Inspiraatio

:KATSO LISTA: Sponsorointi ja Tapahtumat Awards finalistit on valittu

Sponsorointi & Tapahtumat ry palkitsee vuoden parhaat sponsoroinnit sekä tapahtuman 18.2.2021. Tuomaristo on arvioinut kaikki 42 ehdolla olevaa projektia ja valinnut kategorioiden shortlist -ehdokkaat.

Vuoden urheilusponsorointi:

Ari Huusela ja STARK matkalla maailman ympäri
Knowledge is Progress – Polarin ja Valtteri Bottaksen brändiyhteistyö
Post Nord & Suomen koripalloliitto
Taklataan ilmastonmuutos yhdessä – Loiste X HJK

Vuoden kulttuurisponsorointi:

Olympiastadion -Uusi aika
Helsingin Juhlaviikonloppu
Urheilumuseo X BilleBeino

Vuoden vastuullisuuskampanja:

IKEA ja SOS-Lapsikylä: Kodista parempi paikka lapsille
Nordea: We grown startups
Fortum: Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta

Vuoden sponsoroinnin kohde / oikeuksien omistaja:

Urheilugaala 2020
Taklataan ilmastonmuutos yhdessä – Loiste X HJK
Subway Kansallinen Liiga – Pelin nimi on jalkapallo

Vuoden sponsori:

Lämpöykkönen Oy -Lämpökerroin somesarja
PostNordin ja Suomen koripalloliiton yhteistyö
Ari Huusela ja STARK matkalla maailman ympäri

Pääkategoriat:

Vuoden sponsorointiteko:

Ari Huusela ja STARK matkalla maailman ympäri
PostNordin ja Suomen koripalloliiton yhteistyö
Nordea: We Grow Startups
Subway Kansallinen Liiga – Pelin nimi on jalkapallo
Urheilugaala 2020
Taklataan ilmastonmuutos yhdessä -Loiste X HJK
Lämpöykkönen Oy -Lämpökerroin somesarja
Fortum: Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta
Urheilumuseo X BilleBeino
Knowledge is Progress – Polarin ja Valtteri Bottaksen brändiyhteistyö
IKEA ja SOS-Lapsikylä: Kodista parempi paikka lapsille
Helsingin juhlaviikonloppu
Olympiastadion -Uusi aika

Vuoden tapahtuma

Atria: Unelmien MM-kisat
Sanoma: Get the new tomorrow
Suvilahti Summer
Urheilugaala 2020

Myös yleisöäänestys on käynnissä, ja omaa suosikkia pääset äänestämään https://www.spot.fi/awards2021/

On upeaa, että saimme mukaan näin kovatasoisia töitä poikkeuksellista vuodesta huolimatta” SPOT:n operatiivinen johtaja Laura Sandström kertoo. ”Kilpailutöistä näkee, että poikkeusvuosi on saanut luovuuden ihan uusiin ulottuvuuksiin. Lisäksi on ilo huomata, kuinka vastuullisuudesta on tullut tärkeä osa tekemistä”.

Kaikki palkinnot jaetaan Sponsorointi & Tapahtumat Awards -juhlassa 18.2. Hotel Valo & Worksissa.

Päivi Sihvola Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

Päivi Sihvola

Viestinnän eettinen neuvottelukunta on valinnut puheenjohtajakseen vuodelle 2021 Päivi Sihvolan. Päivi Sihvola on riippumaton asiantuntija, jolla on pitkä kokemus viestinnän, markkinoinnin ja yritysvastuun johtamisesta. Viimeksi hän on toiminut markkinointijohtajana työeläkeyhtiö Ilmarisessa, missä on vastannut myös henkilöstöasioista, viestinnästä ja yritysvastuusta. Sihvola on aiemmin toiminut myös ympäristöministeriön viestintäjohtajana.

Viestinnän etiikka palautuu Sihvolan mukaan arkikielellä siihen, onko asia totta.

”Kansalaisten ja kuluttajien pitää voida päätellä lukemastaan ja näkemästään viestien yhtäpitävyys todellisten tapahtumien kanssa. Etenkin sosiaalisen median alustoilla tarinan voima on niin suuri, että faktojen merkitys murenee.”

Sihvola oli perustamassa neuvottelukuntaa vuonna 2015.

