Reeta Kivihalme Ylen ajankohtaistoimituksen päälliköksi

Reeta Kivihalme on Ylen ajankohtaistoimituksen uusi päällikkö 28.5.2021 alkaen. Kuva: Antti Eintola / Yle
Ylen ajankohtaistoimituksen päälliköksi on nimitetty Reeta Kivihalme. Kivihalme siirtyy tehtävään journalistisen projektipäällikön paikalta.

Kivihalme aloittaa ajankohtaistoimituksen päällikkönä 28. toukokuuta, kun nykyinen päällikkö Riitta Pihlajamäki jää eläkkeelle.

Ylen ajankohtaistoimitus tekee ajankohtaisjournalismia ja tutkivaa journalismia verkkoon ja televisioon. Ajankohtaistoimituksen ohjelmia ovat esimerkiksi A-studioA-talkMOTMarja SannikkaPerjantai sekä Puoli Seitsemän.

“Aloitan uudessa tehtävässä iloisena ja motivoituneena. Olen myös erittäin ylpeä siitä, että pääsen tekemään töitä hurjan ammattimaisen joukon kanssa. Olen tehnyt ison osan urastani ajankohtaistoimituksessa, mutta ollut viime vuodet muualla Ylessä, joten nyt tuntuu kotoisalta palata kasvattiyhteisöön. Tänä aikana maailma on muuttunut, yleisön tapa käyttää mediaa on muuttunut ja olen itsekin ehkä vähän muuttunut, joten tästä tulee kiinnostavaa”, Kivihalme sanoo.

Kivihalmeen ura Ylellä alkoi vuonna 1991, jolloin hän aloitti Radiomafian tuottajana ja juontajana. Hän on työskennellyt Ylellä 30 vuotta, joista lähes 20 vuotta erilaisissa journalistissa päällikkötehtävissä. Kivihalme on työskennellyt esimerkiksi Yle News Labin kehityspäällikkönä ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan Lähetykset-osaston päällikkönä vastuualueenaan tv- ja radiouutiset, Ylen aamu ja Puoli Seitsemän.

Kivihalme on palkittu Suurella journalistipalkinnolla vuonna 2010, kun Ylen Ajankohtaisen Kakkosen teemailta palkittiin vuoden journalistisena tekona. Hän on opiskellut tiedotusoppia ja dramaturgiaa Tampereen yliopistossa.

Ajankohtaistoimitus kuuluu Ylen Pasilan uutis- ja ajankohtaistoimitukseen, ja päällikkö raportoi päätoimittaja Riikka Räisäselle.

“Reeta Kivihalme on energinen ja aikaansaava uudistaja, mutta samalla vankka ja vaativa journalistisen laadun vaalija ja parantaja. Reetalla on hyvä näkemys siitä, miten suurten yleisöjen arvostamat ohjelmabrändit saadaan palvelemaan yleisöä entistäkin paremmin sekä televisiossa että digitaalisissa kanavissa”, Räisänen sanoo.

Katja Sipilä Me Naisten päätoimittajaksi

Katja Sipilä siirtyy Me Naisten päätoimittajaksi Annan toimituspäällikön paikalta.

Me Naiset on monikanavainen kokonaisuus, joka sisältää Suomen suosituimman naistenlehden, verkon isoimman naisten puheenaihemedian osoitteessa is.fi/menaiset sekä vuoden alussa aloittaneen radiokanavan.

FM Katja Sipilä on nimitetty Me Naisten päätoimittajaksi. Hän siirtyy tehtävään Annan toimituspäällikön paikalta. Sitä ennen Sipilä on työskennellyt myös aiemmin toimituspäällikkönä ja toimitussihteerinä Me Naisissa, toimitussihteerinä Ilta-Sanomissa sekä toimittajana uutismediassa. Hän aloittaa tehtävässä 12.8.

”Katja on perijuuriaan myöden naisille suunnatun journalismin ammattilainen ja kovan luokan analyyttinen ja kunnianhimoinen kehittäjä. Sen lisäksi hän on ihmislähtöinen ja osallistava johtaja. Katja tuntee Me Naiset ja me tunnemme hänet: olen todella iloinen, että Katja ottaa vetovastuun Me Naisten menestyksen seuraavissa askeleissa”, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti sanoo.

