JSN otti kantaa energiayhtiön sponsoroimaan ilmastonmuutosjournalismiin ja yksityishenkilöiden kiinteistökauppojen julkaisemiseen

Julkisen sanan neuvosto teki kokouksessaan 16.6.2021 kaksi linjaavaa päätöstä.

Ensimmäinen päätöksistä kohdistui Nelosella marras–joulukuussa esitettyyn tv-ohjelmasarjaan Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta. Sarjan sponsorina toimi energiayhtiö Fortum, jota edustavia asiantuntijoita esiintyi puolessa ohjelmasarjan jaksoista ja jonka ideasta yhteistyö sarjan tuotantoyhtiön kanssa oli saanut alkunsa.

JSN käsitteli kantelun journalistisen päätösvallan näkökulmasta. Nelonen vakuutti vastauksessaan JSN:lle, että päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa oli huolehdittu muun muassa sopimukseen tehdyin kirjauksin. Ohjelman jaksot oli toteutettu kriittisellä otteella myös sponsoria kohtaan. Tästä huolimatta JSN totesi, että Nelonen oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2, joka kieltää journalistisen päätösvallan luovuttamisen toimituksen ulkopuolisille. JSN totesi, että journalistiset valinnat alkavat jo aiheiden ja tekijöiden valinnasta. Vaikka Nelonen vakuutti pyrkineensä huolehtimaan päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa, sponsori oli yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan. Lisäksi sponsorin omat edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuna.

Kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate

Toinen linjaavista päätöksistä käsitteli yksityishenkilön tekemän omakotitalokaupan tietojen julkaisemista Östnyland-lehdessä. Lehti on vuodesta 2020 alkaen julkaissut säännöllisesti listamuodossa tiedot kaikista neljässä kunnassa tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se on hankkinut Maanmittauslaitokselta tiedot.

JSN:lle asiasta kanteli yksityisyyden suojan näkökulmasta yksityishenkilö, jonka ostamasta uudesta kodista lehti oli julkaissut tarkan osoitteen ja kauppahinnan sekä ostajien ja myyjien nimet.

Lehti vetosi muun muassa siihen, että sen julkaisemat tiedot ovat julkista ja paikallisyhteisön kehittymisen kannalta yleisesti kiinnostavaa ja yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa.

JSN antoi asiassa langettavan ratkaisun, joka perustui siihen, että lehden valitsema 150 000 euron hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa. Neuvosto huomautti, että kun kyse on yksityishenkilöiden nimien ja kotiosoitteiden yhdistelmän kaltaisista henkilötiedoista, tulisi toimituksissa käyttää erityistä harkintaa.

JSN otti asiaan kantaa ainoastaan kantelussa yksilöidyn kiinteistökaupan näkökulmasta ja korosti, että kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate, ja että tietoja kiinteistöjen omistajista on monissa tapauksissa journalistisesti perusteltua julkaista jatkossakin.

Yhteensä kolme langettavaa ja kolme vapauttavaa

JSN antoi kokouksessaan lisäksi langettavan päätöksen sanomalehti Karjalaiselle tietojen tarkistamatta jättämisestä ja olennaisen asiavirheen puutteellisesta korjaamisesta.

Iltalehti sai vapauttavan päätöksen kuvasta, jossa George Floyd makasi kuolleena sairasautossa. Kuvan julkaiseminen oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.

Lisäksi Yle sai kaksi vapauttavaa päätöstä. Suojelupoliisin uhka-arvioita koskevissa Ylen uutisissa oli nostettu esiin joidenkin suomalaispoliitikkojen käyttämä retoriikka. Nimeltä mainittu poliitikko koki tämän virheellisenä rinnastuksena ja erittäin kielteisenä julkisuutena. JSN katsoi, että kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä häntä ollut siksi tarpeen kuulla jutuissa. Toinen vapauttava päätös kohdistui Ylen julkaisemaan vierailijakolumniin, jossa ei ollut JSN:n arvion mukaan olennaisia asiavirheitä.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 25.8.2021.

Alla tiivistelmät 16.6.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Langettava päätös 7675/UL/21
Karjalainen
Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava päätös 7663/UL/21
Iltalehti
Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.

Langettava päätös 7661/PL/21
Östnyland
Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava päätös 7656/YLE/21
Yle
Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Vapauttava päätös 7618/YLE/21
Yle
Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta.

