ProCom – Viestinnän ammattilaiset: Perinteisen ja modernin median onnistunut hyödyntäminen tuo tuloksia informaatiotulvan keskellä

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n Oma Media -arvion parhaana mediana palkittiin tänään OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus. Mukana arviossa oli verkkosivuja, digitaalisia ja painettuja lehtiä, vuosikertomuksia sekä uutena, kilpailussa selvästi nousevana mediana podcasteja.

Vuoden 2020 Oma Media -kilpailun voiton jakaa kaksi erilaista mediaa: jaetulle ykkössijalle nousevat OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus 2019. Tuomaristo näki ensimmäisen sijan jakamisen ainoana oikeana vaihtoehtona, sillä molemmat laadukkaat mediat saivat tismalleen saman pisteytyksen tuhannesosan tarkkuudella.

Rahapuhetta-podcastia tuomaristo kiittää erityisesti sen kanavasta ja konseptista. Tuomariston mukaan podcast on erittäin onnistunut kokonaisuus, jolla on tarkkaan määritelty kohderyhmä, hyvin valittu kanava ja onnistuneesti luotu kohderyhmää puhutteleva viihdyttävä sisältö, jolla pystytään vaikuttamaan kuulijoihin.

Metsä Boardin vuosikertomus 2019 siirtyi Oma Media -arvioon vuonna 2020 keväällä järjestetystä Vuosikertomusarviosta. Voitto oli medialle jo toinen, sillä keväällä vuosikertomus palkittiin listattujen yritysten parhaaksi vuosikertomukseksi. Tuomaristo kiittää Metsä Boardin vuosikertomusta etenkin sen vaikuttavuudesta. Vuosikertomus tuo kohderyhmiä palvelevaa sisältöä ja dataa esiin kiinnostavasti ja perustaa kerronnan laadukkaisiin faktoihin.

Oma Media -tuomariston puheenjohtajana on vuoden 2020 osalta toiminut Raine Tiessalo.

– Tänä vuonna menestyneille medioille on tyypillistä, että ne ovat selkeitä niin ulkoasun, viestien kuin konseptinkin näkökulmista ja niitä on helppo käyttää. Kun organisaation eri tasoilla tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja miksi, kohderyhmä on mahdollista tavoittaa laadukkaasti. Laadukkaaseen omaan mediaan kannattaa laittaa paukkuja informaatiotulvan keskellä, Tiessalo sanoo.

Kunniamaininnat Kirkon Ulkomaanavulle, Tampereen korkeakouluyhteisölle ja Malmin seurakunnalle

Tuomaristo antoi tänä vuonna kolme kunniamainintaa.

Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehti sai kunniamaininnan lukijaystävällisyydestään. Tuomariston mukaan Tekoja-lehti on lukijaystävällinen julkaisu, jonka kuvamateriaali on monipuolista ja tyyli selkeä sekä helposti hahmotettava. Tuomaristo kiittää lehden poikkeuksellisen hienoa tuotantoa ja kuinka vakavia aiheita käsitellään ihmislähtöisesti ja korkealla ammattitaidolla.

Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-lehti ja verkkolehti sai kunniamaininnan sisällöstään. Tuomaristo kertoo, että Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-lehti avaa tieteen maailmaa kiinnostavalla ja hauskalla tavalla. Sisällöissä on pureutuvaa tulkintaa ja tutkittu tieto on koko julkaisun keskiössä. Lehti on viisaasti ja selkeästi jäsennelty ja juttujen sisäinen rakenne on aikakauslehtimäisen laadukas.

Rohkeudesta kunniamaininnan saa Malmin seurakunnan Älä pelkää -mediakokonaisuus, joka uskaltaa kohdata herkän aiheen arkailemattomasti. Mediakokonaisuus on kokeileva ja onnistunut tapa viedä kirkkoa lähemmäksi ihmisten arkea. Tuomaristo kiittää myös median lähestymistapaa, joka tuo niin toivoa kuin ratkaisuja sekä nostaa esiin alueen ihmisiä ja heidän tarinoitaan.

Tuomariston yllättäjä! -erityismaininnan saa Cultura-säätiön Culturalist-verkkosivusto, joka tukee oivaltavalla tavalla kotouttamista Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurimme oppimista. Tekijät ovat tehneet rohkean avauksen ja onnistuneet käsittelemään monipuolisia aiheita mielenkiintoisesti.

Seuraava Oma Media syyskaudella 2021 – organisaatiomedioiden trendit näkyvät myös tulevassa kilpailussa

Voittajat ja kunniamainintojen saajat julistettiin Oma Media 2020 -päätöstilaisuudessa.

