Ummikot ulkomailla voitti Formaatti-Finlandian

Formaatti-Finlandia palkinto jaettiin 16. kerran osana Media & Message-sisältökonferenssia.

Formaatti-Finlandian voitti viiden shortille päässeen ohjelman joukostaFremantleMedia Finland Oy:n tuottama uutuussarja “Ummikot ulkomailla” – My First Holiday. Nelosen tilaamassa sarjassa seurataan ensimmäistäkertaa elämässään ulkomaille matkustavia suomalaisia. Kaikki matkan aikana tapahtuneet kommellukset ja kohtaamiset raportoidaan katsojien nähtäväksi.
Ummikot ulkomailla -formaatti on myyty jo Espanjaan (RTVCM), Belgiaan(VRT), Slovakiaan (JOJ) ja Ruotsiin (MTGTV). Formaatti-Finlandia voittajan valitsi Mike Beale, EVP Global Development & Formats, ITV Studios UK ja valintaansa hän perusteli seuraavasti:

“My First Holiday” is well produced and original idea looking at the travelogue through different eyes.”

TV-alan Formaatti-Finlandia palkinnon rahoittavat Yleisradio Oy, MTV Oy jaNelonen Media.

Media & Message -palkinnot jaettiin parhaalle ohjelmatunnukselle jakanavamainoksille. TV-ohjelmatunnuskilpailun voitti “Supertähdet“ (tuotantoYellow Film & TV Oy). Kanavamainoskilpailun sarjan “kanavamainokset” voitti”MTV Suora suhde suomalaiseen” (tuotanto Valve Media Oy) ja ojelmapuffisarjan voitti ”Marja Hintikka Live” (tuotanto Yle ja Satumaa Family Business).

Esituomariston puheenjohtajana toimi kotimaisten sisältöjen ohjelmapäälikköEerika Vermilä (MTV Oy) ja muina jäseninä olivat vastaava tuottaja Tomi Suomela (MTV Oy), sisältöpäällikkö Raimo Lång (Yle Luovat sisällöt), tilaaja Arttu Nurmi (Yle Kulttuuri ja viihde), kotimaisten ohjelmien päällikkö Unne Sormunen (Nelonen Media) ja vastaava tuottaja Tea Panula (Nelonen
Media).

Source löi hynttyyt yhteen Radio NRJ:n ja Radio Nostalgian kanssa

Digitaalisen viestinnän toimisto Source on eilen muuttanut toimistonsa Radio Nostalgian ja Radio NRJ:n toimitiloihin Lauttasaareen. Aiemmin Source on toiminut Helsingin Harjusta käsin. Siirtyminen uusiin tiloihin luo entistä paremmat puitteet yrityksen nopeana jatkuneelle kasvulle. Lisäksi toimitilojen yhdistäminen avaa uusia yhteistyömalleja digitaalisen viestinnän toimijan ja Suomen radiokentän keskeisen vaikuttajan välille.

–          Source aloittaa Radio NRJ:n ja Radio Nostalgian kanssa yhteistyön nyt aluksi ainakin videosisällöissä, joita tuotetaan yhdessä kuukausittain. Lisäksi yhteistyö merkittävän mediatoimijan kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuuden digitaalisia sisältöratkaisuja, kertoo Sourcen toimitusjohtaja Jaakko Kantola.

–          Työelämä on tänä päivänä verkostoitumista ja sen kautta on mahdollista koota parhaimpia osaajia ja kumppaneita saman katon alle. Luovassa työssä myös fyysinen läheisyys on tärkeää, koska parhaat innovaatiot syntyvät usein juuri siinä arjen perustyön keskellä, iloitsee NRJ Finland Oy:n kanavajohtaja Anette Raunio.

Ensimmäinen yhteistyöprojekti starttaa jo heti tällä viikolla Radio NRJ:n aamutiimin ja Teflon Brothersin musiikkivideon merkeissä.

–          Meidän yritystemme liiketoiminnat eroavat toisistaan, mutta osaamisalueet taas täydentävät toisiaan, mikä luo meistä yhdessä vahvemman toimijan. Tämä on mielestäni se positiivinen ilmentymä tämän päivän median murroksesta, kuvailee Raunio.

Kolme vuotta digitaalista viestintää tehnyt Source kasvoi vajaa vuosi sitten, kun Viestintätoimisto Deskin videotiimi ja graafinen yksikkö siirtyivät Sourceen. Uuden miehityksen myötä Source on vahvistanut asemaansa alalla ja kasvattanut tulostaan. Puolet Sourcen tuloksesta syntyy videoviestinnästä ja loput perinteisemmästä viestinnästä.