”Silloin havahduimme ProComin piirissä siihen, että ei ole olemassa tahoa, joka voisi puntaroida ja linjata viestinnän eettisiä kysymyksiä. On kiinnostavaa arvioida nyt, kuinka hyvin neuvottelukunta on tässä onnistunut ja mitä toiminnassa pitäisi kehittää.”

Viestinnän neuvottelukunta vastaa Viestinnän eettisten ohjeiden sisällöstä ja ajantasaisuudesta. Kannanotoissaan neuvottelukunta arvioi yleisellä tasolla viestintäalalla esiintyvien toimintatapojen eettistä kestävyyttä. Tämän lisäksi neuvottelukunta esittää viestintäalaa koskevia suosituksia sekä antaa neuvoa taustayhteisöilleen. Neuvottelukunta myös edistää keskustelua viestintäalan etiikasta.

”Yhtä tärkeää kuin pohtia yksittäisiä tapauksia olisi hahmottaa tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutosvoimat, joilla on vaikutusta organisaatioiden viestintään sekä viestinnän sisältöihin ja etiikkaan. Tyyppiesimerkki on somen tekninen kehitys ja julkaisuvolyymien valtava kasvu, jota ei osattu ennustaa muutama vuosi sitten.”

VENin ylläpitämiin Viestinnän eettisiin ohjeisiin on taustayhteisöjen kautta sitoutunut noin 5000 viestinnän ammattilaista. VENin taustayhteisöjä ovat ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry JAT sekä viestintätoimistoja edustava Marketing Finland.

Neuvottelukunnassa on asiantuntijajäseniä ja taustajärjestöjen nimeämiä henkilöjäseniä.

VENin asiantuntijajäseniä ovat puheenjohtaja Sihvolan ja varapuheenjohtajana jatkavan yliopettaja Hanna Rajalahden lisäksi apulaisprofessori Mats Bergman, tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen, konsultointijohtaja Karoliina Nivari ja professori Janne Seppänen.

Taustajärjestöjen nimeämät jäsenet ovat viestintäjohtaja Kia Haring varajäsenenään toimitusjohtaja Elina Melgin (ProCom), viestintäpäällikkö Eeva Hietanen varajäsenenään tiedotuspäällikkö Marko Varama (Viesti), johtava viestintäkonsultti Tiinu Wuolio varajäsenenään vanhempi neuvonantaja Sari-Liia Tonttila (Marketing Finland) sekä yliopistonlehtori Salli Hakala varajäsenenään viestintäjohtaja Sari-Leena Lund (JAT).

Neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 2015. VENin puheenjohtajana toimi 2015-2017 professori Elisa Juholin, 2018-2019 tutkijatohtori Henrik Rydenfelt ja 2020 viestintäjohtaja Janne Laukkanen.

Petri Hakala Kreabin mediaviestinnän neuvonantajaksi 1.2.2021 lähtien

Kuva: Perttu Eskelinen

Petri Hakala on nimitetty Kreabin mediaviestinnän neuvonantajaksi. Hakala on ollut aiemmin Iltalehden pitkäaikainen päätoimittaja, ja hän on johtanut myös Satakunnan Kansaa, Hämeen Sanomia ja Forssan Lehteä. Iltalehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1995–2010 sekä 2014–2017.

”Alue on uusi kuten tulokulmakin, mutta maailma on tuttu. Tavoite on auttaa asiakkaita tekemään asioita entistä paremmin. Yritykset tarvitsevat ja yhä useammat myös ansaitsevat julkisuutta ja huomiota. Mitään vippaskonsteja ei ole olemassa. Tarvitaan paljon työtä ja hoksnokkaa”, Hakala sanoo.

Hakala aloittaa uudessa tehtävässään Kreabilla Helmikuun alussa. Kreabilla on vahvaa osaamista ja pitkä kokemus talous-, sijoittaja- ja yritysviestinnässä sekä vaikuttamisessa. Hakala uskoo tuovansa tiimiin hyvän lisän pitkällä mediakokemuksellaan.

”Hakala tuo Kreabiin kokemusta, vahvaa journalistista osaamista sekä ymmärrystä vaikuttavista ja mielenkiintoisista sisällöistä. Tässä ajassa on erittäin tärkeää ymmärtää, millaiset viestit ovat journalistisesti pitäviä ja mitkä kulmat toimivat missäkin välineessä”, Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoo.

