MTV Uutiset otsikoi sähköautojen vikoja koskevan juttunsa ”Miksi sähköauto ei mene läpi katsastuksesta? Näin moni auto on hylätty akkukotelon lommojen vuoksi tänä vuonna”. Jutusta kuitenkin selvisi, ettei yksikään sähköauto ollut saanut kuluvana vuonna hylkäyspäätöstä akkukotelon vaurioiden takia. Tapauksen pohdinta jakoi neuvoston, ja lopulta päätöksestä äänestettiin. Kolme neuvoston jäsentä piti otsikointia niin katteettomana, että he olivat langettavan päätöksen kannalla. MTV Uutiset sai kuitenkin enemmistön äänillä vapauttavan.
Myös piilomainonta nousi neuvoston keskusteluihin, kun asiaa pohdittiin kahden kantelun kautta. Niistä ensimmäinen käsitteli Terve.fi-verkkomedian julkaisemaa blogia, jonka kirjoittajalla oli kytkös käsittelemiensä tuotteiden maahantuojaan. Toisessa oli kyse Iltalehden autojutusta, jossa lehden kanssa samaan konserniin kuuluva autojen kauppapaikka sai suurta näkyvyyttä. Molemmissa tapauksissa neuvosto päätyi langettavaan ratkaisuun.
Kokouksen kolmannen langettavan sai Helsingin Sanomat olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä.
Alla tiivistelmät 4.10.2023 tehdyistä päätöksistä.
MTV
Jutun otsikosta sai käsityksen, että sähköautoja oli hylätty katsastuksessa akkukotelon vaurioiden vuoksi. Todellisuudessa yhtään autoa ei ollut tästä syystä hylätty. Tämä kuitenkin kerrottiin jo jutun ingressissä. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
Aamulehti
Jutulle ja jatkojutuille julkisella paikalla tapahtuneesta väkivallanteosta oli journalistiset perusteet. Jutut ja niiden yhteydessä julkaistu auton kuva eivät loukanneet yksityiselämän suojaa, eivätkä ne rikkoneet myöskään hienotunteisuuden vaatimusta rikoksen uhrista uutisoitaessa.
Ilta-Sanomat
Jutulle julkisella paikalla tapahtuneesta väkivallanteosta oli journalistiset perusteet. Juttu ja sen yhteydessä julkaistu auton kuva eivät loukanneet yksityiselämän suojaa, eivätkä ne rikkoneet myöskään hienotunteisuuden vaatimusta rikoksen uhrista uutisoitaessa.
Terve.fi
Toimituksellisena sisältönä julkaistu blogi esitteli kosmetiikkatuotteita. Kirjoittajalla oli asiassa kaksoisrooli, sillä hän työskenteli myös samojen merkkien markkinoijana. Toimitus ei kertonut kirjoittajan kytköksistä lukijalle riittävästi.
Iltalehti
Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa myyntiin tulleesta retkeilyautosta. Jutussa kuitenkin annettiin kauppapaikkana toimineelle saman konsernin verkkopalvelulle niin suuri näkyvyys, että piilomainonnan kynnys ylittyi.
Helsingin Sanomat
Jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen, että toimittajien rikosoikeudellinen vastuu olisi muuttunut. Lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta olennaista asiavirhettä.