NRJ Finland Oy on innovatiivinen mediatalo, jonka omistuksessa on kaksi radiokanavaa. Hittimusiikkia soittava NRJ on valtakunnallinen radiokanava, jonka kuuluvuusalueella asuu noin viisi miljoonaa suomalaista. NRJ tarjoaa monimediaympäristön, jonka tarjontaan kuuluvat vahvasti myös digitaaliset sisällöt, niin kanavan omilla nettisivuilla kuin sosiaalisen median palveluissa. Radio Nostalgia on valloittanut kuuntelijoiden sydämet musiikillaan ja lämminhenkisellä ohjelmallaan.

Jare “Cheek” Tiihonen ja RAY kampanjoivat kiusaamista vastaan

Cheek haastaa kaikki tekemään hyviä tekoja.

Jare Tiihonen on Raha-automaattiyhdistyksen Inhimillisten Uutisten päätoimittaja elokuussa. Hän muisteli hiljattain RAY:n asiakaslehti Raymondissa omia kouluaikojaan ja kertoi halustaan kampanjoida koulukiusaamista vastaan. Viime aikoina hän on puhunut muissakin medioissa (HS 18.7.2016) siitä, että hän haluaa auttaa muita. Jare on aiemmin esiintynyt julkisuudessa ainoastaan musiikkinsa kautta.

– Saan päivittäin kirjeitä ja snäppejä kiusatuilta. Mulla on hyvä mieli, jos on voinut musiikilla auttaa. Mut sit paha mieli siitä, että jengillä on tommonen tilanne päällä. Jokaiselle ihmiselle ei voi erikseen mennä sanoo, että hei herää nyt, lopeta toi. Mä haluun puhuu asiasta nyt tän #viimeinenkiusaus-kampanjan kautta.

Inhimillisiä Uutisia on uutismedia, joka tekee näkyväksi yli 800 RAY:n tukeman järjestön tekemän inhimillisesti arvokkaan työn. Joka kuukausi vaihtuvan päätoimittajan johdolla nostetaan esiin tärkeitä teemoja, tekoja ja ihmisiä.

– Jaren kanssa tehty yhteistyö käynnistyi jäähallikiertueen yhteydessä peliongelmia ehkäisevällä teemalla ja nyt jatkamme toisella tärkeällä aiheella. On todella hienoa, että hän kampanjoi kanssamme kiusaamista vastaan, sanoo RAY:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Jari Elo.

#viimeinenkiusaus-kampanjan aikana inhimillisiauutisia.fi-sivustolla julkaistaan ajatuksia herättäviä juttuja kiusaamisesta, konflikteista ja niiden sovittelusta. Kampanja tulee näkymään laajalti myös sosiaalisessa mediassa.

Jare kutsuu kaikki mukaan kampanjaan:

– Mä haastan kaikki tekemään hyviä tekoja omissa yhteisöissään, että kaikilla ois parempi olla. Tää on viimeinen kiusaus.

#viimeinenkiusaus
inhimillisiäuutisia.fi
Facebook: https://www.facebook.com/inhimillisiauutisia/?fref=ts

Janne Pullinen A-lehtien btob-liiketoimintajohtajaksi

A-lehtien btob-liiketoimintajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Janne Pullinen, joka siirtyy tehtävään Allerin btob-johtajan paikalta. Aiemmin Pullinen on toiminut Fonectan kehitysjohtajana ja Telia Soneran online-kanavista vastaavana johtajana.

”Sisältöosaamisella on juuri nyt kova kysyntä, sillä yritysten tarpeet mediapalveluita kohtaan ovat kasvussa. Nyt kaivataan apua siihen, miten ostajat tavoitetaan ja miten viesti kerrotaan kiinnostavasti. A-lehtien korkealaatuinen sisältömarkkinointi-, natiiviosaaminen sekä loistavat brändit ja hyvät asiakassuhteet luovat kasvulle erinomaisen pohjan. Olen innoissani päästessäni rakentamaan A-lehtien kasvua”, Janne Pullinen sanoo.

”Omalla kokemuksellaan digitaalisten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisestä Janne tuo vahvan panoksen nykyiseen joukkueeseemme. On hienoa saada hänet mukaan, meillä on nyt koossa huipputiimi, jonka kanssa on hyvä rakentaa A-lehtien tulevaisuutta”, A-lehtien toimitusjohtaja Juha Blomster toteaa.

Jani Hartikainen ja Kimmo Sinkko vahvistamaan Soneran TV-tiimiä

Jani Hartikainen ja Kimmo Sinkko aloittavat uusina vahvistuksina Soneran TV-liiketoiminnassa. Molemmilla on erittäin pitkä kokemus media-alalta.

Jani Hartikainen (43) on nimitetty nimitetty vastaamaan sisällön ja tarjoaman sekä sisältöliiketoiminnan kehittämisestä kaikissa Soneran jakeluteissä sekä rakentamaan Sonera Viihteen tarinaa. Hän on aiemmin työskennellyt Nelosen televisioliiketoiminnan johtajana sekä MTV:llä mm. ohjelmahankintajohtajana ja ohjelmien markkinointipäällikkönä. Janilla on vankka kokemus myös elokuvalevityksestä, hän on työskennellyt mm. 20th Century Foxin ja Svensk Filmin elokuvien levityksen ja markkinoinnin tehtävissä.