Grundlagen luova tiimi vahvistui kahdella suunnittelijalla – toimistossa jo 12 tekijää

Samu Rintala ja Mikko Heikkilä luovan johtajan Janne Hongellin tiimiin

Samu Rintala ja Mikko Heikkilä aloittivat uusissa rooleissaan Grundlagen luovassa tiimissä tammikuun alussa. 2018 perustettu mainostoimisto on kuusinkertaistunut kolmen vuoden aikana ja sen henkilömäärä on nyt kaksitoista.

Luova johtaja Janne Hongell on rekrytoinneista innoissaan.

“Tänä vuonna haluamme panostaa ensisijaisesti syvyyssuuntaiseen kasvuun ja Samun ja Mikon myötä saamme palettiin taas ihan ainutlaatuista osaamista ja lisäarvoa. Olen seurannut heidän tekemisiään jo pidempään, ja olen ihan liekeissä, että he valitsivat Grundlagen”, Hongell toteaa.

Yhdeksän vuotta ensin Zeelandissa ja sittemmin Hansdotterissa vaikuttanut Rintala on AD ja suunnittelija, joka on aloittanut kirjoittajana ja sittemmin erikoistunut liikkuvan kuvan suunnitteluun ja käsittelyyn. “Turun paras liikemies”, Hongell naurahtaa.

Rintalan vakuuttivat Grundlagen näkemykset ja visio.

“Jannen näkemys luovan prosessin kulusta oli helvetin houkutteleva. Grundlagen koko systeemi on tuore ja uusi, ja on kiinnostavaa päästä näinkin alusta mukaan luomaan sitä mihin tullaan menemään ja miten. Vaikeampi on keksiä miksi en olisi lähtenyt, Turussa harvemmin tulee eteen tällaisia mahdollisuuksia. Kultalautasella naamaan”, Rintala nauraa.

“Samulla on kilometrejä alla ja nyt on aika päästä keulimaan ja loistamaan omalla erikoisosaamisalueella. Liike avaa brändäämiselle ihan uuden maailman”, Hongell lisää.

Koodia luovalla näkemyksellä

Viisi vuotta toimistomaailmassa ja niistä viimeisimmät Hungryssa, nykyisemmin Perjantai, viihtynyt Heikkilä aloitti Grundlagessa Digital Creativen roolissa.

“Työnkuva on erityisen herkullinen, koska saan luoda sitä itse tehdessä. Pöytä on puhdas, kädet vapaat koodin suhteen ja rooli monipuolisempi ja luovempi kuin koskaan ennen. Toki myös vastuuta on enemmän, mutta palo viedä asioita eteenpäin ja keksiä uusia ja jännittäviä juttuja on kova”, Heikkilä kertoo ja jatkaa: “Uskon, että Grundlagessa pääsen tekemään merkittäviä asioita ja jättämään oman kädenjälkeni. Täällä on hyvä eteenpäinmenemisen tunne.”

“Mikko on koodarimaailmassa täysin spesiaali. Big datasta kiinnostunut devaaja, jonka vahvuus on visuaalisuuteen pohjautuvassa digitaalisessa suunnittelussa, mutta joka puhuu ihmisten kieltä eikä pelkkää koodia. Mikon osaaminen luo meille hirveästi mahdollisuuksia”, Hongell toteaa.

Intohimo yhdistää erilaiset erinomaisuudet

Luovan johtajan roolissaan Hongell haluaa tehdä luovuudelle tilaa kasvaa ja syventyä.

“Meillä on erityinen malli toimia. Kun kulttuuri taustalla on vahva ja visio kirkas, antaa se tekemisen tavoille ihan uudenlaisesti tilaa muotoutua omannäköisikseen, jokaisen erinomaisuus edellä. Samulla ja Mikolla on molemmilla ainutlaatuista annettavaa ja sellaiset tekijät kiinnostavat aina. Tekijöiden maantieteellinen sijainti tai muut konventiot ovat toissijaisia, jos löytyy luovuutta ja jaettu intohimo asioiden tekemiseen ja lopputulokseen”, Hongell päättää.

