamista sekä mainonnan suunnittelusta ja tuotannosta. Kilpailutuksen voitti Briiffi Oy, joka vakuutti lähes 80-vuotiaan lihatalon osaamisellaan ja asenteellaan.

–      Poutulla on pieni organisaatio, joten tarvitsemme kumppanin, joka tekee meille töitä markkinoinnin osalta kokonaisvaltaisesti. Briiffin tiimi tarttui haasteeseen ripeästi ja tunnisti tarpeemme, toteaa Poutun myynti- ja markkinointijohtaja Pirkko Rahkonen.

Briiffi lähti hauduttelemaan Poutulle uutta mainonnan konseptia, jossa olisi yksittäisen kampanjan sijaan aineksia pitkäjänteisempään markkinointiviestintään. Mukaan kokkaamaan tuli myös Briiffin yhteistyöverkostoon kuuluva liiketoiminta­strategian ja brändistrategian asiantuntijayritys 2nd Opinion Oy.

Alkusyksyn workshop-työskentelyssä syntyi kolme herkullista konseptivaihtoehtoa. Niistä asiakkaan valinta oli “Pieni suuri valinta” sen monikäyttöisyyden ja kilpailijoista poikkeavan lähestymistavan vuoksi. Uusi konsepti näkyy mainonnassa, kaupan myyntimateriaaleissa ja sosiaalisessa mediassa alkuvuodesta 2017 alkaen.

–      Yhteistyö Briiffin kanssa on sujunut joustavasti. Briiffi tekee tätä konseptia täydellä sydämellä, Pirkko Rahkonen summaa.

Vuonna 1938 perustettu Pouttu on samaan aikaan konkari ja haastaja. Se on kulkenut pitkän matkan kellariliiteristä yhdeksi Kannuksen suurimmista työllistäjistä. Poutun nimi on alusta asti yhdistetty vahvaan liha-alan osaamiseen ja useimmat suomalaiset tuntevatkin Kannuswurstin. Tuotevalikoimaan kuuluu nykyään paljon muutakin vegaanituotteista valmisruokiin, joten yrityksellä oli selkeä tarve päivittää mainontaansa.

–      Pieni koetaan sympaattisena, toisaalta pienelläkin yrityksellä voi olla taustallaan suuri tarina ja suuret periaatteet. Poutun Suomessa valmistettujen laatutuotteiden valitseminen on kuluttajalle aina pieni suuri valinta, kuvailee Briiffin luova johtaja Johannes Norrman.

Suomalaisten luottamus Yle Uutisiin on säilynyt

Tuoreessa Ylen uutisarvostuksia mittaavassa tutkimuksessa Yle Uutisia piti luotettavana uutismediana 86 prosenttia vastaajista. Tulos on samalla tasolla kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2016.
Tammikuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista piti Yle Uutisia luotettavana uutismediana. Samalla menetelmällä tehdyissä tutkimuksissa vuosina 2015-2016 tulokset ovat vaihdelleet välillä 86–89 prosenttia. Edellisessä, viime joulukuussa julkistetussa ja lokakuussa tehdyssä suuressa Uutisarvostukset-tutkimuksessa tulos oli 90 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös mielikuvaa Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta. Vastaajista 47 prosenttia arvioi Ylen uutiset riippumattomaksi. Viime lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa Ylen uutisia piti riippumattomana 48 prosenttia vastaajista. Korkeimmillaan Yle Uutisten riippuumattomuusluku on vuosina 2013–2016 ollut 51 prosenttia.
Arvokkaana suomalaiselle yhteiskunnalle Ylen uutisia pitää vastaajista 73 prosenttia.
Suomalaiset luottavat Yle Uutisiin kohuista huolimatta
Tulokset kertovat, että suomalaiset luottavat Yle Uutisiin, myös viime vuoden lopun Yle-keskustelun jälkeen. Kansalaisten arviot Ylen uutistoiminnan luotettavuudesta ja riippumattomuudesta ovat viime vuosien normaalin vaihteluvälin sisällä.
“Keskustelu Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta näyttää vaikuttaneen kansalaisten arvioihin Ylestä varsin vähän”, sanoo Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen.
Uutisarvostukset-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1019 henkilöä. Taloustutkimus on toteuttanut tutkimuksen Yleisradion toimeksiannosta.
Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2017 suppeammassa laajuudessa nyt viidennen kerran. Aiemmat vastaavat, tuoreen tutkimuksen kanssa vertailukelpoiset tutkimukset on toteutettu tammikuussa, maaliskuussa, huhti-toukokuussa ja syyskuussa vuonna 2016. Lisäksi Yle selvittää kansalaisten käsityksiä vuosittain laajassa Uutisarvostustutkimuksessa, viimeksi lokakuussa 2016.
Ylen uutisarvostukset 2017 tammikuun tulokset kokonaisuudessaan täällä.