Langettava päätös 7610/SMF/21
Nelonen
Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan. Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Korona-ajan mediakuvasto rakentaa jännitteitä ja vahvistaa ennakkoluuloja ihmisryhmien välillä

Koronapandemian mediakuvat vaikuttavat usein rakentavan jännitteitä ja vahvistavan ennakkoluuloja eri ihmisryhmien ja kansallisuuksien kesken. Tämä huomattiin kahdessa tutkimuksessa, joissa Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Jari Martikainen ja apulaisprofessori Inari Sakki tarkastelivat mediakuvastoa ja median luomia mielikuvia ihmisryhmistä korona-aikana.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että koronan kaltaiset pandemiat ja kriisit lisäävät vastakkainasettelua ja syrjintää erilaisten ihmisryhmien kesken. Tiedotusvälineiden uutiskuvat luovat käsitystä maailmasta ja ympärillä olevista ihmisistä, mutta tutkijoiden mukaan on tärkeää ymmärtää, että kuvat eivät heijasta objektiivista todellisuutta vaan rakentavat käsitystämme todellisuudesta.

– Koska uutiskuvia pidetään usein uutissisältöjen objektiivisena todistusaineistona, ne vaikuttavat voimakkaasti käsityksiimme maailmasta ja ihmisistä ympärillämme, vaikka emme sitä tiedostaisikaan. Siksi on tärkeää tarkastella uutiskuvia diskursiivisina käytäntöinä, joilla on erilaisia retorisia funktioita, muistuttaa Martikainen.

Ensimmäisessä tutkimuksessa Martikainen ja Sakki perehtyivät Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa julkaistuihin yli 4500 ihmistä esittävään valokuvaan vuoden 2020 tammikuusta elokuuhun. Tutkijat analysoivat kuvista, millaisia käsityksiä ne rakentavat eri ikäryhmistä suhteessa koronapandemiaan, ja millaisia asemia mediakuvat rakentavat eri ihmisryhmille suhteessa pandemiaan ja toisiinsa. Tutkimus ilmestyi kansainvälisessä Journal of Applied and Community Social Psychology -julkaisussa keväällä 2021.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapset esiintyivät mediakuvissa kurinalaisina koululaisina ja iloisina leikkijöinä. Nuoret kuvattiin puolestaan tulevaisuuteen suuntautuvina opiskelijoina tai välinpitämättöminä bilettäjinä, jotka juhlivat pitämättä kasvomaskeja ja noudattamatta turvallisuusvälejä. Aikuiset esitettiin useimmin sankarin asemassa autoritäärisinä asiantuntijoina, mukautuvaisina ammattilaisina, huolehtivina vastuunkantajina ja aktiivisina virkistäytyjinä. Vanhukset näyttäytyivät mediakuvissa uhrin asemassa eristettyinä yksineläjinä.

– Valokuvat vaikuttivat rakentavan jakoa aikuisten ja muiden ikäryhmien välille siten, että aikuisilla oli valta, kun taas lapsilla, nuorilla ja vanhuksilla sitä ei ollut, Martikainen tarkentaa.

Toisessa tutkimuksessa Martikainen ja Sakki tarkastelivat, miten suomalaiset mediat käyttävät Ruotsin koronapandemiatilannetta koskevaa uutisointia kansallisten identiteettien mobilisointiin, ja miten mediat hyödyntävät ja rakentavat kansallisia stereotypioita koronapandemian uutisoinnissa. Analyysin kohteina oli Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien lehtikuvia, uutisotsikoita ja kuvatekstejä kahdeksalta kuukaudelta vuoden 2020 alusta alkaen.

Tutkijat havaitsivat, että kansalliset stereotypiat pohjautuivat kolmeen strategiaan eli moralisointiin, demonisointiin ja kansallistamiseen. Suomalainen media rakensi kansallisista stereotypioista ammentavaa käsitystä ylimielisistä, moraalittomista ja vaarallisista ruotsalaisista. Aineisto loi myös stereotyyppistä käsitystä kilpailevista naapurimaista esimerkiksi viittauksina Suomi–Ruotsi-maaotteluun.

– Kehystämällä Ruotsin koronapolitiikan epäonnistuneeksi uutismateriaali juhli epäsuorasti Suomen koronapolitiikan onnistumista. Näin uutiskuvat sekä niihin liittyvät otsikot ja kuvatekstit kohottivat suomalaista kansallistunnetta ja rakensivat ryhmien välistä jakoa suomalaisten sisäryhmään ja ruotsalaisten ulkoryhmään, Martikainen kertoo.

