100 vuotta ensimmäisestä Coca-Colan joulumainoksesta

Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki on suomensukuisen taiteilija Haddon Sundblomin luoma hahmo.

Coca-Colan ensimmäisistä sanomalehdissä julkaistuista joulumainoksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Mainoksissa on nähty lähes 90 vuoden ajan juuriltaan suomalaisen Haddon Sundblomin piirtämä punaposkinen ja punanuttuinen Coca-Cola Joulupukki. Juhlavuoden kunniaksi Coca-Cola julkistaa uuden joulumainoksen, jonka sydämeenkäyvä viesti heijastelee tätä aikaa; ihmisten halua ja kaipausta viettää joulua läheisten kanssa. Coca-Cola Joulurekka ei tänä vuonna poikkeusolojen vuoksi kierrä missään päin maailmaa keräämässä ihmisiä yhteen.

Sata vuotta sitten Eurooppa toipui ensimmäisestä maailmansodasta ja Suomessa elettiin niukkuudessa, eikä joulunvietto ollut yhtä yleistä kuin nykyään. Coca-Colan 1920-luvulla julkaisemat ensimmäiset joulumainokset käynnistivät ilmiön, joka on vaikuttanut miljoonien ihmisten joulunodotukseen eri puolilla maailmaa.

Kuluneiden sadan vuoden aikana Coca-Colan iloisista joulumainoksista, punaposkisesta joulupukista, satojen valojen koristamasta joulurekasta sekä tunnistettavasta ”Holidays are Coming”-musiikista on tullut erottamaton osa joulunaikaa eri puolilla maailmaa. Myös suomalaisuus on vaikuttanut Coca-Colan joulumainontaan ja erityisesti kansainväliseen käsitykseen Joulupukista.

Maailmankuulun Coca-Cola Joulupukin olemus on suomensukuisen mainostaiteilijan Haddon Sundblomin käsialaa. Amerikansiirtolaisen Sundblomin sukujuuret olivat Ahvenanmaalla. 90 vuotta hahmon syntymisen jälkeen joulupukki ei enää ole punainen vain Coca-Colan mainoksissa, vaan hahmo on vaikuttanut siihen, miten joulupukki kuvataan kaikkialla maailmassa.

Poikkeusjouluna Joulurekka on parkissa

Vuoden 2020 joulu tulee olemaan erilainen kuin aikoihin, sillä Coca-Cola Joulurekka on parkissa. Coca-Cola käynnistää kuitenkin 100 vuotta joulua -juhlavuoden kunniaksi kampanjan, jonka televisiomainoksen on ohjannut ansioitunut, Oscar-palkittu ohjaaja Taika Waititi.

Mainosfilmillä nähdään sydämellinen tarina perheenisästä ja tyttärestä, jonka yhdessäoloon liittyvän joululahjatoiveen isä saa vaikeuksista huolimatta toteutettua. Elokuvallisesta mainoksesta on tehty erikoispitkä 2,5 minuutin versio. Tämän version ensimmäinen ja ainoa esitys on 15.11. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman yhteydessä.

– Kuluva vuosi on ollut monille meistä rankka ja haluamme kannustaa ihmisiä jakamaan toisilleen jouluiloa. Karanteenioloissa ja sosiaalisen etäisyyden myötä toisten ihmisten seuraa ja läheisyyttä kaivataan ja arvostetaan. Tähän ajatukseen kiteytyy juhlavuotemme viesti, ”Sinä olet joulun paras lahja”, Suomen Coca-Colan viestinnästä vastaava Théa Natri sanoo.

– Suuri yhteinen joulu kaikkien läheisten kanssa ei ehkä ole tänä vuonna mahdollinen, mutta voimme miettiä muita erilaisia tapoja jakaa aikaa läheisillemme.

Kolme yllättävää joulufaktaa

1. Kansainvälisesti tunnettua Joulupukkia ei olisi ilman Ahvenanmaata

Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki sai ensimmäisen kerran hahmonsa vuonna 1931 suomensukuisen Haddon Sundblomin siveltimestä. Sitä ennen ei ollut kansainvälistä yksimielisyyttä siitä, miltä joulupukki näyttää.

Ennen Sundblomin maalauksia joulupukin hahmosta oli liikkeellä lukuisia eri versioita. Joulupukki kuvattiin muun muassa synkkänä, kaapuun pukeutuneena ukkona tai jopa pelottavana maahisena. Suomessa pukki esiintyi nuuttipukin sukuisena eläinhahmona.

2. Joulupukin tie mainoksista Louvreen ja postimerkkiin

Sundblom maalasi uransa aikana yli 40 öljymaalausta Coca-Cola Joulupukista. Nämä kuvat ovat edelleen käytössä Coca-Colan mainoksissa, julisteissa, pakkauksissa ja muissa materiaaleissa. Sundblomin alkuperäisteokset kuuluvat Coca-Cola Companyn taidekokoelmaan. Useimmat niistä ovat olleet esillä arvostetuissa museoissa, kuten Louvressa Pariisissa, tiedemuseossa Chicagossa ja Ontarion kuninkaallisessa museossa Torontossa.

Maalauksia on ollut myös Ahvenanmaan museon ja Ahvenanmaan siirtolaisinstituutin näyttelyssä. Vuonna 2007 Ahvenanmaan postilaitos julkaisi Haddon Sunblomin Joulupukkia esittävän joulupostimerkin.

3. Joulumainokset kertovat lahjakulttuurin muutoksista

Coca-Cola Joulupukkia esittävät mainokset ovat ajankuvia, jotka kertovat myös tapojen ja jouluperinteiden muutoksista. Varhaisissa mainoksissa Joulupukki jakoi lapsille puisia, käsityönä valmistettuja leluja ja posliinipäisiä nukkeja. 2000-luvulla pukille taas ovat tulleet tutuiksi sähköjunat ja kauko-ohjattavat helikopterit.

– Joululahjakulttuuri kuvaa yhteiskunnallista kehitystä. Kun sata vuotta sitten Suomessa lahjaksi annettiin enimmäkseen käyttötavaroita, 2020-luvulla suosittu lahja ovat elämykset ja yhdessäolo. Tänä vuonna, poikkeusjouluna, haluammekin kannustaa ihmisiä ideoimaan, miten auttaa ja huomioida läheisiään. Nyt, jos koskaan, kaipaamme iloisia yllätyksiä, Théa Natri sanoo.

Yle tarjoaa oman vaalikoneen kymmenelle kaupalliselle medialle

Jouko Jokinen Kuvaaja: Jyrki Valkama / Yle

Kymmenen kaupallista mediaa saa Yleltä oman vaalikoneen kevään 2021 kuntavaaleihin. Kukin yhteistyökumppani saa omaan vaalikoneeseensa kaksi itse valitsemaansa kysymystä. Muuten vaalikone pohjautuu Ylen vaalikonekysymyksiin. Vaalikone on mahdollista räätälöidä median visuaalisen ilmeen mukaiseksi esimerkiksi väreillä ja logolla.

Kunkin yhteistyökumppanin vaalikone tulee sijaitsemaan osoitteessa vaalikone.yle.fi/median_nimi.

“Vaalikone vaatii melko paljon työtä. Toisaalta vaalikoneet ovat erittäin suosittuja, ja tutkimusten mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa niiden vaikutus äänestysaktiivisuuteen on merkittävä. Kaupallinen media voi hyödyntää Ylen tekemää työtä ja samalla vahvistamme yhdessä suomalaista demokratiaa”, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Oman vaalikoneen saa kymmenen mediaa, jotka ensimmäisinä ilmoittautuvat mukaan. Ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi valinnassa huomioidaan yhteistyömedioiden monimuotoisuus, kuten kielellinen ja alueellinen tasapaino. Vaalikoneyhteistyöhön osallistuvien tulee olla sitoutuneita noudattamaan hyvää journalistista tapaa ja journalistin ohjeita. Vaalikonetta ei tarjota puoluelehdille. Oma vaalikone on medioille maksuton.