ProCom Oy:n johtaja Miia Rosenqvist kertoo ilahtuneena, että vuoden 2020 arviossa oli mukana yhteensä 18 hyvin erilaista ja laadukasta mediaa.

– Organisaatiomediat ovat upeasti uusiutuneet lähivuosien aikana. Tämä kilpailu oli meillä aikanaan Lehtikatsaus ja kaikki arvioitavat mediat printtilehtiä. Nyt trendinä nousee ensimmäistä kertaa esiin podcastit. Ne ovat selvästi löytäneet oman paikkansa myös organisaatioiden sidosryhmissä, summaa Rosenqvist.

Tuomaristoon kuuluivat Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo, Brunnen Communicationsin johtava konsultti Terttu Sopanen, Somepointin digiviestinnän konsultti Heidi Selkäinaho sekä Studio Pekka Piipon toimitusjohtaja ja muotoilija Pekka Piippo.

Varhaissivistystä Hangosta Utsjoelle – HS Lasten uutiset -sanomalehdellä jo yli 20 000 tilaajaa

Viime elokuussa lanseerattu HS Lasten uutiset -sanomalehti on ylittänyt 20 000 tilaajan rajan. ”Lasten printtituotteelle on ollut selvästi tarvetta ja olemme tarjonneet ruutuajan rinnalle mielekästä tekemistä”, kehityspäällikkö Vesa Lindqvist sanoo.

Helsingin Sanomien Lasten uutiset -sanomalehti on ylittänyt 20 000 tilaajan rajan. Tilaajamäärän kasvu on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen lehti ilmestyi vasta puoli vuotta sitten, 19. elokuuta.

”Painetuille, lapsille suunnatuille uutisille on selvästi tarve. Digitaalisessa maailmassa sanomalehti on tuote, jonka eksklusiivisuus kiinnostaa. Vanhempien näkökulmasta plussaa on tietysti se, että kun lapsi lukee Lasten uutisia, lukee hän ehkä muutakin”, Sanoma Media Finlandin Uutis- ja featuremedian liiketoiminnan kehityspäällikkö Vesa Lindqvist sanoo.

HS Lasten uutiset -sanomalehdestä on tullut valtakunnallinen tuote, sillä lehteä tilataan jo 92 prosentissa Suomen kunnista. Eteläisin tilaaja löytyy Hangosta ja pohjoisin Utsjoelta.

HS Lasten uutiset -sanomalehden myymistä on helpottanut sen tunnettuus. Lasten uutisia on tehty Helsingin Sanomissa vuodesta 2016 ja brändi on tuttu kaikissa kouluissa.

”Olemme huolehtineet lasten varhaissivistyksestä viisi vuotta. Meillä on siis jo yksi sukupolvia lapsia, jotka ovat kasvaneet Lasten uutisten parissa ja kuluttaneet sitä koulussa. Hesarinkin tulevaisuuden kannalta on kiinnostavaa, että meillä on yläkouluikäisiä nuoria, joille journalismi on tullut tutuksi lapsesta asti”, HS Lasten uutisten esihenkilö, Lasten uutisia alusta asti luotsannut Fanny Fröman sanoo.

Lasten uutisten tavoitteena on kertoa lapsille, että he voivat vaikuttaa asioihin, ja että lapset ovat aikuisten tavoin toimijoita lehdessä ja uutislähetyksessä. HS Lasten uutisissa aloitti helmikuussa lasten oma mielipidepalsta ja ensi viikolla luvassa on lasten oma puoluejohtajapaneeli.

”Lasten uutiset eivät ole Hesari lasten kielellä, vaan pidämme lapset keskiössä ja teemme Suomen parasta journalismia lapsille. Olen huomannut, että lapsilla saattaa olla vaikeuksia erottaa uutisia muista mediasisällöistä, joten pyrimme Lasten uutisissa opettamaan heille juuri uutisiin liittyviä mediataitoja”, Fröman sanoo.

HS:n Lasten uutiset on tehnyt työtä lasten tiedonsaannin puolesta jo vuodesta 2016. Lokakuussa 2020 Fanny Fröman sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Lasten uutisten tekemisestä. Vuonna 2018 Suomen Unicef palkitsi Lasten uutiset Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella.

HS Lasten uutiset on Helsingin Sanomien keskiviikkoisin postilaatikkoon kannettava sanomalehti. Ensimmäinen lehti ilmestyi 19. elokuuta. Lehden lisäksi Lasten uutiset julkaisee joka perjantai uutislähetyksen, joka on aina vapaasti kaikkien katsottavissa, täysin maksutta. Näin kaikilla suomea ymmärtävillä lapsilla on mahdollisuus saada tietoa tärkeistä uutisista.