Toinen tutkimus on ilmestynyt Discourse & Communication -julkaisussa keväällä 2021. Molemmat tutkimusjulkaisut ovat osa Inari Sakin johtamaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Kansakunnan tarinat: Historian representaatiot mediassa, politiikassa ja opetuksessa (2016-2022).

Tutkimusartikkelit ovat luettavissa verkossa:

Martikainen, J. & Sakki, I. (2021). How newspaper images position different groups of people in relation to the COVID-19 pandemic – A social representations approach. Journal of Applied and Community Social Psychology. https://doi.org/10.1002/casp.2515 

Martikainen, J. & Sakki, I. (2021). Boosting nationalism through COVID-19 images: Multimodal construction of the failure of the “dear enemy” with COVID-19 in the national press. Discourse & Communication. https://doi.org/10.1177/17504813211002039

:YLEISRADIO: Kantelu kyseenalaistaa suomalaisten rakastaman nykymuotoisen Yle Areenan

Yle Areenan julkaisurajoitukset heikentäisivät suomalaisten mediapalvelua merkittävästi. Rajoitukset tarkoittaisivat myös Ylen julkisen palvelun kuihduttamista pitkällä aikavälillä.

Yleisradion julkisen palvelun tehtävästä on jätetty kantelu Euroopan unionin komissiolle.

Kantelun kohteena ovat erityisesti tapa, jolla Yle voi julkaista sisältöjä Yle Areenassa sekä Ylen internetissä tarjoamat oppimisen palvelut. Kantelun on jättänyt Sanoma Oyj.

Kantelun mukaan Yle-veron kautta saatu rahoitus Yle Areenan videosisältöjen sarjamuotoiseen, pidempään tarjolla olevaan julkaisemiseen ja oppimisen verkkosisältöihin ovat laitonta valtiontukea.

Ylen kanta on kirkas: kantelu kyseenalaistaa pitkälti koko julkisen palvelun tulevaisuuden toteutuksen perustan. Yhtiön rahoituksesta ja tehtävästä on päätetty eduskunnassa yksimielisesti.

“Yle-lain mukaan Ylen tulee tuoda kattava julkisen palvelun ohjelmisto kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin. Nykymuotoinen Yle Areena ja oppimisen palvelut verkossa ovat osa tätä Ylen lakisääteistä tehtävää”, toteaa Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satonen.

“Perinteisten tv- ja radiokanavien rooli median käytössä ohenee ja digitaalisten alustojen merkitys kasvaa. Yle Areenan kaltaiset palvelut ovat välttämättömiä, jotta ihmisillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet käyttää Ylen sisältöjä. Voimakas typistäminen heikentäisi Areenan toimintakykyä ratkaisevasti eivätkä kaupalliset toimijat aina tarjoa vaihtoehtoa sen sisällöille”, toteaa Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen.

Tulevaisuuden mediamaailmassa Yle-lain keskeinen periaate palvella kaikkia yhtäläisin ehdoin kytkeytyy yhä vähemmän broadcast-jakeluun ja enemmän siihen, miten erilaisia väestö- ja käyttäjäryhmiä palvellaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

“Rakastetun ja arvostettuna verkkopalveluna palkitun Yle Areenan heikentäminen olisi isku –  ei vain suomalaisia vaan myös kotimaisia kultuurisisältöjä kohtaan. Se ei liioin vahvista kansallisilla markkinoilla toimivia mediayhtiöitä, vaan lisää isojen kansainvälisten toimijoiden ylivoimaa. Yle Areenan toiminnan sitominen lineaarilähetysten julkaisuun tarkoittaisi koko julkisen palvelun kuihduttamista pitkällä aikavälillä”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila

Oppimista ja itsensä kehittämistä tukevat sisällöt ovat suunnattu kaikille. Yle ei tuota tai suunnittele tuottavansa koulujen opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

Yle ei ole kantelussa tutkinnan osapuoli, vaan kanteluun vastaa Suomen valtio, jota edustaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Lidl Suomesta Jääkiekkoliiton ja Leijonien pääpartneri

Miesten MM-kisojen ottelu Suomi-Slovakia pelattiin Slovakian Kosicessa Steel Arenalla lauantaina 11.5.2019. Suomi voitti ottelun maalein 4-2.

Lidl Suomi ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat sopineet yritysyhteistyön alkamisesta tuleville vuosille. Lidl Suomi tulee toimimaan aktiivisena yhteistyökumppanina tukemalla pelaajien terveellistä elämäntapaa. 

