Työnimi-kampanja saa jatkoa – Meeri Koutaniemi kuvasi neljä suomalaisvaikuttajaa romaniasuissa

Meeri Koutaniemi kuvasi Tuomas Enbusken, Anne Kukkohovin, Jari Sarasvuon ja Meri-Tuuli Väntsin romaniasuissa.

Runsaasti keskustelua herättänyt Työnimi-kampanja saa jatkoa. Kansainvälistäkin mainetta niittänyt huippuvalokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kampanjassa Tuomas EnbuskeAnne KukkohoviMeri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä romaninimillä laihoin tuloksin. Nyt pääosan saavat valokuvaaja Meeri Koutaniemen neljästä vaikuttajasta ottamat kampanjakuvat, joissa he esiintyvät romaniasuihin pukeutuneina. Huolella ja kunnioituksella tehty puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavista valokuvistaan. Vuonna 2014 Koutaniemen ottamat kuvat kahden Masai-heimoon kuuluvan tytön ympärileikkauksista voittivat lukuisia palkintoja valokuvakilpailuissa, ja kuvat olivat esillä yhdysvaltalaisessa Time-aikakauslehdessä.

Koutaniemen mukaan päätös lähteä mukaan Työnimi-kampanjaan syntyi helposti:

–      Lähdin mukaan kampanjaan, koska koen, että jokaisen tulisi ottaa kantaa vahvasti ja väkevästi suomalaisen työelämän tasa-arvoistamiseen. Työelämässä puhutaan ideaaleista, jotka ovat kaukana totuudesta. Eletään kuplassa, jossa sisäseinämät ovat niin kirkkaat ja heijastavat, että työkuplan ulkopuolelle jääviä ei edes tiedetä olevan olemassa. Tämä kampanja on neula, joka puhkaisee sen kuplan.

Koutaniemi korostaa yhteiskunnan vastuuta muutoksen käynnistämisessä:

–      Syrjinnän vuoksi romanien pääsy osaamistaan vastaavaan työhön ei ole vain vaikeutunut, vaan heiltä on evätty mahdollisuus edetä suomalaisessa yhteiskunnassa paikoille ja työn kärkijoukkoihin, jossa heidän osaamisensa pääsisi sille kuuluvaan arvoon ja valoon. Romanien työkyvyn, ammattitaidon ja potentiaalin tunnustamiseksi tarvitaan rakenteiden ja työnantajien radikaalia havahtumista sekä aitoa tahtoa ongelman ratkaisemiseen.

Projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärling Diakista on tyytyväinen Työnimi-kampanjan tähän mennessä saamaan huomioon:

–      Kampanjan herättämä runsas keskustelu osoittaa sen merkityksellisyyden. Toivottavasti kampanjan myötä saamme käynnistettyä muutoksen ajattelutavoissa ja asenteissa niin, että nimellä tai etnisellä taustalla ei ole väliä vaan osaamisella.

Pukeutuminen näkyvä osa romanikulttuuria

Ärlingin mukaan pääväestöllä on monia vääriä mielikuvia romanikulttuurista ja yhtenä esimerkkinä hän mainitsee pukeutumisen:

–      Romanikulttuurissa pukeutuminen on osa molemminpuolista kulttuurillista kunnioittamista. Monet pääväestön edustajat kuitenkin olettavat pukeutumisen olevan este työnteolle. Useissa ammateissa on hyvin vapaa ja salliva suhtautuminen pukeutumiseen muutoinkin, ja kulttuuri puolestaan joustaa niillä aloilla, joissa tietty työasu on tarpeen, kuten esimerkiksi sairaaloissa. Joillekin romanityöntekijöille saattaa edelleen tulla kasvojen menettämisen tilanteita tiloissa, joissa on muita, etenkin vanhempia romaneita läsnä, mutta toisaalta nykyään romanikulttuuri on tässäkin valmis kehittymään vallitsevan yhteiskunnan mukaan.

Pukeutuminen on monesti helpoimmin tunnistettava osa romanikulttuuria, ja romanit suhtautuvat asujensa yksityiskohtiin sekä niiden puhtauteen kunnioituksella. Sama kunnioitus asuja ja perinteitä kohtaan käy ilmi Koutaniemen ottamien kuvien aikana tehdyltä making of -videolta, jonka voit katsoa täältä.

Meeri Koutaniemen ottamat kuvat lanseerataan maanantaina 26.11. Kuvat tulevat olemaan esillä koko maan laajuisessa ulkomainonnassa sekä sanomalehdissä.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Kotimainen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö.