Järvenpään kaupungin strategiseksi viestintä- ja markkinointikumppaniksi Avidly Oyj

Järvenpään kaupunki ja markkinointiteknologiatoimisto Avidly ovat allekirjoittaneet sopimuksen vuoden 2022 loppuun asti kestävästä yhteistyöstä viestinnässä ja markkinoinnissa. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus käyttää kaksi optiovuotta varsinaisen sopimusjakson päättymisen jälkeen.

Järvenpään kaupunki kilpailutti strategisen toimistokumppanuuden Hanselin dynaamisen hankintajärjestelmän kautta. Hankinnan arvo on enimmillään 60 000 euroa vuodessa.

Järvenpään kaupungin viestintä- ja markkinointitiimi tulee tekemään Avidlyn kanssa tiivistä yhteistyötä muun muassa brändin ja Järvenpäämedian kehittämisessä eteenpäin sekä kaupunkimarkkinoinnissa. Myös kaupungin palvelualueet voivat käyttää strategisen toimistokumppanin palveluita. Kaupunki on kilpailuttamassa erikseen myös ns. operatiiviset viestinnän ja markkinoinnin yhteistyökumppanit, joita valitaan eri osa-alueille useampia.

– On hienoa päästä aloittamaan yhteistyö Avidlyn kanssa. Strateginen kumppani luo kaupungin viestinnälle ja markkinoinnille lisäarvoa, joka näkyy ennen pitkää kaupungin veto- ja pitovoiman lisääntymisenä – Järvenpään asukkaiden, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden hyväksi, viestintäjohtaja Heli Vastamäki sanoo.

– Järvenpään kyky vetää puoleensa uusia asukkaita kertoo, että kaupunkia kehitetään ja luodaan järvenpääläisten näköiseksi. On ilo päästä vahvistamaan tätä asennetta myös kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa. On myös hienoa olla mukana kertomassa Järvenpään tarinaa niille, jotka eivät ole kaupunkia vielä löytäneet, asiakkuusjohtaja Jaakko Hänninen Avidlysta toteaa.

Kirkko ja kaupunki -lehdelle langettava kolumnin poistamisesta

Julkisen sanan neuvoston päätökset 7.4.2021 pidetystä kokouksesta

Kirkko ja kaupunki -lehdelle langettava kolumnin poistamisesta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 7.4.2021 langettavan päätöksen Kirkko ja kaupunki -lehdelle. JSN katsoi, että päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni oli vastoin Journalistin ohjeita.

Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi tammikuussa vakiokolumnistinsa nettikolumnin, joka käsitteli eläinten hyödyntämistä teologisesta näkökulmasta. Kirjoitus herätti paljon keskustelua, ja erityisesti maataloustuottajat kritisoivat kirjoitusta julkisuudessa. Osa kirkon johdosta irtisanoutui kolumnin sisällöstä.

Viikko kolumnin julkaisemisen ja julkisen keskustelun jälkeen päätoimittaja päätti poistaa kolumnin ja pyysi anteeksi, että lehti oli julkaissut sen.

Päätoimittaja perusteli poistopäätöstä neuvostolle muun muassa sillä, että kolumnistin teologiset, eettiset ja filosofiset argumentit hukkuivat rajusti polarisoituneen keskustelun aaltoihin ja kolumnisti itsekin harmitteli asiaa. Päätoimittaja vetosi myös siihen, että kolumnisti sai kirjoittaa uuden kolumnin samasta aiheesta.

JSN katsoi, että päätoimittajalla ei ollut riittäviä journalistisia perusteita kolumnin poistamiseen. JSN muistutti, että sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Koska kolumnin sisällöstä kiisteltiin ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ottivat siihen kantaa, olisi päätoimittajalla ollut JSN mukaan suoranainen velvollisuus pitää kolumni julki, jotta yleisö olisi voinut itse arvioida tekstiä sekä yhteiskunnallisten ja kirkollisten vaikuttajien reaktioita siihen.

Päätös on luettavissa kokonaan JSN:n verkkosivuilla.

Kolme langettavaa, neljä vapauttavaa ja yksi kannanotto

JSN antoi kokouksessa langettavan päätöksen myös Ilta-Sanomille ja Radio Suomipopille. Ne käsittelivät puutteellisia lähdemerkintöjä.

Vapauttavia päätöksiä annettiin Ruovesi-lehdelle, Seiskalle, Suomen Kuvalehdelle ja Ylelle. Kantelut käsittelivät muun muassa olennaisen asiavirheen korjaamista ja yksityisyyden suojaa.

Lisäksi JSN teki kokouksessa yleisön tiedonsaantioikeutta koskevan kannanoton. JSN viittaasi kannanotossaan tapaukseen, jossa eduskunnan turvallisuusjohtaja irtisanottiin hänen annettuaan median käyttöön valvontakamerakuvaa kansanedustaja Juha Sipilään kohdistuneesta epäillystä väkivallanteosta. JSN ei ottanut kantaa irtisanomisen perusteisiin, mutta muistutti, että tapaukseen liittyvä videomateriaali oli olennaista faktapohjaisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta ja toivoi, että eduskunta huolehtii kansalaisten tiedonsaannista myös niissä tilanteissa, joissa täytyy samanaikaisesti varjella eduskunnan turvajärjestelyjen yksityiskohtia. Kannanotto on luettavissa JSN:n nettisivuilta.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.