Yle aloittaa yt-neuvottelut kahdessa yksikössään

Yle aloittaa yt-neuvottelut Julkaisut-yksikössään 9.2.2017. Neuvottelut koskevat 102 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Neuvottelujen piirissä olevat tehtävät ovat pääosin Ylen arkisto-  markkinointi- ja versiointitoiminnoissa sekä radiokanavien yhteisessä puffituotannossa ja äänimaisemoinnissa.
Alustavan suunnitelman mukaan enintään 35 neuvottelujen piirissä olevista nykyisistä tehtävistä lakkaisi. Suunnitelma johtaisi toteutuessaan enintään 25 henkilön irtisanomiseen.
Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.
“Suomalaisten mediankäyttö muuttuu, ja Julkaisut-yksikön päätehtävä on Ylen sisältöjen saattaminen suomalaisten käyttöön heille parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää painotusten muutoksia toiminnassamme. Lisäksi meillä on yksinkertaisesti käytettävissä vähemmän palkkarahaa. Ylen rahoitus ei kasva vaikka yleinen kustannustaso nousee, ja Yleltä myös edellytetään ulkopuolisten ostojen määrän kasvattamista”, sanoo julkaisujohtaja Ismo Silvo.
Yle aloittaa myös filmidigitointia ja -restaurointia koskevat yt-neuvottelut
Ylen Tuotannot-yksikön Lähetys- ja mediapalvelut -osastolla alkaa 17.2.2017 filmidigitointia ja -restaurointia koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen piirissä on neljä tehtävää Pasilassa.
Ylen filmikokoelmaan kuuluu noin 45 000 ohjelmaa, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta, tuoreimmat 1990-luvulta. Nykyisellä toimintamallilla filmiä pystytään digitoimaan noin 400 tuntia vuodessa. Lisäksi Ylen käytössä oleva filmien skannaustekniikka on elinkaarensa päässä.
“Nykyisellä toimintamallilla koko kokoelman digitointi kestäisi 150 vuotta. Haluamme nopeuttaa digitointia, koska muuten osa kokoelmasta ehtii tuhoutua”, kertoo Lähetys- ja mediapalvelut -osaston päällikkö Lise-Lottie Ek.

Valtioneuvosto teki ennakkopäätöksen määräysvallan muutoksesta Love FM:ssä

Valtioneuvosto peruuttaa Love FM:n ohjelmistotoimiluvan siinä tapauksessa, että määräysvalta muuttuu Viestintävirastolle toimitetussa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Valtioneuvosto teki asiasta ennakkopäätöksen 2. helmikuuta.

Love FM Oy harjoittaa Suomessa radiotoimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa ohjelmistotoimiluvan nojalla taajuudella Nokia 95,3 MHz. Ohjelmistotoimilupa on voimassa 31.12.2019 asti.