HS Lasten uutiset -sanomalehti

Lasten uutiset HS.fi:ssä

Naistenlehdillä suurimmat someyleisöt

Aikakausmedioilla oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 4,5 miljoonaa seuraajaa eri sosiaalisen median kanavissa. Eniten seurattiin naistenlehtiä sekä asumisen, puutarhanhoidon ja remontoimisen lehtiä.

Naistenlehtien seuraajien osuus aikakausmedioiden someyleisöstä oli 13 prosenttia, mikä tarkoitti yhteensä lähes 599 000 seuraajaa eri kanavissa. Melkein samoihin lukemiin ylsivät asumisen, puutarhanhoidon ja remontoimisen lehdet. Naistenlehdistä suurimmat olivat Me NaisetKodin Kuvalehti ja Kotivinkki, asumisen lehdistä Meillä kotonaKoti ja Keittiö ja Avotakka.

–          Naistenlehdissä ja asumisen lehdissä käytetään monipuolisesti sosiaalisen median eri kanavia, ja etenkin asumisen lehdissä Instagram on merkittävä kanava, kertoo Aikakausmedian tutkimus- ja markkinointipäällikkö Outi Itävuo.

–          Suosittuja ovat esimerkiksi visuaalisesti näyttävät ruoka- ja sisustusaiheet sekä kiinnostavien henkilöiden oivallukset. Tällaiset lifestyle-lehdille tyypilliset sisällöt vetoavat niin printissä kuin sosiaalisessa mediassakin.

Muita suuria lehtiryhmiä olivat talouden, markkinoinnin ja median lehdet, lasten ja nuorten lehdet sekä ruoka- ja juomalehdet, joilla kullakin oli yli 300 000 seuraajaa eri somekanavissa.

Suurimmat seuraajamärät lehtiryhmittäin 2020

lehtiryhmä

seuraajamäärä*

1.

Naistenlehdet

598 649

2.

Asuminen, puutarhanhoito ja remontointi

597 677

3.

Talous, markkinointi ja media

357 713

4.

Lapset ja nuoret

331 964

5.

Ruoka ja juoma

308 075

6.

Yleislehdet

285 351

7.

Luonto, maa- ja metsätalous

236 351

8.

Autot, moottoriajoneuvot ja kuljetus

204 038

9.

Hyvinvointi, terveys ja liikunta

203 380

10.

TV ja viihde

167 018

*) yhteenlaskettu tykkääjien, seuraajien ja kanavan tilaajien määrä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Pinterestissä.

Puolet yleisöstä seuraa aikakausmedioita Facebookissa, mutta tämän kanavan osuus pienenee vuosi vuodelta yleisömäärän kasvusta huolimatta. Viime vuonna Facebook-yleisö kasvoi 7 prosentilla. Suurimmat aikakausmediat Facebookissa olivat Aku AnkkaSuomen Luonto ja Yhteishyvä.

Instagram-yleisö on kasvanut kanavista eniten vuodesta 2018 alkaen, ja sen osuus yleisöstä oli viime vuoden lopussa 29 prosenttia. Instagramissa suurimmat olivat Suomen LuontoMeillä kotona ja Soppa365.

Vertailtaessa yleisön kokoa kaikissa somekanavissa, eniten yleisöä keräsivät TalouselämäAku Ankka ja Suomen Luonto. Eniten uusia seuraajia vuoden aikana saivat Meillä kotonaKotiliesi ja Suomen Luonto.

Suurimmat aikakausmediat somessa vuonna 2020

lehti

seuraajamäärä*

1.

Talouselämä

223 510

2.

Aku Ankka

210 985

3.

Suomen Luonto

204 043

4.

Suomen Kuvalehti

162 271

5.

Seiska

157 329

6.

Yhteishyvä

151 002

7.

Meillä kotona

139 496

8.

Soppa365

116 830

9.

Me Naiset

114 929

10.

Demi

111 152

*) yhteenlaskettu tykkääjien, seuraajien ja kanavan tilaajien määrä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Pinterestissä.

Aikakausmedia on seurannut suomalaisten aikakausmedioiden sometavoittavuutta kuukausittain tammikuusta 2016 alkaen. Seurannassa ovat Aikakausmedian jäsenkustantajien ja -julkaisijoiden lehdet, joilla on käytössään yksi tai useampi seuraavista sosiaalisen median kanavista: Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest tai YouTube. Joulukuussa 2020 mukana oli 214 aikakausmediaa. Keskimäärin lehdillä oli käytössä 2,6 somekanavaa, useimmiten Facebook.

