HKScan keskittää Suomessa yhteen mainostoimistoon

Reputation Helsinki on valittu HKScan Finlandin yhteistyökumppaniksi. Yhteistyö käsittää HKScanin molemmat suuret brändit HK:n ja Kariniemen. Aiemmin Reputation on toiminut Kariniemen mainostoimistona.

”Molemmat isot brändimme vahvistuvat edelleen itsenäisesti, mutta markkinoinnin  toimintamallien muutos ja siirtyminen kampanjoiden lisäksi päivittäiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, vaativat myös entistä läheisempää yhteistyötä kumppaneiden kesken”, sanoo markkinointijohtaja Mikko Järvinen HKScan Finlandista.

Järvisen mukaan HKScan Finland on saavuttanut hyviä tuloksia tavoitteellisessa yhteistyössä mediatoimisto Dagmarin kanssa.

”Odotuksemme on nyt, että kolmikantayhteistyössä Reputationin ja Dagmarin kanssa saavutamme vielä enemmän. Tuoteviestinnän olemme keskittäneet viestintätoimisto Rianno Communications Oy:lle”, toteaa Järvinen.

Reputation Helsingin vahvoja ydinosaamisalueita ovat ruoka ja hyvinvointi.

”Ruoka on Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä. Toimistossamme on innostunut joukko luovia ammattilaisia, joiden intohimona on viedä eteenpäin HK:n ja Kariniemen kaltaisia innostavia ruokabrändejä”, kertoo strategiajohtaja Marja-Liisa Pollari Reputation Helsingistä.

Ilari Patrakka on nimitetty Biohit Oyj:n myynti- ja markkinointijohtajaksi

Ilari Patrakka on nimitetty Biohit Oyj:n myynti- ja markkinointijohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi 26.8.2016 alkaen. Hän on koulutukseltaan KTM.

Toimitusjohtaja Semi Korpela, Biohit Oyj: “Ilari Patrakalla on monipuolinen kokemus kansainvälisten teknologiayritysten vaativista myynti- ja markkinointitehtävistä yli kymmenen vuoden ajalta, joista neljä vuotta hän on työskennellyt Biohit Oyj:n palveluksessa.”

JSN:n päätökset 24.8.2016 – Jo vuoden kolmas langettava kokemusasiantuntijan haastattelusta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 24.8. pitämässään kokouksessa langettavan päätöksen lehtijutusta, jossa julkaistiin liian tarkkoja tietoja anonyymista haastateltavasta.

Haastateltava oli niin sanottu kokemusasiantuntija, joka kertoi kokemuksistaan alkoholistin lähiomaisena. Haastateltavan henkilöllisyyttä ei kerrottu, mutta hänestä tuotiin esiin niin tarkkoja tietoja, että hän ja hänen läheisensä olivat ainakin lähipiirissä tunnistettavissa.

Neuvosto joutui jo kolmannen kerran tänä vuonna antamaan langettavan päätöksen tapauksesta, jossa niin sanottu kokemusasiantuntija tai heidän läheisensä ovat vastoin toiveitaan olleet tunnistettavissa. Tapauksissa on ollut yhteistä se, että toimittajalla ja haastateltavalla on ollut eri käsitys siitä, mitä haastattelun pelisäännöistä on sovittu. Väärinkäsitysten taustalla on saattanut olla se, että haastattelut on alun perin sovittu tapahtumajärjestäjän tai järjestön kautta.

Yhteiskunnallisesti merkittävistä mutta yksilön kannalta arkaluonteisista asioista kuten alkoholismista pitää voida keskustella julkisuudessa. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua, että haastateltava voi halutessaan esiintyä anonyyminä.

Järjestöt välittävät tällaisia haastattelupyyntöjä usein mielellään, koska ne palvelevat järjestöjen tarkoitusta. Toimittajien tulisi tällaisissa tapauksissa noudattaa erityistä huolellisuutta haastateltavan oikeuksien kertomisessa haastateltavalle. Lisäksi toimittajien tulee harkita huolellisesti haastateltavan ja hänen läheistensä tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemista. Vastuuta tietojen julkaisemista ei voi siirtää toimituksesta haastateltavalle.