Alla tiivistelmät 7.4.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Langettava päätös 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki
Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita

Langettava päätös 7576/UL/21
Ilta-Sanomat
Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava päätös 7543/A/20
Suomen Kuvalehti
Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava päätös 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti
Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava päätös 7525/A/20
Seiska
Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava päätös 7521/YLE/20
Yle
Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Langettava päätös 7510/R/20
Radio Suomipop
Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

KIMI RÄIKKÖSESTÄ SAMSUNG ELECTRONICSIN BRÄNDILÄHETTILÄS POHJOISMAISSA

Kimi Räikkönen

Kimi Räikkönen tähdittää Samsung Electronics Nordicsin uutta Galaxy ‘Go Capture It!’ -kampanjaa ja aloittaa samalla yhteistyön Samsungin kanssa pohjoismaisena brändilähettiläänä.

Espoo, 08. huhtikuuta 2021 – Samsung Electronics Nordic on koonnut brändilähettiläikseen joukon omien alojensa ehdottomia pioneereja. Go Capture It! -kampanjaa ja Galaxy S21 -älypuhelinta tunnetuksi tekevien lähettiläiden tehtävä on yksinkertainen: auttaa ihmisiä löytämään oma intohimonsa ja rohkeus seurata sitä. Lähettiläät tulevat urheilun ja luovien alojen eri kentiltä – mukana ovat Kimi Räikkönen, Ben Gorham, Elsa Hosk, Erling Haaland ja Anine Bing. He kertovat omasta elämästään ja jakavat tarinoita Samsungin Galaxy S21:n avulla. Omalla esimerkillään he toivovat inspiroivansa tulevia sukupolvia unelmiensa tavoittelussa.

– Kampanjaan mukaan lähteminen tuntui luontevalta, sillä voin seistä sen sanoman takana. Olen saavuttanut omat unelmani tinkimättömyydellä sekä luottamalla siihen, mitä olen ja mitä teen. Ammatissani pienilläkin yksityiskohdilla on valtava merkitys. Jokainen kisa tarjoaa uuden mahdollisuuden, mutta jotta sen saisi hyödynnettyä, mitään ei voi jättää puolitiehen. Kropan, keskittymisen ja teknisten yksityiskohtien on oltava äärimmilleen viritettyjä. On oltava valmiina, ja kun hetki koittaa, pitää antaa palaa, Räikkönen kertoo.

Kimi Räikkönen on ensimmäinen suomalainen maailmanluokan megatähti, joka ryhtyy yhteistyöhön Samsungin kanssa.

– Kimi Räikkönen on Samsungin “Do What you Can’t” -brändifilosofian ruumiillistuma. Hän on suorasukainen suomalainen, joka uskaltaa tarttua hetkeen omalla kylmäpäisellä tyylillään piittaamatta siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Haluamme työskennellä henkilöiden kanssa, jotka auttavat meitä välittämään tätä Do What You Can’t -asennetta ja -sanomaa eteenpäin. Kimin rajoja rikkova ura on osoitus siitä, että kovalla työllä ja oikealla asenteella mikään ei ole mahdotonta. Samaa filosofiaa noudattavat myös Samsungin tuoteinnovaatiot, sanoo Oscar Otteborn, Samsung Electronicsin mobiililiiketoiminnan johtaja Pohjoismaissa.

Samsung Electronic Nordicin lähettiläsohjelma on osa Samsung Galaxy S21 -sarjan lanseerausta. Kampanja keskittyy siihen, miten uraauurtava teknologia auttaa urheiluharrastajia ja luovia nuoria vangitsemaan elämänsä tärkeimmät hetket.

Kimin ohella Samsung Electronics Nordic on kiinnittänyt kampanjatiimiinsä norjalaisen jalkapallotähtipelaaja Erling Haalandin, ruotsalaisen huippumalli Elsa Hoskin, vaatesuunnittelija Anine Bingin ja Byredo-hajuvesibrändin perustaja Ben Gorhamin. Nämä Samsung-lähettiläät tulevat jakamaan ainutlaatuisia tarinoitaan intohimojensa seuraamisesta. He kertovat tarinansa omalla äänellään ja käyttävät Samsung Galaxy S21:sta vangitessaan elämänsä tärkeimpiä hetkiä. Samalla lähettiläät haluavat innoittaa ihmisiä löytämään oman intohimonsa ja kannustavat omien unelmien seuraamisessa.

MTV vahvistaa yritysvastuu- ja yhteiskuntasuhdetyötään kolmella nimityksellä

Kuvassa vasemmalla SuomiAreenan Johanna Tonttila ja oikealla Tiina Nummenmaa.

MTV haluaa olla vahva kotimainen yhteiskunnallinen toimija ja toimia merkittävänä tiedon välittäjänä suomalaisille. Nyt Suomen suurimmalle yhteiskunnalliselle keskustelutapahtumalle SuomiAreenalle on nimitetty vastaavaksi tuottajaksi Johanna Tonttila ja ympärivuotiselle SuomiAreena Goes -toiminnalle on nimitetty oma vastaava tuottaja Tiina Nummenmaa. Lisäksi MTV:n yhteiskuntasuhteista vastaamaan on nimitetty Taina Roth. Uudet nimitykset tukevat MTV:n uutta strategiaa.

