Valtioneuvoston viestintään strategisen viestinnän tiimi

Valtioneuvoston linna

Valtioneuvoston kanslian viestintäosastolla on aloittanut toimintansa uusi strategisen viestinnän tiimi. Viisihenkinen tiimi vastaa viime keväänä poikkeusolojen alussa käynnistetystä henkisen kriisinkestävyyden Suomi toimii –viestintäkokonaisuudesta sekä tukee viranomaisia informaatiovaikuttamiseen varautumisessa ja vastaamisessa.

Toimikausi kestää vuoden 2022 loppuun. Vastaavanlaisia tiimejä on perustettu viime vuosien aikana muun muassa Virossa ja Iso-Britanniassa.
– Hyvä henkinen kriisinkestävyys auttaa ihmisiä ja yhteisöjä kestämään koronakriisin aiheuttamat henkiset paineet paremmin. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää myös kriiseistä toipumista ja on siksi tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.
Suomi toimii – viestintäkokonaisuuden tehtävänä on myös tukea koronakriisissä valtakunnallista ja alueellista viestintäyhteistyötä sekä luoda auttamisen ja tukemisen toimintakanava.

Viestinnällä vahvistetaan sananvapautta

Informaatioympäristön uudenlaiset uhat haastavat demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä jatkuvasti. Toiminta on muuttunut viime vuosien aikana systemaattisemmaksi ja teknologian kehittyminen on tehnyt siitä erilaisille toimijoille helpompaa ja vaikuttavampaa. Myös Suomessa on viime vuosien aikana kohdistettu tarkoituksellista ja systemaattista häirintää, disinformaatiota ja vihapuhetta muun muassa päättäjiin, tutkijoihin, toimittajiin ja virkamiehiin.
– Olemme konkreettisesti nähneet, millaisia vaikutuksia sanoilla on. Jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaiksi vaaleihin tai toimittajat tai tutkijat eivät uskalla tehdä työtään, joudumme demokratian ja yhteiskuntamme kannalta synkälle tielle. Informaatiovaikuttamisen vastainen työ sanan- ja mielipiteenvapauden puolesta on ollut meillä yhden asiantuntijan harteilla, nyt saamme tiimin hänelle tueksi, Anttikoski sanoo.

Viestintää vahvistetaan myös käyttäytymistieteellisellä tutkimuksella

Uusi strategisen viestinnän tiimi käyttää hyväkseen myös valtioneuvoston kansliassa toimivaa käyttäytymistieteellistä hanketta ja soveltaa käyttäytymistieteellistä tutkimusta viestinnässä.
–    Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen osaamisen kautta meidän on tarkoitus myös kokeilla ja testata viestinnän keinoja ja sisältöjä enemmän. Varsinkin nyt meidän on erittäin tärkeää ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä hyvin tarkasti, sanoo Anttikoski.
Strategisen viestinnän tiimin vetäjänä toimii viestintäpäällikkö Päivi Tampere. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa viestintäpäällikkönä sekä Viron valtioneuvoston kansliassa strategisen viestinnän neuvonantajana. Tampereella on pitkä kokemus projektinhallinnasta, kriisiviestinnästä sekä informaatioturvallisuudesta eri viranomaisorganisaatioista.

Viestinnän erityisasiantuntija Johanna Kaprio-Papageorgiou on aiemmin työskennellyt EU- ja kansainvälisen viestinnän tehtävissä. Hän toimi muun muassa sisältöpäällikkönä EU-puheenjohtajakauden viestinnässä valtioneuvoston kansliassa, sekä ulkoministeriössä viestintäkoordinaattorina vuoden 2020 Afganistan-apukonferenssissa.

Viestintäasiantuntija Jenny Thuneberg on ennen siirtymistään valtioneuvoston kansliaan työskennellyt muun muassa Eduskuntatiedotuksessa mediapalveluista ja kriisiviestinnästä vastaavana tiedottajana sekä Keskuskauppakamarin viestintäpäällikkönä. Lisäksi Thuneberg on työskennellyt pitkään erilaisissa politiikan taustatehtävissä eduskunnassa.