Kolme langettavaa, neljä vapauttavaa

Neuvosto antoi 24.8. Tampereella pidetyssä kokouksessaan yhteensä kolme langettavaa ja neljä vapauttavaa päätöstä.

Alkoholistin lähiomaisen yksityisyyden suojaan liittyvässä tapauksessa langettavan sai Kouvolan Sanomat. Lisäksi langettavan saivat Voice.fi piilomainonnasta ja Golfpiste.com, koska se salli loukkaavien kommenttien julkaisemisen verkkokeskustelussaan.

Turkulainen-lehti sai sen sijaan vapauttavan päätöksen piilomainontaepäilystä. Hämeen Sanomat ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset saivat vapauttavat päätökset tapauksista, jotka liittyivät lehtikonserniin kuuluvan journalistin rooliin kunnallispolitiikassa. Neuvosto painotti, että poliittiseen toimintaan osallistuminen on perusoikeus, jota ei voida toimittajien osalta rajoittaa.

Iltalehti sai vapauttavan päätöksen turvapaikanhakijan anonyymista haastattelusta, koska lehti oli tarkastanut materiaalin huolellisesti. Neuvosto kuitenkin painotti, että tiedotusvälineiden tulisi käyttää suurta harkintaa julkaistessaan nimettömiin lähteisiin perustuvia kielteisiä väitteitä esimerkiksi maahanmuuttajista.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.

Mika Rytkönen nousee Marketing Clinic Finlandin toimitusjohtajaksi

1295033e-beb4-4fdd-91f6-a111f04a3e0c-main_image

Mika Rytkönen on nimitetty Marketing Clinic Finlandin toimitusjohtajaksi. Rytkönen nousee asemaan Unique Customer Experience -liiketoimintayksikön vetäjän paikalta. Samalla aiempi toimitusjohtaja ja yksi Marketing Clinicin perustajista Aki Hirvonen ottaa konsernissa uuden Growth Strategist -roolin.

Mika Rytkönen liittyi Marketing Clinicin riveihin elokuussa 2015. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin johtotehtävistä muun muassa Talent Vectialta ja Capgeminilta. Rytkösen johdolla Marketing Clinic pyrkii entisestään vahvistamaan asemaansa asiakkaidensa strategisena kumppanina liiketoiminnan uudistamisessa ja reaaliaikaisten data- ja analytiikkapalvelujen hyödyntämisessä.

”Reilun vuoden aikana Mika on tehnyt meillä erinomaista työtä. Asiakkaille hän on luotettava neuvonantaja ja kollegoille innostava esimies”, Marketing Clinic Groupin toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

”Olen todella innoissani tästä uudesta haasteesta! Moni yritys on nyt tilanteessa, jossa markkinat, kilpailuedut ja liiketoimintamallit muuttuvat – ja jopa kuihtuvat – nopeaan tahtiin.

Strategian toteuttamisen säännöt ja tavat ovat täysin muuttuneet. Ydinliiketoiminnan nopea uudistaminen ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien mallintaminen täytyy tehdä samanaikaisesti. Yritykset jotka kykenevät yhdistämään vankan strategian reaaliaikaiseen asiakas- ja markkinatietoon löytävät kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen keinot ja menestyvät jatkossakin”, Marketing Clinic Finlandin uusi toimitusjohtajaMika Rytkönen sanoo.

Aiempi toimitusjohtaja ja yksi Marketing Clinicin perustajista Aki Hirvonen jatkaa yhtiössä avainasemassa uudessa Growth Strategist -roolissa. Tässä roolissa hän keskittyy erityisesti asiakkaiden strategioiden kehittämiseen sekä koko Marketing Clinic Partners -ryhmän kasvun rakentamiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Marketing Clinic Partners -ryhmä on viime vuosien aikana laajentunut ja koostuu nykyään Marketing Clinicista, Okimo Clinicista ja P+SBD:stä.