JSN: Koronajuttu rikkoi sairastuneen yksityisyyden suojaa

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 27.1.2021 langettavan päätöksen Vasabladet-lehdelle jutusta, joka rikkoi JSN:n tulkinnan mukaan koronatartunnan seurauksena vakavasti sairastuneen henkilön yksityisyyden suojaa.

Juttu kertoi kahdesta koronaan sairastuneesta ystävyksestä. Itse lievillä oireilla taudista selvinnyt haastateltava kertoi jutussa tehohoitoon joutuneesta ystävästään, joka oli ollut haastatteluhetkellä jo viikkoja hengityskoneessa. Jutussa kuvattiin erittäin yksityiskohtaisesti, kuinka haastatellun henkilön ystävän sairaus oli edennyt ja missä tätä oli hoidettu. Lisäksi jutussa kerrottiin muitakin yksityiskohtia sairastuneen terveydestä ja taustasta.

Sairastunut oli jutun julkaisuhetkellä nukutettuna, eikä hänellä siten ollut mahdollisuutta hyväksyä jutun julkaisua. Journalistin ohjeiden mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi sairaustapauksista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on noudatettava hienotunteisuutta.

JSN katsoi, että sairastunut oli jutusta tuttavapiirinsä tunnistettavissa, ja siten julkaisu saattoi laajentaa niiden ihmisten joukkoa, jotka tiesivät hänen sairastumisestaan ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Tämä rikkoi hänen yksityisyyden suojaansa. JSN totesi, että vaikka pandemian inhimillisten seurausten kuvaaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, kyse oli tavallisesta kansalaisesta eikä hänen yksityiselämäänsä kuuluvien tietojen julkaisemista voinut perustella yleisellä tiedonintressillä.

Myöhemmin lehti muokkasi juttua ja päätoimittaja myönsi kanteluun lähettämässään vastauksessaan, että lehti olisi voinut jättää jutusta pois osan sairastunutta koskevista yksityiskohdista.

”JSN on nyt linjannut yksityisyydensuojaa koronauutisoinnissa kolmella päätöksellä, joista kaksi edellistä olivat vapauttavia”, toteaa JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen.

Kolme vapauttavaa, kaksi langettavaa

Savon Sanomat sai JSN:ltä langettavan päätöksen lokakuista jalkapallo-ottelua käsitelleestä jutusta. Lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut jutustaan virheellistä väitettä, jonka mukaan helsinkiläisseuran toimihenkilö olisi altistanut koko joukkueen koronavirukselle ennen Kuopiossa pelattua ottelua.

Hämeen Sanomat sai vapauttavan päätöksen, koska JSN totesi, että sillä oli perusteet julkaista rikosepäilyn kohteena olleen kaupunginvaltuutetun nimi. Helsingin Sanomat sai vapauttavan päätöksen muun muassa kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemista käsitelleestä kantelusta. Ilta-Sanomat sai vapauttavan muun muassa virheiden korjaamista käsitelleestä kantelusta.

Alla tiivistelmät 27.1.2021 tehdyistä päätöksistä.

Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.

Langettava päätös 7469/SL/20
Savon Sanomat
Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava päätös 7460/SL/20
Helsingin Sanomat
Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin.

Vapauttava päätös 7457/SL/20
Ilta-Sanomat
Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava päätös 7446/SL/20
Vasabladet
Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava päätös 7445/SL/20
Hämeen Sanomat
Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

:VALVIRA: Väkevien alkoholijuomien markkinointikieltoa noudatetaan liian harvoin

Väkeviä alkoholijuomia markkinoidaan lainvastaisesti. Valviran parivuotisessa valvontaprojektissa lähes kaikkien väkevien alkoholijuomien valmistajien verkkosivuilta ja sosiaalisen median tileiltä löytyi lainvastaista sisältöä. Valvonta kohdistui alkoholivalmistajiin ja tukkumyyjiin.

Väkevien alkoholijuomien tuoteluetteloihin oli varsinaisen tuotetiedon sijaan tai lisäksi sijoitettu myös muuta mainonnallista sisältöä. Tuotteita esimerkiksi kuvailtiin mainosmaisilla termeillä ja kuvilla, ja tuotekuviin oli sijoitettu runsaasti muita visuaalisia elementtejä tuotteen lisäksi. Sivuilla oli markkinoinnillisia videoita, joissa valmistettiin drinkkejä väkevistä alkoholijuomista. Tuoteluetteloissa, muualla verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa kerrottiin myös juoman voittamista palkinnoista.