SuomiAreenaa vetämään vahva kaksikko

SuomiAreena on MTV:n yritysvastuun keihäänkärki. Sen myötä tavoitteena on edistää jokaisen suomalaisen mahdollisuutta osallistua sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä koskevaan keskusteluun. Yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma järjestetään vuosittain yhteistyössä Porin kaupungin kanssa ja vuosittaisen keskustelutapahtuman rinnalla toteutetaan SuomiAreena Goes -hengessä erilaisia tilaisuuksia, joissa pureudutaan suomalaisia koskettaviin ajankohtaisiin aiheisiin.

Nyt vuosittaista SuomiAreena-tapahtumaa ja ympärivuotista SuomiAreena Goes -toimintaa vetämään on nimitetty vahva kaksikko.

SuomiAreena-tapahtuman vastaavaksi tuottajaksi on nimitetty Johanna Tonttila. Tonttilaa innostavat isot yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja hänellä onkin vahva kokemus suurista, suomalaisia koskettavista tapahtumista: hän on ollut mukana Suomen EU-puheenjohtajuuskauden sekä Helsingissä järjestettyjen Euroviisujen tapahtumatoteutuksissa. Lisäksi hän on ollut vapaaehtoisena mukana toteuttamassa jääkiekon, hiihdon ja yleisurheilun MM-kisoja. Tonttilalla on tapahtumakokemuksen lisäksi monipuolinen kokemus viestinnän johtamisesta ja kehittämisestä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Raha-automaattiyhdistyksellä, Veikkauksella sekä viimeisimpänä järjestöpuolella Aspa-säätiössä. Tonttila aloittaa tehtävässään 12.4.2021.

”Tarvitsemme yhteistä keskustelua yhteisistä aiheista erityisen paljon juuri tällä hetkellä. On tosi hienoa päästä mukaan SuomiAreena-tiimiin rakentamaan uudistuvaa SuomiAreenaa ja toteuttamaan kesälle 2021 hybriditapahtumaa, joka antaa uudenlaisia mahdollisuuksia kohtaamisille ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Kaikki me varmasti odotamme jo myös oikeita kohtaamisia ja yhdessä olemista Porin kesässä – näitä kohtaamismahdollisuuksia pyrimme luomaan myös ensi heinäkuun SuomiAreenaan koronatilanne huomioiden”, Tonttila summaa.

SuomiAreena Goes -toiminnan vastaavaksi tuottajaksi on nimitetty Tiina Nummenmaa. Nummenmaa on työskennellyt vuodesta 2019 alkaen SuomiAreenan parissa MTV:llä. Kaikkiaan tapahtumien, markkinoinnin ja viestinnän parissa Nummenmaa on työskennellyt yli 15 vuotta – myös yrittäjänä. Nummenmaa on myös perustanut Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n, jonka hallituksen puheenjohtajana ja toiminnanjohtajan tukena hän yhä toimii.

“SuomiAreena on kokonaisuudessaan valtavan hieno yhteinen vuosittainen teko suomalaisten osallistamisen vahvistamiseksi. On todella hienoa, että vuosittaisen keskustelutapahtuman rinnalla voimme myös tulevaisuudessa luoda ympärivuotisia kohtaamispaikkoja ja tilaisuuksia, joissa yhdessä yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden kanssa pääsemme tekemään tärkeitä keskustelunavauksia”, kiteyttää Nummenmaa.

SuomiAreenan strategisesta kehittämisestä MTV:llä vastaava johtaja, MTV:n johtoryhmän jäsen, Emmi Vainionpää iloitsee uusista nimityksistä: “Olemme yhdessä Porin kaupungin kanssa tehneet valtavasti töitä kirkastaaksemme, millaiseen suuntaan haluamme SuomiAreenaa tulevaisuudessa kehittää. Olemme todella iloisia, että saamme tämän dynaamisen työparin – Johannan ja Tiinan – viemään eteenpäin yhteistä visiotamme. Heillä on juuri sitä monipuolista kokemusta, intoa ja näkemystä, jota Suomen paras yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena kaipaa.”

Kuvassa MTV:n Taina Roth.

MTV panostaa yhteiskuntasuhteisiin

MTV haluaa olla vahva kotimainen yhteiskunnallinen toimija ja toimia merkittävänä tiedon välittäjänä suomalaisille. Tätä työtä tukeakseen MTV on nimittänyt yrityksen yhteiskuntasuhteista vastaamaan media-alan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijan OTM Taina Rothin.

Rothilla on laaja kokemus media-alalta. Hän toimii tällä hetkellä yrittäjänä, ja hänen yrityksensä on auttanut tv- ja radioalan yrityksiä yhteiskuntavaikuttamisen, viestintä- ja edunvalvontapalveluiden sekä lakiasioiden konsultoinnin merkeissä. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Roth työskenteli muun muassa johtotehtävissä pelialalla Sulakkeella sekä lakimiehenä Gramexilla ja Yousicianilla. Roth työskentelee MTV:llä osa-aikaisesti – MTV:n ajankohtaisiin yhteiskuntasuhdetarpeisiin tarttuen.