”Monet yritykset tekevät tällä hetkellä vääriä asioita tehokkaasti ja jahtaavat digitaalisia kikkoja vankkojen liiketoiminnallisten tavoitteiden asettamisen kustannuksella. Me uskomme siihen, että kunnianhimoinen ja vahva strategia yhdistetään reaaliaikaiseen dataan ja toteutukseen. Näillä uusilla vastuilla ja tällä tiimillä voimme vieläkin paremmin olla mukana auttamassa asiakkaitamme tässä kehityksessä”, Stackelberg jatkaa.

Timo Toissalo Suomen ABB:n myynti- ja markkinointijohtajaksi

timo_toissalo_200x

Timo Toissalo on nimitetty ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.2016 alkaen. Uudessa tehtävässään hän vastaa Suomen ABB:n markkinoinnista ja myynnistä kotimaisille asiakkaille.

Timo Toissalo raportoi Pekka Tiitiselle, joka aloittaa ABB Oy:n toimitusjohtajana 1.10.2016 lähtien. Toissalo seuraa tehtävässä Paavo Tammistoa, joka siirtyy johtamaan ABB:n globaalia Wiring Accessories -tuoteryhmää.

”Haastavasta maailmanmarkkinatilanteesta huolimatta alalla on Suomessa positiivinen vire, kun sähkönjakelun infrastruktuuria kehitetään älykkäämpään suuntaan ja teollisuus panostaa energiatehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Vahvalla kotimaisella osaamisella, laajalla tuote- ja ratkaisutarjoamalla, kehitysotteella ja maailmanlaajuisella tehdasverkostolla olemme vastaamassa asiakkaidemme haasteisiin”, Toissalo sanoo.

Toissalo on työskennellyt ABB:llä vuodesta 1999 lähtien useissa johtotason tehtävissä, viimeksi Suomen ABB:n Power Conversion -liiketoimintayksikön ja Solar-tulosyksikön johtajana. Koulutukseltaan Toissalo on diplomi-insinööri ja hänellä on myös Executive MBA -tutkinto.

Suomen suurimmille mediataloille yhteinen markkinapaikka digimainonnan ostamiseen

Kymmenen suomalaista mediayhtiötä (Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Otavamedia Oy, Aller Media Oy, A-lehdet Oy, MTV Oy, KSF Media Ab, Kaleva365 Oy, Improve Media Oy, Keskisuomalainen Oyj) lanseeraavat syksyllä 2016 yhteisen digitaalisen mainonnan markkinapaikan. Markkinapaikan kautta mediatoimistot voivat suunnitella ja ostaa digitaalista mainontaa helpommin ja nopeammin. Markkinapaikka kattaa sekä desktop-, mobiili- että videomainonnan tuotteet.

– Hienoa, että kotimaiset mediayhtiöt yhdistävät voimansa ja lanseeraavat automated guaranteed –ostamiseen yhteisen työkalun. Hallitulle ja nopealle digitaalisen mainonnan varaus- ja ostoprosessille on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa ja toimistoissa odotamme innolla uuden työkalun käyttöönottoa. Tämä on odotettu ja hyvä kehitysaskel, sanoo mediatoimisto Dagmarin teknologiajohtaja Antti Kallio.

Digimainontaa voidaan ostaa automatisoidusti joko ns. takuuinventaarikauppana (Automated Guaranteed) tai reaaliaikaiseen hinnoitteluun perustuvana mainoshuutokauppana (RTB, Real Time Bidding). Aiemmin takuuinventaarikauppa oli hyvinkin manuaalista, mutta nyt uusi käyttöönotettava automated guaranteed -ratkaisu automatisoi mainostilan ostamista vähentäen merkittävästi takuunäyttöisten kampanjoiden varaamiseen liittyviä eri työvaiheita.