Kimmo Sinkko (44) on nimitetty Suomen TV-teknologian ja tuotekehitysyksikön vetäjäksi. Kimmo on työskennellyt lukuisissa teknologian johtotehtävissä MTV Oy:ssä ja Alma Mediassa sekä toiminut mm. MTV Oy:n edustajana Bonnier groupin IT-councilissa.

“Puheet television murroksesta eivät ole liioiteltuja. Katsojat rakastavat ja katsovat hyviä sisältöjä tulevaisuudessakin, mutta eivät enää perinteisillä kanavilla tai välineillä. Pelin voittaa se, joka pystyy tarjoamaan asiakkailleen halutuimmat sisällöt välineriippumattomasti, joustavasti ja helppokäyttöisten palveluiden kautta. Meillä on vielä parannettavaa, mutta myös erinomaiset resurssit tuoda voitto kotiin”, kertoo Sinkko.

”Operaattoreilla on erinomainen tilaisuus ottaa merkittävä rooli suomalaisten ajanvietteessä. Olemme varmasti jatkossa enemmän mukana suurissa tapahtumissa ja elämyksissä. Myös uudet ajanvietepalvelut kuten pelaaminen tarjoavat aivan uusia mahdollisuuksia olla mukana tekemässä elämyksiä ja huvituttamassa ihmisiä”,sanoo Hartikainen.

”Sonera Viihde on yksi Soneran tämän vuoden tärkeimpiä kasvu- ja kehitysalueita. Suunnitelmassa on uudistuksia yhtä lailla tuotteeseen, tarjoamaan kuin sisältöönkin. Palvelun kasvua tuetaan mittavilla kaupallisilla toimenpiteillä, esimerkkinä Sonera Viihteen ”Huvituttaa”-markkinointikonsepti. Tavoitteenamme on olla markkinoiden johtava viihdepalvelu. Nyt tehdyt rekrytoinnit tuovat erinomaisen vahvistuksen organisaatiomme ja tukevat kasvustrategiaamme”, kertoo Soneran televisioliiketoiminnan johtaja Henrik Laine.

Lue lisää:

https://www.sonera.fi/medialle/fokuksessa/showTagView?tag=5801ea1f-147b-446f-a787-bf8e58b92de3

Euroopan Parlamentti: Alkuvuoden suosituimmat Facebook-julkaisut

20160706PHT35963_original

Yli kaksi miljoonaa tykkääjää käyttää parlamentin Facebook-sivua tuoreimpien uutisten seuraamiseen ja ajankohtaisista aiheista keskusteluun. Mutta mitkä aiheet Facebook-yhteisöämme kiinnostavat eniten? Jatka lukemista ja selvitä, millaista keskustelua alkuvuoden viisi suosituinta julkaisuamme herättivät.

Kansainvälinen naistenpäivä

Alkuvuoden suosituin päivitys julkaistiin 8. maaliskuuta Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi ja omistettiin erityisesti naispuolisille pakolaisille.

Blanca Martin Torres kommentoi julkaisua: ”Parhaat terveiseni tänä päivänä kaikille näille rohkeille naisille, joita on paljon ympäri maailmaa!”

Vapaan liikkuvuuden Schengen-alue

Muuttoliikekriisi on kohdistanut passivapaaseen Schengen-alueeseen paljon paineita. Aiheesta 17. helmikuuta julkaistu päivitys herätti paljon keskustelua.

Paul Adamson kirjoitti aiheesta näin: ”Olen britti ja asunut Belgiassa ja Luxemburgissa jo Schengen-aluetta edeltävänä aikana, ja uskon, että vapaa liikkuvuus on etuoikeus, jota tulee suojella. Sen varmistamiseksi tarvitsemme nykyistä vahvemmat ulkorajat.”

Sen sijaan Jim Berteloot kommentoi: ”Minua ei haittaa, jos turvallisuuden takaaminen vaatii sisärajojen palauttamista. Itse kannatan tarkastuksia jokaisen Schengen-valtion rajoilla.”

Muuttoliikekriisi

Muuttoliikettä ja turvapaikanhakumenettelyä käsittelevää videotamme katsottiin ja kommentoitiin laajalti.

Tibor Fonia sanoi: ”On häpeäksi Euroopalle, ettemme voi auttaa todellisessa vaarassa olevia pakolaisia tai varmistaa maanosamme turvallisuutta sen kaikille kansalaisille. Jätimme Italian, Kreikan ja niin edelleen oman onnensa nojaan ”rajaongelman” kanssa ja nyt sama tilanne laajenee koko EU:hun. Näiden keskustelujen aikana ei saa unohtaa, että tälläkin hetkellä ihmisiä hukkuu merellä ja me kaikki katselemme sitä omalta mukavuusalueeltamme. Tätä on mahdotonta hyväksyä.”