“Toimiala on valtavan kiinnostava: Ala on murroksessa, kun esimerkiksi kansainväliset sisältöalustajätit muokkaavat tv- ja mediamarkkinaa Suomessa. Myös jakelu- ja sisältöhankintakustannukset asettavat omat haasteensa kaupallisille toimijoille. Samaan aikaan tv:n katselu voi Suomessa hyvin ja esimerkiksi MTV:n kaupallinen katseluosuus oli helmikuussa lähes 43,7 % – MTV:n monipuoliselle ohjelmatarjonnalle on selvästi kysyntää. Tehtävässäni pyrin varmistamaan, että lainsäätäjät Suomessa tunnistavat ja ymmärtävät kaupallisen tv:n tilanteen ja tarpeet”, kuvaa Roth.

“MTV on Suomen johtava kaupallinen tv-yhtiö. Siksi haluamme olla aktiivisesti läsnä keskusteluissa, jotka koskettavat kaupallista tv- ja media-alaa Suomessa. Haluamme olla merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja varmistaa kaupallisen tv:n toimintaedellytykset Suomessa. Tainan laaja kokemus media-alalta ja vahva viestinnällinen osaaminen yhdistettynä juristin koulutukseen ja analysointikykyyn on erinomainen vahvistus tiimiimme”, kiittelee MTV:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen.

 

K-Raudan ”Repäise” on Vuoden aikakauslehtimainos ja Vuoden aikakausmediakampanja

Aikakausmedian Editkilpailussa palkittiin vuoden 2020 onnistumisia toimituksellisten sarjojen lisäksi kolmessa markkinoinnillisessa sarjassa. Voittajat julkistettiin virtuaalisessa palkintojenjakotilaisuudessa 18.3.2021.

Sekä Vuoden aikakausmediakampanja -sarjan että Vuoden aikakauslehtimainos -sarjan voiton vei K-Raudan ”Repäise”, jonka aikakausmedioissa nähty toteutus koostui kolmesta aukeaman mainoksesta sekä auki repäistävästä erikoistoteutuksesta.

Vuoden aikakauslehtimainos -sarjan voittoa tuomaristo perusteli näin:

”Oivaltava mainossarja inspiroi, vahvistaa ostoaietta ja jättää vahvan muistijäljen tarjoamalla lukijalle konkreettista tekemistä. Erikoisratkaisu hyödyntää erinomaisesti naisten- ja sisustuslehtien lukijoiden tapaa leikata ja repiä inspiroivia sivuja talteen. Laadukkaasta toteutuksesta huokuu ymmärrys suomalaisten sisustustottumuksista, joiden muutoksiin mainossarja vetoavasti tarttuu.”

Vuoden aikakausmediakampanjan valinnassa tuomaristo arvioi toteutuksen lisäksi erityisesti kampanjan tuloksellisuutta.

”Kampanja pohjautuu vahvasti kohderyhmän ja median ymmärtämiseen ja välittää selkeän, aktivoivan viestin. Aikakauslehtimainoksissa hyödynnetään lehden pintaa onnistuneesti ja luovalla tavalla. Kampanjan kustannustehokkuus ja mainosten huomioarvot olivat aikakausmedioiden vastaaviin toteutuksiin erittäin hyviä, joten panostus erikoisratkaisuun ja laajaan näkyvyyteen aukeaman mainoksilla kannatti”, tuomaristo perustelee.

Vuoden aikakausmediakampanja palkittiin nyt ensimmäistä kertaa.

Vuoden aikakauslehtimainos ja Vuoden aikakausmediakampanja:

Repäise

  • Mainostaja: K-Rauta
    Chief Marketing Officer Jonna Nummela, Senior Marketing Manager Camilla Gummerrus-Forstén, Creative Director Tarja Viilola
  • Suunnittelu: Kurio
    Creative Director Jari Lähdevuori, Account manager Nina Merikoski, Coordinator Tiia Veijalainen, Coordinator Mikaela Björkqvist, Strategist Elli Tuominen
  • Mediatoimisto: Toinen PHD
    Digital Client Manager Kaisu Koivisto, Planner, print & OOH Nea Raaska, Planner, video & audio Siiri Köli, Specialist, search Aliina Atosuo, Strategist Mikko Junttila, Marketing Architect Susanna Virkkula
  • muut kampanjaan vaikuttaneet: Arttu Mustonen (@mustarttu), Laila Lindqvist (@laluuna), Johanna Loukamaa (@_johannalou_)
  • käytetyt mediat:
    aikakauslehdet: Avotakka, Deko, Eeva, Glorian Koti, Kodin Kuvalehti, Koti ja Keittiö, Meidän Perhe, Meidän Talo, Me Naiset, Unelmien Talo & Koti, Viherpiha
    TV: Nelonen, MTV3, Sub, Ava, Discovery Finland
    radio: Sanoman ja Bauer Median radiokanavat
    ulkomainonta: Clear Channel & JCDecaux
    some: Facebook, Instagram, Pinterest, TikTok
    laaja valikoima suomalaisia nettisivuja (ohjelmallinen videomainonta)
    Google (hakusanamainonta)
    yhteistyö Escape Room Helsingin kanssa

Shortlistalla Vuoden aikakauslehtimainos -sarjassa olivat voittajan lisäksi Hartwall Vichy Originalin ”Tuplana”-mainossarja ja Pauligin ”Café Reykjavik”. Vuoden aikakausmediakampanja -sarjassa shortlistalle ylsivät Into Kustannuksen ”Runkkarin käsikirja” sekä Unilever Suomen ”Dove Self-Esteem Project”.