Alkoholilain mukaan väkevän alkoholijuoman markkinointi on pääsääntöisesti kielletty. Alkoholijuomien valmistajat ja tukkumyyjät saavat kuitenkin esittää tuoteluettelossa verkkosivuillaan myös väkevät alkoholijuomat sillä edellytyksellä, että kaikki saatavilla olevat alkoholijuomat esitellään yhdenmukaisesti. Tuoteluettelossa saa olla alkoholijuomien asialliset tuotetiedot sekä tuotekuva.

Mietojen alkoholijuomien markkinoinnissa valmistajat ja tukkumyyjät noudattavat lakia pääsääntöisesti hyvin. Merkittävimmät epäkohdat olivat sosiaalisessa mediassa tapahtuva lainvastainen markkinointi ja kilpailut.

Väkevien alkoholijuomien markkinoinnin ohjaukselle ja valvonnalle on selkeä tarve

Alkoholijuomien markkinointia koskeva Valviran valvontaprojekti perustui vuonna 2018 voimaan tulleeseen alkoholilain kokonaisuudistukseen. Silloin lakiin lisättiin väkevien markkinointikieltoon poikkeus, joka salli valmistajille ja tukkumyyjille myös väkevien alkoholijuomien esittämisen tuoteluettelossa. Samalla vahvistettiin aiemmin alkoholilakiin lisätyt säännökset sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta markkinoinnista.

Projektin aikana käytiin läpi kaikkien Suomessa toimivien tukkumyynti- ja valmistusluvanhaltijoiden verkkosivut ja sosiaalisen median tilit. Lopputuloksena saatiin laaja katsaus kansallisen alkoholimarkkinoinnin tilaan ja lainvastaisen markkinoinnin määrään.

Projektin aikana Valvira lähetti useita ohjaavia kirjeitä ja teki valvontapäätöksiä. Osa valvonta-asioista on edelleen käsittelyssä. Joidenkin toimijoiden kanssa kirjeenvaihtoa on käyty useaan otteeseen. Heidän kanssaan on myös tavattu ja keskusteltu sekä tehtyjen että suunniteltujen markkinointitoimenpiteiden laillisuudesta.

”Havaintojen perusteella voidaan todeta, että erityisesti väkevien alkoholijuomien markkinoinnin ohjaukselle ja valvonnalle on selkeästi tarvetta. Alkoholialan toimijoiden omavalvonta ei yksinään riitä takaamaan alkoholimarkkinoinnin lainmukaisuutta”, toteaa ryhmäpäällikkö Kari Kunnas Valvirasta.

Jatkossa Valvira kohdentaa markkinoinnin valvontaa ja ohjausta valvontaprojektissa tehtyjen havaintojen perusteella. Valvira on myös julkaissut ohjeen alkoholijuomien markkinoinnista alkoholialan toimijoiden tueksi. Ohjeessa käydään muun muassa tapausesimerkkien avulla läpi sallitun ja kielletyn alkoholimarkkinoinnin eroja.

Lisätietoa alkoholimarkkinoinnista Valviran verkkosivuilla

Mediamainonnan määrä laski -11,3 % vuonna 2020 koronakriisin myötä

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 126 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja mainonnan määrä laski -11,3 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantarin kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat media-alan liitot.

Koronakriisin vaikutus mainonnan määrään oli suurimmillaan huhti–toukokuussa, jolloin nähtiin historian suurimmat mediamainonnan määrän laskuprosentit. Kesän ja syksyn aikana tilanne kääntyi kohti normaalia, ja vuoden viimeisten kuukausien muutokset mainonnan määrässä olivat jo maltillisia.

Kantarin kuukausittaisen mediaseurannan mukaan vähittäiskaupan osuus mainonnan määrästä on edelleen merkittävä 22 % (164 milj. €). Muita suuria toimialoja ovat autot (71 milj. €) ja elintarvikkeet (66 milj. €). Merkkimainonnan osuus vuonna 2020 oli 63 % (467 milj. €) ja luokitellun ilmoittelun 14 % (105 milj. €). Kantarin Mainosvuosi-tilaisuudessa palkittiin vuoden 2020 ansioituneena mainostajana BMW Group Suomi.