Love FM Oy on Trammell Brady Ford III -nimisen yksityishenkilön omistuksessa oleva yhtiö.  Love FM on hakenut ennakkopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Yrityskaupan toisena osapuolena on Erkki Johan Bäckman, joka on hakemuksen mukaan aikeissa ostaa 95 prosenttia Love FM Oy:n osakkeista.

Ohjelmistotoimilupaa ei saa tietoyhteiskuntakaaren mukaan siirtää muulle kuin samaan konserniin kuuluvalle yritykselle ja toimilupaviranomainen voi siirtotilanteessa peruuttaa toimiluvan. Toimiluvan peruuttaminen on viranomaisen harkinnassa ja toimilupa voidaan tietyissä tilanteissa jättää peruuttamatta. Sellainen erityisen painava peruste kuin kansallinen turvallisuus ja sen ilmeinen vaarantuminen tulee ottaa huomioon, kun käytetään toimiluvan peruuttamista koskevaa harkintavaltaa.

Suojelupoliisi on liikenne- ja viestintäministeriön siltä pyytämässä lausunnossa päätynyt siihen, että Love FM:n ohjelmistoluvan peruuttamatta jättäminen ilmeisellä tavalla vaarantaa kansallista turvallisuutta, jos ohjelmistoluvan määräysvalta muuttuu hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Kaupallinen radio teki hattutempun – tuplana: Myynti ja kuulijamäärät kasvoivat kolmatta vuotta perättäin

Tuoreiden Kantar TNS:n ja Finnpanelin* mainonnan myyntiä ja radion kuuntelua mittaavien tutkimusten mukaan kaupallinen radio kasvoi jo kolmatta vuotta perättäin. Hattutemppu ennätystuloksin saavutettiin niin kuuntelijamäärissä kuin mainosmyynnissä mitattuna. RadioMedia uskoo vahvasti, että kaupallisen radion kasvu jatkuu tänäkin vuonna.

Kaupallinen radio jatkaa ennätyksien takomista jo kolmatta vuotta perättäin. Uudet ennätystulokset saavutettiin tällä kertaa kahdella rintamalla, kun sekä mainonnan myynti että kuuntelijaluvut nousivat. Eilen TNS Gallupin julkistama vuoden 2016 mainonnan lukuja selvittävä tutkimus vahvisti, että radiomainonta kasvoi vuoden takaisesta tuloksesta 2,9 %. Kanavien kokonaismyynti nousi yli 61 miljoonaan euroon.

Myyntilukujen lisäksi kaupallisen radion kuuntelijaluvut jatkavat edelleen kasvuaan. Tuoreen Finnpanelin kansallisen radiotutkimuksen perusteella kaupallinen radio tavoittaa viikoittain 3,7 miljoonaa suomalaista. Viikkotasolla 76 % väestöstä kuuntelee kaupallista radiota. Vastaavasti Ylen radiot tavoittavat yhteensä 56 % väestöstä viikoittain.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller iloitsee kaupallisen radion menestyksen jatkumisesta, mutta muistuttaa, ettei laakereille sovi jäädä lepäämään.

”Radio on aktiivisesti kehittyvä ala ja olemme kasvaneet siihen, ettei mikään tule ilmaiseksi, vaan uusia polkuja on tallattava rohkeasti. Radioasemat ovat onnistuneet tavoittamaan uusia yleisöjä ja uudet yhteistyömuodot taas kehittäneet radioita markkinointiviestintävälineenä, ” Möller toteaa.

Radion menestyksen salaisuus löytyy Möllerin mukaan myös siitä, että alalla on aina ymmärretty, että maailma pyörii kuluttajavetoisesti. ”On oltava kaikkialla siellä missä kuuntelijat ovat ja käytettävä luovuutta löytääkseen kaikki toimivimmat ratkaisut kuuntelijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin.”

Arvioitaessa alkanutta vuotta väläyttelee mainosmyynti printtimediaa lukuun ottamatta yleisesti elpymisen merkkejä. Medioiden kulutus sitä vastoin elää murroskauttaan monella tasolla. Möller näkee kuitenkin kaupallisen radion tulevaisuuden valoisana.