Vuoden aikakausmediakampanja – ja Vuoden aikakauslehtimainos -sarjan tuomaristoon kuuluivat Global Insight Lead Lotta Olkinuora, Digitalist Group, Media Specialist, Print & OOH Maija Tuomala, dentsu Finland sekä AD Kuisma Väänänen, 358. Puheenjohtajana oli markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo, Aikakausmedia.

Vuoden aikakausmediamainostaja Essity Finland uskoo aikakausmedian voimaan

Vuoden 2020 aikakausmediamainostajana palkittiin Essity Finland, joka tunnetaan muun muassa Libresse-, Tena- ja Libero-brändeistään, joilla se on näkynyt aikakausmedioissa pitkäjänteisesti.

Tuomaristo perusteli valintaansa näin:

”Essity Finland on pitkän linjan aikakausmediamainostaja, joka uskoo aikakausmedian voimaan. Vuonna 2020 Essity säilytti mainospanostuksensa aikakausmedioihin lähes ennallaan vallitsevasta tilanteesta huolimatta. Mainostaja on tavoittanut kohdeyleisönsä onnistuneesti pitkäjänteisellä näkyvyydellä lehtien määräpaikoilla esimerkiksi Libresse-, Tena ja Libero-brändeillä sekä näytejakelun avulla. Printin lisäksi Essity on hyödyntänyt aikakausmedioita monikanavaisesti digissä ja natiivissa.”

Vuoden aikakausmediamainostajan valitsi Aikakausmedian Mediamyyntiryhmä, johon kuuluivat  B2B-liiketoiminnan johtaja Anni Lintula, A-lehdet, myyntijohtaja Anne Eklund, Alma Talent, myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki, Fokus Media Finland, mediamyyntijohtaja Tomi Takanen, Otavamedia sekä Business Manager Päivi Vaittinen, Sanoma Media Finland. Puheenjohtajana oli markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo, Aikakausmedia.

JSN: RASKAUDEN ALKUVAIHEESTA KERTOMINEN JA PÄIHTYNEEN VIDEOKUVAN JULKAISEMINEN PANDEMIAUUTISEN YHTEYDESSÄ RIKKOIVAT YKSITYISYYTTÄ

Julkisen sanan neuvosto antoi kokouksessaan 3.3.2021 yksityisyyden loukkaamisesta langettavat Ylelle ja Seiskalle. Helsingin Sanomat sai puolestaan vapauttavan rikosepäiltyjen nimien julkaisemisesta.

Ylen tapauksessa langettava annettiin tunnistettavissa olleen päihtyneen henkilön videokuvan käyttämisestä koronarajoituksia arvioivan tv-uutisjutun kuvituskuvana ilman hänen lupaansa ja ilman arkistokuva-merkintää.

Seiska puolestaan sai langettavan kerrottuaan julkisuuden henkilön raskaudesta. Neuvosto totesi, ettei kantelija ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.

Neljä vapauttavaa

Helsingin Sanomat sai vapauttavan laajasta tutkivasta jutusta, jossa käsiteltiin työntekijöiden hyväksikäyttöä nepalilaisravintoloissa. Lehdellä oli neuvoston mukaan perusteet rikosepäiltyjen nimien julkaisemiselle, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Ylöjärven uutiset sai vapauttavan koulukiusaamisesta kertoneesta jutusta. Neuvosto totesi, että kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, mutta se olisi ollut korjattavissa kuulemalla kantelijaa jälkeenpäin. Kantelija ei kuitenkaan käyttänyt tilaisuutta hyväkseen.

Turun Sanomat sai vapauttavan seurakunnan toimikunnan roolia arvioineesta jutusta, josta kantelija ei ollut laajemmin tunnistettavissa.

Iltalehti sai vapauttavan julkisuuden henkilön koronataudin jälkioireista kertoneen sitaattijuttunsa otsikoinnista. Neuvoston mukaan lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 7.4.2021.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.

Alla tiivistelmät 3.3.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Vapauttava päätös 7364/SL/20
Helsingin Sanomat

Lehti kertoi seurantajutussaan työntekijöiden laajamittaisesta hyväksikäytöstä nepalilaisissa ravintoloissa. Lehdellä oli perusteet kertoa yrittäjäpariskuntaan kohdistuvasta ihmiskauppaepäilystä nimet mainiten. Etnistä alkuperää ei tuotu jutussa esiin halventavasti. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa.

Vapauttava päätös 7434/SL/20
Iltalehti
Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Langettava päätös 7477/YLE/20
Yle
Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.

Langettava päätös 7498/AL/20
Seiska
Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.

Vapauttava päätös 7495/PL/20
Ylöjärven uutiset
Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan kantelijan aseman huomioon ottaen ollut niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kuitenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Vapauttava päätös 7511/UL/20
Turun Sanomat
Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

:KATSO LISTA: Ulkoministeriö myönsi kansalaisjärjestöille viestintä- ja globaalikasvatustukea kestävän kehityksen tietoisuuden ja toimijuuden edistämiseen

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 2,17 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin Suomessa vuosille 2021–2022. Tukea hankkeisiinsa saa tällä hakukierroksella 19 järjestöä.