Me Naiset on monikanavainen kokonaisuus, joka sisältää Suomen suosituimman naistenlehden, verkon isoimman naisten puheenaihemedian osoitteessa is.fi/menaiset sekä vuoden alussa aloittaneen radiokanavan.

”Me Naiset on ainutlaatuinen brändi. Se on aina kehittynyt näkemyksellisesti ja tiukasti ajassa kiinni, samalla kun sillä on pitkät perinteet ja hyvä arvopohja. On hienoa päästä jälleen osaksi Me Naisten huipputiimiä”, Katja Sipilä sanoo.

JSN: Paikallislehden lähdekritiikki petti mielipidekirjoituksen julkaisemisessa

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 12.5.2021 langettavan päätöksen paikallislehti Tejukalle sen julkaisemasta mielipidekirjoituksesta. Mielipidekirjoituksessa paikallinen kunnanvaltuutettu väitti muun muassa, että koronavirusta ei olisi todennettu. Hän kertoi kirjoituksessa mielipiteensä kunnan kasvomaskisuosituksesta ja esitti väitteitä maskien käyttämisen vaaroista.

JSN totesi, että kirjoittajalla oli oikeus kertoa mielipiteensä. Kyseessä oli yhteiskunnallinen keskustelu, joka on sananvapauden ydinaluetta. JSN kuitenkin totesi, että tiedotusvälineellä on vastuu myös mielipidekirjoituksista, jotka se on valinnut julkaistaviksi.

Lehti ei korjannut kirjoituksessa esitettyä väitettä, jonka mukaan koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. JSN katsoi, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. JSN:n päätöksen mukaan Tejuka-lehden lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä, minkä selvästi virheellisen väitteen päätyminen lehteen osoitti.

Neljä vapauttavaa, kolme langettavaa

JSN antoi kokouksessaan langettavan päätöksen myös Helsingin Uutisille, joka oli jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta. Jutussa väitettiin, että kasvomaskin käyttöpakko laajeni Helsingin kouluissa kuudesluokkalaisiin, vaikka kyseessä oli suositus. Lehti vetosi vastauksessaan siihen, että oikaisupyyntö oli jäänyt huomaamatta, koska se oli tuntemattomasta syystä ohjautunut sähköpostin roskapostiin. JSN totesi, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

JSN antoi langettavan päätöksen myös Mikkelin Kaupunkilehdelle, jonka päätoimittaja käsitteli lehdessä kaupungin omistaman sähköyhtiön osakkeiden myyntiä ja ostajaehdokkaita mainitsematta, että hänellä itsellään oli sidonnaisuus yhteen ostajaehdokkaaseen. JSN totesi, että sidonnaisuudesta olisi pitänyt kertoa avoimesti lukijoille.

JSN antoi kokouksessa lisäksi vapauttavan päätöksen Turun Sanomille virheen korjaamista käsitelleestä kantelusta ja kolme vapauttavaa päätöstä Ylelle. Yleen kohdistuvat kantelut käsittelivät muun muassa olennaisen asiavirheen korjaamista ja nimen julkaisemista poliisin esitutkinnasta kertovassa uutisessa.

Alla tiivistelmät 12.5.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Langettava päätös 7619/UL/21
Helsingin Uutiset
Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava päätös 7605/YLE/21
Yle
Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava päätös 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti
Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.

Vapauttava päätös 7600/UL/21
Turun Sanomat
Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava päätös 7590/PL/21
Tejuka
Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.

Vapauttava päätös 7582/YLE/21
Yle
Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Vapauttava päätös 7560/YLE/21
Yle
Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Plantagen uudistaa viestinnän konseptinsa – Kasvavan elämän puolesta

Kasvavan elämän puolesta -käsitteellä Plantagen korostaa ihmisten ja kasvien välistä hienoa suhdetta ja luonnossa vallitsevaa voimaa sekä positiivista energiaa. Kasvava elämä on yhtä merkityksellistä niin vasta luonnon positiivisen voiman löytäneille kasvien ystäville kuin jo innokkaille harrastaja-asiantuntijoille. Se edustaa eteenpäin katsomista, energiaa ja intohimoa.