Yle tarjosi yhteistyökumppaneille vaalikoneen myös kuntavaaleissa 2017. Tuolloin mukana olivat Maaseudun Tulevaisuus, KSF Media, Alma Media ja Otava.

Vaalikone syventää Ylen ja kaupallisen median yhteistyötä

Ylen tarjoama vaalikone on vain yksi esimerkki yhteistyöstä, jota Yle tekee kaupallisen median kanssa. Yle tekee tai suunnittelee yhteistyötä tällä hetkellä laajasti suomalaisen lehdistön kanssa.

Esimerkiksi Yle News Labin kehittämää Voitto-robottia käytetään osana STT:n uutispalvelua. Voitto tuottaa otteluraportteja sekä tulos- ja tilastografiikoita jääkiekosta ja salibandysta STT:n asiakkaiden käyttöön. Lisäksi Voitto tulee tarjoamaan kuntavaaliuutisia. Myös Ilkka-Pohjalaisella on käytössä Voitto-robotin versio. Voitto-robotin koodi on ollut avoimesti käytettävissä jo vuodesta 2018. 

Ylä-Satakunnan kanssa Ylellä on käynnissä pilottihanke, jossa Ylen alueuutissisällöt päivittyvät uutisfeedinä Ylä-Satakunnan verkkosivuille. Kokeilu on käynnissä vuoden 2021 loppuun. Maaseudun tulevaisuuden kanssa yhteistyötä suunnitellaan ja rakennetaan parhaillaan.

Ylellä ja kaupallisella medialla on pitkä historia vaalien ja muiden tapahtumien yhteisessä tuottamisessa. Yle ja alueellinen media ovat toteuttaneet yhdessä vaativia journalistisia projekteja. Myös työkiertoa on kokeiltu onnistuneesti.

“Uutisista, laadukkaista sisällöistä ja palveluista pitää kilpailla. Järkevä yhteistyö Ylen ja kaupallisen lehdistön välillä vahvistaa kuitenkin suomalaista mediaa ja sen myötä suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Suomalaisen median suurin uhka ja kilpailu ei tule kotimarkkinoilta vaan kansainvälisten alustajättien massiivisesta toiminnasta”, Jouko Jokinen sanoo.

VINCIT HYÖKKÄÄ YHDESSÄ ELLUN KANOJEN KANSSA VOIMALLA VASTAAMON JA SEN ASIAKKAIDEN KIRISTÄJIÄ VASTAAN

VINCIT HYÖKKÄÄ YHDESSÄ ELLUN KANOJEN KANSSA VOIMALLA VASTAAMON JA SEN ASIAKKAIDEN KIRISTÄJIÄ VASTAAN – #vastaisku käynnistyy heti, #terapiassatavataan

“Kiristyksen kohteeksi joutuneet ihmiset ansaitsevat kaiken tukemme – samalla myös tietoturvakysymyksiin liittyvä keskustelua pitää nyt käydä perusteellisesti”, sanoo Mikko Kuitunen, Vincit Oyj:n toimitusjohtaja.

“Kyseessä on paitsi yksityisyyden suojaan liittyvä luottamuksen ilmapiirin asia, myös kollektiivisen ymmärryksen lisääminen liittyen ihmisen mieleen”, sanoo Taru Tujunen, Ellun Kanat Oy:n toimitusjohtaja.