Paul Cavanagh taas kommentoi: ”Rouva Merkelin avointen ovien maahanmuuttopolitiikka on suututtanut monia ja kuormittaa Eurooppaa monilla sellaisille ihmisillä, jotka eivät sopeudu eurooppalaiseen elämäntapaan.”

Holokaustin uhrien kunnioittaminen

27. tammikuuta julkaisimme Kansainvälisen holokaustissa menehtyneiden muistopäivän kunniaksi päivityksen, joka ohjasi Facebook-käyttäjät tutustumaan parlamentin syrjinnän vastaiseen toimintaan.

Gabino Gil Pietro kirjoitti päivityksen yhteydessä: ”Haluaisin kiittää tätä yhteistä projektia, jonka nimi on Euroopan Unioni. (…) Se on tärkein syy sille, ettei EU-maissa ole tapahtunut enempää julmuuksia viimeiseen 70 vuoteen. Se on ainutkertaista eurooppalaisessa historiassa!”

Vuoden vaihtuminen

Vuosi 2016 käynnistyi vauhdilla, kun parlamentin hyvän uuden vuoden toivotus keräsi paljon reaktioita parlamentin tykkääjiltä.

Jagdit Singh kirjoitti: ”Hyvää uutta vuotta teille kaikille. Tuokoon alkava vuosi tiellenne paljon tilaisuuksia tutustua kaikkiin elämänne iloihin ja toteuttakoon se kaikki unelmanne.”

Sanoman osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2016: Hyvä kehitys jatkui toisella vuosineljänneksellä

Toinen vuosineljännes

  • Liikevaihto oli 449,8 milj. euroa (2015: 468,8).
  • Konsernirakenteen muutoksilla oikaistu Sanoman liikevaihto kasvoi 1,7 %.
  • Operatiivinen liikevoitto oli 86,9 milj. euroa (2015: 49,4).
  • Liikevoittoon sisältyi 54,8 milj. euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä (2015: -40,3). Ne liittyivät pääasiassa etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen korvaamiseen maksuperusteisella eläkejärjestelyllä Hollannissa. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa aikakauslehtien alaskirjauksesta Belgiassa ja rakennejärjestelykustannuksista.
  • Liikevoitto oli 141,7 milj. euroa (2015: 9,2).
  • Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (2015: -0,12).
  • Operatiivinen osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (2015: 0,13).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 9,2 milj. euroa (2015: -40,6).

Ensimmäinen vuosipuolisko

  • Liikevaihto oli 802,9 milj. euroa (2015: 848,9).
  • Konsernirakenteen muutoksilla oikaistu Sanoman liikevaihto kasvoi 1,0 %.
  • Operatiivinen liikevoitto oli 88,8 milj. euroa (2015: 29,6).
  • Liikevoittoon sisältyi 56,0 milj. euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä (2015: -31,4). Ne liittyivät pääasiassa etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen korvaamiseen maksuperusteisella eläkejärjestelyllä Hollannissa. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa myyntivoitoista ja -tappioista, rakennejärjestelykustannuksista ja aikakauslehtien alaskirjauksesta Belgiassa.
  • Liikevoitto oli 144,7 milj. euroa (2015: -1,8).
  • Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (2015: -0,18).
  • Operatiivinen osakekohtainen tulos oli 0,29 euroa (2015: -0,02).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli -46,9 milj. euroa (2015: -113,7).

Näkymät (ennallaan 14.7.2016 julkaistuista muuttuneista näkymistä)

Vuonna 2016 Sanoma odottaa konsernin rakennemuutoksilla oikaistun liikevaihdon kehityksen paranevan edellisvuoteen verrattuna (2015: -3,4 %). Operatiivisen liikevoittoprosentin odotetaan olevan noin 9 %.

Avainlukuja (raportoidut luvut, ei oikaistu konsernirakenteen muutoksilla)

milj. euroa 4-6/
2016
4-6/
2015
Muutos
%
1-6/
2016
1-6/
2015
 Muutos
%
1-12/
2015
Liikevaihto 449,8 468,8 -4,1 802,9 848,9 -5,4 1 716,6
Operatiivinen liikevoitto 86,9 49,4 75,8 88,8 29,6 200,0 83,2
  % liikevaihdosta 19,3 10,5 11,1 3,5 4,8
Liikevoitto 141,7 9,2 144,7 -1,8 -123,6
Tilikauden tulos 97,3 -14,9 97,9 -23,2 -158,0
Liiketoiminnan rahavirta 9,2 -40,6 -46,9 -113,7 25,2
Käyttöomaisuusinvestoinnit * 9,6 18,3 -47,3 15,3 30,3 -49,4 54,7
% liikevaihdosta 2,1 3,9 1,9 3,6 3,2
Oman pääoman tuotto (ROE), % ** -3,4 -5,8 -13,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % ** 1,2 -0,4 -5,3
Omavaraisuusaste, % 41,7 41,9 39,5
Nettovelkaantumisaste, % 79,3 78,1 77,8
Henkilöstö kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna 5 467 7 005 -22,0 6 116
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna 5 491 7 021 -21,8 6 776
Tulos/osake, euroa 0,57 -0,12 0,57 -0,18 -0,91
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa 0,06 -0,25 -0,29 -0,70 0,16
Oma pääoma/osake, euroa 4,87 5,45 -10,6 4,59