Plantagenin uusi viestinnän suunta näkyy viestien sävyissä ja visuaalisuudessa. Plantagen tarjoaa asiakkailleen matkan, joka on täynnä voimaa sekä energiaa luonnosta ja kasvien elämästä. Kasvava elämä on jotain aktiivista ja positiivista, jota Plantagen lataa kaikkeen viestintäänsä riippumatta siitä missä asiakastapaaminen tapahtuu; myymälässä, verkkosivustolla tai sosiaalisessa mediassa. Plantagenin viestinnän sävy pyrkii välittämään asiakkailleen kaikkea sitä positiivista energiaa, mitä kasvit antavat joka päivä. Plantagenin uusi viestinnän suunta näkyy kaikissa Plantagenin kanavissa keväällä 2021.

– Kasveista ja luonnosta tulee valtava voima ja ilo. Haluamme olla Pohjoismaiden upein kaikkien yhteinen kasvihuone, joka vie meidät lähemmäksi positiivista energiaa. Haluamme kutsua asiakkaamme kohtaamiseen, joka on kuin inspiraation, tiedon ja työkalujen avulla Kasvavan elämän luonnollinen lähde, sanoo Plantagenin markkinointijohtaja Karolina Åhs.

Kasvavalla elämällä on käsitteenä tarttumapintaa niin yksittäisten ihmisten arkeen kuin laajempaan yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Pienimmillään Kasvavan elämän puolesta oleva teko on yksinkertaisen pienen kukan ostaminen keittiön pöydälle arkea ilahduttamaan, tai pienen siemenen istuttaminen ja sen hitaan kasvun seuraaminen. Se voi olla myös isompia asioita, kuten unelmapuutarhan suunnittelua ja toteuttamista. Kasvien lähellä oleminen antaa erilaisia kokemuksia kaikille aisteillemme ja niillä on myös rauhoittava ja luovuutta herättävä vaikutus, sekä tärkeä merkitys hyvinvoinnillemme sekä henkisestä että fyysisestä näkökulmasta.

Suuremmassa mittakaavassa Kasvavan elämän puolesta pyrkii myös kiinnittämään huomiota koko planeettaa ja sen erilaisia ekosysteemejä kohtaan. Kestävän kehityksen kysymykset muuttuvat koko ajan tärkeämmiksi asioiksi. Monille kasvimaailma on elinikäinen intohimo ja tärkeä, vaalimisen arvoinen suhde.

Plantagenin ensimmäisen Kasvitrendiraportti 2021:n mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kestävän kehityksen kysymyksistä ja ovat tietoisia niistä. Monille on jo tullut itsestään selvyydeksi pyrkiä tekemään luonnon näkökulmasta kestäviä valintoja. Tämä näkyy myös ostaessamme kasveja ja kukkia. Kuluttajien ohjaamisesta siten, että heidän on helpompi kuluttaa oikein, on tullut yhä tärkeämpi tehtävä kaupalle. Plantagen tekee aktiivisesti töitä sen eteen, että voisi olla edelläkävijä ja johtava toimija näissä asioissa.

Näistä asioista Plantagen haluaa kertoa ja siten edistää niitä yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Mediamainonnan määrä laski -3 % vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla investoinnit mediamainontaan olivat noin 267 milj. €. Laskua vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna oli -3 %.

Mediaryhmistä vain verkkomainonta oli kasvusuuntainen. Eniten laski elokuvamainonta, joka oli pysähdyksissä lähes kokonaan.

Tarkasteltaessa vain Kantarin kuukausittaisessa seurannassa olevia medioita, toimialoista mainontaansa lisäsivät vain telepalvelujen ja vähittäiskaupan mainostajat. Työpaikkojen ilmoittelu laski -1,1 % verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen kvartaaliin.

Suurimmat mainostajat vuoden ensimmäisellä kvartaalilla olivat K-Citymarket, Lidl, Elisa, Valio ja K-Supermarket.