Teknologiayritys Vincit Oyj ja muutostoimisto Ellun Kanat ovat päättäneet hyökätä psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden ja työntekijöiden kokemaa kiristystä vastaan. Hyökkäys on tarkoitus käynnistää heti ja siihen liittyy kolme aaltoa, joita nyt ollaan rakentamassa. Ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä. Mukana ovat mm. Kirsi Piha, Katleena Kortesuo, Michele Murphy-Kaulanen ja Sampo Kaulanen ja Mikko Kuitunen.

Vincit Oyj:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen: “Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan. Tähän tarvitaan ulkopuolista apua – aivan kuten vaikkapa oman fysiikan kehittämiseen henkilökohtaisen valmentajan avulla. Asioiden sanoittaminen toiselle edesauttaa oikeiden narunpäiden löytymistä. Tämä on erittäin luonnollinen asia ja osa ihmismielen toimintamekanismia. Tästä syystä onkin turvallista huikata vaikka somessa, että #terapiassatavataan.”

Alkuvaiheen vertaistuen jälkeen hyökkäys jatkuu Ellun Kanojen taisteluvuorolla ensin organisoimalla tutkimus siitä, kuinka yleistä terapiapalveluiden käyttäminen on ja sen jälkeen siirrytään varsinaiseen asemasotaan, ja suurelle yleisölle luodaan mahdollisuus tehdä verkossa omalla nimellään oma potilaskertomus #terapiassatavataan. Kun verkko täyttyy itse julkaistuista potilaskertomuksista, ovat ne sitten tosia tai eivät, kiristäjien syömähammas on tylpäksi hiottu ja ihmisten yksityisyys paremmin turvattu. Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa.

“On tärkeää, että huomaamme kanssaihmisinä kamppailevamme samanlaisten haasteiden kanssa ja että mielen huoltaminen nähdään normaalina ja hyväksyttävänä eikä siihen liity stigmaa, terapiassa käynnin kynnys ei saa nousta tämän tapauksen takia”, sanoo Tujunen.

“Haluamme kiristyksen uhrien pystyvän saamaan paitsi vertaistukea myös huokaisemaan edes hieman helpotuksesta sen johdosta, että kukaan ei enää osaa sanoa onko tietty potilaskertomus totta tai ei, tätä pidämme hyvin tärkeänä”, Kuitunen jatkaa.

Tarkoitus on edetä ihminen ensin ja sitten vasta käydä kiinni teknologisiin kysymyksiin. Viimeisessä vaiheessa avataan keskustelu tietoturvaan liittyvistä yksityiskohdista.

“Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin” sanoo Tujunen.

“On selvää, että jokaisen asian, jonka ihminen on rakentanut, ihminen voi myös rikkoa. Nyt viimeistään on kaikkien yritysten selvitettävä myös oman tietoturvansa aukottomuus, sillä maailma ei ole muuttumassa yhtään turvallisemmaksi. Siksi lupaammekin nyt ilmaisen tietoturvakonsultoinnin niille yrityksille, joita pelottaa oman järjestelmän haavoittuvaisuus”, Kuitunen lopettaa.

Yle aloittaa laajan yhteistyön Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa

Yle, Tampereen kaupunki ja Tampereen korkeakouluyhteisö ovat solmineet sopimukset laajasta strategisesta kumppanuudesta. Yhteistyöllä Tampereesta rakennetaan osallistavan tarinankerronnan, mediakasvatuksen ja uudenlaisen median edelläkävijää.

Yhdessä kumppanien kanssa Yle tekee Tampereella tutkimus- ja kehitystyötä, jossa luodaan uudenlaista mediaa ja yhteistyötapoja. Monimuotoisissa ja -tieteisissä hankkeissa keskitytään esimerkiksi tulevaisuuden journalismin muotoihin ja tarinankerrontaan, mediakasvatukseen ja kokemuksellisiin oppimisympäristöihin, digitaaliseen läsnäoloon ja kohtaamiseen sekä tapahtumallisuuteen.

