JSN otti kantaa energiayhtiön sponsoroimaan ilmastonmuutosjournalismiin ja yksityishenkilöiden kiinteistökauppojen julkaisemiseen

Julkisen sanan neuvosto teki kokouksessaan 16.6.2021 kaksi linjaavaa päätöstä.

Ensimmäinen päätöksistä kohdistui Nelosella marras–joulukuussa esitettyyn tv-ohjelmasarjaan Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta. Sarjan sponsorina toimi energiayhtiö Fortum, jota edustavia asiantuntijoita esiintyi puolessa ohjelmasarjan jaksoista ja jonka ideasta yhteistyö sarjan tuotantoyhtiön kanssa oli saanut alkunsa.

JSN käsitteli kantelun journalistisen päätösvallan näkökulmasta. Nelonen vakuutti vastauksessaan JSN:lle, että päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa oli huolehdittu muun muassa sopimukseen tehdyin kirjauksin. Ohjelman jaksot oli toteutettu kriittisellä otteella myös sponsoria kohtaan. Tästä huolimatta JSN totesi, että Nelonen oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2, joka kieltää journalistisen päätösvallan luovuttamisen toimituksen ulkopuolisille. JSN totesi, että journalistiset valinnat alkavat jo aiheiden ja tekijöiden valinnasta. Vaikka Nelonen vakuutti pyrkineensä huolehtimaan päätösvallan säilyttämisestä toimituksessa, sponsori oli yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan. Lisäksi sponsorin omat edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuna.

Kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate

Toinen linjaavista päätöksistä käsitteli yksityishenkilön tekemän omakotitalokaupan tietojen julkaisemista Östnyland-lehdessä. Lehti on vuodesta 2020 alkaen julkaissut säännöllisesti listamuodossa tiedot kaikista neljässä kunnassa tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se on hankkinut Maanmittauslaitokselta tiedot.

JSN:lle asiasta kanteli yksityisyyden suojan näkökulmasta yksityishenkilö, jonka ostamasta uudesta kodista lehti oli julkaissut tarkan osoitteen ja kauppahinnan sekä ostajien ja myyjien nimet.

Lehti vetosi muun muassa siihen, että sen julkaisemat tiedot ovat julkista ja paikallisyhteisön kehittymisen kannalta yleisesti kiinnostavaa ja yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa.

JSN antoi asiassa langettavan ratkaisun, joka perustui siihen, että lehden valitsema 150 000 euron hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa. Neuvosto huomautti, että kun kyse on yksityishenkilöiden nimien ja kotiosoitteiden yhdistelmän kaltaisista henkilötiedoista, tulisi toimituksissa käyttää erityistä harkintaa.

JSN otti asiaan kantaa ainoastaan kantelussa yksilöidyn kiinteistökaupan näkökulmasta ja korosti, että kiinteistönomistustietojen ja kauppahintojen julkisuus on tärkeä periaate, ja että tietoja kiinteistöjen omistajista on monissa tapauksissa journalistisesti perusteltua julkaista jatkossakin.

Yhteensä kolme langettavaa ja kolme vapauttavaa

JSN antoi kokouksessaan lisäksi langettavan päätöksen sanomalehti Karjalaiselle tietojen tarkistamatta jättämisestä ja olennaisen asiavirheen puutteellisesta korjaamisesta.

Iltalehti sai vapauttavan päätöksen kuvasta, jossa George Floyd makasi kuolleena sairasautossa. Kuvan julkaiseminen oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.

Lisäksi Yle sai kaksi vapauttavaa päätöstä. Suojelupoliisin uhka-arvioita koskevissa Ylen uutisissa oli nostettu esiin joidenkin suomalaispoliitikkojen käyttämä retoriikka. Nimeltä mainittu poliitikko koki tämän virheellisenä rinnastuksena ja erittäin kielteisenä julkisuutena. JSN katsoi, että kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä häntä ollut siksi tarpeen kuulla jutuissa. Toinen vapauttava päätös kohdistui Ylen julkaisemaan vierailijakolumniin, jossa ei ollut JSN:n arvion mukaan olennaisia asiavirheitä.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 25.8.2021.

Alla tiivistelmät 16.6.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Langettava päätös 7675/UL/21
Karjalainen
Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava päätös 7663/UL/21
Iltalehti
Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.

Langettava päätös 7661/PL/21
Östnyland
Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava päätös 7656/YLE/21
Yle
Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Vapauttava päätös 7618/YLE/21
Yle
Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta.

Langettava päätös 7610/SMF/21
Nelonen
Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan. Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.