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä Suomessa oli arviolta noin 27,9 miljoonaa euroa vuonna 2020. Arvio on tehty nyt ensimmäistä kertaa ja perustuu Kantarin ja IAB Finlandin yhdessä tekemän selvitykseen. Vaikuttajamarkkinoinnin määrä ei sisälly kokonaismediamainonnan määrään eikä ole vertailukelpoinen muiden mediaryhmien kanssa.

 

MTV:n mainosmyynnissä uusi aikakausi – myynnin rakenne ja tiimit uusiksi: “Mainostaja-asiakkaiden kasvun tukemiseksi tarvitaan näkyviä tekoja”

Kuva: MTV / Maarit Kytöharju

Laajasti tavoittava ja kehittyvä massamedia, Total TV (tv- ja videomainonta), tarjoaa mainostajille kasvun mahdollisuuksia. Jatkossa MTV:llä Total TV:n valjastaminen asiakaskohtaisiin kasvutarpeisiin on entistä ketterämpää ja tuloksellisempaa, sillä MTV uudisti mainosmyyntinsä rakenteen, toimintatavat ja tiimit vastaamaan muuttuneita asiakastarpeita ja mediamarkkinaa.

MTV haluaa viedä tv- ja media-alaa Suomessa rohkeasti eteenpäin, valjastaa massamedian voiman ja hyödyntää Total TV:n mahdollisuudet mainostaja-asiakkaiden kasvun tukemiseksi. Nyt MTV on uudistanut mainosmyyntinsä – rakenteen ja tiimit.

“Meillä on vahva visio ja sen toteuttaminen edellyttää asiakaslähtöistä ja rohkeaa uudistamista. Mainostaja-asiakkaiden kasvun tukemiseksi tarvitaan näkyviä tekoja”, taustoittaa MTV:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen uudistuksen taustoja ja jatkaa:

“Tv- ja videomainonnan eli Total TV:n ehdoton vahvuus on massamedian laaja tavoittavuus ja liikkuvan kuvan vaikuttavuus, jolla on myös vahva yhteys myyntiin: pitkällä tähtäimellä Total TV -mainonnalla luodaan kysyntää ja lyhyellä tähtäimellä aktivoidaan myyntiä. Erilaiset asiakastarpeet tuntevan myyntiorganisaation voimin valjastamme nämä Total TV:n vahvuudet yhä paremmin mainostaja-asiakkaidemme kasvun vauhdittajaksi. Meillä MTV:llä on markkinan parhaat lähtökohdat tämän toteuttamiseksi”, kertoo Leppänen.

Muuttuneisiin asiakastarpeisiin ja Suomen mediamarkkinan murrokseen vastaamiseksi MTV on rakentanut aivan uudenlaisen ketterän ja keskitetyn myyntiorganisaation – rakenteineen ja tiimeineen, jossa yhdistetään MTV:n monipuolinen paikallinen asiantuntijuus sekä synergiat ja opit Ruotsin TV4:n kanssa.

“Haluamme haastaa itseämme ja asiakkaitamme. Olla edelleen vahva paikallinen toimija mutta myös hyödyntää Ruotsin mediamarkkinasta saadut opit. Panostamme entistä monipuolisempiin kaupallisiin yhteistyömuotoihin, uusiin mainosratkaisuihin ja haluamme, että suunnittelu ja toteutus on kanssamme inspiroivaa, ketterää ja tuloksellista”, kuvaa Leppänen.

Myynnin uusi rakenne ja tiimit

Malin Häger, Nordic Sales Director Advertising, on toiminut viime vuoden keväästä lähtien Pohjoismaiden myyntijohtajana. Häger on mukana jatkossakin sekä MTV:n että TV4:n johtoryhmäkokoonpanossa ja johtaa Pohjoismaissa koko myynnin kehitystä ja suuntaa.