* Sisältäen rahoitusleasingit.
** Liukuva 12 kk.

Sanoma esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), jotka eivät perustu IFRS:ään. Sanoma julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Sanoma on uudelleennimennyt aiemmin käyttämänsä “ilman kertaluonteisia eriä” ei-IFRS-tunnuslukunsa “operatiivinen” tunnusluvuilla. Operatiivisista tunnusluvuista on oikaistu tiettyjä varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tai kauden rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, joilla on vaikutusta vertailukelpoisuuteen. Vaihtoehtoisista tunnusluivuista on lisätietoja sivulla 8.

 

Orgaaninen kasvu, %

4–6/2016 vs. 4–6/2015 1–6/2016 vs. 1–6/2015 1–12/2015 vs. 1–12/2014
Media BeNe +2,6 +3,0 -1,4
Media Finland +2,2 +0,7 -4,1
Learning -0,9 -4,2 -4,0
Konserni +1,7 +1,0 -3,4

 

Toimitusjohtaja Susan Duinhoven

“Sanoman hyvä kehitys jatkui toisella neljänneksellä. Orgaaninen liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia, mikä on erittäin tyydyttävä saavutus edelleen haasteellisissa markkinaolosuhteissa. Media Finlandin mainosmyynnin kasvun ja tiukan kulukurin myötä tuloksemme parani merkittävästi.

Media Finland oli suurin yksittäinen syy kannattavuuden parantumiseen. Sekä kuluttajamyynti että mainosmyynti kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Televisio- ja radiotoiminnoissa erittäin hyvä kehitys jatkui. Molempien markkinaosuudet kasvoivat myös toisella neljänneksellä. Televisiokanavien katsojaosuus nousi 31,1 prosentista 36,6 prosenttiin ja radiomyynti kasvoi 30 prosenttia toisella neljänneksellä.

Myynnin hyvän kehityksen lisäksi Media Finlandin kannattavuutta tukivat operatiiviset parannukset ja kustannussäästöt. Media Finlandin Suunta-muutosohjelman suunnittelu on nyt saatu päätökseen, ja ohjelman eri osat käynnistyvät aikataulujensa mukaisesti. Organisaatiorakennetta muutettiin toisella neljänneksellä ohjelman toteuttamista varten.

Myös Media BeNen operatiivinen tuloskehitys oli toisella neljänneksellä hyvä. Orgaaninen liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia, ja kannattavuus parani. Printti- ja verkkobrändien kehitys oli erityisen myönteistä. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani vahvasti. Hollannissa maksuttomien televisiokanavien reaaliaikaiseen katseluun käytetty aika pieneni toisella neljänneksellä. Kesäkuussa julkisen palvelun kanavilla televisioidut jalkapallon EM-kilpailut heikensivät odotetusti SBS:n katsojaosuuksia.

Sanoma Learningin vakaa kehitys jatkui. Myynti pieneni hieman toisella neljänneksellä pääasiassa Puolan lainsäädäntöön perustuvan markkinamuutoksen seurauksena. Kannattavuus parani edellisvuoteen verrattuna muun muassa poistoaikojen muutoksen ja neljännesten välisten ajoituserojen myötä. Sanoma Learning osti belgialaisen De Boeck -yhtiön, joka sisältyy Sanoman tuloslaskelmaan 1.7.2016 alkaen. Onnistunut yrityskauppa vahvistaa markkinajohtajuuttamme Belgiassa, ja yhdistäminen luo synergiaetuja.

Tuloskehityksemme oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvaa, ja oletamme markkinoiden kehityksen jatkuvan samansuuntaisena vuoden toisella puoliskolla. Tämän vuoksi paransimme näkymiämme vuodelle 2016. Olemme tietysti edelleen alttiita yleisen taloustilanteen ja mainosmarkkinoiden jatkuvalle epävarmuudelle, mutta teemme määrätietoisesti töitä kaikissa liiketoiminnoissamme ja uskomme hyvän kehityksen jatkuvan myös loppuvuonna 2016.”