Suomalaisilla on intohimoinen suhde jääkiekkoon. Laji on vahvasti suomalaisten sydämissä, ja se on myös seuratuin urheilulaji Suomessa. Siksi Lidl Suomi tulee olemaan näkyvä osa suomalaista jääkiekkoa seuraavina vuosina. Nyt tehty yhteistyösopimus kattaa liiton lisäksi miesten A-maajoukkueen, naisten, nuorten ja tyttöjen maajoukkueet.

Solmittu sopimus on tehty seuraaville kahdelle vuodelle, optiona lisää toiset kaksi vuotta. Näin ollen sopimus kestäisi aina vuoteen 2026 loppuun saakka.

–    Haluamme omalta osaltamme tukea suomalaista urheilua ja kulttuuria. Tämä on yksi tapamme toimia suomalaisten toimijoiden tukemiseksi. Arvomme kohtaavat Jääkiekkoliiton kanssa monelta osin, ja siksi näemme, että yhteistyö tulee olemaan hedelmällinen kaikille osapuolille. Olemme erittäin innoissamme kaikesta yhteistyöstä sekä mahdollisuudesta päästä tukemaan Leijonien matkaa kohti tulevia kisoja, kertoo Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström.

–    Todella hienoa, että saimme uudeksi pääpartneriksemme ja uudeksi Leijonaperheen jäseneksi Lidlin. Uskon, että tuleva yhteistyö tulee hyödyntämään molempia jo ennestään vahvoja brändejä ja tuomaan myös täysin uudenlaisia mahdollisuuksia ja pelinavauksia maajoukkueille ja juniorijääkiekon puolelle. Odotamme Jääkiekkoliitossa innolla uuden yhteistyömme hedelmiä, iloitsee Jääkiekkoliiton myynti- ja markkinointijohtaja Lassi Rönkkönen.

Juniorityön tukeminen myös tärkeässä roolissa

Lidl Suomi ja Jääkiekkoliitto suunnittelevat parhaillaan erilaisia toimia, joita tuleva yhteistyö pitää sisällään. Merkittävä osa yhteistyötä on junioritoiminnan tukeminen, olemalla myös konkreettisesti mukana toiminnassa. Junioriurheilun tukemista pidetään Lidlissä erittäin tärkeänä.

–    Se, että lapset ja heidän vanhempansa saavat inspiraatiota terveellisiin elämäntapoihin, on varmasti jokaisessa perheessä tervetullutta. Junioreissa on talenttia ja joistain heistä on tulossa uusia jääkiekkoilijoita, tai ehkä jopa uusia lidliläisiä. Ei siis riitä, että vanhemmat yksin koittavat edesauttaa terveellisissä elämäntavoissa. Innostamista ja tukea on saatava myös yhteiskunnan eri toimijoilta, kuten esikuvilta ja miksei myös kaupalta, innostuu Forsström.

Tilikaudella 2020 Lidl Suomi on tukenut kulttuuria, urheilua, koulutusta, ympäristöhankkeita ja vähävaraisia lapsiperheitä yhteensä noin 700 000 eurolla.

:KOMMENTTI: Bränditoimisto MacWellin luova johtaja Toni Lähde: ”Viimeistään nyt on aika miettiä brändien exit-strategiaa koronakriisistä”

Koronapandemian jälkeinen maailma ei ole entisensä, minkä vuoksi brändien tulisi uudistaa itseään. Kovilla arvoilla ja toteavilla viesteillä ei vain voi enää jatkaa uudessa ajassa, sillä ne eivät puhuttele kuluttajia. MacWellin Toni Lähde näkee tilanteessa valtavat mahdollisuudet.

Moni luovan alan projekti pysähtyi viime vuoden maaliskuussa, jolloin koronaviruspandemia iski Suomeen. Projektit hiljenivät myös strategiseen brändi- ja tuotemarkkinointiin erikoistuneessa MacWellissa ja vaihtuivat pääosin virtuaalisten ulottuvuuksien rakentamiseen. Nyt luovan toimiston asiakkaat ovat aktivoituneet perinteisemmän brändistrategian ja -rakentamisen puolella.

”Tällä hetkellä moni brändi pohtii arvojaan ja uudistaa itseään, jotta brändi resonoisi tulevassa ajassa. Brändityö on vilkastunut selvästi viimeisen puolen vuoden aikana”, MacWellin luova johtaja ja yksi yrityksen perustajista Toni Lähde sanoo.