Nyt Hägerin vetämään myyntiorganisaatioon on Ruotsin TV4:n ja Suomen MTV:n myynnin operatiiviseen johtoon nimitetty Rikard Sjöberg, Head of Sales Nordic. Sjöberg tuo myyntiin laaja-alaisen ymmärryksen mainonnan digitaalisesta kehityksestä, sillä hän on kartuttanut monipuolisen kokemuksen työskenneltyään yli 11 vuotta Ruotsissa TV4:llä erilaisissa myynnin rooleissa.

Vahva Suomen markkinan ja asiakkaiden tuntemus varmistetaan uudessa myyntiyksikössä asiakkuustiimeillä. Tiimit on koottu aiemman maantieteellisen jaon sijaan nyt uudessa mallissa asiakaslähtöisesti, sillä eri kokoiset ja erilaiset asiakkuudet tarvitsevat kukin juuri heille sopivaa, räätälöityä palvelua. Asiakkuustiimien vetäjiksi on nimitetty MTV:n myynnistä kokeneita ammattilaisia: Sampo HaikonenSami SaarelainenOuti Rekola ja Irene Eweiss. He johtavat jatkossa MTV myynnin uudistumista yhdessä tiimiensä kanssa työskennellen, osana Sjöbergin vetämää myyntiyksikköä.

Uuden myyntiyksikön rinnalle, asiakastyön tueksi, on lisäksi perustettu uusi Sales Excellence -yksikkö. Yksikkö keskittyy muun muassa kaupallisten yhteistöiden kehittämiseen, tutkimusdatan valjastamiseen asiakkaiden hyväksi ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. Uuden yksikön vetäjäksi on nimitetty MTV:n Sauli Asikainen, Head of Sales Excellence. Asikainen on vastannut lähes viisi vuotta MTV:n aluemyyntiorganisaation ja -operaation johtamisesta. Tehtävässään Asikainen raportoi Hägerille.

Vaasa etsii maailman onnellisinta ihmistä  -Kolme onnellisinta saavat kylään Maria Veitolan

Onnellisimmat saavat vieraakseen Maria Veitolan

Maailman onnellisimmaksi kaupungiksi tähtäävä Vaasa etsii maailman onnellisinta ihmistä tehdäkseen tunnetuksi onnellisen elämän saloja. Tutkimusmatkalle on kutsuttu mukaan myös toimittaja Maria Veitola, joka syventyy Vaasalle toimittamassaan videosarjassa ehdokkaiden elämäntarinoihin ja onnen elementteihin.

Vaasa on julkaissut etsintäkuulutuksen, jolla haetaan maailman onnellisinta ihmistä. Kuka tahansa voi myös ilmiantaa tuntemansa henkilön, joka olisi kelpo ehdokas maailman onnellisimmaksi. Olennainen tuntomerkki on, että henkilö asuu Vaasan seudulla.

– Koska Vaasa pyrkii maailman onnellisimman maan onnellisimmaksi kaupungiksi, on etsinnät rajattu Vaasan seudulle, perustelee kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Kun etsitään maailman onnellisinta ihmistä, syvennytään vaasalaisten elämäntarinoihin ja jatketaan tutkimusmatkaa onnellisuuden anatomiaan. Vaasalaisten onnellisuutta on kehitetty syksystä 2020 lähtien onnellisuusprofessori Markku Ojasen opastamana.

– Meillä on paljon annettavaa myös muille suomalaisille. Haluamme jakaa laajasti tietoa ja oppeja onnellisen elämän avaimista ja toivottaa suomalaiset tervetulleiksi tutustumaan vaasalaiseen elämäntyyliin. Haluamme, että mahdollisimman moni olisi mahdollisimman onnellinen, Häyry painottaa.

Tutkimusmatkallaan Vaasa rohkaisee ihmisiä asennemuutokseen: Kell’ onni on, se onnen jakakoon!

Maailman onnellisimmaksi ihmiseksi voi ilmoittautua tai ilmoittaa 23.5.2021 asti osoitteessa maailmanonnellisinkaupunki.fi.

Onnellisimmat saavat vieraakseen Maria Veitolan

Ilmoittautuneiden joukosta raati valitsee Markku Ojasen avustamana kolme ehdokasta maailman onnellisimmaksi. Seikkailu jatkuu elokuussa, kun kolmikosta kukin saa vuorollaan kylään mediasta tutun toimittajan, Maria Veitolan.