Mediaryhmien osuuksia tarkasteltaessa mediaryhmäjaottelulla, jossa verkkomainonta katsotaan omaksi mediaryhmäkseen, mainonnan panostukset kasvoivat vain verkkomediassa verrattuna vuoteen 2019.

Muissa mediaryhmissä mainonnan määrä laski. Eniten väheni elokuvamainonta. Suurin osuus mainonnan määrästä on verkkomedialla (47 %). Tilanne on hyvin samankaltainen tarkasteltaessa osuuksia, joissa verkkomainontaa on sisällytetty eri mediaryhmiin. Vain some- ja hakumainonta olivat kasvusuuntaisia. Verkkomainonnan sisällyttäminen eri mediaryhmiin kuitenkin hieman lieventää sanoma- ja aikakauslehtien laskua.

Suomalainen mediayhtiö haastaa ulkomaiset toimijat

Kuopiolainen Mediateko Oy nappasi valtakunnallisen mainoslaitesopimuksen kansainvälisten jättien edestä.

Mediateko on solminut kymmenvuotisen sopimuksen Väyläviraston kanssa ulkomainonnan toteuttamisesta juna-asemilla koko Suomessa. Sopimuksen mukaisesti Mediateko tuo asemille ensimmäisessä aallossa 70 uutta etäohjattavaa digitaalista mainosnäyttöä. Loppuvuodesta verkosto täydentyy vielä kymmenillä lisänäytöillä, joiden tarkka määrä tarkentuu myöhemmin.

– Mediateko on syntynyt ja kasvanut rakkaudesta lajiin. Moni kumppani haluaa juuri meidät toteuttamaan mainontaa tiloissaan, koska olemme kotimainen toimija. Näin iso sopimus on meille kunnianosoitus hyvin tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Tämän sopimuksen ansiosta työllistämme itse ja välillisesti taas lisää ihmisiä, riemuitsee Mediateon yrittäjä ja toimitusjohtaja Teemu Kontkanen.

Väyläviraston asiantuntija Seppo Mikkonen on myös tyytyväinen uuteen sopimukseen:

– Näyttöjen sijoittelussa on huomioitu ihmisten esteetön liikkuminen sekä laiturialueen kunnossapito. Laitteiden sijoittelu tehdään pääasiassa olemassa oleviin kiinteisiin rakenteisiin, jolloin mainosten rakentaminen saadaan toteutettua ilman, että liikenteelle tai matkustajille aiheutetaan häiriötä. Lisäksi näyttöjen kirkkaus säätyy automaattisesti ympäröivän valon mukaan, jolloin näytöt eivät häikäise matkustajia tai veturinkuljettajia.

Vaikka mainostaulut ovat rakenteissa, ne sijoitetaan kulkuvirtojen mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa mainoksen näkee mahdollisimman moni laiturialueella kulkeva. Näin toteutuu matkustusmukavuuden lisäksi Mediateon asiakkaiden etu, kun mainoskampanjat voidaan toteuttaa matkustajia miellyttävällä tavalla. Moderni digitaalinen mainoslaiteverkosto mahdollistaa tarvittaessa myös yhteiskunnallisen viestinnän matkustajille.

– Ulkomainonta on tehokas tapa tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Päätoimisesti näytöt ovat mainoskäytössä, mutta tarpeen vaatiessa niitä voidaan käyttää myös tärkeiden viestien välittämiseen, kertoo Mediateon kehitysjohtaja Tapio Pankko.

Uusi sopimus astui voimaan vuoden 2021 alusta. Mainoslaitteiden asennus alkaa helmikuussa ja on määrä olla valmis huhtikuun loppuun mennessä. Näytöt toimittaa ja asentaa suomalainen Näyttöpojat Oy.

Sanoma käynnistää yt-neuvottelut alueellisissa uutistoiminnoissa

Kuva: Aulo Aasmaa, CC BY 3.0,

Sanoma Media Finlandin alueellisissa ja paikallisissa uutistoimituksissa käynnistetään yt-neuvottelut. Taustalla on Lännen Median yhteistuotannon sopimuksen päättyminen 31.1.2021 sekä suunniteltu muutos paikallismedioiden toimintamalliin.

