Korona-ajan mediakuvasto rakentaa jännitteitä ja vahvistaa ennakkoluuloja ihmisryhmien välillä

Koronapandemian mediakuvat vaikuttavat usein rakentavan jännitteitä ja vahvistavan ennakkoluuloja eri ihmisryhmien ja kansallisuuksien kesken. Tämä huomattiin kahdessa tutkimuksessa, joissa Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Jari Martikainen ja apulaisprofessori Inari Sakki tarkastelivat mediakuvastoa ja median luomia mielikuvia ihmisryhmistä korona-aikana.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että koronan kaltaiset pandemiat ja kriisit lisäävät vastakkainasettelua ja syrjintää erilaisten ihmisryhmien kesken. Tiedotusvälineiden uutiskuvat luovat käsitystä maailmasta ja ympärillä olevista ihmisistä, mutta tutkijoiden mukaan on tärkeää ymmärtää, että kuvat eivät heijasta objektiivista todellisuutta vaan rakentavat käsitystämme todellisuudesta.

– Koska uutiskuvia pidetään usein uutissisältöjen objektiivisena todistusaineistona, ne vaikuttavat voimakkaasti käsityksiimme maailmasta ja ihmisistä ympärillämme, vaikka emme sitä tiedostaisikaan. Siksi on tärkeää tarkastella uutiskuvia diskursiivisina käytäntöinä, joilla on erilaisia retorisia funktioita, muistuttaa Martikainen.

Ensimmäisessä tutkimuksessa Martikainen ja Sakki perehtyivät Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa julkaistuihin yli 4500 ihmistä esittävään valokuvaan vuoden 2020 tammikuusta elokuuhun. Tutkijat analysoivat kuvista, millaisia käsityksiä ne rakentavat eri ikäryhmistä suhteessa koronapandemiaan, ja millaisia asemia mediakuvat rakentavat eri ihmisryhmille suhteessa pandemiaan ja toisiinsa. Tutkimus ilmestyi kansainvälisessä Journal of Applied and Community Social Psychology -julkaisussa keväällä 2021.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapset esiintyivät mediakuvissa kurinalaisina koululaisina ja iloisina leikkijöinä. Nuoret kuvattiin puolestaan tulevaisuuteen suuntautuvina opiskelijoina tai välinpitämättöminä bilettäjinä, jotka juhlivat pitämättä kasvomaskeja ja noudattamatta turvallisuusvälejä. Aikuiset esitettiin useimmin sankarin asemassa autoritäärisinä asiantuntijoina, mukautuvaisina ammattilaisina, huolehtivina vastuunkantajina ja aktiivisina virkistäytyjinä. Vanhukset näyttäytyivät mediakuvissa uhrin asemassa eristettyinä yksineläjinä.

– Valokuvat vaikuttivat rakentavan jakoa aikuisten ja muiden ikäryhmien välille siten, että aikuisilla oli valta, kun taas lapsilla, nuorilla ja vanhuksilla sitä ei ollut, Martikainen tarkentaa.

Toisessa tutkimuksessa Martikainen ja Sakki tarkastelivat, miten suomalaiset mediat käyttävät Ruotsin koronapandemiatilannetta koskevaa uutisointia kansallisten identiteettien mobilisointiin, ja miten mediat hyödyntävät ja rakentavat kansallisia stereotypioita koronapandemian uutisoinnissa. Analyysin kohteina oli Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien lehtikuvia, uutisotsikoita ja kuvatekstejä kahdeksalta kuukaudelta vuoden 2020 alusta alkaen.

Tutkijat havaitsivat, että kansalliset stereotypiat pohjautuivat kolmeen strategiaan eli moralisointiin, demonisointiin ja kansallistamiseen. Suomalainen media rakensi kansallisista stereotypioista ammentavaa käsitystä ylimielisistä, moraalittomista ja vaarallisista ruotsalaisista. Aineisto loi myös stereotyyppistä käsitystä kilpailevista naapurimaista esimerkiksi viittauksina Suomi–Ruotsi-maaotteluun.

– Kehystämällä Ruotsin koronapolitiikan epäonnistuneeksi uutismateriaali juhli epäsuorasti Suomen koronapolitiikan onnistumista. Näin uutiskuvat sekä niihin liittyvät otsikot ja kuvatekstit kohottivat suomalaista kansallistunnetta ja rakensivat ryhmien välistä jakoa suomalaisten sisäryhmään ja ruotsalaisten ulkoryhmään, Martikainen kertoo.

Toinen tutkimus on ilmestynyt Discourse & Communication -julkaisussa keväällä 2021. Molemmat tutkimusjulkaisut ovat osa Inari Sakin johtamaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Kansakunnan tarinat: Historian representaatiot mediassa, politiikassa ja opetuksessa (2016-2022).

Tutkimusartikkelit ovat luettavissa verkossa:

Martikainen, J. & Sakki, I. (2021). How newspaper images position different groups of people in relation to the COVID-19 pandemic – A social representations approach. Journal of Applied and Community Social Psychology. https://doi.org/10.1002/casp.2515 

Martikainen, J. & Sakki, I. (2021). Boosting nationalism through COVID-19 images: Multimodal construction of the failure of the “dear enemy” with COVID-19 in the national press. Discourse & Communicationhttps://doi.org/10.1177/17504813211002039