Lähteen mukaan pandemian jälkeiseen maailmaan tulee ehdottomasti valmistautua, sillä parhaimmat brändit elävät ajassa. Niiden on kuunneltava, missä milloinkin mennään, ja puhuttava siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa.

”Brändien tulee herätä viimeistään nyt, sillä maailma todellakin aukeaa ihan kohta. Ne, jotka heräävät asiaan vasta maailman avauduttua, ovat auttamattomasti myöhässä. Silloin muut ovat ehtineet ottaa paikan”, Lähde vakuuttaa.

Uuden ajan keskiössä ”minä”

Syy brändien uudistumistarpeeseen on selvä: maailma koronan jälkeen ei ole entisensä. Joiltain korona on vienyt työt ja terveyden, kun taas toiset ovat päässeet vähemmällä. Ihmisten onnellisuuden aste vaihtelee, ja useimmilla keskiöön ovat nousseet perusasiat, kuten perhe, terveys, työ ja toimeentulo.

”Koronan myötä tyhjiöitä on syntynyt sinne tänne. Erityisesti hyvinvoinnin saralla on tällä hetkellä paljon markkinaa, jota voi kaapata. Henkinen hyvinvointi kiinnostaa, mutta se ei ole vain joogaa ja selfhelpiä vaan myös muita tuotteita, palveluita ja sitä, miten omista jutuista puhutaan. Ja päivän päätteeksihän ihan kaikki alat liittyvät kuluttajan hyvinvointiin, tavalla tai toisella.”

Lähteen mukaan koronan jälkeisessä ajassa korostuvat yksilöt, eli kaikki mikä liittyy ”minuun”.

”Jos palvelu tai tuote ei paranna yksilön elämää, sillä ei ole syytä olla olemassa”, hän näkee.

Lähteen mukaan koronan jälkeisessä ajassa tulisi nähdä iso mahdollisuus.

”Niin kauhea aika kuin pandemia onkin ollut, ei tällaista mahdollistajaa ole ollut lähihistoriassa. Maailma on muuttunut, ja muutos on vaikuttanut lähes kaikkiin. Jotkut asiakkaani ovat sanoneet, ettei koronapandemia liity heihin, mutta kyllä se liittyy. Tästä ei voi yksikään brändi ulkoistaa itseään. Siksi viimeistään nyt on mietittävä brändien exit-strategiaa kriisistä”, Lähde vakuuttaa.

Yksikään brändi ei voi ulkoistaa itseään

Brändi on yrityksen tai ihmisen arvokkain omaisuus. Tuotteella tai palvelulla tehdään lyhyen tähtäimen tulos, mutta brändillä saadaan aikaan pitkän ajanjakson pääoma. MacWellissa brändiä lähdetään rakentamaan sen olemassaolon määrittelystä. Liiketoiminnan ulkopuolelta pyritään löytämään suurempi tarkoitus, sillä nykykuluttajalle ei luonnollisestikaan riitä, että yritys haluaa tehdä vain rahaa, koska se paistaa kaikessa tekemisessä läpi.

Brändistrategiaa rakentaessaan Lähde on tottunut kysymään asiakkaaltaan valtavan määrän ihan niitä ”tyhmiäkin kysymyksiä” aina siitä lähtien, mitä asiakas on kertonut tuotteesta tai palvelusta äidilleen, kun aikanaan itse asiasta innostui.

”Kaikki meistä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, kaikki haluaa tulla kohdatuksi. Sama toimii brändirakennuksessa. Brändimielikuvan rakentaminen perustuu siihen, että käsittelemme suuren määrä informaatiota ja muodostamme siitä yksinkertaisia ja ymmärrettäviä viestejä, jotka herättävät tunteita.”

Stora Enso ja Vogue Scandinavia ryhtyvät yhteistyöhön edistääkseen ympäristöystävällistä muotimediaa

Stora Enso ja Vogue Scandinavia ovat solmineet strategisen yhteistyösopimuksen muovin korvaamiseksi aikakauslehtien pakkauksissa. Osana sopimusta Stora Enso tarjoaa Vogue Scandinavialle vastuullisuus- ja pakkaussuunnitteluosaamisensa. Stora Enso ja Vogue Scandinavia ovat luoneet uusiutuvan, hiilineutraalin ekopakkausratkaisun Vogue Scandinavian ensimmäiseen numeroon, joka julkaistaan tämän vuoden elokuussa.