Viestintä- ja globaalikasvatustuella rahoitetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaaleista kehityskysymyksistä ja osallistaa kansalaisia kestävän kehityksen edistämiseen sekä siihen liittyvien haasteiden ratkomiseen. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunnattua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Tuella edistetään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden toimeenpanoa. Työssä korostuu erityisesti Agendan alatavoite 4.7, joka pyrkii varmistamaan, että jokaisella on kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

”Kansalaisjärjestöjen viestintä- ja kasvatustyö vahvistaa suomalaisten valmiuksia edistää globaalia oikeudenmukaisuutta ja vastuunkantoa. Tavoitteena on myötävaikuttaa tietoisuuteen ja toimijuuteen, jotta jokainen meistä voi osana arkeamme viedä eteenpäin sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä ja varmistaa, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen,” painottaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Tällä hakukierroksella ulkoministeriö myönsi tukea 19 järjestön hankkeeseen. Tukea saaneet hankkeet keskittyvät laajaan ja monipuoliseen viestintään YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, globaalikasvatukseen opetuksen eri tasoilla ja vapaassa sivistystyössä sekä vastuullisen liiketoiminnan edistämiseen osana kestävää kehitystä.

Hankkeiden teemoissa käsitellään muun muassa syrjintään puuttumista ja ilmastonmuutoksen kysymyksiä. Niissä keskitytään myös tasa-arvon, rauhanomaisten ja toimivien yhteiskuntien sekä ihmisoikeuksien edistämiseen Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Tuetuissa hankkeissa työskennellään moninaisten kohderyhmien kanssa ja kattavasti eri puolilla Suomea. Hankkeita toteutetaan vuosina 2021–2022.

Ulkoministeriö vastaanotti loppuvuodesta 2020 päättyneessä haussa 27 hakemusta suomalaisilta järjestöiltä. Järjestöt hakivat tukea yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Tällä hakukierroksella tukea myönnettiin 2,17 miljoonaa euroa, joka on noin 770 000 euroa enemmän kuin edellisellä vuoden 2018 hakukierroksella. Tuki kohdistuu järjestöjen toimintaan vuosina 2021–2022.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset: Perinteisen ja modernin median onnistunut hyödyntäminen tuo tuloksia informaatiotulvan keskellä

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n Oma Media -arvion parhaana mediana palkittiin tänään OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus. Mukana arviossa oli verkkosivuja, digitaalisia ja painettuja lehtiä, vuosikertomuksia sekä uutena, kilpailussa selvästi nousevana mediana podcasteja.

Vuoden 2020 Oma Media -kilpailun voiton jakaa kaksi erilaista mediaa: jaetulle ykkössijalle nousevat OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus 2019. Tuomaristo näki ensimmäisen sijan jakamisen ainoana oikeana vaihtoehtona, sillä molemmat laadukkaat mediat saivat tismalleen saman pisteytyksen tuhannesosan tarkkuudella.

Rahapuhetta-podcastia tuomaristo kiittää erityisesti sen kanavasta ja konseptista. Tuomariston mukaan podcast on erittäin onnistunut kokonaisuus, jolla on tarkkaan määritelty kohderyhmä, hyvin valittu kanava ja onnistuneesti luotu kohderyhmää puhutteleva viihdyttävä sisältö, jolla pystytään vaikuttamaan kuulijoihin.

Metsä Boardin vuosikertomus 2019 siirtyi Oma Media -arvioon vuonna 2020 keväällä järjestetystä Vuosikertomusarviosta. Voitto oli medialle jo toinen, sillä keväällä vuosikertomus palkittiin listattujen yritysten parhaaksi vuosikertomukseksi. Tuomaristo kiittää Metsä Boardin vuosikertomusta etenkin sen vaikuttavuudesta. Vuosikertomus tuo kohderyhmiä palvelevaa sisältöä ja dataa esiin kiinnostavasti ja perustaa kerronnan laadukkaisiin faktoihin.

Oma Media -tuomariston puheenjohtajana on vuoden 2020 osalta toiminut Raine Tiessalo.

– Tänä vuonna menestyneille medioille on tyypillistä, että ne ovat selkeitä niin ulkoasun, viestien kuin konseptinkin näkökulmista ja niitä on helppo käyttää. Kun organisaation eri tasoilla tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja miksi, kohderyhmä on mahdollista tavoittaa laadukkaasti. Laadukkaaseen omaan mediaan kannattaa laittaa paukkuja informaatiotulvan keskellä, Tiessalo sanoo.

Kunniamaininnat Kirkon Ulkomaanavulle, Tampereen korkeakouluyhteisölle ja Malmin seurakunnalle

Tuomaristo antoi tänä vuonna kolme kunniamainintaa.

Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehti sai kunniamaininnan lukijaystävällisyydestään. Tuomariston mukaan Tekoja-lehti on lukijaystävällinen julkaisu, jonka kuvamateriaali on monipuolista ja tyyli selkeä sekä helposti hahmotettava. Tuomaristo kiittää lehden poikkeuksellisen hienoa tuotantoa ja kuinka vakavia aiheita käsitellään ihmislähtöisesti ja korkealla ammattitaidolla.

Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-lehti ja verkkolehti sai kunniamaininnan sisällöstään. Tuomaristo kertoo, että Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-lehti avaa tieteen maailmaa kiinnostavalla ja hauskalla tavalla. Sisällöissä on pureutuvaa tulkintaa ja tutkittu tieto on koko julkaisun keskiössä. Lehti on viisaasti ja selkeästi jäsennelty ja juttujen sisäinen rakenne on aikakauslehtimäisen laadukas.

Rohkeudesta kunniamaininnan saa Malmin seurakunnan Älä pelkää -mediakokonaisuus, joka uskaltaa kohdata herkän aiheen arkailemattomasti. Mediakokonaisuus on kokeileva ja onnistunut tapa viedä kirkkoa lähemmäksi ihmisten arkea. Tuomaristo kiittää myös median lähestymistapaa, joka tuo niin toivoa kuin ratkaisuja sekä nostaa esiin alueen ihmisiä ja heidän tarinoitaan.

Tuomariston yllättäjä! -erityismaininnan saa Cultura-säätiön Culturalist-verkkosivusto, joka tukee oivaltavalla tavalla kotouttamista Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurimme oppimista. Tekijät ovat tehneet rohkean avauksen ja onnistuneet käsittelemään monipuolisia aiheita mielenkiintoisesti.

Seuraava Oma Media syyskaudella 2021 – organisaatiomedioiden trendit näkyvät myös tulevassa kilpailussa

Voittajat ja kunniamainintojen saajat julistettiin Oma Media 2020 -päätöstilaisuudessa.

ProCom Oy:n johtaja Miia Rosenqvist kertoo ilahtuneena, että vuoden 2020 arviossa oli mukana yhteensä 18 hyvin erilaista ja laadukasta mediaa.

– Organisaatiomediat ovat upeasti uusiutuneet lähivuosien aikana. Tämä kilpailu oli meillä aikanaan Lehtikatsaus ja kaikki arvioitavat mediat printtilehtiä. Nyt trendinä nousee ensimmäistä kertaa esiin podcastit. Ne ovat selvästi löytäneet oman paikkansa myös organisaatioiden sidosryhmissä, summaa Rosenqvist.

Tuomaristoon kuuluivat Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo, Brunnen Communicationsin johtava konsultti Terttu Sopanen, Somepointin digiviestinnän konsultti Heidi Selkäinaho sekä Studio Pekka Piipon toimitusjohtaja ja muotoilija Pekka Piippo.

Varhaissivistystä Hangosta Utsjoelle – HS Lasten uutiset -sanomalehdellä jo yli 20 000 tilaajaa

Viime elokuussa lanseerattu HS Lasten uutiset -sanomalehti on ylittänyt 20 000 tilaajan rajan. ”Lasten printtituotteelle on ollut selvästi tarvetta ja olemme tarjonneet ruutuajan rinnalle mielekästä tekemistä”, kehityspäällikkö Vesa Lindqvist sanoo.

Helsingin Sanomien Lasten uutiset -sanomalehti on ylittänyt 20 000 tilaajan rajan. Tilaajamäärän kasvu on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen lehti ilmestyi vasta puoli vuotta sitten, 19. elokuuta.

”Painetuille, lapsille suunnatuille uutisille on selvästi tarve. Digitaalisessa maailmassa sanomalehti on tuote, jonka eksklusiivisuus kiinnostaa. Vanhempien näkökulmasta plussaa on tietysti se, että kun lapsi lukee Lasten uutisia, lukee hän ehkä muutakin”, Sanoma Media Finlandin Uutis- ja featuremedian liiketoiminnan kehityspäällikkö Vesa Lindqvist sanoo.

HS Lasten uutiset -sanomalehdestä on tullut valtakunnallinen tuote, sillä lehteä tilataan jo 92 prosentissa Suomen kunnista. Eteläisin tilaaja löytyy Hangosta ja pohjoisin Utsjoelta.

HS Lasten uutiset -sanomalehden myymistä on helpottanut sen tunnettuus. Lasten uutisia on tehty Helsingin Sanomissa vuodesta 2016 ja brändi on tuttu kaikissa kouluissa.

”Olemme huolehtineet lasten varhaissivistyksestä viisi vuotta. Meillä on siis jo yksi sukupolvia lapsia, jotka ovat kasvaneet Lasten uutisten parissa ja kuluttaneet sitä koulussa. Hesarinkin tulevaisuuden kannalta on kiinnostavaa, että meillä on yläkouluikäisiä nuoria, joille journalismi on tullut tutuksi lapsesta asti”, HS Lasten uutisten esihenkilö, Lasten uutisia alusta asti luotsannut Fanny Fröman sanoo.

Lasten uutisten tavoitteena on kertoa lapsille, että he voivat vaikuttaa asioihin, ja että lapset ovat aikuisten tavoin toimijoita lehdessä ja uutislähetyksessä. HS Lasten uutisissa aloitti helmikuussa lasten oma mielipidepalsta ja ensi viikolla luvassa on lasten oma puoluejohtajapaneeli.

”Lasten uutiset eivät ole Hesari lasten kielellä, vaan pidämme lapset keskiössä ja teemme Suomen parasta journalismia lapsille. Olen huomannut, että lapsilla saattaa olla vaikeuksia erottaa uutisia muista mediasisällöistä, joten pyrimme Lasten uutisissa opettamaan heille juuri uutisiin liittyviä mediataitoja”, Fröman sanoo.