”Musiikin suoratoistopalvelut eivät ole radiolle uhka. Tutkimusten mukaan radio on edelleen suosituin. Suomalaisen keskiverto päivittäinen audiokuuntelu on kolme ja puoli tuntia, josta 86 % on radion kuuntelua. Jopa nuoremmissa ikäryhmissä (15–24-vuotiaat) yli puolet kuuntelusta on edelleen radiosta. En näe syytä, miksi mainonnan tai kuuntelun kasvu tyrehtyisi kuluvan vuoden aikana,” Möller arvioi.

 

Yle vähentää omaa tuotantotyötään – yt-neuvottelut saatiin päätökseen

Yle käynnisti vuoden 2016 marraskuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli yhtiön oman tuotantotyön vähentäminen. Neuvottelujen piirissä oli Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osaston koko henkilöstö. Neuvottelut päättyivät 25.1.2017.
Yt-neuvottelujen tuloksena Yle Tuotanto ja Design -osastolta irtisanotaan enintään 63 henkilöä. Lisäksi 35 henkilön kanssa on sovittu eläkeratkaisusta ja seitsemäntoista henkilön työt jatkuvat muualla yhtiössä.
“Muutos on suuri ja prosessi on ollut raskas. Uusien toimintamallien käyttöönotto alkaa heti. Suomalaisten mediankäytön muutos edellyttää isoja muutoksia Yleltä myös tuotantotyössä. Erittäin tärkeää on, että Ylellä on vahva ja osaava tuotanto myös jatkossa, ja näillä muutoksilla varmistamme sen”, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.
Alun perin neuvottelujen arvioitiin johtavan jopa 145 henkilön irtisanomiseen.
“Irtisanomisien määrä väheni merkittävästi, kun henkilöstön aloitteesta päästiin hyvään paikalliseen sopimukseen työehdoista. Myös eläkeratkaisut ja muut sisäiset järjestelyt helpottivat painetta irtisanomisiin”, sanoo Janne Yli-Äyhö.
Ylen ohjelmatyöntekijät YOT:n pääluottamusmies Jyrki Saarikoski arvioi, että 63:n Ylen vahvan ammattilaisen irtisanominen on ankara isku etenkin irtisanottaville työntekijöille, mutta myös työyhteisöille ja Ylen tuotantokulttuurille. “Yhtiö irtisanoo työntekijöitä joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan muun muassa kevään kisojen ja kuntavaaliohjelmien toteuttamisessa. On silti todettava että raskaat yt-neuvottelut pystyttiin käymään lävitse avoimessa hengessä ja keinoja etsien, minkä vuoksi  alkuperäinen 145:n irtisanomislukema supistui”, Jyrki Saarikoski sanoo.
Yle Tuotanto ja Design toimii jatkossakin sekä Helsingissä että Tampereen Mediapoliksessa. 
Neuvottelujen taustalla oli parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus. Kesäkuussa 2016 esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.
Taustalla ovat myös Ylen uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.
Yle Tuotanto ja Design vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.
Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt toteutuvat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

Viimeinkin piristystä mediamainonnan investoinneissa – jatkuuko nouseva trendi 2017?

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1168 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja vuosi päättyi hienoiseen 0,9 % kasvuun – ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Panostukset sähköisiin medioihin ovat nyt 55 % mainonnan kokonaisinvestoinneista.

Mainonnan panostukset painetuissa sanomalehdissä vähenivät, mutta laskeva trendi on loiventunut. Painetuissa aikakauslehdissä mainonta laski erityisesti yleisö- ja asiakaslehdissä mm. muutaman asiakaslehden siirryttyä kokonaan verkkoon. Mainonnan määrä TV:ssä pysytteli edellisen vuoden tasolla ja se on myös pitänyt osuutensa mainonnan kokonaismäärästä. Verkkomainonta kasvoi erityisesti mobiilimainonnan vauhdittamana. Viime vuosi oli menestyksekäs myös elokuva-, radio- ja ulkomainonnalle.