MTV:n vahva startti vuoteen 2021: MTV3 kasvatti eroa muihin kaupallisiin kanaviin ja Sub kasvoi viidenneksen

Tv:n katselu oli tammikuussa korkeammalla kuin viiteen vuoteen tammikuita verrattaessa. MTV kasvoi tv-yhtiöistä vahvimmin, ja MTV:n kaupallinen katseluosuus nousi yli 46 prosenttiin. MTV3 oli tammikuun katsotuin kaupallinen kanava. Sub jatkaa Suomen kolmanneksi suurimpana kaupallisena kanavana, ja tammikuussa Subin katselu kasvoi jopa viidenneksellä.

Tv:n katselu kasvoi tammikuussa 7,5 % edellisvuoden tammikuuhun verrattuna. Eniten suomalaiset lisäsivät MTV:n kanavien katselua: MTV3-kanavan katselu kasvoi 12 % ja Subin peräti 20 %. Sub vahvisti asemaansa kolmanneksi katsotuimpana kaupallisena kanavana ja kuroi kiinni eroa Neloseen, jonka katselu väheni 14 %.

MTV:n kanavien kasvu kertoo MTV:n pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta ohjelmasisältöjen ja markkinointiviestinnän kehittämisestä. MTV nosti kaupallista katseluosuuttaan viisi prosenttiyksikköä edellisvuoden tammikuusta, ja osuus oli nyt yli 46 %*. Katseluajan lisäksi MTV nosti myös tavoittavuuttaan: MTV:n kanavat tavoittivat tammikuussa 2,6 miljoonaa suomalaista päivässä.

“Tutkimme jatkuvasti, millainen sisältö suomalaisia kiinnostaa. Etsimme uusia ohjelmaformaatteja, vahvistamme ennestään suosittuja sisältöjä ja hyödyntäen vahvuuksiamme rakennamme menestyvää ohjelmistokokonaisuutta”, kertoo Iina Eloranta MTV:n kanavajohtaja.

MTV:n tammikuun kasvua siivittivät muun muassa koko kansan rakastamat viihdeohjelmat, Putous ja Kuutamolla, menestyksekäs uusi ohjelma Laulu rakkaudelle – Secret Song Suomi sekä MTV Uutiset, jonka katselu jatkoi kasvuaan: Kymmenen uutisten keskikatsojamäärä kasvoi neljänneksen edellisvuoden tammikuuhun nähden, ja erityisen paljon kasvua kertyi viikonlopun lähetyksille – 66 %. Subin mahtavan kasvun takana olivat päivittäinen elokuvatarjonta, jääkiekon Liiga-ottelut sekä suosikkikomediat Rillit huurussaFrendit ja Simpsonit. mtv-palvelu (mtv.fi, mtv-palvelu sovellus) näyttää muun muassa MTV3:n, Subin ja AVA:n ohjelmia ja kehittyy nyt entisestään tuoden ihan omia sisältöjä MTV:n vahvaan ohjelmatarjontaan – uusi australialainen päivittäissarja Home and Away alkoi mtv-palvelussa helmikuun alussa ja vauhdittaa saippuasarjojen katselua.

 

Lähteet:

Finnpanel TV-mittaritutkimus (TV-katselu) ja TotalTV-tutkimus (TV ja onlinekatselu) ja MTV:n online-luvut Adobe Video Analytics. Kokonaiskeskikatsojamäärä = katselu tv:n ja muiden laitteiden kautta sisältäen tallennekatselun ja eri tv-esityskertojen katselun. Tavoittavuus = vähintään kolme minuuttia yhtäjaksoista katselua.
* 15–64-vuotiaiden keskuudessa parhaaseen katseluaikaan 18.00–24.00

:Mediataitoviikko: Mediataitojen opetusta tarvitsevat myös työikäiset ja eläkeläiset – Uusi tutkimus kartoittaa aikuisten medialukutaidon nykytilaa ja tarpeita

Kuva: Emmi-Riikka Vartiainen

Digitalisaatio, verkossa leviävät salaliittoteoriat ja vihapuheen kaltaiset ilmiöt ovat avanneet silmiä ymmärtämään mediataitojen tärkeyden. Aikuisten medialukutaitoon liittyvät toimet keskittyvät kuitenkin pitkälti käyttötaitoihin, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksen alustavissa tuloksissa. Kaikenikäisten mediataidot ovat esillä 8.-14.2.2021 vietettävällä Mediataitoviikolla.

Aikuisilla on puutteita mediankäytön perustaidoissa, esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median käyttötaidoissa sekä turvataidoissa. Tämä selviää Cuporen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toteuttamassa Aikuisten medialukutaidon edistämisen hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet – selvityksessä.