– Taitavana haastattelijana tunnetun Veitolan kanssa toteutamme kolmiosaisen videosarjan “Maria & maailman onnellisimmat”. Haluamme jakaa aitoja henkilötarinoita onnellisuudesta, joka usein kumpuaa hyvin arkisista asioista. Vaasassa on helppo olla onnellinen, kertoo Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén.

Syyskuussa kaikki suomalaiset pääsevät valitsemaan maailman onnellisinta ihmistä Veitolan toimittamien henkilökuvien perusteella. Videotarinat julkaistaan verkko-osoitteessa maailmanonnellisinkaupunki.fi, jossa voi äänestää kolmikosta onnellisinta.

– Odotan jo innolla, että pääsen tapaamaan ehdokkaita ja pureutumaan heidän onnellisuutensa saloihin, Veitola iloitsee.

Kutsu Vaasan-vierailulle on Veitolalle erityisen mieluinen, koska hän pääsee tutkimusmatkalle ja kylään “tavisten” luo.

– Yökylässä Maria Veitola -ohjelmaa on tehty jo kuusi tuotantokautta, ja ihan alusta alkaen tv-katsojat ovat toivoneet, että vierailisin julkkisten lisäksi tavallisten ihmisten luona, Veitola paljastaa.

Seikkailu huipentuu onnellisuusiltaan Strömsössä

Maria Veitola on mukana myös Vaasan onnellisuusillassa, joka järjestetään idyllisessä Strömsö-huvilassa lokakuussa Vaasan kaupungin täyttäessä 415 vuotta. Onnellisuusillassa julkistetaan, kuka kolmesta ehdokkaasta on äänestetty maailman onnellisimmaksi ihmiseksi. Hän saa elinikäisen käyttöoikeuden Vaasan kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

– Seikkailumme maailman onnellisimman ihmisen löytämiseksi on enemmän kuin perinteinen markkinointiteko. Haluamme herättää keskustelua ja jopa syvällistä pohdintaa siitä, mikä tekee ihmiset onnelliseksi ja miten elinympäristö vaikuttaa onnellisuuteen, toteaa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin markkinointipäällikkö Mari Kattelus.

– Toki teemme samalla tunnetuksi Vaasaa vetovoimaisena kaupunkina ja seutuna, jossa asukkaiden onnellisuus näkyy sujuvana arkena. Merkityksellinen työ sekä helppo elämä meren äärellä ja lähellä luontoa ovat tärkeä osa vaasalaista onnellisuutta, Kattelus jatkaa.

Tavoite maailman onnellisimman maan onnellisimmasta kaupungista on kirjattu Vaasan kaupungin strategiaan, ja asukkaiden onnellisuutta seurataan vuosittain onnellisuustutkimuksen avulla. Joulukuussa 2020 peräti kahdeksan prosenttia noin 500 vastaajasta antoi onnellisuusluvukseen 95–100 asteikolla 0–100. 

Podcastit saavat oman päätapahtuman ja palkintogaalan

Audioland -tapahtuman kumppaneita ovat Yle Areena, Sanoman Supla, Bauer Media ja A-lehdet.

Audioland edistää podcastien ammattimaisen tekemisen edellytyksiä Suomessa ja järjestää alan vuotuisen ammattilaistapahtuman ja palkintogaalan. Ensimmäinen Audioland tapahtuma järjestetään Helsingin Savoy-teatterissa keskiviikkona 13. lokakuuta 2021.

Audioland huomioi myös podcastien fanit järjestämällä tapahtumallisuutta, jossa yleisö pääsee tapaamaan suosikki-podcastaajia.

Audiolandin perustaja Risto Kuulasmaa kommentoi:
“Yli miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Elämme audion nousun aikakautta ja podcasteista on tullut myös tehokas markkinointiviestinnän väline. Audiolandin tavoitteena on luoda uudelle toimialalle kasvavan ja laadukkaan päätapahtuman perinne pitkällä tähtäimellä. Olemme innoissaan siitä, kuinka positiivisesti tekijöiden kenttä, tuotantoyhtiöt, jakelijat ja kumppanit ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön.”