“Tampere on tunnettu tarinankerronnastaan aina Pikku Kakkosesta Kummeliin ja Mummosta Perjantaihin. Tuon vahvuuden varaan Yle haluaa kumppaniensa kanssa lähteä rakentamaan median tulevaisuutta. Haluamme varmistaa, että Tampere on osallistavan tarinankerronnan edelläkävijä, kansainvälinen guru myös tulevaisuudessa. Uudessa strategiassaan Yle on kirjannut yhdeksi tavoitteekseen tämäntyyliset kumppanuudet, jotka hyödyttävät koko mediatoimialaa ja luovaa alaa laajemminkin”, sanoo Ylen Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen.

Kumppanuuden tarkoituksena  on yhdessä kehittää, tutkia, edistää ja kokeilla erilaisia hankkeita matalalla kynnyksellä. Toimintatapa on verkostomainen ja projektimainen.

Kokeiluja on jo käynnissä. Esimerkiksi Yle ja Tampereen korkeakouluyhteisö kehittävät paraikaa mediakasvatuksellista pakohuone-konseptia, jossa koetellaan medialukutaitoa. Pakohuone perustuu pelillisyyteen, ja on koettavissa niin fyysisesti kuin virtuaalisesti. Tampereen yliopistossa alkaa syksyllä 2021 myös uusi Sustainable Digital Life -maisteriohjelma, joka toteutetaan yhdessä Ylen kanssa.

Tampereen kaupungin kanssa ensimmäinen pilottihanke toteutettiin lokakuun alussa, kun Yle ja kaupunki järjestivät yhteisen yllätyksen Tampereen päivän kunniaksi. Tampereen keskustassa kiersi lokakuisena aamuna rekka, jonkat lavalta suomalaiset huippuartistit ilahduttivat musiikkiyllätyksellä kaupunkilaisia.

“Ylelle alkanut yhteistyö on ainutlaatuinen.Tavoitteena kuitenkin on, että Tampere on ensimmäinen kumppani, mutta ei viimeinen. Toiveenamme on tehdä tästä malli, jota voisimme hyödyntää laajemminkin”, Pokkinen sanoo.

Tiina Elovaara Kreabin yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijaksi: ”Kreabin työyhteisö on vakuuttanut minut positiivisella otteellaan”

Tiina Elovaara siirtyy viestintätoimisto Kreabiin 1.11.2020. Elovaara vahvistaa Kreabin vaikuttajaviestinnän osaamista vahvalla yhteiskunnallisten asioiden ja politiikan tuntemuksellaan.  

Tiina Elovaaralla on vahva kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja politiikasta. Entinen kansanedustaja Tiina Elovaara aloittaa Kreabilla yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijana. Elovaara on toiminut aiemmin muun muassa kansanedustajana, Sinisen tulevaisuuden 2. varapuheenjohtajana sekä Tampereen kaupunginvaltuutettuna. Elovaara vahvistaa vaikuttajaviestinnän tiimiä vankalla yhteiskunnallisella tietämyksellään.  

“Tiina tuo osaamisellaan ja kokemuksellaan näkemyksellistä asiantuntijuutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän saralle. Kokemus paikallis- ja valtakunnan politiikasta sekä syvä ymmärrys päätöksenteosta ovat Tiinan osaamisen ydintä”, Tuomas Tierala, vaikuttajaviestinnän johtaja, linjaa. 

Elovaara näkee, että hänen kokemuksensa politiikasta on vahvuus tulevassa toimenkuvassa. Tämän lisäksi Elovaara odottaa pääsevänsä Kreabilla työskentelemään omien kiinnostuksen kohteidensa parissa sekä kehittymään edelleen yhteiskuntasuhteiden ammattilaisena. 

 ”Yhteiskuntasuhteet ja viestintä ovat kiinnostuksen kohteitani. Aiempi työni kansanedustajana opetti valtavasti lainsäädännöstä ja yhteiskunnallisista toimijoista sekä lisäsi kunnioitustani näitä erilaisia toimijoita kohtaan. Jatkan mielelläni työtä näiden asioiden parissa, laajentaen sitä yritysviestintään ja yrityselämän parempaan tuntemiseen”, Elovaara sanoo. 

Kiitä veteraania ja sotiemme naista kortilla – Posti ja veteraaniliitot järjestävät suositun korttikampanjan jo kuudetta kertaa

Kuva: SA-kuva. – MTV3, Public Domain, 

Koronapandemia on vaikeuttanut sotiemme veteraanien ja sotiemme naisten tilannetta. He, kuten monet muutkin iäkkäämmät ihmiset, ovat joutuneet osittain eristyksiin läheisistään ja yhteisöistään. Postin ja veteraaniliittojen yhteinen korttikampanja muistuttaa yhteydenpidon tärkeydestä.

Veteraanien keski-ikä on jo 95 vuotta. Korttikampanjan tavoite on välittää jokaiselle veteraanille ja sotiemme naiselle tervehdys, jonka postinjakajat vievät heille itsenäisyyspäiväksi.

– Korttikampanja järjestetään nyt jo kuudetta kertaa, se on jo tärkeä perinne. Monet kunniakansalaisemme saattavat kokea yksinäisyyttä, eivätkä ehkä käytä digitaalisia yhteydenpidon välineitä. Tiedämme että perinteinen kortti ilahduttaa niin vastaanottajaa kuin lähettäjääkin. Veteraanien ikäpolvelle kirjeet ja kortit ovat kaikkein tutuimpia viestintäkeinoja, ja haluamme näin osoittaa kunnioitusta heille tutulla ja ilahduttavalla tavalla, sanoo Tuija Åkerman Postista.

Suomessa on tällä hetkellä 6 500 tunnuksen omaavaa veteraania. Sotiemme naisia on noin 15 000. Korttikampanjalla halutaan tuoda iloa ja valoa heidän arkeensa.

– Meille nuoremmille on erittäin hieno asia, että saamme muistaa ja kiittää näitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta meillä on tänään vapaa ja itsenäinen Suomi. Tehdään se yhdessä ja kiitollisuudella, kannustaa Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit ja Sotiemme Naiset -keräyksestä.

Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, työporukat ja harrasteryhmät. Kortin kirjoittaminen yhdessä nuorempien kanssa on myös tilaisuus välittää heille tietoa Suomen historiasta ja itsenäisyydestä. Voit lähettää useamman kortin yhdessä kirjekuoressa. Sinun ei tarvitse lisätä postimerkkejä tai osoitetietoja kuoren sisällä oleviin kortteihin.

Kortin lähettäminen on kunnioittava ele sotiemme miehiä ja naisia kohtaan. Omat kiitokset ja terveiset voi lähettää kortissa osoitteeseen:

Posti Oy
Kortti veteraanille
PL 7230
00002 HELSINKI

Postinjakajat vievät kortit veteraaneille ja sotiemme naisille itsenäisyyspäiväksi Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Rintamaveteraaniliiton ja sotaleskille Kaatuneitten Omaisten Liiton antamien osoitetietojen mukaan.

Kampanja alkaa 19.10. ja kortteja voi lähettää 12.11. asti.

Lue lisää ja osallistu: www.posti.fi/kiitos

Keskisuomalainen Oyj toimittaa HSL:n runkolinjojen näyttöratkaisut

Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Neonmedia Oy on allekirjoittanut 5-vuotisen sopimuksen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa informaatio- ja mainosnäyttöjen asentamisesta HSL:n bussien runkolinjoihin sekä Suomenlinnan lauttoihin. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2021 keväällä asennetaan näytöt 122 bussiin sekä Suomenlinnan lauttoihin. Sopimuskauden aikana toimitukset tulevat koskemaan myös muita HSL:n runkolinjoja. Sopimuskokonaisuuteen kuuluu HSL:n runkolinjojen näyttöjen asennustyöt, huolto, ylläpito ja infra. Keskisuomalainen-konserni vastaa myös näyttöjen mainosmyynnistä.