Yhteistyösopimuksen myötä Stora Enso toimittaa Vogue Scandinavialle uusiutuvia aikakauslehtien pakkauksia, pakkaussuunnittelupalveluita sekä automaatiopalveluita. Vogue Scandinavia pyrkii aikakauslehtipakkauksissaan täydelliseen hiilineutraaliuteen uusiutuvan, vähähiilisen materiaalin sekä energiatehokkaan tuotannon avulla. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan Stora Enson CarbonZero-palvelun avulla, yhteistyössä päästöjen kompensointiin erikoistuneen South Polen kanssa.

Stora Enso tarjoaa Vogue Scandinavialle asiantuntijapalveluitaan vastuullisissa materiaaleissa ja ”kehdosta hautaan” -elinkaariarvioinneissa. Stora Enso tukee Vogue Scandinaviaa myös avoimessa vastuullisuusraportoinnissa.

”Haluamme vastata yhä ympäristötietoisemman muotiyleisön pyrkimykseen kohti kestävämpää maailmaa yhdessä Vogue Scandinavian kanssa”, sanoo Stora Enson viestintä- ja markkinointijohtaja Ulrika Lilja. ”Toteutamme tätä pyrkimystä uusiutuvien materiaalien, kiertotalouden mukaisen suunnittelun ja hiilineutraalien teknologioiden avulla Voguen Scandinavian ensimmäisestä numerosta lähtien.”

”Kun tein päätöksen Vogue Scandinavian lanseeraamisesta, sitouduin samalla muuttamaan julkaisualaa Pohjoismaissa ja tekemään lehdestämme johtajan vastuullisuudessa. Kun löysin Stora Enson, tiesin välittömästi että he olisivat täydellinen kumppani näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Stora Enso on ymmärtänyt visioni ja antanut täyden tukensa korvaamattomalla asiantuntemuksellaan, innovoinnillaan ja intohimollaan. Vogue Scandinavia on kasvuyritys, ja tavoitteemme on murtaa perinteistä mediaympäristöä. Sen toteuttaminen maailman vanhimpiin kuuluvan yrityksen kanssa tekee tästä yhden urani mielenkiintoisimmista kumppanuuksista”, sanoo Vogue Scandinavian päätoimittaja Martina Bonnier.

Jan Vapaavuori Milttoniin vahvistamaan kasvua ja kansainvälistä neuvonantoa

Valokuvaaja: Aya Brace

Osana kansainvälisen kasvun ja neuvonannon vahvistamista Miltton rakentaa uutta urbanisaation ja siihen liittyvien megatrendien vaikutuksiin paneutuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Laajentuva kansainvälinen neuvonanto palvelee yrityksiä ja muita organisaatioita globaalien muutosvoimien ristivedossa, jossa yhä useampi ilmiö kietoutuu kaupungistumisen ja kaupunkikehittämisen kysymyksiin. Jan Vapaavuori tuo Milttoniin poikkeuksellisen osaamisensa ja kokemuksensa yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, kaupunkikehityksestä sekä kansainvälisistä suhteista.

Helsingin kaupungilla yhteysjohtajana työskentelevä Sanna-Mari Jäntti siirtyy johtamaan uutta urban affairs -liiketoimintaa ja tukemaan Milttonin kasvua. Vapaavuori puolestaan aloittaa Miltton Groupin hallituksen jäsenenä sekä osa-aikaisena vanhempana neuvonantajana. Molemmat aloittavat tehtävissään elokuun alussa.

”Voidaksemme ymmärtää maailman nopeutuvaa muutosta meidän on ymmärrettävä kaupunkeja. Ilmastonmuutos on aikamme megatrendeistä kriittisin ja digitalisaatio todennäköisesti eniten ja nopeimmin maailmaa muuttava, mutta ne molemmat, samoin kuin useimmat muut transformatiiviset megatrendit ilmenevät ja saavat konkreettisen sisältönsä yhä useammin urbaanissa ympäristössä ja kontekstissa. Teknologinen kehitys kiihtyy ja ennen kaikkea skaalautuu kaupungeissa. Työn murros ja muut maailmaa eniten muokkaavat uudet ilmiöt konkretisoituvat kaupungeissa. Ratkaisut suurimpiin globaaleihin haasteisiin innovoidaan ja toimeenpannaan kaupungeissa. Urbaanin ympäristön vaikutukset kantavat lähes kaikkialle tehden urbanisaatiosta keskeisen viitekehyksen ja selittäjän muille megatrendeille”, sanoo Vapaavuori.