“Ylellä on miltei satavuotinen historia nimenomaan äänen parissa, ja audion vetovoima kantaa helposti seuraavatkin sata vuotta. Olemme satsanneet Yle Areenaan, jossa audiotarjontaa on enemmän kuin ehtii kuunnella. Podcastit ovat parhaimmillaan kaikille yhteisiä ja samalla jokaiselle omia – aivan kuten Ylekin on. Koko audio- ja podcast-alan kehityksen edistäminen on meille tärkeää, ja Audioland kokoaa kenttää yhteen uudella tavalla.”
Aura Lindeberg, media-asiantuntija, Yle.

“Olemme jo vuosia toimineet audion kuuntelun monipuolistumisen eteen luomalla menestyssisältöjä radioissa, tuomalla markkinoille ensimmäisen suomalaisen podcast-sovelluksen Suplan sekä julkaisemalla ensimmäiset suuren yleisön podcastit Suomessa. Haluamme kehittää sisältöjen tarjontaa ja laatua yhdessä tekijöiden kanssa, joten on erittäin luontevaa olla osana Audiolandia, ja koota tekijät kautta linjan yhteen. Uskon, että pystymme auttamaan sisältöjä kasvamaan ja luomaan uutta datan ja laadukkaan tuotanto-osaamisemme kautta. Näistä teemoista haluamme jakaa osaamistamme koko kentälle ja siksi olemme iloisia ollessamme mukana Audiolandissa.”
Johannes Saukko, sisältöjohtaja, Supla.

“Euroopan kaupallisen radion markkinajohtajana digitaaliseen audioon ja podcasteihin satsaaminen on Bauer Medialle luontevaa ja tärkeää. Viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa lanseerattu uusi podcast-palvelu Podplay on laajentanut paitsi yleisölle tarjottavaa sisältökattausta, myös mainostajille tarjolla olevaa digitaalisen audion inventaaria.
Podcastien kuuntelu on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Myös koronapandemian myötä yhä useampi kuuntelija on hakenut kotikaranteeniin viihdettä ja ajanvietettä podcastien muodossa. Kuuntelijayleisön kasvun myötä hurjaa vauhtia kasvaa myös suomalaisten podcastien ja alalla työskentelevien määrä. Tämä porukka ansaitsee oman foorumin, jossa pääsemme verkostoitumaan, jakamaan ajatuksia sekä iloitsemaan omista ja toistemme saavutuksista!”
Elsa Kalervo, Digital Audio Manager, Bauer Media

“Digitaalisesti jaellut äänisisällöt ovat mediankulutuksen ja myös A-lehtien kasvualue. Isot podcast-hitit ovat sisältöjä, joihin kuulijat keskittyvät pitkään: dokumentarismia, journalismia ja mielipidevaikuttajien keskusteluja, ja näitä kohti myös suomenkielinen podcast-media menee. Syvä suhde yleisöön on sitä myös mainostajille”
Anna Ruohonen, johtaja, medialiiketoiminta, A-lehdet.

Audioland Meetup webcastit kokoavat yhteisön yhteen livenä ja podcastina

Audioland tuottaa myös sisältöä. Audioland Meetup on kerran kuussa julkaistava suora webcast ja jälkikäteen kuunneltavissa oleva podcast. Meetupin jaksoissa Suomen johtavat podcastien tekijät ja tekijöiden yhteisö kokoontuvat keskustelemaan eri teemoista. Ensimmäinen Audioland Meetup on omistettu sisällölle. Jakson vieraita ovat Ylen Kaverin puolesta kyselen -podcastin Anna Karhunen, Futucast-podista tuttu William Von Der Pahlen sekä Kroonisesti ärhäkkä -podcastin toinen juontaja Irene Naakka.