Uusi tietosuojalauseke kattaa laajasti Ylen tarjoamat verkkopalvelut

Yle on julkaissut 25.7. yhtiön uudistetun tietosuojalausekkeen. Uudella tietosuojalausekkeella varmistetaan, että Yle käsittelee verkkopalveluiden käyttäjien henkilötietoja lain edellyttämällä tavalla ja että käyttäjät saavat entistä paremman kuvan henkilötietojensa käsittelystä Ylen palvelujen yhteydessä.

Uusi tietosuojalauseke kattaa laajasti Ylen tarjoamat verkkopalvelut. Tietosuojalauseke kertoo, mitä henkilökohtaisia tietoja Yle kerää käyttäjiltään palvelujen yhteydessä, ja miten näitä tietoja käytetään.

Uudistettu tietosuojalauseke huomioi paremmin Ylen palvelujen kehityksen tulevaisuuden tarpeet. Yle kehittää palvelujaan ja verkkotarjontaansa, jotta voisi palvella paremmin kaikkia suomalaisia.

Uusi lauseke kattaa eri verkkopalveluiden käyttötilanteet ja kertoo tarkemmin esimerkiksi sen, mitä tietoja Yle kerää palveluihin kirjautuneilta ja kirjautumattomilta käyttäjiltä.

Uuteen tietosuojalausekkeeseen voit tutustua Ylen verkkosivuilla.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/tietosuojalauseke

Alma Median osavuosikatsaus tammi—kesäkuu 2016: Hyvä kannattavuuden ja digitaalisen liiketoiminnan kasvu toisella vuosineljänneksellä

Taloudellinen kehitys huhti—kesäkuussa 2016:

–          Liikevaihto 92,0 (73,0) milj. euroa, kasvua 25,9 %.

–          Oikaistu liikevoitto 9,9 (6,8) milj. euroa, 10,8 % (9,3 %) liikevaihdosta, kasvua 45,5 %.

–          Liikevoitto 9,1 (8,1) milj. euroa eli 9,9 % (11,1 %) liikevaihdosta, kasvua 12,5 %.

–          Osakekohtainen tulos 0,07 (0,07) euroa.

–          Alma Markets: Vahva kasvu ulkomailla ja kotimaassa jatkui.

–          Alma Talent: Talentum integraatiosta saadut hyödyt nostivat liikevoittoa.

–          Alma News & Life: Segmentin verkkomainonta kasvoi 26,6 %.

–          Alma Regions: Kannattavuus heikkeni hieman vertailukaudesta.

Taloudellinen kehitys tammi—kesäkuussa 2016:

–          Liikevaihto 178,7 (144,9) milj. euroa, kasvua 23,3 %.

–          Oikaistu liikevoitto 15,4 (8,7) milj. euroa, 8,6 % (6,0 %) liikevaihdosta, kasvua 77,1 %.

–          Liikevoitto 11,6 (10,8) milj. euroa eli 6,5 % (7,4 %) liikevaihdosta, kasvua 7,8 %.

–          Osakekohtainen tulos 0,08 (0,09) euroa.

–          Velkaantumisaste kauden lopussa oli 55,7 % ja omavaraisuusaste 41,9 %.

AVAINLUVUT 2016 2015 Muutos 2016 2015 Muutos 2015
milj. euroa 4—6 4—6 % 1—6 1—6 % 1—12
Liikevaihto 92,0 73,0 25,9 178,7 144,9 23,3 291,5
Sisältöliikevaihto 32,6 24,2 34,7 65,0 50,1 29,6 104,1
     Sisältömyynti, painettu 28,9 22,5 28,6 57,9 47,0 23,3 97,0
     Sisältömyynti, verkko 3,7 1,7 114,7 7,0 3,2 123,2 7,1
Mainosmyynnin   liikevaihto 45,6 38,4 18,8 86,3 73,9 16,8 148,2
     Mainosmyynti, painettu 19,4 17,8 9,1 35,9 34,5 3,8 66,2
     Mainosmyynti, verkko 26,2 20,6 27,5 50,5 39,3 28,5 82,0
Palveluliikevaihto 13,8 10,5 31,7 27,4 20,9 31,0 39,2
Oikaistut kokonaiskulut 82,2 66,4 23,8 163,6 136,4 19,9 268,7
Oikaistu käyttökate 14,4 10,2 40,9 24,3 15,6 56,5 37,4
Käyttökate 13,6 11,5 18,3 20,5 17,6 16,6 34,5
Oikaistu liikevoitto 9,9 6,8 45,5 15,4 8,7 77,1 23,4
%   liikevaihdosta 10,8 9,3 8,6 6,0 8,0
Liikevoitto (-tappio) 9,1 8,1 12,5 11,6 10,8 7,8 17,7
%   liikevaihdosta 9,9 11,1 6,5 7,4 6,1
Tilikauden tulos 6,9 6,3 9,0 8,5 8,2 4,3 12,1
Tulos/osake, EUR (laimentamaton ja   laimennettu) 0,07 0,07 -5,2 0,08 0,09 -14,2 0,13
Verkkoliiketoiminnan liikevaihto 33,8 26,1 29,5 65,4 50,2 30,1 104,2
Verkkoliiketoiminta, % liikevaihdosta 36,7 35,7 36,6 34,7 35,7

Näkymät vuodelle 2016:

Suomen kansantalouden arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai kasvavan vain vähän vuonna 2016. Alma Medialle tärkeiden itäisten Keski-Euroopan maiden, kuten Tšekin ja Slovakian kansantalouksien arvioidaan kasvavan, mutta vähemmän kuin vuonna 2015.