– Tavoitteenamme on helpottaa ja tehostaa mediatilan ostamista. Globaalisti työkalut ovat vasta kehitysvaiheessa, joten on hienoa, että me suomalaiset mediatalot ja toimistot haluamme yhdessä viedä ostamisen automatisoimista eteenpäin, toteaa Alma Median Digimainonnan palvelut ja -kehityksen johtaja Johanna Vartiainen.

–  Olemme iloisia, että voimme yhteistyössä tuoda Suomeen työkalun, joka varmistaa suomalaisen median kilpailukyvyn digitaalisessa markkinassa, kertoo kaupallinen johtaja Hans Edin Sanoma Media Finlandista.

Mediayhtiöt ovat valinneet yhteiseksi järjestelmätoimittajaksi digitaalisiin mainosratkaisuihin erikoistuneen Adform A/S:n. Adform on toiminut Suomessa vuodesta 2012 lähtien ja tarjoaa laajasti erilaisia online-mainonnan työkaluja niin mainonnan ostajille kuin myyjille. Adformin kehitysresurssit luovat hyvän pohjan uuden järjestelmän kehittämiseksi ja lanseeraamiseksi mediamarkkinalle.

Yhteinen markkinapaikka yksinkertaistaa mainonnan ostoprosessia, kun Suomen suurimpien mediatalojen digimainonnan tuotteita voi ostaa yhden työkalun kautta. Palvelussa ostaja voi valita haluamansa mediat ja tuotteet, tarkistaa mainosnäyttöjen saatavuuden, neuvotella hinnat, tehdä mainospaikkavaraukset ja toimittaa kampanja-aineistot suoraan julkaisijan mainonnanjakelujärjestelmiin. Lisäksi ostaja voi seurata mainoskampanjoidensa edistymistä palvelussa.

Vuonna 2015 digimainonnan kampanjoista 85 prosenttia ostettiin perinteisesti takuunäyttöinä Suomessa. Digimainonta on kokonaisuudessaan kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti suurimmaksi mainosluokaksi. Panostukset digimainontaan ohittivat vuoden 2016 ensimmäisellä kvartaalilla printtimainonnan määrän. Vuonna 2015 Suomessa digimainontaan käytettiin yhteensä 286,1 miljoonaa euroa.

Sitra ja MTV Uutiset yhteistyöhön – jaossa miljoona euroa parhaalle ratkaisulle

SITRA_BLACK

Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu tähtää tarjoamaan ratkaisuja yhteen Suomen kiperimmistä ongelmista. Mikä haaste ratkaistaan? Sitä kysymme suomalaisilta yhteistyössä MTV Uutisten kanssa.

Keväällä kysyimme suomalaisilta, mikä on Suomen tulevaisuuden tärkein haaste: huoli, ongelma tai mahdollisuus. Kysymys sai aikaan aktiivista keskustelua ja saimme yli tuhat ehdotusta Suomen tärkeimmästä ongelmasta. Ehdotuksista on nyt rajattu neljä haastetta, joista yhdestä tulee haastekilpailulla ratkaistava ongelma. Neljä Ratkaisu 100 -haastevaihtoehtoa paljastetaan ja avoin äänestys haasteista starttaa verkossa 8.9.2016. Kuka tahansa voi olla mukana päättämässä, mikä ongelma ratkaistaan Suomen juhlavuonna 2017.

Keskustelua haasteista herättelemme yhteistyössä MTV Uutisten kanssa verkossa, televisiossa ja yhteisissä tilaisuuksissa.

”Jotta kaikki saisivat mahdollisuuden osallistua keskusteluun ratkaistavasta ongelmasta ja kehitetyistä ratkaisuista, on mielekästä tehdä yhteistyötä suuren mediatalon kanssa”, kertoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. ”Toivomme, että Ratkaisu 100:sta tulee aidosti jokaisen suomalaisen oma haastekilpailu, jossa löydetään uusia ratkaisuja satavuotiaan Suomen hyväksi”, Kosonen jatkaa.

Kun kilpailulla ratkaistava haaste on valittu, haemme tiimejä kehittelemään ongelmalle käytännön ratkaisuja.

