Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki 14.12.2022 kokouksessaan yhden langettavan ja kaksi vapauttavaa ratkaisua.
Iltalehti sai langettavan mainostettuaan Iltalehti Plus -palveluaan tavalla, joka oli omiaan hämärtämään mainosten ja toimituksellisen aineiston rajaa. Päätoimittajan mukaan mainokseksi tarkoitettu teksti oli unohtunut merkitä sellaiseksi, ja lehti lisäsi mainos-sanan otsikon alkuun jälkikäteen. Neuvosto kuitenkin katsoi, että mainos muistutti ulkoasultaan niin erehdyttävästi lehden uutisaineistoa rakenteen, otsikoinnin, tekijätietojen ja kuvituksen osalta, ettei se olisi erottunut riittävästi toimituksellisesta sisällöstä, vaikka otsikossa olisi jo alun perin mainittu sana mainos. Kantelun kohteena oleva teksti oli julkaistu lehden uutisosiossa merkinnällä Uutiset/Kotimaa, vaikka tekstisisällöltään se oli selvästi mainosmainen.
Julkisen sanan neuvosto korostaa journalismin uskottavuuden kannalta olevan erityisen tärkeää, että mainokset erottuvat selvästi toimituksellisesta aineistosta tiedotusvälineiden uutisvirrassa. Ratkaisussaan neuvosto huomautti, että Iltalehden sivuilla oli kantelun käsittelyhetkellä muitakin konsernin omia tuotteita koskevia mainoksia, joita ei ollut selvästi merkitty sellaisiksi ja jotka eivät erottuneet ulkoasultaan lehden toimituksellisesta aineistosta. Tällainen käytäntö on omiaan rapauttamaan journalismin uskottavuutta.
Yhteensä kolme vapauttavaa
Julkisen sanan neuvosto antoi Helsingin Sanomille vapauttavan ratkaisun jutusta, jossa arvioitiin niin sanottua jakeluvelvoitetta koskevan lakimuutoksen vaikutuksia polttoaineiden hinnan laskuun. Jutusta oli tulkittavissa, että jakeluvelvoitteen alentaminen vaikuttaisi vähemmän dieselin kuin bensiinin hintaan, vaikka muun muassa hallituksen ennakkoarvioissa asian oli arveltu olevan päinvastoin. Neuvoston mukaan jutussa esitetty väite oli monitulkintainen, mutta siitä ei kuitenkaan ollut osoitettavissa olennaista asiavirhettä muun muassa siksi, että jutun julkaisuhetkellä hintavaikutusten arviointiin liittyi paljon epävarmuutta. Neuvosto kuitenkin totesi, että lehden olisi ollut suotavaa avata lukijoille väitteensä perusteluja viimeistään korjauspyynnön saatuaan.
Yle puolestaan sai vapauttavan ratkaisun verkkojutusta, jossa annettiin ymmärtää, että muotiyritys oli toiminut lainvastaisesti käyttäessään palkattomia harjoittelijoita. Ratkaisussaan neuvosto totesi, että Yle oli tulkinnut useita lakeja voimakkaasti yksinkertaistaen, mutta jutussa esitetylle tulkinnalle oli kuitenkin riittävät perusteet. Tässäkin tapauksessa jutussa tehdyn laintulkinnan perusteluja olisi ollut hyvä avata yleisölle.
Lisäksi kokouksessa annettiin tiedoksi puheenjohtajan 17.11.2022 tekemä vapauttava päätös. Tämä koski Iltalehden kolumnia, jossa väitettiin, ettei pääministeri Sanna Marin olisi kommentoinut lainkaan Uniper-skandaalia. Puheenjohtajan mukaan Iltalehdellä oli perusteet tulkinnalleen, kun kyse oli kolumnista, jolle ominaista on kärjistäminen. Lisäksi oikaisupyyntö ei ollut Iltalehden lokitietojen perusteella koskaan saapunut perille.
Julkisen sanan neuvosto jätti pöydälle Nya Åland -lehteä koskevan päätöksen.
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 25.1.2023.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 14.12.2022 tehdyistä päätöksistä. Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Yle
Ylen verkkojutussa annettiin ymmärtää, että muotiyritys oli toiminut lainvastaisesti käyttäessään palkattomia harjoittelijoita. Tämä oli Ylen tekemä laintulkinta, jolle sillä oli riittävät perusteet.
Langettava päätös 8087/UL/22
Iltalehti
Lehti mainosti maksullista lisäpalveluaan tavalla, joka oli omiaan hämärtämään mainosten ja toimituksellisen aineiston rajaa. Ulkoasullisesti mainos ei erottunut lehden journalistisesta aineistosta.
Helsingin Sanomat
Lehdellä oli perusteet johtopäätökseensä polttoaineiden hinnanlaskun syystä. Jutussa oli monitulkintainen väite, josta ei kuitenkaan ollut osoitettavissa olennaista asiavirhettä.
Vapauttava päätös 8158/UL/22
Iltalehti
Lehden lokitiedoista ei löytynyt pyyntöä olennaisen asiavirheen korjauksesta. Lisäksi kolumnin kärjekäs väite ei ollut olennainen asiavirhe vaan tulkinta, johon lehdellä oli perusteet.