Kansantalouden kehitys vaikuttaa sekä kulutuskysyntään että mainonnan määrään. Mainonnan rakennemuutos jatkuu vuonna 2016; mainonta verkossa kasvaa, ja painetun median mainonta laskee. Mainonnan kokonaismäärän ei arvioida kasvavan Suomessa vuonna 2016.

Loppuvuodesta 2015 toteutunut Talentum-yrityskauppa kasvattaa Alma Median liikevaihtoa ja liikevoittoa vuonna 2016. Alma Media arvioi vuoden 2016 liikevaihdon ja oikaistun liikevoiton kasvavan vuoden 2015 tasosta. Vuoden 2015 liikevaihto oli 291,5 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto 23,4 milj. euroa.

Toimitusjohtaja Kai Telanne:

Alma Median ensimmäisellä neljänneksellä alkanut hyvä kehitys jatkui toisella neljänneksellä. Konsernin liikevaihto kasvoi 26 prosenttia 92 milj. euroon muun muassa Talentumin hankinnan sekä Alma Marketsin ja News & Lifen myynnin hyvän kehityksen johdosta. Oikaistu liikevoitto parani 46 % 9,9 milj. euroon. Osakekohtaista tulosta rasitti Alma Talentin Ruotsin liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluista tehty 1,5 milj. euron varaus.

Alma Markets –segmentin toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 20 prosenttia ja liikevoitto 25 prosenttia. Erinomaisen kehityksen taustalla olivat sekä ulkomaiset rekrytointipalvelut että kotimaan markkinapaikat.

Alma Talentin vertailukelpoinen liikevaihto parani hieman. Sen sijaan liikevoitto parani merkittävästi syntyneiden kulusynergioiden seurauksena Talentumin liiketoimintojen integroiminen uudeksi kokonaisuudeksi edistyi suunnitellusti ja hyvässä hengessä. Suomen toimintojen uudelleenjärjestelyt ovat toimitilamuutot mukaan lukien pääosin toteutettu. Integraatiotyö jatkuu vielä etenkin Ruotsin toiminnoissa, missä tehtiin kesäkuussa merkittäviä uudelleenjärjestelypäätöksiä.

Alma News & Lifen digitaalisessa mainosmyynnissä oli kolmas perättäinen reilun kasvun neljännes. Yksikön digitaalisten kuluttajapalveluiden liikevaihto kasvoi muun muassa Rantapallo.fi.n enemmistön oston myötä. Digitaalisen liiketoiminnan hyvän kehityksen ja toisaalta laskevan irtonumeromyynnin johdosta digitaalisen liikevaihdon osuus nousi jo 41 prosenttiin yksikön liikevaihdosta. Yksikön tulos yli kaksinkertaistui.

Alma Regions –yksikön alue- ja paikallismedian digitaalisen sisältö- ja mainosmyynnin kehitys oli toisella neljänneksellä hyvää. Digitaalisen myynnin kasvava volyymi ei kuitenkaan vielä riitä kattamaan painetun median laskevan myynnin jättämää aukkoa, joten yksikön liikevaihto ja oikaistu liikevoitto laskivat.

Kokonaisuutena Alma Median joukkuepeli ja vahvat media- ja palvelubrändit osoittivat toimivuutensa edelleen haasteita täynnä olevassa toimintaympäristössä. Alma Median Keski-Euroopan toimintamaissa taloudellinen kehitys jatkui hyvänä, mikä luo edellytykset Alma Marketsin rekrytointipalveluiden menestykselle myös jatkossa. Ruotsin vahva talous tarjoaa hyvän alustan Alma Talentin Ruotsin toimintojen uudelle kasvulle. Suomen orastava talouskasvu on sen sijaan vaakalaudalla muun muassa eurooppalaisen poliittisen sekaannuksen vaikuttaessa taloudellisiin päätöksiin.

Suomalaisten yritysten omien tuotteiden suhteellisen vähäinen markkinointi on tutkitusti ongelma kansalliselle kilpailukyvyllemme. Alma Media pyrkii toiminnallaan ja aloitteillaan tukemaan kasvumyönteisen ilmapiirin vahvistumista Suomessa. Näemme, että markkinointi-investointien merkittävä kasvattaminen olisi yksi keinoista rakentaa paitsi yritysten, myös koko Suomen kasvua ja menestystä.