Sanoma Media Finlandin alueellisissa ja paikallisissa uutistoimituksissa käynnistetään yt-neuvottelut. Toiminnan uudelleenjärjestely saattaa alustavan arvion mukaan johtaa enimmillään 26 hengen irtisanomiseen tai työsuhteen olennaisten ehtojen muutokseen. Taustalla on Lännen Median yhteistuotannon sopimuksen päättyminen 31.1.2021 sekä suunniteltu muutos paikallismedioiden toimintamalliin. Tavoitteena on varmistaa lukijoille tärkeän paikallisen sisällön tuotanto ja säilyttää alueillaan näkyvät ja elinvoimaiset mediabrändit – ja samalla hyödyntää yhteisen tekemisen tuomat edut uutistuotannon taustalla.

Lännen Median yhteistuotannon sopimuksen ja siihen liittyvien velvoitteiden oletettua nopeampi päättyminen vauhditti suunnitelmia Aamulehden ja Satakunnan Kansan valtakunnallisten ja ulkomaan aiheiden sisällöntuotannon järjestämiseksi. Sopimus päättyy 31.1.2021. Suunnitelmana on korvata Lännen Median aiemmin tuottama sisältö Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa sisällöllä, joka on tuotettu Sanoman verkostossa, esimerkiksi STT:ssä ja Helsingin Sanomissa.

Samaan aikaan suunnitellaan Pirkanmaan paikallismedian toimintamallin muutosta. Satakunnassa toimivat Sanoman paikallismediat on jo aiemmin hallinnollisesti organisoitu osaksi Satakunnan Kansaa, missä tehdään myös niiden tekninen taitto. Pirkanmaan uuden toimintamallin tarkoitus on kehittää alueen mediabrändien sisältöyhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on myös, että toimituksissa voidaan nykyistä paremmin keskittyä paikallisten asiakkaiden palvelemiseen digitaalisesti, kun painetut lehdet tuotetaan tehokkaammin.

Pirkanmaan uudelleen järjesteltävään kokonaisuuteen kuuluvat alustavan suunnitelman mukaan seuraavat brändit: Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu ja Vekkari, KMV-lehti, Nokian Uutiset, Suur-Keuruu, Tyrvään Sanomat ja Valkeakosken Sanomat. Satakunnan kokonaisuuteen kuuluvat alustavan suunnitelman mukaan vastedes Rannikkoseutu sekä Satakunnan yhteistoimitukseen jo nykyään kuuluvat brändit Kankaanpään Seutu, Merikarvia-lehti ja Sydän-Satakunta.

”Aamulehden ydin on oma, vahva ja pirkanmaalaista tilaajaamme palveleva journalismimme. Tämä ydin pysyy. Sitä ovat täydentäneet Lännen Median yleiset, kotimaan ja ulkomaan jutut. Nämä korvaamme Sanoman verkostossa tuotettavalla laadukkaalla ja luotettavalla journalismilla, josta valikoimme omalle, paikalliselle asiakkaallemme parhaiten sopivat jutut”, sanoo Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

”Paikallismediassa lukijoilleen läheiset ja aktiiviset mediabrändit jatkavat paikkakunnillaan ja tekevät edelleen journalismia asiakkailleen merkityksellisimmistä, paikallisista aiheista. Muutoksilla on tarkoitus lisätä yhteistyötä tavoilla, jotka on jo Satakunnassa havaittu toimiviksi”, Tuulensuu sanoo.

”Satakunnassa on sekä lukijoilta että tekijöiltä saatu hyviä kokemuksia siitä, miten yhdessä tekemällä voidaan vähentää pakollisten rutiinien kuormaa ja keskittyä tekemään journalismia asiakkaille”, sanoo Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi.

Uudelleenjärjestelyiden vuoksi Sanoma Media Finland käynnistää alueellisessa uutistoiminnassaan Pirkanmaalla ja Satakunnassa yt-neuvottelut, joissa käsitellään suunniteltuja muutoksia valtakunnallisten aiheiden sisällöntuotantoon ja Pirkanmaan alueen toimintamalliin. Tarkoituksena on karsia päällekkäistä työtä sekä parantaa alueellisen uutisliiketoiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta.

Neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 150 henkilöä Aamulehden toimituksessa, Satakunnan Kansan yhteistoimituksessa, muiden Sanoman paikallismedioiden toimituksissa sekä Helsingin Sanomien Tampereen aluetoimituksessa. Neuvottelut saattavat alustavan arvion mukaan johtaa enimmillään 26 hengen irtisanomiseen tai työsuhteen ehtojen olennaiseen muutokseen. Brändien lakkauttamisia ei suunnitella.

”Journalistisen liiketoimintamme ja viime vuonna tehdyn aluemedioiden yrityskaupan tavoitteena on varmistaa elinvoimainen uutisjournalismi kaikille suomalaisille myös digitaalisella aikakaudella. Toiminnan kehittämiseksi pitkällä aikavälillä tehdään paljon työtä, eivätkä kaikki ratkaisut ole helppoja. Valitettavasti näillä suunnitelmilla voi olla vaikutuksia myös henkilöstöömme”, sanoo Sanoma Media Finlandin Uutis- ja featuremedia -yksikön liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta.

Tokmannin ja Suomen Punaisen Ristin kumppanuus jatkuu – Yhteistyöllä tuodaan auttaminen lähelle suomalaisten arkea

Kuvakollaasissa on esimerkkejä Tokmannin ja Suomen Punaisen Ristin yhteistyöstä vuosilta 2019–2020. Kuvakollaasin kuvat: Suomen Punainen Risti (Eeva-Liisa Koskinen ja Maria Santto) ja Tokmanni

Tokmanni ja Suomen Punainen Risti ovat sopineet yhteistyönsä jatkamisesta kahdella vuodella. Halpakauppaketju tukee kansalaisjärjestön ystävätoimintaa ja yksinäisyyden vastaista työtä myös vuosina 2022–2023. Lisäksi Tokmanni sitoutuu osallistumaan Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräykseen.

Vuoden 2019 Nälkäpäivä-keräyksestä käynnistyneen yhteistyön tavoitteena on edistää ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Jo kertyneitä kokemuksia on pidetty merkityksellisinä, joten osapuolet jatkavat yhteistyötään mielellään näiden teemojen ympärillä.

Yhteistyön puitteissa Tokmanni on esimerkiksi tukenut Punaisen Ristin joulukahviloita ja satojen omaishoitajien ja yksinäisten ihmisten muistamista joululahjoin. Lisäksi Tokmanni on tukenut järjestöä koronapandemian vastaisessa taistelussa lahjoittamalla tuotteitaan ja tarjoamalla logistista apuaan.

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tekoja yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä

– Yhteistyömme on vahvistanut käsitystämme siitä, että Suomen Punainen Risti sopii erityisesti luotettavuutensa ja laajan toimikenttänsä vuoksi erittäin hyvin Tokmannin yhteistyökumppaniksi. Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta niin omalta henkilökunnaltamme, asiakkailtamme kuin muilta sidosryhmiltämme, ja olemmekin erittäin iloisia siitä, että yhteistyömme jatkuu myös vuosina 2022–2023, Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo.

– Koronapandemian myötä moni kokee yksinäisyyden, huolen ja epävarmuuden tulevasta lisääntyneen entisestään. Tämä tekee pitkäaikaisesta ja konkreettisesta hyväntekeväisyystyöstämme vielä aiempaakin merkityksellisemmän, hän lisää.

– Yhteistyö Tokmannin kanssa on tuonut Suomen Punaisen Ristin toimintaa entistä lähemmäksi suomalaisten arkea. Esimerkiksi Nälkäpäivän osalta yhteistyö on tuonut uudenlaisia tapoja osallistua Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. Jatkamme ja kehitämme yhteistyötä innostunein mielin, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kertoo.

Jatkossa Tokmanni ja Suomen Punainen Risti hyödyntävät yhteistyössään yhä tehokkaammin omia viestintäkanaviaan ja monipuolista osaamistaan.

– On tärkeää, että mahdollisimman moni tokmannilainen voivat halutessaan osallistua ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Haluamme yhteistyömme näkyvän yhä vahvemmin esimerkiksi henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, Rautiainen kertoo.

Lue lisää Tokmannin ja Suomen Punaisen Ristin pitkäaikaisesta yhteistyöstä Tokmannin verkkosivuilta www.tokmanni.fi/spr.