Kaupunkeihin liittyvät kysymykset ovat verkottuneita, luonteeltaan globaaleja ja ne koskettavat laajasti yritysten ja organisaatioiden kykyä menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Vapaavuoren ja Jäntin rekrytoinnit vauhdittavat näin entisestään Milttonin kansainvälistymistä.

”Jannen johdolla voimme tarjota asiakkaillemme ainutlaatuista kansainvälistä osaamista siitä, miten urbaania ympäristöä suunnitellaan ja johdetaan, mitkä kysymykset ohjaavat kaupunkikokonaisuuden päätöksentekoa, kuinka teknologia ja data mullistavat kaupunkien suunnittelua ja elämää, ja miten kansainväliset kaupungit ja niiden verkostot toimivat. Vapaavuori on pormestarikaudellaan noussut arvostetuksi toimijaksi maailman dynaamisimpien kaupunkien sekä merkittävimpien kaupunkiverkostojen keskuudessa. Olemme iloisia, että hän liittyy Milttonin kasvavaan joukkoon”, sanoo Mathias Järnström, Miltton Groupin toimitusjohtaja.

Miltton täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vuosien varrella yritys on johdonmukaisesti rekrytoinut huippuosaajia yhteiskunnan kaikilta aloilta tavoitteenaan tarjota asiakkailleen kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan kehityksestä ja liiketoimintaympäristön muutoksista. Milttonin asiantuntijoilla on taustaa esimerkiksi politiikassa, muotoilussa, mediassa, kulttuurissa, rahoituksessa, liike-elämässä, luovassa teollisuudessa ja diplomatiassa. Yhdessä he analysoivat ja muotoilevat asiakkaiden liiketoimintaa ja vuorovaikutusta sellaiseksi, että niillä on mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä monimutkaisessa, muuttuvassa toimintaympäristössä.

”Miltton on energinen, inspiroiva ja kunnianhimoinen yritys. Olen omistanut suurimman osan elämästäni urbaanien yhteisöjen ja ihmisten elämän edellytysten parantamiselle. Nyt, osana Milttonia ja yhdessä monipuolisten uusien kollegojeni kanssa, voin soveltaa näitä oppeja yritysten, kaupunkien ja erilaisten järjestöjen toimintaan ympäri maailman”, Vapaavuori lisää.

Vuoden 2019 luvuilla mitattuna Miltton on Euroopan 15 suurimman viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijaorganisaation joukossa ja yrityksen osaamis- ja palveluportfolio on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Tällä hetkellä Milttonilla on toimistot Helsingin lisäksi Tallinnassa, Tukholmassa, Brysselissä ja Washingtonissa.

Jan Vapaavuori
Jan Vapaavuori on ennen valintaansa Helsingin ensimmäiseksi pormestariksi toiminut mm. elinkeinoministerinä ja asuntoministerinä sekä Euroopan Investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori on Maailman talousfoorumin Global Future Councilin jäsen, Bloomberg New Economy Forumin City Council jäsen, ja aloittaa kiinteistökehitysyhtiö NREPin vanhempana neuvonantajana elokuussa 2021.

Sanna-Mari Jäntti
Sanna-Mari Jäntti on aiemmin toiminut mm. World Design Capital 2012 -hankkeen yhteysjohtajana, Miltton Networksin vanhempana neuvonantajana ja johtanut Guggenheim Helsinki -hanketta Suomessa. Helsingin kaupungilla Jäntti on vastannut muun muassa strategisista hankkeista, kansainvälisyyskehityksestä sekä toiminut kaupungin johtoryhmän sihteerinä.

Outokumpu nimittää Päivi Alleniuksen viestintäjohtajaksi

Päivi Allenius on nimitetty Outokummun viestintäjohtajaksi 7.6.2021 alkaen. Hän raportoi henkilöstöjohtaja Johann Steinerille.

Johann Steiner: “Olen iloinen saadessamme Päivi Alleniuksen johtamaan Outokummun viestintää ja mediasuhteita. Hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä yritys-, strategia- ja muutosviestinnästä usealla toimialalla. Alleniuksen johdolla vahvistamme edelleen Outokummun tarinan ja strategian viestimistä sidosryhmillemme.”