Selvitystä varten haastateltiin 20 aikuisten medialukutaitojen parissa työskentelevää asiantuntijaa. Alustavien tulosten mukaan useiden haastateltujen näkemys on, että erityisesti sovellusten ja laitteiden käytön opastukseen liittyvää koulutusta on Suomessa saatavilla hyvin. Perustaitojen ja teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös esimerkiksi sisällön tulkinnan taitoja.

“Miltei jokaisessa haastattelussa nostettiin esille selkeä tarve aikuisten kriittisen medialukutaidon osaamiseen ja opettamiseen. Tässä yhteydessä viitattiin esimerkiksi lähdekriittisyyden tarpeellisuuteen ja valemedia -ilmiöön”, kertoo erikoistutkija Anna Kanerva Cuporelta.

Selvityksen mukaan myös vuorovaikutustaitojen ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyttäytymiseen liittyvää koulutusta on tarjolla vain vähän. Aikuisten medialukutaitoja kehittävissä organisaatioissa mediataidot nähdään monipuolisena kokonaisuutena, mutta niiden toteuttaminen voi jäädä haluttua suppeammaksi resurssien riittämättömyyden vuoksi. Ei ole myöskään aivan yksinkertaista saada mediakriittinen näkökulma istumaan luontevasti ja kiinnostavasti muuhun toimintaan.

“Osa toimijoista myös koki, että perustaidot tulisi saada paremmalle tasolle ennen kuin voidaan edetä mediakriittisen näkökulman esilletuomiseen”, sanoo tutkija Katja Oksanen-Särelä Cuporelta.

Aikuisten medialukutaito on vahvasti esillä myös maanantaina alkavalla Mediataitoviikolla. Mediakasvatuksen teemaviikon tavoitteena on tuoda esille Suomessa tehtävää mediakasvatustyötä sekä nostaa esille medialukutaidon merkitystä eri ikäryhmille. Yli 40 eri alan organisaatiota on tuottanut Mediataitoviikolle materiaaleja, tapahtumia ja viestintää aina päiväkoti-ikäisistä ikäihmisille. Tiistaina 9. helmikuuta vietetään lisäksi kansainvälistä Safer Internet -päivää, jolloin erityisesti netin turvallisuuskysymykset ovat esillä.

“Lasten ja nuorten mediataidot tulevat aina olemaan Mediataitoviikon keskiössä, mutta myös aikuisten taitojen kehittämiseen tulee kiinnittää yhtä lailla huomiota. Suomessa on jo paljon osaamista ja rakenteita elinikäisen oppimisen tukemiseen. Haluamme tehdä omalta osaltamme töitä sen eteen, että myös työikäiset ja ikääntyneet saavat tarvitsemaansa medialukutaidon kehittämistä, kertoo KAVI:n projektipäällikkö Julia Alajärvi.

Valmis selvitys julkaistaan Mediakasvatusfoorumissa 18.5.2021.

Opas aikuisten medialukutaidon edistämisestä julkaistaan syksyllä 2021.

Mediataitoviikon tiedot ja kumppanit: www.mediataitoviikko.fi, 8.-14.2.2021

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on edistää mediakasvatusta Suomessa.

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan tutkimuksen asiantuntija. Cuporen tehtävänä on tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimia tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana.

Katulehti Isolla Numerolla koronasta huolimatta ennätysvuosi

Katulehti Ison Numeron myyjät ansaitsivat viime vuonna yhteensä yli 190 000 euroa tuloja ja myyjiä oli ennätysmäärä. Koronarajoitusten vuoksi helmikuun lehden julkaisua lykätään.

Kaduilla myytävää aikakauslehti Isoa Numeroa myi viime vuonna enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2020 aikana lehteä myi yli 280 asunnotonta ja vähävaraista ihmistä – luku on lson Numeron kymmenvuotisen historian suurin. Huippukuukausina lehteä myi yli 140 henkeä päivässä ympäri Uudenmaan katuja.

Poikkeusolot, matkustusrajoitukset ja kaupunkitilojen hiljeneminen kuitenkin hankaloittivat myyjien työtä. Lehden myyjät ansaitsivat työllään yhteensä yli 190 000 euroa tuloja. Tulosumma laski viidenneksellä edellisvuodesta.

”Pandemia on kärjistänyt monin tavoin marginaalissa elävien arjen haasteita. Toimistolla käyvien ihmisten tarinoissa toistuu huoli toimeentulosta ja tulevasta”, sanoo Ison Numeron toimitusjohtaja Janne Hukka.

”Ei olekaan ihme, että Isolle Numerolle on nyt suurempi kysyntä kuin koskaan aiemmin”, hän lisää.