”Tässä haetaan innovatiivisia ratkaisuja Suomen käynnissä oleviin muutoksiin. Medialle on luontevaa olla mukana nostamassa näitä aiheita keskusteluun ja välittää niistä tietoa”, sanoo MTV Uutisten vastaava päätoimittaja ja Mediahubin toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Yhdessä MTV:n Mediahubin kanssa tuotamme sekä erilaisia verkkosisältöjä että järjestämme tapahtumia SuomiAreena goes -tapahtumakonseptin alla.

Neljästä haastevaihtoehdosta käydään keskustelua Helsingin keskustan Akateemisessa kirjakaupassa 8.9. klo 17-18. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä.

Yhteistyökumppaneina Ratkaisu 100 -haastekilpailulla toimivat Mediahub Helsinki, SuomiAreena ja Suomi 100. Sitra on SuomiAreenan virallinen yhteistyökumppani vuonna 2017. Ratkaisu 100 on myös osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50v-juhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Mediamainonta laski 1,2 % vuoden 2016 toisella kvartaalilla

Huhti-kesäkuussa 2016 mediamainonnan määrä laski 1,2 % suhteessa vuoden 2015 vastaavaan aikaan. Investoinnit mediamainontaan olivat kuluvan vuoden toisen kvartaalin aikana noin 259 milj. €. Tiedot perustuvat TNS Gallupin Ad Intelligence yksikön mediaseurantaan.

1297241472037256870

 

Tienvarsimainonnan sääntelyä kevennettiin

Maantielain muutos kevensi maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyä 15.8.2016. Jatkossa tilapäisen ilmoituksen pystyttämiseen ei tarvita enää lupaa. Samalla luovuttiin myös pidempiaikaisten tienvarsimainosten poikkeuslupamenettelystä. Nykyään riittää, että mainostaja tekee Pirkanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen pidempiaikaisesta tienvarsimainoksesta.

Maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyssä on siirrytty uuteen, vähäbyrokraattisempaan aikaan. Maantielain muutoksen ja 24.8.2016 annetun Liikenneviraston määräyksen myötä tilapäisten ilmoitusten pystyttämiseen maanteiden varteen ei tarvita enää lupia viranomaisilta. Tilapäisten ilmoitusten pystyttämisestä ei tarvitse tehdä myöskään ilmoitusta. Tilapäisellä ilmoituksella tarkoitetaan tapahtumailmoituksia, jotka pystytetään enintään kuukautta ennen tapahtumapäivää.

Pidempiaikaisessa tienvarsimainonnassa riittää ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle

Maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyn kevennys koskee myös pidempiaikaista tienvarsimainontaa. Aikaisemmin vallinneesta poikkeuslupamenettelystä luovuttiin ja vastedes tienvarsimainoksista tulee ainoastaan tehdä ilmoitus. Ilmoitus tehdään Pirkanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, joka käsittelee asian 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Ilmoituksen käsittely on maksullinen. Tienvarsimainoksen saa pystyttää vasta myönteisen päätöksen saamisen jälkeen.

Haluatko pystyttää tienvarsimainoksen? Muista ainakin nämä 6 asiaa

Vaikka sääntelyä kevennetään, eivät väliaikaiset ilmoitukset tai tienvarsimainokset saa kuitenkaan vaarantaa liikenneturvallisuutta. Siksi ilmoitusten ja tienvarsimainosten kokoon, ulkoasuun ja sijoittamiseen on omat ohjeensa, joita tulee noudattaa. Tässä 6 asiaa, jotka kannattaa pitää mielessä tienvarsimainonnassa.

1) Tienvarsimainos ei saa häiritä tieliikenteessä kuljettajan havainnointia tai toimintaa.

2) Tienvarsimainos ei saa estää liikennemerkkien tai muiden liikenteen ohjauslaitteiden näkyvyyttä tai toimintaa.

3) Tienvarsimainos ei saa sekoittua liikennemerkkeihin.

4) Tienvarsimainoksia ei saa sijoittaa risteysalueelle.

5) Tienvarren rakennuksessa saa ilman erillistä ilmoitusta mainostaa vain rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita.