Neonmedia on valtakunnallisesti merkittävä linja-autojen digitaalisten näyttöratkaisujen toimittaja. Kaikkiaan Neonmedialla on Suomessa jo 926 digitaalista bussinäyttöä sekä kaupunkien paikallisliikenteessä että kaukoliikenteessä. Keskisuomalainen-konsernin digitaalisten ulkonäyttöjen DOOH-kokonaisuuteen kuuluu bussimainonnan lisäksi myös 1 320 digitaalista liikenneasemamediaa huoltoasemilla ja 70 digitaalista Big One -ulkonäyttötaulua ympäri Suomea.

”Neonmedian toimittamat ja ylläpitämät digitaaliset bussinäytöt ovat osa konsernin monipuolistuvaa tuoteportfoliota. Viime vuosien vahvan kasvun avulla Keskisuomalainen-konserni on kyennyt rakentamaan Suomessa aivan ainutlaatuisen kattavan tuotevalikoiman media-asiakkailleen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat älykkäät bussinäytöt. HSL:n ja Keskisuomalainen-konsernin kumppanuus pääkaupunkiseudulla vahvistaa molempien osapuolten jo kattavaa palvelukokonaisuutta sekä entisestään vahvistaa molempien asiakasmielikuvaa”, sanoo Neonmedia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalainen-konsernin konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Julkisen sanan neuvoston päätökset 30.09.2020: JSN antoi Facebook-siteerauksesta langettavan

Julkisen sanan neuvosto (JSN) teki kokouksessaan 30.9.2020 kolme langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä. Puoluelehti Verkkouutiset sai langettavan päätöksen kuntapoliitikon rikosepäilyä käsitelleestä uutisesta. Kyseisen poliitikon Facebook-julkaisussaan kertomien tietojen perusteella tehty uutinen antoi lukijoille harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syyttäjä oli jättänyt asiassa syytteen nostamatta. Lehti ei korjannut virhettä Journalistin ohjeiden mukaisesti.

JSN muistutti päätöksessään, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen.

JSN antoi langettavan päätöksen myös Radio Cityn aamuohjelmalle, jossa juontajat arvioivat julkisuuden henkilöitä sijoittamalla heidät sosiaalisesta mediasta lainatun pakkovalintapelin rooleihin ”tapettavaksi, pantavaksi tai naitavaksi”. JSN totesi, että peli oli radiossa lähetettynä mediasisältönä ihmisarvoa loukkaava ja väkivaltaisia ilmaisuja arkipäiväistävä. Ohjelmaan kohdistunut kantelu ei ollut siinä mainittujen henkilöiden vaan kuuntelijan tekemä.

JSN antoi kokouksessaan langettavan päätöksen myös Ylen MOT-ohjelmalle haastattelunauhan harhaanjohtavasta leikkaamisesta. Kolme neuvoston jäsentä äänesti tapauksessa vapauttavan ratkaisun puolesta.

Kolme vapauttavaa

Keskisuomalainen sai vapauttavan päätöksen pääkirjoituksesta, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. JSN katsoi, että konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi, mutta huomautti, että sen kertominen yksiselitteisesti olisi ollut selkeyden ja avoimuuden vuoksi suotavaa.

Helsingin Sanomat ja Yle sai vapauttavat päätökset muun muassa asiavirheen korjaamista käsitelleistä kanteluista.

Kokous järjestettiin etäyhteydellä. 

