Valtioneuvosto myönsi radion ohjelmistotoimilupia täydennyshaussa – Uusia toimijoita paikallisradioihin

Valtioneuvosto myönsi 23. kesäkuuta 2021 toimilupia radiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa.

Täydennyshaku päättyi 3. toukokuuta. Se kohdistui vapautuneille tai uusille taajuuksille, jotka eivät olleet käytössä nykyisellä radiotoiminnan toimilupakaudella. Nykyinen toimilupakausi alkoi vuoden 2020 alussa ja silloin myönnetyt toimiluvat ovat voimassa kymmenen vuotta. Täydennyshakukierroksella myönnetyt toimiluvat astuvat voimaan 1. heinäkuuta 2021 ja ovat voimassa nykyisen toimilupakauden loppuun saakka.

Valtioneuvosto tekee toimilupapäätökset, jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Toukokuussa päättyneellä täydennyshakukierroksella melkein kaikille taajuuksille oli useampi kuin yksi hakija, joten Liikenne- ja viestintävirasto siirsi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla kaikki vapaita taajuuksia koskevat hakemukset valtioneuvoston ratkaistavaksi.

Toimiluvanvarainen radiotoiminta säilyy Suomessa pääosin ennallaan. Täydennyshaun myötä muutaman radiokanavan kuuluvuusalue laajenee ja uusia toimijoita tulee kaksi, Kaleva365 sekä omilla taajuuksillaan aloittava Savon Media Oy, joka on tähän saakka toiminut Kuopiossa vuokratulla taajuudella. Lisäksi Sanoma Media Finland Oy:n uusi puheradiokanava Supla FM aloittaa radiotoiminnan Kangasalan taajuudella.

Valtioneuvoston myöntämät toimiluvat

Taajuuskokonaisuus Nivala 15 Järviradio Oy

Taajuuskokonaisuus Lappeenranta 19 Patmos Lähetyssäätiö sr

Taajuuskokonaisuus Naantali 20 Livelaboratorio Oy

Taajuuskokonaisuus Kangasala 1 Sanoma Media Finland Oy

Taajuuskokonaisuus Kotka-Kouvola 1 Kaasilansalmi Oy

Taajuuskokonaisuus Kuopio-Iisalmi 2 Suomen lähiradiot Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 2 Bauer Media Oy

Taajuuskokonaisuus Pohjanmaa 5 Kaleva 365 Oy

Taajuuskokonaisuus Savo 3 Savon Media Oy

Valtioneuvoston viestintään strategisen viestinnän tiimi

Valtioneuvoston linna

Valtioneuvoston kanslian viestintäosastolla on aloittanut toimintansa uusi strategisen viestinnän tiimi. Viisihenkinen tiimi vastaa viime keväänä poikkeusolojen alussa käynnistetystä henkisen kriisinkestävyyden Suomi toimii –viestintäkokonaisuudesta sekä tukee viranomaisia informaatiovaikuttamiseen varautumisessa ja vastaamisessa.

Toimikausi kestää vuoden 2022 loppuun. Vastaavanlaisia tiimejä on perustettu viime vuosien aikana muun muassa Virossa ja Iso-Britanniassa.
– Hyvä henkinen kriisinkestävyys auttaa ihmisiä ja yhteisöjä kestämään koronakriisin aiheuttamat henkiset paineet paremmin. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää myös kriiseistä toipumista ja on siksi tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.
Suomi toimii – viestintäkokonaisuuden tehtävänä on myös tukea koronakriisissä valtakunnallista ja alueellista viestintäyhteistyötä sekä luoda auttamisen ja tukemisen toimintakanava.

Viestinnällä vahvistetaan sananvapautta

Informaatioympäristön uudenlaiset uhat haastavat demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä jatkuvasti. Toiminta on muuttunut viime vuosien aikana systemaattisemmaksi ja teknologian kehittyminen on tehnyt siitä erilaisille toimijoille helpompaa ja vaikuttavampaa. Myös Suomessa on viime vuosien aikana kohdistettu tarkoituksellista ja systemaattista häirintää, disinformaatiota ja vihapuhetta muun muassa päättäjiin, tutkijoihin, toimittajiin ja virkamiehiin.
– Olemme konkreettisesti nähneet, millaisia vaikutuksia sanoilla on. Jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaiksi vaaleihin tai toimittajat tai tutkijat eivät uskalla tehdä työtään, joudumme demokratian ja yhteiskuntamme kannalta synkälle tielle. Informaatiovaikuttamisen vastainen työ sanan- ja mielipiteenvapauden puolesta on ollut meillä yhden asiantuntijan harteilla, nyt saamme tiimin hänelle tueksi, Anttikoski sanoo.

Viestintää vahvistetaan myös käyttäytymistieteellisellä tutkimuksella

Uusi strategisen viestinnän tiimi käyttää hyväkseen myös valtioneuvoston kansliassa toimivaa käyttäytymistieteellistä hanketta ja soveltaa käyttäytymistieteellistä tutkimusta viestinnässä.
–    Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen osaamisen kautta meidän on tarkoitus myös kokeilla ja testata viestinnän keinoja ja sisältöjä enemmän. Varsinkin nyt meidän on erittäin tärkeää ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä hyvin tarkasti, sanoo Anttikoski.
Strategisen viestinnän tiimin vetäjänä toimii viestintäpäällikkö Päivi Tampere. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa viestintäpäällikkönä sekä Viron valtioneuvoston kansliassa strategisen viestinnän neuvonantajana. Tampereella on pitkä kokemus projektinhallinnasta, kriisiviestinnästä sekä informaatioturvallisuudesta eri viranomaisorganisaatioista.

Viestinnän erityisasiantuntija Johanna Kaprio-Papageorgiou on aiemmin työskennellyt EU- ja kansainvälisen viestinnän tehtävissä. Hän toimi muun muassa sisältöpäällikkönä EU-puheenjohtajakauden viestinnässä valtioneuvoston kansliassa, sekä ulkoministeriössä viestintäkoordinaattorina vuoden 2020 Afganistan-apukonferenssissa.

Viestintäasiantuntija Jenny Thuneberg on ennen siirtymistään valtioneuvoston kansliaan työskennellyt muun muassa Eduskuntatiedotuksessa mediapalveluista ja kriisiviestinnästä vastaavana tiedottajana sekä Keskuskauppakamarin viestintäpäällikkönä. Lisäksi Thuneberg on työskennellyt pitkään erilaisissa politiikan taustatehtävissä eduskunnassa.

Viestintäasiantuntija Alma Snellman on aiemmin työskennellyt viestintätehtävissä poliisilla, jossa hän on viranomaisviestinnän lisäksi kerryttänyt kokemusta kriisiviestinnästä ja mediaviestinnästä. Aiempaa työkokemusta häneltä löytyy myös viestintätoimistosta.

Viestintäasiantuntija Tiina Varhee siirtyy Suomi toimii -tiimiin valtioneuvoston kanslian viestintäavustajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt markkinointiviestinnän parissa.