6) Tienvarsimainontaa koskevissa kysymyksissä neuvoja voi kysyä Liikenteen asiakaspalvelusta (puh. 0295 020 600).

Lakimuutos ei vaikuta palvelukohteiden opastusmerkkeihin

Lakimuutos ei vaikuta palvelukohteiden opastusmerkkeihin. Liikennemerkkeinä ne tarvitsevat edelleen luvan ja niiden sisällöstä ja pystytyksestä tehdään tarkka suunnitelma. Palvelukohteen opaste on ainoa mahdollinen tapa saada opastus tiealueelle maantien risteykseen tai liittymään.

Liikenneviraston määräys tarkentaa maantielain muutosta

Nyt 24.8.2016 voimaan astuvalla Liikenneviraston määräyksellä tarkennetaan lakia tienvarsimainosten sijoittamisen ja rakenteen osalta. Määräys on voimassa Liikenneviraston hallinnoimilla maanteillä eikä sitä sovelleta asemakaava-alueella.

Suomessa mainonnanestäjiä keskimäärin 15 % kävijöistä

lataus

Digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin kehitystä ajava alan toimijoita laajasti edustava järjestö IAB Finland teki kesällä 2016 kyselyn Suomessa toimiville julkaisijoille mainonnanesto-ohjelmien yleisyydestä.

Kansainvälisesti tietoja on julkaistu eri maista, mutta luotettavaa tutkimustietoa ei Suomesta ole ollut saatavilla. ”Nyt haluttiin tiedot tuoreeltaan kotimaisilta julkaisijoilta. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta mainonnanesto-ohjelmista ja rauhoittaa keskustelua aiheen ympärillä sekä saada aikaan rakentavia toimenpiteitä mainonnanesto-ohjelmien kasvun rajoittamiseen”, kommentoi IAB:n Ad blocking työryhmän puheenjohtaja Sini Kervinen.

Kysely toteutettiin kesällä 2016 ja siihen vastasi kattava otanta Suomen medioita: Alma Media, Bauer Group, Popmedia, Riemurasia, MTV, Sanoma Media Finland, Keskisuomalainen, Otavamedia, Turun Sanomat, Aller Media, A-lehdet, Stara ja Afterdawn.
86 % vastaajista kertoo mitanneensa mainonnanestäjien määrää ja 92 % mitanneista kertoo tehneensä mittauksen viimeksi Q1 2016, joka vahvistaa tiedon olevan tuoretta.
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista uutis- ja aikakausmedioiden edustajista kertoi mainonnaneston määräksi 15 % tai alle.
Mainonnaneston määrä näyttää korostuvan Etelä-Suomessa verrattuna muuhun maahan. Huomioitavaa on, että mediakohtainen vaihtelu on suurta, vaihtelu välillä 2 % – 52 %.
Kyselyyn vastanneista 93 % uskoo mainonnanestäjien määrän kasvavan tulevaisuudessa ja noin puolet vastanneista medioista arvioi mainonnaneston negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnalle kasvavan jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. 80 % kyselyyn vastanneista kokee mainonnanesto-ohjelmien olevan uhka liiketoiminnalle.

”IAB seuraa tilannetta tarkasti Suomessa ja tämä kysely tullaan uusimaan vuoden vaihteen jälkeen. Työryhmä on myös koostanut ensi viikolla julkaistavan white paper –ohjeistuksen alalle”, summaa IAB:n toiminnanjohtaja Birgitta Takala jatkotoimenpiteitä. Ohjeistukseen on koottu IAB USA:n esittelemät seitsemän vaihtoehtoista toimintatapaa mainonnanesto-ohjelmistoja käyttävien vierailijoiden kohtaamiseen. D.E.A.L –ohjelmaan voi tutustua täällä. Julkaisijoiden huoli mainonnanesto-ohjelmien lisääntyvästä käytöstä ja sen vaikutuksesta olemassa olevaan mainosinventaariin kasvaa jatkuvasti.