Kuluttaja-asiamies määräsi JYSK Oy:lle kiellon harhaanjohtavasta markkinoinnista

Huonekaluja ja sisustustuotteita myyvä JYSK Oy ei ole luopunut harhaanjohtavasta tarjousmarkkinoinnista kuluttaja-asiamieheltä saamastaan ohjeistuksesta huolimatta, joten kuluttaja-asiamies on määrännyt sille kiellon jatkaa vastaavaa markkinointia. Kiellon tehosteeksi on asetettu 100 000 euron uhkasakko.

Kuluttajien kannalta on hyvä, että hintakilpailu toimii ja tuotteita saa alennuksella. Harhaanjohtava markkinointi hämärtää kuitenkin kuluttajien käsitystä siitä, mikä on kaupan normaali hintataso ja miten suuri mainostettu alennus todellisuudessa on. Tarjouksen sijaan pitäisi puhua normaalihinnasta, jos tuotetta myydään jatkuvasti kyseisellä hinnalla, tai sitä ei ole koskaan myyty hinnalla, josta alennus on laskettu.

Jatkuva tarjous muuttuu harhaanjohtavaksi perättömäksi alennukseksi

JYSK Oy on markkinoinnissaan esittänyt väitteitä siitä, että tarjoustuote on tarjolla tietyllä hinnalla vain lyhyen rajoitetun ajan. Tosiasiassa samaa tuotetta on myyty samaan tai lähes samaan alennetuksi ilmoitettuun hintaan yhtäjaksoisesti kuukaudesta toiseen. Tuotetta on markkinoitu toistuvasti uusilla määräaikaisilla tarjouksilla heti edellisen määräaikaisen tarjouskampanjan päätyttyä.

Kuluttaja-asiamiehen tarkastelemana kuuden kuukauden jaksona elokuusta 2017 helmikuuhun 2018 on esimerkiksi Wellpur-sijauspatjaa markkinoitu määräajoin voimassaolevin tarjouksin 21 kertaa peräkkäin niin, että uusi tarjous tulee voimaan välittömästi tai lähes välittömästi edellisen tarjouksen päättymisen jälkeen.

JYSK Oy:n markkinoinnissa on käytetty tyypillisiä alennettuun hintaan viittaavia prosentti-ilmaisuja, vertailuhintoja ja muita alennettuun hintaan viittaavia ilmaisuja. Tällaiset ilmaisut ovat omiaan luomaan kuluttajalle käsityksen alennetuista hinnoista.

Myös JYSKin mainosesitteiden ilmaisut, kuten esimerkiksi ”Tarjoukset voimassa 8.-21.1.2018” ja ”alennus lasketaan normaalihinnasta”, ovat luoneet mielikuvaa siitä, että tuote on tarjolla tietyllä hinnalla vain hyvin rajoitetun ajan. Kun tällainen markkinointi on kuitenkin ollut saman tuotteen osalta toistuvaa, kyse ei tosiasiassa enää ole ollut tuotetta koskevasta lyhytaikaisesta hinnan alennuksesta, vaan perättömästä hinnan alennusta koskevasta ilmoituksesta.

”Kuluttaja-asiamies on seurannut huonekalualan markkinointia tehostetusti elokuusta 2016 lähtien. Vaikka kuluttaja-asiamies on määrännyt yksittäisille yrityksille kieltoja, seuranta on osoittanut, että huonekalujen markkinoinnissa käytetään yhä alennuksiin viittaavia perättömiä ilmaisuja. Viemme harhaanjohtavaa tarjousmarkkinointia koskevat asiat määrätietoisesti markkinaoikeuteen, jotta markkinat toimivat reilusti sekä kuluttajien että kilpailun näkökulmasta”, linjaa kuluttaja-asiamies Antti Neimala.

Kuluttaja-asiamiehen ensisijaisena tavoitteena on saada lainvastaisesti toimiva yritys lopettamaan menettelynsä tai muuttamaan sitä vapaaehtoisesti. Jos tämä ei onnistu, kuluttaja-asiamies ryhtyy tarvittaessa asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käytännössä näissä tilanteissa tulee kyseeseen uhkasakolla tehostetun kiellon määrääminen.

Kuluttaja-asiamies voi itse määrätä kiellon asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kannalta tai muuten merkitykseltään huomattava. Kielto raukeaa, jos yritys ilmoittaa annetussa määräajassa vastustavansa kiellon määräämistä. Tämän jälkeen kieltoasian ratkaisee markkinaoikeus kuluttaja-asiamiehen tekemän hakemuksen perusteella.

Markkinaoikeus ja kuluttaja-asiamies voivat kumpikin asettaa antamansa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Jos yritys kieltopäätöksestä huolimatta jatkaa lainvastaista menettelyä, kuluttaja-asiamies voi hakea markkinaoikeudesta uhkasakon maksuunpanoa.