Päivi Allenius vastaa Outokummun viestinnästä globaalisti, ja hänen toimipaikkansa on Outokummun pääkonttorissa Helsingissä.

Ennen Outokumpua Päivi Allenius on toiminut esimerkiksi FCG Finnish Consulting Groupin viestintä- ja markkinointijohtajana sekä vastannut Tiedon ulkoisesta viestinnästä ja sidosryhmäsuhteista.

Suomen Liikennemediat Oy:n toimintaan mukaan merkittävä osakas -Kaupan myötä syntyy täysin uusia ratkaisuja ulkomainontaan

Suomalainen Divest Group Oy on ostanut osan Suomen Liikennemediat Oy:n osakekannasta 23.4.2021. Kaupan myötä Divest Group Oy omistaa 30 % Suomen Liikennemediat Oy:n osakkeista. Osakekaupalla tähdätään merkittäväksi toimijaksi Suomen ulkomainosalalla.

Suomen Liikennemediat Oy, joka tunnetaan myös brändinimestään bussimainos.com, on bussimainontaan keskittynyt yritys, joka toimii pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Kotkassa ja Imatralla.

Suomen Liikennemediat Oy:n toimitusjohtaja Timo Moilanen pitää uusia omistusjärjestelyjä erinomaisena asiana. Nykyisille ja uusille asiakkaille on nyt tarjolla markkinointiratkaisu, jollaista Suomesta ei ennen tätä ole löytynyt – liikkuvan ja staattisen ulkomainonnan yhdistelmä on vertaansa vailla.

–Odotan yhteistyöltämme paljon. On erittäin hienoa saada kumppaniksi osaava taho, jonka näytöt tämän alan liiketoiminnan kannattavasta kehittämisestä ovat kunnossa. Suomen Liikennemediat Oy tulee jatkamaan kasvun ja kannattavuuden tiellä, kun taustalta löytyy entistä leveämmät hartiat, Moilanen kertoo.

Osakekaupan yhteydessä Suomen Liikennemedia Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Divest Group Oy:n partner Jari Vesanen.

–Erityisen vaikuttavaa Suomen Liikennemediat Oy:ssä on sen kasvuhakuinen ja kokeilukulttuuriimme helposti integroituva tiimi. Uskon, että saamme hienoja tuloksia yhdessä aikaiseksi, ja nykyiset konsernin medialiiketoiminnan asiakkaat tulevat varmasti nauttimaan tarjoamistamme synergiahyödyistä, Vesanen toteaa.

Divest Group Oy lähti mukaan ulkomainontaan vuonna 2016, kun se hankki osuuden Atlas Media Oy:stä. Tuon kaupan myötä Divest Group otti roolia liiketoiminnan kehittämisessä, jonka jälkeen Atlas Median liikevaihto yli kolminkertaistui kauppaa seuranneiden kolmen tilikauden aikana. 

Suomen Liikennemediat Oy vastaa myös yksinoikeudella Biketaxien mainospaikkojen myynnistä ympäri Suomen. Biketaxi on Suomen ainoa sähköpolkupyörätaksiyritys.

Yhdessä Atlas Media ja Suomen Liikennemediat Oy tarjoavat asiakkailleen yli 33000 mainospintaa kymmenissä suomalaisissa kaupungeissa.

Ahjo Communications ja HSL sopimukseen sisäisen viestinnän kehittämistyöstä

Ahjo Communications Oy on valittu toteuttamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän eli HSL:n Viesti kulkee yhteistyössä  -sisäisen viestinnän palvelumuotoiluprojektin.  

”Tavoitteena on varmistaa yhteinen ymmärrys siitä, että sisäinen viestintä on tärkeä osa jokaisen tehtäviä. Tarkoituksena on kannustaa kaikkia HSL:läisiä toimimaan aktiivisesti tiedon tuottajina ja jakajina”, toteaa osastonjohtaja Mari Flink HSL:stä.

”Ahjo ymmärtää sisäisen viestinnän kehittämisen prosessin meidän lähtökohdistamme. Heillä on näkemystä palvelumuotoilun työkalujen käyttöön projektissamme. Ahjon kokemus ja referenssit vakuuttivat”, sanoo Flink.

”Aloitamme innolla yhteistyön HSL:n kanssa. Sisäinen viestintä on ulkoista viestintää tärkeämpää, koska kaikki lähtee sisäisen viestinnän onnistumisesta. HSL on edelläkävijä tässä”, toteaa Sari-Liia Tonttila, Ahjon toimitusjohtaja.