HS:n Lasten uutiset on tehnyt työtä lasten tiedonsaannin puolesta jo vuodesta 2016. Lokakuussa 2020 Fanny Fröman sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Lasten uutisten tekemisestä. Vuonna 2018 Suomen Unicef palkitsi Lasten uutiset Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella.

HS Lasten uutiset on Helsingin Sanomien keskiviikkoisin postilaatikkoon kannettava sanomalehti. Ensimmäinen lehti ilmestyi 19. elokuuta. Lehden lisäksi Lasten uutiset julkaisee joka perjantai uutislähetyksen, joka on aina vapaasti kaikkien katsottavissa, täysin maksutta. Näin kaikilla suomea ymmärtävillä lapsilla on mahdollisuus saada tietoa tärkeistä uutisista.

HS Lasten uutiset -sanomalehti

Lasten uutiset HS.fi:ssä

Naistenlehdillä suurimmat someyleisöt

Aikakausmedioilla oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 4,5 miljoonaa seuraajaa eri sosiaalisen median kanavissa. Eniten seurattiin naistenlehtiä sekä asumisen, puutarhanhoidon ja remontoimisen lehtiä.

Naistenlehtien seuraajien osuus aikakausmedioiden someyleisöstä oli 13 prosenttia, mikä tarkoitti yhteensä lähes 599 000 seuraajaa eri kanavissa. Melkein samoihin lukemiin ylsivät asumisen, puutarhanhoidon ja remontoimisen lehdet. Naistenlehdistä suurimmat olivat Me NaisetKodin Kuvalehti ja Kotivinkki, asumisen lehdistä Meillä kotonaKoti ja Keittiö ja Avotakka.

–          Naistenlehdissä ja asumisen lehdissä käytetään monipuolisesti sosiaalisen median eri kanavia, ja etenkin asumisen lehdissä Instagram on merkittävä kanava, kertoo Aikakausmedian tutkimus- ja markkinointipäällikkö Outi Itävuo.

–          Suosittuja ovat esimerkiksi visuaalisesti näyttävät ruoka- ja sisustusaiheet sekä kiinnostavien henkilöiden oivallukset. Tällaiset lifestyle-lehdille tyypilliset sisällöt vetoavat niin printissä kuin sosiaalisessa mediassakin.

Muita suuria lehtiryhmiä olivat talouden, markkinoinnin ja median lehdet, lasten ja nuorten lehdet sekä ruoka- ja juomalehdet, joilla kullakin oli yli 300 000 seuraajaa eri somekanavissa.

Suurimmat seuraajamärät lehtiryhmittäin 2020

lehtiryhmä

seuraajamäärä*

1.

Naistenlehdet

598 649

2.

Asuminen, puutarhanhoito ja remontointi

597 677

3.

Talous, markkinointi ja media

357 713

4.

Lapset ja nuoret

331 964

5.

Ruoka ja juoma

308 075

6.

Yleislehdet

285 351

7.

Luonto, maa- ja metsätalous

236 351

8.

Autot, moottoriajoneuvot ja kuljetus

204 038

9.

Hyvinvointi, terveys ja liikunta

203 380

10.

TV ja viihde

167 018

*) yhteenlaskettu tykkääjien, seuraajien ja kanavan tilaajien määrä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Pinterestissä.

Puolet yleisöstä seuraa aikakausmedioita Facebookissa, mutta tämän kanavan osuus pienenee vuosi vuodelta yleisömäärän kasvusta huolimatta. Viime vuonna Facebook-yleisö kasvoi 7 prosentilla. Suurimmat aikakausmediat Facebookissa olivat Aku AnkkaSuomen Luonto ja Yhteishyvä.

Instagram-yleisö on kasvanut kanavista eniten vuodesta 2018 alkaen, ja sen osuus yleisöstä oli viime vuoden lopussa 29 prosenttia. Instagramissa suurimmat olivat Suomen LuontoMeillä kotona ja Soppa365.

Vertailtaessa yleisön kokoa kaikissa somekanavissa, eniten yleisöä keräsivät TalouselämäAku Ankka ja Suomen Luonto. Eniten uusia seuraajia vuoden aikana saivat Meillä kotonaKotiliesi ja Suomen Luonto.

Suurimmat aikakausmediat somessa vuonna 2020

lehti

seuraajamäärä*

1.

Talouselämä

223 510

2.

Aku Ankka

210 985

3.

Suomen Luonto

204 043

4.

Suomen Kuvalehti

162 271

5.

Seiska

157 329

6.

Yhteishyvä

151 002

7.

Meillä kotona

139 496

8.

Soppa365

116 830

9.

Me Naiset

114 929

10.

Demi

111 152

*) yhteenlaskettu tykkääjien, seuraajien ja kanavan tilaajien määrä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Pinterestissä.

Aikakausmedia on seurannut suomalaisten aikakausmedioiden sometavoittavuutta kuukausittain tammikuusta 2016 alkaen. Seurannassa ovat Aikakausmedian jäsenkustantajien ja -julkaisijoiden lehdet, joilla on käytössään yksi tai useampi seuraavista sosiaalisen median kanavista: Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest tai YouTube. Joulukuussa 2020 mukana oli 214 aikakausmediaa. Keskimäärin lehdillä oli käytössä 2,6 somekanavaa, useimmiten Facebook.