1297241485526417704

1297241485526653389

Kantar TNS:n kuukausittaisen mediaseurannan mukaan vähittäiskauppa nappasi jälleen neljäsosan kaikista mediamainonnan investoinneista. Sekä kaupan että autoalan mainonta piristyi. Suurimman kasvuprosentin saivat aikaan kuitenkin telealan brändit.  Brändimainonnan osuus mediamainonnan kokonaisuudesta oli edelleen merkittävä, 60 %. Sen määrä kuitenkin laski viime vuonna perinteisissä medioissa 1,7 %.

Mainosvuosi-tilaisuudessa palkittiin vuoden 2016 ansioituneena mainostajana VV-Auto Group Oy.

Tiedot perustuvat Kantar TNS Oy:n kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jonka yhteistyökumppaneina media-alan liitot.

© Kantar TNS |

TBWA\Helsinki ja Cision viestinnän kumppaneiksi

Markkinointitoimisto TBWA\Helsinki ja maailman suurin tiedotejakelija Cision ovat sopineet yhteistyöstä viestintäpalveluissa. TBWA\Helsinki on vuosien ajan tehnyt osana markkinointiviestintäpalvelukokonaisuuttaan viestintää niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, mutta Cisionin myötä tiedotteet jaetaan medialle Cisionin globaalia toimittajatietokantaa hyödyntäen.

“Sisällöntuottaminen asiakkaillemme on ydinosaamistamme, kuten luonnollisesti myös sen jakeleminen tavoitelluille kohderyhmille relevanteissa kanavissa. Yhteistyö Cisionin kanssa on oleellista onnistuaksemme saavuttamaan myös ansaittua mediaa entistä laajemmin”, kertoo TBWA\Helsingin toimitusjohtaja Sami Tikkanen .

Yhteistyön myötä TBWA\Helsingillä on käytössään Cisionin maailmanlaajuinen yli miljoonan toimittajan yhteystiedot sisältävä tietokanta. Palvelu kattaa yli sata toimialaa.

“Nesteen kansainvälisessä Pre-order the Future -hankkeessa olemme hyödyntäneet Cisionin globaalia toimittajatietokantaa ja onnistuneet saamaan medianäkyvyyttä miljoonien eurojen arvoisesti muun muassa maailman vaikeimmilla PR-markkinoilla, Yhdysvalloissa”, jatkaa Tikkanen.

Entistä reaktiivisempi ja nopeampi viestintäsykli vaatii niin tekijöiltä kuin työkaluiltakin uudenlaisia ominaisuuksia.

“Jotta voimme tarjota asiakkaillemme entistä paremmin heidän strategisia tavoitteitaan tukevia, ajankohtaisiin aiheisiin, trendeihin ja ilmiöihin nojaavia sisältöjä ja jakaa niitä aina optimaaliselle yleisölle, olemme luoneet Disruption Live -nimisen toimintamallin. Sen toiminnalle on kriittistä, että kaikki työkalut ovat käytettävissämme välittömästi ja voimme jakaa tietoa laajallekin omin voimin”, taustoittaa TBWA\Helsingin Communication strategist Noora Murremäki .

“Viestintä on perinteisesti ollut hyvin paikallista, mutta tämä on muuttumassa. Esimerkiksi vajaa vuosi sitten ostimme amerikkalaisen PR Newswiren, minkä myötä Cisionista tuli mediakontakteissa maailman suurin. Asiantuntijamme ympäri maailmaa auttavat asiakkaitamme räätälöimään tästä tietokannasta aina kuhunkin tilanteeseen parhaan otoksen”, kommentoi Cisionin Senior Advisor Juhani Levola .