Alma Talent suunnittelee Metallitekniikan, Tekniikan Historian ja Markkinointi&Mainonta -julkaisujen mahdollista lakkauttamista ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut

Alma Talentin käynnistettävissä YT-neuvotteluissa käydään läpi Metallitekniikan, Tekniikan historian ja Markkinointi&Mainonta –julkaisujen tuotannon ja mediamyynnin suunniteltua tehostamista sekä uudelleenjärjestämistä ja näiden seurauksena henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia toimenpiteitä ja näiden toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Toiminnan uudelleenjärjestelyiden tarve aiheutuu kolmen mediatuotteen heikosta kannattavuuskehityksestä, jota koronaepidemia on osaltaan vauhdittanut. Neuvotteluiden taustalla on Alma Talentin strateginen muutos keskittyä entistä vahvemmin maksulliseen, digitaaliseen medialiiketoimintaan.

– Markkinointi ja mainonta ovat meille erittäin tärkeitä toimialoja, joiden seuraamista ja analysointia vahvistamme jatkossa Kauppalehdessä. Samoin, jos Metallitekniikka- ja Tekniikan Historia -lehdet päädytään lopettamaan, jatkamme uutisointia näistä aiheista Tekniikka&Talous -julkaisussa painettuna ja digitaalisena”, sanoo Alma Talentin toimituksista vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Toimenkuvien muutosten lisäksi myös henkilökunnan mahdolliset irtisanomiset sekä näihin liittyvät uudelleenkoulutuskysymykset kuuluvat neuvoteltaviin asioihin. Alustavan suunnitelman mukaan henkilökunnan määrä saattaa vähentyä suunniteltujen toimien johdosta enintään kymmenellä henkilötyövuodella. Neuvottelut koskevat yhteensä 15 henkilöä.

YT-neuvottelut koskevat Alma Talentin toimitusten henkilöstöä, joka vastaa Metallitekniikan, Tekniikan Historian ja Markkinointi&Mainonnan tuotannosta sekä Alma Talentin mediamyynnin henkilöstöä, joka vastaa Metallitekniikan mediamyynnistä.

Metallitekniikan ja Tekniikan historian jakelu on ollut kummallakin noin 6 000. Markkinointi & Mainonnan painosmäärä on ollut 3 500 ja digiyleisö kuukaudessa noin 190 000.

Yle Areena jatkaa Suomen arvostetuimpana verkkobrändinä

Yle on jälleen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi.

Suomalaiset arvostavat verkkobrändeistä eniten Yle Areenaa, kertoo Taloustutkimuksen toteuttama tuore tutkimus. Suomalaisten brändien listauksessa Yle Areena on kärkisijalla jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Suomalaisten ja ulkomaisten verkkobrändien joukossa Yle Areena on ykkösenä kolmatta kertaa.

“Tämä on upea tulos. Meille on tärkeää olla juuri suomalaisten mielestä arvostetuin. Arvostus ei silti tule itsestään, ja teemme sen eteen töitä joka päivä. Meillä on erittäin osaava porukka, jonka kanssa pyrimme koko ajan kehittämään Yle Areenaa helppokäyttöisemmäksi ja kiinnostavammaksi vapaa-ajan seuralaiseksi”, iloitsee Yle Areenan päällikkö Tanja Iikkanen.

Yle Areena tunnetaan Suomessa erittäin hyvin. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta verkon viikoittaisesta käyttäjästä tuntee brändin ja 78 % heistä käyttää Yle Areenaa ainakin silloin tällöin. Yle Areenan korkeasta arvostuksesta kertoo se, että hieman yli puolet vastaajista antaa sille erittäin hyvän arvosanan.

Tutkimuksessa oli arvioitavana 150 spontaanisti tunnetuinta suomalaista ja ulkomaista verkkobrändiä. Kymmenen arvostetuimman joukossa oli lisäksi Ylen brändi.

Tutkimuksessa toiseksi arvostetuin brändi oli Kanta.fi ja kolmanneksi WhatsApp.

Taloustutkimus Oy:n toteuttaman Verkkobrändien arvostus ja suosittelu Suomessa 2020 -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa helmi-syyskuun 2020 aikana.