Kaksi kolmesta somen käyttäjästä lakossa lomalla

Kesällä sosiaalinen media täyttyy lomakuvista – vai täyttyykö sittenkään? Ainakin suomalaisista sosiaalisen median käyttäjistä kaksi kolmesta kertoo pitäneensä taukoa sosiaalisesta mediasta lomaillessaan, paljastaa matkahakukone momondo.fin tutkimus.

Suomalaiset irrottautuvat arjesta lomallaan ja pitävät usein myös taukoa sosiaalisesta mediasta, selviää matkahakukone momondon teettämästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Peräti kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta sosiaalisen median käyttäjästä on joskus lomallaan pitänyt taukoa myös sosiaalisesta mediasta: 35 prosenttia tarkoituksella, 16 prosenttia tahattomasti, 12 prosenttia mahdollisuuksien puutteen vuoksi ja kolme prosenttia matkaseuran toiveesta.

Siitäkin kolmanneksesta (34 %), joka ei ole lomaillut sosiaalisesta mediasta, viisi prosenttia haluaisi joskus kokeilla pitää taukoa sosiaalisesta mediasta. Vain 29 prosenttia siis ei ole edes haaveillut somelakosta.

”Tutkimuksemme mukaan suomalaiset selvästi kaipaavat lomallaan irtiottoa – myös sosiaalisesta mediasta. Vaikka osa somelakoista selittyykin olosuhteiden pakosta, kuten nettiyhteyden puutteesta matkaillessa, osa suomalaisista selvästi haluaa pysytellä somen ulottumattomissa lomaillessaan”, toteaa momondon Suomen maajohtaja Minttu Oramaa.

LOMASOMETTAJAT POSTAAVAT YLEENSÄ KUVIA

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitä he postaavat sosiaaliseen mediaan lomaltaan, jos ylipäänsä mitään, 29 prosenttia kertoi postaavansa kuvia. Tekstipäivityksiä tekee alle viidennes (17 %), ja videoita sosiaaliseen mediaan lataa vain harva (3 %).

Sosiaalisen median kanavista loma-aikaan suosituimpia suomalaisten keskuudessa ovat Facebook (57 %), WhatsApp (31 %) ja Instagram (18 %). Pieni osa (2 %) myös hakee lomasutinaa Tinderistä.

Tutkimuksen mukaan 17 prosenttia suomalaisista ei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan.

Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjät pitävät taukoa somesta lomalla*

  •  35 prosenttia on tarkoituksella pitänyt taukoa sosiaalisesta mediasta lomaillessaan
  •  29 prosenttia ei ole pitänyt taukoa sosiaalisesta mediasta lomailleessaan
  •  16 prosenttia on pitänyt tahattomasti taukoa sosiaalisesta mediasta lomailleessaan
  •  12 prosenttia on pitänyt sometaukoa lomaillessaan, koska ei ollut mahdollisuutta käyttää sosiaalista mediaa
  •  5 prosenttia ei ole pitänyt sometaukoa lomaillessaan, mutta haluaisi
  •  3 prosenttia on pitänyt sometaukoa loman aikana, koska matkaseura ei halunnut heidän roikkuvan sosiaalisen median sivustoilla

Suomalaisista sosiaalisen median kuluttajista käyttää lomaillessaan*

  •  Facebookia – 57 %
  •  WhatsAppia – 31 %
  •  Instagramia – 18 %
  •  Twitteriä – 8 %
  •  Tinderiä – 2 %

* Kysymykset osoitettiin vain vastaajille, jotka kertoivat käyttävänsä sosiaalista mediaa.

Kaikista suomalaisista**

  •  44 prosenttia ei postaa päivityksiä sosiaaliseen mediaan lomalla ollessaan
  •  29 prosenttia postaa kuvia sosiaaliseen mediaan lomalla ollessaan
  •  17 prosenttia kirjoittaa päivityksiä sosiaaliseen mediaan lomalla ollessaan
  •  3 prosenttia postaa videoita sosiaaliseen mediaan lomalla ollessaan
  •  17 prosenttia ei yleisesti ottaen käytä sosiaalista mediaa
  •  4 prosenttia ei osaa sanoa

** Vastaajat saivat valita useampia vastausvaihtoehtoja.

Lähde: momondo.fi

TIETOA TUTKIMUKSESTA:

Matkahakukone momondo toteutti kansainvälisen kyselyn ihmisten matkailutottumuksista ja matkailun trendeistä online-tutkimuksena Cint-paneelin kautta. Kysely toteutettiin 6.–13. tammikuuta 2016, ja siihen osallistui 995 iältään 18–65-vuotiasta suomalaista. Kysely on maantieteellisesti sekä ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestöedustava. Suomen lisäksi kysely toteutettiin 19 muussa maassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Portugalissa, Turkissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kiinassa ja Australiassa.