Ison Numeron katumyynti keskeytettiin viime kevään poikkeustilan aikana kahdeksi kuukaudeksi ja henkilökunta lomautettiin. Myynnin jatkuttua henkilökunta on kouluttanut myyjiä ja kehittänyt toimintaa, jotta Ison Numeron myynti olisi turvallista myös tulevaisuudessa.

Iso Numero on yhteiskunnallinen yritys, jonka talous perustuu aikakauslehtien irtonumeromyyntiin. Lehtien myynnistä saadut tulot laskivat viime vuonna kolmanneksella, mutta työn jatkuvuus turvattiin muun muassa European Journalism Centren ja opetusministeriön apurahojen avulla.

Kevään aikatauluihin muutoksia

Pandemiatilanteen pitkistyttyä lehden kevään julkaisuaikataulua on jouduttu muuttamaan väliaikaisesti. Viime vuodet lehti on ilmestynyt joka kuun ensimmäinen keskiviikko. Nyt helmikuun lehti ilmestyy kaksi viikkoa myöhässä 15.2. ja seuraava lehti huhtikuun alussa.

”Päätös on meille vaikea, sillä myyjien hyvinvointi on meille prioriteetti. Hidastamalla tahtia voimme kuitenkin varmistaa, että työmme voi jatkua keskeytyksettä koronatilanteen parantuessa”, Hukka sanoo.

Samaan aikaan Ison Numeron henkilökunta on lomautettu osa-aikaisesti helmikuun alusta alkaen. Tällä hetkellä lehteä myy joka viikkoa yli 30 henkeä ympäri Uuttamaata. Myyjiä on huomattavasti tavallista vähemmän koronatilanteen ja matkustusrajoitusten vuoksi.

Normaaliin julkaisuaikatauluun palataan heti koronatilanteen hellittäessä. Lehteä voi tukea ostamalla tilauksen verkkokaupasta. Jokaisen verkosta ostetun lehden pussittaa ja postittaa lehden myyjä, joka saa työstä tuntipalkkaa.

Iltalehden päätoimittaja vaihtuu

Alma Median kustantaman Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi jättää tehtävänsä ja siirtyy KSF Median kustantaman Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi syyskuuhun 2021 mennessä. Yläjärvi on työskennellyt Iltalehdessä vuodesta 2018. Alma Median palvelukseen Yläjärvi tuli Helsingin Sanomista toimituspäällikön tehtävistä. Yläjärvi on aiemmin toiminut myös Kouvolan Sanomien päätoimittajana.

– Iltalehden toimituksen ammattitaito nopeassa uutistyössä on omaa luokkaansa, ja tällaisen työyhteisön johtaminen on ollut suuri etuoikeus. Poikkeusaikana sisällön kysyntä on kasvanut entisestään, ja olen varma, että Iltalehti jatkaa hyvää kehitystä myös uuden päätoimittajan johdolla, Erja Yläjärvi sanoo.

– Erja Yläjärvi on tehnyt Iltalehden päätoimittajana hienoa työtä, erityisesti näinä haastavina aikoina koronaepidemian keskellä. Hän on ollut rohkea uudistaja median murroksessa luotsaten valtakunnallisesti yli 3 miljoonaa suomalaista viikossa tavoittavaa monipuolista uutis- ja lifestyle-mediaa. Toivotan Erjalle menestystä uusiin haasteisiin, Alma Consumer liiketoimintasegmentin johtaja Kari Kivelä sanoo.

Iltalehden vt. päätoimittajana toimii 4.2.2021 alkaen uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen.

Avidly toisti voittonsa HubSpotin globaalina vuoden kumppanina

Avidly on voittanut HubSpotin 2020 Impact Awards -tilaisuudessa arvostetun vuoden globaalin kumppanin palkinnon jo toisena vuonna peräkkäin.

– Olemme todella innoissamme ja ylpeitä siitä, että saimme tämän tunnustuksen kahdesti peräkkäin. Tämä on upea saavutus koko Avidlyn porukalle hienosti tehdystä työstä asiakkaidemme parissa, kertoo Avidlyn toimitusjohtaja Jesse Maula.

Maulan mukaan saatu tunnustus mittaa paitsi asiakasmäärän kasvua myös palvelun laatua ja teknistä kyvykkyyttä:

– Kilpailu alueella kasvaa kovaa vauhtia ja on mahtavaa nähdä, että olemme hyvissä asemissa kansainvälisessä ekosysteemissä. Saatu tunnustus on myös erittäin hyvin linjassa kirkastetun strategiamme kanssa, missä teknologia valjastetaan myynnin ja markkinoinnin avuksi luomaan kasvua asiakkaillemme, Maula toteaa.