Ensimmäinen Audioland Meetup -livelähetys on 6. toukokuuta klo 17:00 Audiolandin somessa, osoitteessa: https://www.facebook.com/Audioland.fi

Sony Electronics Nordic on valinnut OSG Viestinnän viestintätoimistokseen Suomessa

Sony Electronics Nordic ja OSG Viestintä aloittavat yhteistyön, jonka myötä turkulais-helsinkiläinen viestintätoimisto ottaa vastuulleen Sonyn viestinnän ja PR:n Suomessa. Täyden palvelun viestintäkumppanina OSG Viestintä vastaa jatkossa Sonyn päivittäisistä PR-toimista mukaan lukien media- ja vaikuttajasuhteet Suomessa.

Helsinki, 4. toukokuuta 2021 – OSG Viestintä toimii jatkossa Sonyn PR- ja viestintätoimistona, ja se vastaa myös Sonyn viestinnän strategisesta suunnittelusta Suomessa yhdessä Sonyn kanssa. OSG Viestinnän tehtäviin sisältyvät Sony Electronics Nordicsin viestintätoimenpiteiden lisäksi myös tuotteiden testilainat medioille ja vaikuttajille. Toimittajia, toimituksia ja vaikuttajia, jotka ovat kiinnostuneita Sony Electronics Nordicsin huippukuulokkeista, -televisioista, -älypuhelimista ja -kameroista, pyydetäänkin olemaan yhteydessä OSG:hen: sonypr@osg.fi.

”Valitsemme OSG:n viestintätoimistoksemme muun muassa sen takia, että sillä on erittäin pitkän kokemuksen lisäksi syvä asiantuntemus ja aito intohimo kuluttajelektroniikkaa kohtaan, ja tämä välittyy heidän viestintä- ja PR-tekemisessään. Haluammekin yhteistyössä OSG:n kanssa tehdä Sony Electronics Nordicin PR-työstä ja viestinnästä palvelutasoltaan Suomen parhaan”, kertoo Sony Electronics Nordics PR johtaja Line Holm Hansen.

”OSG:n kuluttajaelektroniikkaan erikoistunut PR-tiimi elää ja hengittää teknologiaa, joten kanavoimme päivittäiseen työhömme aitoja intohimojamme. Osaamisemme ja tietämyksemme televisioiden, älypuhelinten ja kamerateknologian saroilla pohjautuvat aitoihin kiinnostuksen kohteisiimme ja harrastuksiimme. Olemme erittäin innoissamme yhteistyöstä Sonyn kanssa. Sony tunnetaan vanhastaan siitä, että tuotteiden laatu menee korulauseiden edelle. Voimme ylpeinä seistä Sonyn tuotteiden takana, ja on hienoa päästä tukemaan yhtiön menestystä Suomessa”, toteaa OSG:n asiakkuuspäällikkö Lasse Pulkkinen.

Sonyn kanssa työskentelee OSG Viestinnässä monipuolinen ja osaava, kuluttajaelektroniikkaan keskittynyt tiimi. Asiakkuudesta vastaa yli kymmenen vuoden kokemuksen omaava teknologiaviestinnän asiantuntija Lasse Pulkkinen. Lifestyle- ja vaikuttajaprojekteista vastaa kokenut vaikuttajaviestintään erikoistunut konsultti Sanna Kilpinen.

Kirjallisuuden Finlandian ja Suomen Kirjasäätiön ilme uudistui

Suomen arvostetuin kirjallisuuspalkinto Finlandia on saanut uuden visuaalisen ilmeen. Samassa yhteydessä uudistettiin myös verkkosivut sekä Finlandia-palkintoa jakavan Suomen Kirjasäätiön ilme.

”Finlandian uusi ilme viestii osallisuutta ja dialogisuutta kirjan, sen tekijän sekä lukijan välillä. Uudistuksen tavoitteena oli modernisoida perinteikkään palkinnon ilmettä sekä luoda toimivia välineitä nykyaikaiseen, sähköiseen viestintään”, sanoo Suomen Kirjasäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Riikka Carlson.

Uuden ilmeen F-elementti toistuu eri väreissä kolmen palkintokategorian logoissa ja materiaaleissa. Värimaailma on runsas mutta raikas.

Finlandian ja Kirjasäätiön uuden visuaalisen ilmeen on suunnitellut Dog Design ja verkkosivujen toteuttajana on digitoimisto Dude.