Viestintäasiantuntija Alma Snellman on aiemmin työskennellyt viestintätehtävissä poliisilla, jossa hän on viranomaisviestinnän lisäksi kerryttänyt kokemusta kriisiviestinnästä ja mediaviestinnästä. Aiempaa työkokemusta häneltä löytyy myös viestintätoimistosta.

Viestintäasiantuntija Tiina Varhee siirtyy Suomi toimii -tiimiin valtioneuvoston kanslian viestintäavustajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt markkinointiviestinnän parissa.

:CORONAVIESTINTÄ: Suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa asiantuntijoihin, viranomaisiin ja uutismediaan

Vastaajista 92 prosenttia luotti tutkijoihin ja lääkäreihin ja 90 prosenttia Yleisradioon koronauutisoinnissa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Tutkijoita ja lääkäreitä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta pidetään myös kaikkein hyödyllisimpänä tietolähteenä (hieman yli 70 % vastaajista). Näitä kohtaan myös luottamus oli korkeaa.

Luottamus uutismediaa kohtaan oli vahvaa, noin 60 prosenttia vastaajista piti yleisesti uutismediaa luotettavana, yksittäiset uutismediat saivat vielä korkeampia arvioita: melko tai erittäin luotettavana piti Yleä 90 %, Helsingin Sanomia 76 % ja MTV Uutisia 74 %.

– Luottamus koronauutisointiin on korkeampaa kuin aiemmissa tutkimuksissa havaittu luottamus uutismedioita kohtaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro yleisemmin luottamuksen kasvusta uutisiin, sanoo tutkimuksen johtaja dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Uutismedia sai muutenkin hyviä arvioita. Noin 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on selittänyt, miten toimia koronapandemian oloissa sekä auttanut ymmärtämään koronapandemiaa. Uutisointia piti hieman yli puolet (53 %) asiantuntevana, mutta vastaavasti lähes puolet (43 %) vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on suurennellut pandemiaa.

Sosiaalista mediaa ei pidetty tärkeänä uutislähteenä

Poliitikoista hallitus sai hyvät arviot, noin 70 prosenttia piti sitä melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä. Oppositiota sen sijaan vain noin viidennes piti melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä.

Uutismedioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset olivat tärkein uutislähde (80 % vastaajista), mutta uutismediat ja keskustelut sosiaalisessa mediassa olivat tärkeä uutislähde vain noin joka viidennelle vastaajalle.

– Vain 13 prosenttia ilmoitti, että keskusteleminen internetissä tai sosiaalisessa mediassa koronasta on vastaajalle melko tai erittäin tärkeää, Matikainen kertoo.

Virheelliseen informaatioon oli törmätty melko vähän, eniten sitä oli vastaajien mukaan jakaneet vieraat ihmiset (35 %) ja vähiten sairaanhoitopiirit (4 %). Virheelliseen informaatioon oli törmännyt eri sosiaalisen median palveluissa noin viidesosa vastaajista, eniten keskustelufoorumeilla (37 %).

– Kiinnostavaa on, että luottamus uutismediaa ja viranomaisia kohtaan on näin voimakasta. Yllättävintä on, että internetin ja sosiaalisen median rooli on puolestaan näin pieni.Kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna suomalaiset kokevat koronaviestinnän ja -uutisoinnin onnistuneen hyvin, toteaa Matikainen.

Kyselyyn vastanneita 1354

Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internet-paneelista 11.-18.5.2020, ja kyselyyn vastasi 1354 henkilöä. Tutkimuksen tulokset on painotettu edustamaan Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Virhemarginaali vaihtelee välillä 0,8-2,9 %, tutkimustuloksesta riippuen.

Tutkimus on osa Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus –tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median vallasta ja luottamuksesta sekä verrataan tuloksia kahteen kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen. Hankkeen loppuraportti julkaistaan elokuussa 2020. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.