HubSpot Partner -ohjelman myötä kumppaniyritykset saavat parhaat mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan kasvattamaan myyntiä, markkinointia ja palvelua tehostamalla.

HubSpot on markkinoiden johtava markkinoinnin automaatiojärjestelmä, jonka suosio perustuu sen monipuolisuuteen: HubSpot nivoo yhteen paikkaan markkinoinnin, myynnin, asiakkuudenhallinnan sekä asiakaspalvelun tärkeimmät työkalut, joita voi käyttää asiakkaan tarpeen mukaan. HubSpotin markkina-osuus Suomessa vuonna 2019 oli 36,6 %.

–  Avidly on yksi harvoista HubSpotin Elite-tason kumppaneista. He ovat toistamiseen uusineet paikkansa vuoden globaalina kumppanina – joka on aivan mahtava saavutus. Avidly on pystynyt tähän uudelleen ajattelemalla myynnin, markkinoinnin ja teknologian mahdollisuuksia, luoden todellista vaikutusta asiakkaidensa kasvuun. Avidly on HubSpot-yhteisön globaali voima, sanoo Yamini Rangan, HubSpotin asiakkuusjohtaja.

Avidly on myynnin ja markkinoinnin palvelutoimisto, joka keskittyy teknologian, markkinointiosaamisen ja luovuuden keinoin luomaan kasvua asiakkailleen.

Avidly muodostui vuonna 2018 yritysfuusiona neljästä HubSpot Diamond -kumppanista: Zeeland Familysta (Suomi), Doideasta (Ruotsi), Katalysatorista (Tanska)ja Inbound Norwaysta (Norja). Avidly osti vuonna 2019 saksalaisen NetPressin osaksi yhtiötä.

Valtioneuvoston viestintään strategisen viestinnän tiimi

Valtioneuvoston linna

Valtioneuvoston kanslian viestintäosastolla on aloittanut toimintansa uusi strategisen viestinnän tiimi. Viisihenkinen tiimi vastaa viime keväänä poikkeusolojen alussa käynnistetystä henkisen kriisinkestävyyden Suomi toimii –viestintäkokonaisuudesta sekä tukee viranomaisia informaatiovaikuttamiseen varautumisessa ja vastaamisessa.

Toimikausi kestää vuoden 2022 loppuun. Vastaavanlaisia tiimejä on perustettu viime vuosien aikana muun muassa Virossa ja Iso-Britanniassa.
– Hyvä henkinen kriisinkestävyys auttaa ihmisiä ja yhteisöjä kestämään koronakriisin aiheuttamat henkiset paineet paremmin. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää myös kriiseistä toipumista ja on siksi tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.
Suomi toimii – viestintäkokonaisuuden tehtävänä on myös tukea koronakriisissä valtakunnallista ja alueellista viestintäyhteistyötä sekä luoda auttamisen ja tukemisen toimintakanava.

Viestinnällä vahvistetaan sananvapautta

Informaatioympäristön uudenlaiset uhat haastavat demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä jatkuvasti. Toiminta on muuttunut viime vuosien aikana systemaattisemmaksi ja teknologian kehittyminen on tehnyt siitä erilaisille toimijoille helpompaa ja vaikuttavampaa. Myös Suomessa on viime vuosien aikana kohdistettu tarkoituksellista ja systemaattista häirintää, disinformaatiota ja vihapuhetta muun muassa päättäjiin, tutkijoihin, toimittajiin ja virkamiehiin.
– Olemme konkreettisesti nähneet, millaisia vaikutuksia sanoilla on. Jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaiksi vaaleihin tai toimittajat tai tutkijat eivät uskalla tehdä työtään, joudumme demokratian ja yhteiskuntamme kannalta synkälle tielle. Informaatiovaikuttamisen vastainen työ sanan- ja mielipiteenvapauden puolesta on ollut meillä yhden asiantuntijan harteilla, nyt saamme tiimin hänelle tueksi, Anttikoski sanoo.

Viestintää vahvistetaan myös käyttäytymistieteellisellä tutkimuksella

Uusi strategisen viestinnän tiimi käyttää hyväkseen myös valtioneuvoston kansliassa toimivaa käyttäytymistieteellistä hanketta ja soveltaa käyttäytymistieteellistä tutkimusta viestinnässä.
–    Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen osaamisen kautta meidän on tarkoitus myös kokeilla ja testata viestinnän keinoja ja sisältöjä enemmän. Varsinkin nyt meidän on erittäin tärkeää ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä hyvin tarkasti, sanoo Anttikoski.
Strategisen viestinnän tiimin vetäjänä toimii viestintäpäällikkö Päivi Tampere. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa viestintäpäällikkönä sekä Viron valtioneuvoston kansliassa strategisen viestinnän neuvonantajana. Tampereella on pitkä kokemus projektinhallinnasta, kriisiviestinnästä sekä informaatioturvallisuudesta eri viranomaisorganisaatioista.

Viestinnän erityisasiantuntija Johanna Kaprio-Papageorgiou on aiemmin työskennellyt EU- ja kansainvälisen viestinnän tehtävissä. Hän toimi muun muassa sisältöpäällikkönä EU-puheenjohtajakauden viestinnässä valtioneuvoston kansliassa, sekä ulkoministeriössä viestintäkoordinaattorina vuoden 2020 Afganistan-apukonferenssissa.

Viestintäasiantuntija Jenny Thuneberg on ennen siirtymistään valtioneuvoston kansliaan työskennellyt muun muassa Eduskuntatiedotuksessa mediapalveluista ja kriisiviestinnästä vastaavana tiedottajana sekä Keskuskauppakamarin viestintäpäällikkönä. Lisäksi Thuneberg on työskennellyt pitkään erilaisissa politiikan taustatehtävissä eduskunnassa.

Viestintäasiantuntija Alma Snellman on aiemmin työskennellyt viestintätehtävissä poliisilla, jossa hän on viranomaisviestinnän lisäksi kerryttänyt kokemusta kriisiviestinnästä ja mediaviestinnästä. Aiempaa työkokemusta häneltä löytyy myös viestintätoimistosta.

Viestintäasiantuntija Tiina Varhee siirtyy Suomi toimii -tiimiin valtioneuvoston kanslian viestintäavustajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt markkinointiviestinnän parissa.

Tommi Siikaniva JYSK Suomen viestinnän vetäjäksi

JYSK Suomi on nimittänyt VTM Tommi Siikanivan viestintäpäälliköksi 1.2.2021. Siikanivan vastuulla on JYSK Suomen viestinnän koko laaja kenttä. Tehtävä on organisaatiossa uusi.

Tanskalainen huonekalujätti JYSK on jatkanut tasaisen vahvaa kasvuaan, ja JYSK Suomi ylsi viime tilikaudellaan kaikkien aikojen ennätykseensä. Liikevoitto parani edellisestä vuodesta ennätykselliset 43%.

– Menestystä selittää laaja myymäläverkostomme, jatkuvasti kehitettävä verkkokauppa sekä ainutlaatuinen asiakaskohtaamisemme, jossa haluamme olla Suomen paras. Tämä ei kuitenkaan riitä meille. JYSK Suomelle on erittäin tärkeää se, millainen maine meillä on kuluttajien keskuudessa, millainen työnantajamaine meillä on, ja kuinka vastuullisena toimijana meidät koetaan osana yhteiskuntaa, JYSK Suomen maajohtaja Tuomas Piirtola määrittelee.

– Kuluttajat osaavat vaatia erinomaista palvelua, ja tuotteiden hintalaatusuhteen on oltava kunnossa. Tänä päivänä nämä ovat perusasioista. Ihmisiä kiinnostaa myös yrityksen historia ja tavat toimia. JYSKillä on esimerkiksi kiehtova historia, joka alkaa vuonna 1948 syntyneen tanskalaisen Lars Larsen -nimisen pikkupojan unelmista päätyen yhdeksi maailman suurimmista huonekaluketjuista, kertoo JYSK Suomen viestintäpäällikkö Tommi Siikaniva.

– Kuluttajat olettavat, että lähtökohtaisesti yritykset toimivat vastuullisesti, puhutaan sitten tuotteiden valmistuksesta, omista työntekijöistä, asiakkaista – kaikesta siitä, mitä yrityksen toiminta jollain tavalla koskettaa. Kysymys on ensi sijassa toiminnasta, mutta yhä enemmän myös siitä, että toiminnasta viestitään. JYSK tekee upeita vastuullisuuteen liittyviä asioita maailmalla ja Suomessa – näistä me haluamme kertoa. Uskon, että asioista kertominen innoittaa myös muita yrityksiä. Viestiminen antaa yritykselle kasvot, persoonan, mikä on meille JYSKiläisille ja tuleville työntekijöillemme erittäin tärkeä osa työkulttuuria, Siikaniva sanoo.

Tommi Siikaniva on yksi viestintätoimisto Pohjoisranta BCW:n perustajista. Yritys on valittu useana vuonna Suomen parhaaksi viestintätoimistoksi ja myös koko Pohjoismaiden parhaaksi toimistoksi. Siikanivalla on laaja kokemus kansainvälisten yritysten viestinnästä.